Lue keskustelun säännöt.
Miten pääsen eroon liian pitkään viipyvistä vieraista?
Jotkut vieraat tulevat kylään, mutteivat haluaisi millään lähteä pois. Minulla ei ole aikaa eikä kiinnostusta koko päivän kestäville yllätysvierailuille. Miten pääsen liian pitkään viipyvistä kylävieraista eroon ajallaan ilman, että välit täysin menevät? En jaksa tätä!
Olen yrittänyt vaikka mitä, mutta aina on yhtä hankalaa päästä näistä tietyistä vieraista eroon. Päällimmäinen tunne vierailun jälkeen onkin yleensä pelkkä väsymys ja koulutus siitä, että kaikki omat suunnitelmat menevät ihan uusiksi, jos nämä ihmiset sattuvat kylään "poikkeamaan".
Ennakkoon sovituista lähtöajoistakaan he eivät haluaisi pitää kiinni, jos sellaisia yrittää asettaa kyläilyn ehdoksi.
Kommentit (1164)
Näissä pitää vaan olla jämäkkä!! Jämämmin sanoa kuin nyt olette sanoneet. Se auttaa. Pelkäätte turhaan että toinen loukkaantuu. Jos loukkaantuu niin oma ongelmansa, koska tässä asiassa jämäkästi sanomalla ei tee kuitenkaan väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kokemus vieraana on taas se, että 2-3 tuntia kaverin luona ennen tämän lasten syntymää oli aivan eri kuin 2-3 tuntia nyt. Nykyään vierailusta suurin osa kuluu "äiti onks...", "äiti saaks", "äiti auta" -pyyntöihin vastaamiseen, minkä kyllä ymmärrän, mutta aikuisten keskustelusta ei tule oikein mitään. Vieraaksi kysellään mutta ei tulla itse, koska pitkähkön matkan kulkeminen lasten kanssa on kuulemma hankalaa. Sitten kun sen kolmen tunnin jälkeen on ehkä tunti ollut yhteensä oikeaa keskustelua, aletaan puhua kauppaanlähdöstä (jolloin toki tajuan lähteä). Kulutin itse aikaa 1.5 h matkoihin (45 min edestakaisin) ja 2 h lapsiperhesäätämisen katseluun jotta sain noin tunnin jutella ystäväni kanssa. Jotenkin on oma vierailuhalukkuus vähentynyt. Ehkä nähdään sitten enemmän, kun lapset alkavat viihtyä omien juttujensa parissa.
Onko jo ehdotettu sitä oman toiveen esittämistä kauniilla sanakäänteillä? Siis "olen pahoillani mutta minun täytyy nyt sanoa suoraan että toivoisin jo saavani olla yksin, ja siksi toivon että lähdette nyt".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano, että aika lähteä. Jos haluaa, että muut soittavat sinun sävelmääsi, on sinun tehtäväsi toimia kapellimestarina.
Näin sanon, mutta olen älyttömän stressantunut näistä vierailuista. Samaa asiaa joutuu nimittäin hokemaan moneen otteeseen, kun viesti ei tahdo mennä perille.
Älä avaa ovea jos tiedät että vierailu on sinulle epätoivottu ja epämieluisa. Eikö kyseessä ole sinun kotisi? Ehdota, että tapaatte vaikka kahvilassa tai muussa neutraalissa paikassa. Olet oikeutettu elämään kodissasi niin kuin sinusta tuntuu hyvältä. Todennäköisesti menetät maineesi mukavana tyyppinä, mutta se saattaa olla sen arvoista.
Tuskin noilla paikkakunnilla missä tätä tapahtuu, on kahviloita. Korkeintaan joku huoltoaseman baari, joka menee aikaisin kiinni.
