TAAS meni dieetti iltaa kohden pieleen. Kuten joka päivä.
Siis en ala enää oikeasti, tästä ei tule mitään. Ei niin mitään. Vaikka mitä yrittäisin, en kykene laihduttamaan. Herkkuhimo on liian suuri ja itsekuri surkea. Ironista, sillä kaikkea muuta elämässäni kykenen kyllä hallitsemaan, mutta en syömistä.
Yritän syödä terveellisesti, tasapainoisesti ja riittävästi, mutta sisällä jäytää sietämätön ruuan ja herkkujen himo, jos yritän olla ilman. Mihin se sitten tänäänkin johti? Ensin murruin ja söin 19 aikoihin ison lautasellisen huomiseksi tarkoitettua ruokaa. Siitä ei mennyt kauaa kun tein vielä juustosämpylän, ja sen jälkeen meni kourallinen marenkeja (jotka olen ostanut tyydyttämään pahimman sokerinhimon) ja sen jälkeen vielä puoli pakettia jaffakeksejä. Vasta tuon satsin jälkeen jäytävä nälkä on tyydytetty. Ja pettymys itseeni hirmuinen.
Näin käy oikeasti melkein joka päivä. Mitään en sille voi, en pysty hillitsemään itseäni.
Mitä tässä pitäisi enää osata tehdä?? Aloin laihduttamaan kun painoa oli 79 kiloa, nyt sitä on sitten 86 kiloa. Enkä ole yrittänyt mitään nälkäkuureja vaan ruokavalion järkeistämistä.
Kommentit (102)
Elämä pitää muuten laittaa kuntoon ensin, sitten vasta laihdutus: pari hyvää harrastusta, liikkumista tai ainakin aktiivisuutta, aikaa hyville ystäville mutta ei mässäilytreffejä. Työstressi kuriin , ehkä vähän opiskelua tms . Ei tuo syömishimo johdu ruuasta vaan yleisestä tyytymättömyydestä.
Ja normaalilla ihmisellä voi olla hypoglykemia kuten meidän perheessä lähes kaikilla. Siis alhainen verensokeri.
Se tarkoittaa sitä että 3-4 tunnin välein täytyy syödä jotain. Ei tosiaankaan nopeita hiilareita jolloin heilahdus tapahtuu välittömästi vaan hitaita ja mahdollisimman terveellisestä ruuasta.