M
U
U
T
A
M
U
U
A
L
L
E
J
A
Ä
L
Ä
K
E
R
R
O
N
I
I
L
L
E
!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli kerran vieras, joka ei lähtenyt millään kotiinsa ja sitten keksin, että mun pitää mennä yhden kaverin luokse auttamaan häntä saumurin langoituksessa.
Arvatkaa mitä se takiainen sanoi? Hän haluaa tulla mukaan.
Sanoin, ettei se oikein käy ja teemme niitä ompeluhommia eikä se kaveri tykkää pulinasta, kun haluaa keskittyä ompeluun.
Sitten se takiainen sanoi lähtevänsä saattamaan.
Minun oli pakko feikata ja menin kaukana olevan rivariyhtiön pihaan ja sain siinä pihassa sen takiaisen kääntymään kotiinsa.
Mulle tuli pitkä kotimatka, mutta opin tästä sen, että ko ihmistä en koskaan enää laskenut kylään. Huoh!
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kerran vieras, joka ei lähtenyt millään kotiinsa ja sitten keksin, että mun pitää mennä yhden kaverin luokse auttamaan häntä saumurin langoituksessa.
Arvatkaa mitä se takiainen sanoi? Hän haluaa tulla mukaan.
Sanoin, ettei se oikein käy ja teemme niitä ompeluhommia eikä se kaveri tykkää pulinasta, kun haluaa keskittyä ompeluun.
Sitten se takiainen sanoi lähtevänsä saattamaan.
Minun oli pakko feikata ja menin kaukana olevan rivariyhtiön pihaan ja sain siinä pihassa sen takiaisen kääntymään kotiinsa.Mulle tuli pitkä kotimatka, mutta opin tästä sen, että ko ihmistä en koskaan enää laskenut kylään. Huoh!
Jalkasienestäkin olisi helpompi päästä eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen yksi kaveri ei tajua ikinä millään lähtä. Saattaa venyä iltavierailu kolmeen yöllä. Olen paristi todennut ihan suoraan, että "en halua vieraita, jotka viipyvät ikuisesti." Yleensä tajunnu yskän ja lähtenyt. Ei ehkä nätein tapa, mutta kaverilla hyvä huumorintaju ja totean sen aina sopivan humoristisesti mutta vakavasti. Ikävä kyllä näitä ihmisiä on jotka eivät vaan tajua kohteliaisuutta ja rajoja.
Oon oppinut olemaan selittelemättä mitään.
Yllätysvieraita en päästä sisälle asti. Sanon vaan, että nyt ei käy.
Sellaiset, joiden kanssa sovitaan etukäteen, sovitaan samalla myös, milloin lähtevät.
Joskus on niin kivaa, että jotkut ei millään lähtisi. Heille sanon suoraan, että jatketaan seuraavalla kerralla.
Olenpa joitain joutunut komentamaan ulos, että hopihopi, nyt nuttua niskaan.
Ei ole kukaan lopullisesti suuttunut. Jos olisi, mitä väliä?
On ollut puhettakin, kun aina ei huomaa, jos itsellä on vaikka vapaat, että talonväellä ei ole.
Kannattaa puhua asiat suoraan. Koettaa olla turhaan loukkaamatta. Jos joku loukkaantuu asiasta, on hänen oma ongelmansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Höh, itse varmaan olen yleensä tuollainen vieras. Eikö muka olisi tökeröä vieraan lähteä sillä sekunilla, kun emäntä vihjaa ensimmäisen kerran lähdöstä? Minusta on vaikeaa vaan lähteä pois kylästä, koska viihdyn ystävieni luona ja itse ainakin tulen tosi surulliseksi aina omien vieraideni lähtiessä pois. Toivon omien ystävieni suhtautuvan pitkiin vierailuihin samalla tavalla kuin minä eikä tällä teidän tyylillä.. Kai omat ystäväni sanoisivat suoraan, että vierailen liian pitkään jos tuntevat oikeasti niin? :/
Ystävä hyvä, jos emäntä joutuu vihjata poislähdöstä, niin olet jo vieraillut liian pitkään. Yleensä vieraille ei tarvi vinkata, että lähde jo kotiisi. Päin vastoin, vieras arvelee että emäntä haluaisi olla jo rauhassa ja vihjaa kotiinlähdöstä, jolloin emäntä pyytää jäämään tai ei vastustele=vieras lähtee.
Mulla oli ystävä.joka viihtyi meillä pitkään ja sitten oletti, että vien hänet 10 km päähän kotiinsa...kun mulla kerran on auto ja bussilla kestää...oli tod väsyttävää kun en päässyt nukkumaan ennenkuin olin vienyt hänet..kauemmin minulta meni kuin mitä häneltä olisi mennyt bussilla!! Enpä ole vuosiin kutsunut häntä kylään..enkä paljoa muutenkaan tavannut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mulla olisi kerran jo käynyt tuollainen vieras, seuraavan kerran sanoisin hänelle heti ovella tervehdysten jälkeen että "voi että kun mun täytyy parin tunnin päästä lähteä (paikkaan x), mutta tule nyt piipahtamaan sisälle, kyllä tässä nopsat kahvit ehtii keittää. Onpa harmi kun sattui tällainen meno mulle just tänään eikä ehditä kauemmin jutella." Sitten vain toteaisin sopivalla hetkellä, että kyllä mun nyt täytyy käydä laittautumaan etten myöhästy vaikka olisi niin mukava rupatella. Kupit tiskialtaaseen ja sitten vaan vieraan takkia hakemaan naulakosta, koko ajan kohteliaasti vähän pahoitellen. Sitten kun tämä ihminen on ulos ovesta niin syvä helpotuksen huokaisu. 😄
Voi kun joskus joku tulisi täälläkin käymään..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama ongelma meillä! Meillä ”piipahtaa” jatkuvasti kaveriperheitä ja serkkuja ja muita, joille on varmaan kymmeniä kertoja painotettu, että ovat kyllä lämpimästi tervetulleita käymään esim arkisin, mutta meillä lapset menevät nukkumaan klo 20 ja ihan viimeistään siihen mennessä on lähdettävä kotiin. Mutta kun ei. Nämä samat ihmiset pitää melkeinpä heittää ulos talosta kun ystävälliset vihjailut ja muistutukset eivät mene perille. Juuri pari päivää sitten sanoin vieraille klo 19.30, että nyt meidän lapsilla on aika mennä kylpyyn ja iltapalalle ja nukkumaan. Että nähdään sitten taas vaikka ensi viikolla joku päivä. Vein lapset pesulle ja sieltä tultuamme nämä vieraat olivat antaneet omien lastensa aloittaa legonrakennuksen lasten huoneessa. Kun ”ei heillä ole niin kiire kotiin kun heidän lapsensa eivät ole päiväkodissa eikä tarvitse aamulla herättää - laita ihan rauhassa vaan teidän lapset sänkyyn”. No milläs laitat kun toiset samanikäiset lapset leikkivät samassa huoneessa. Aika harva lapsi malttaa rauhoittua nukkumaan kun on leikkikaverit paikalla. Vasta kun kolmannen kerran sanoin että tämän päivän vierailut on nyt vierailtu, alkoivat pikkuhiljaa tehdä lähtöä, silti siinä kesti vielä lähemmäs tunnin kun piti tehdä sitä ja tätä. Ja asuvat siis parin kilometrin päässä.
Kello kaheksalta nukkumaan? Voi Juma. Siitä ne kamalat aamuvirkut tulee.
Sanoisin että on aikainen aamu ja haluaisin mennä nukkumaan. Onko siinä jotain ihmeellistä etteikö voisi ilmoittaa asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama ongelma meillä! Meillä ”piipahtaa” jatkuvasti kaveriperheitä ja serkkuja ja muita, joille on varmaan kymmeniä kertoja painotettu, että ovat kyllä lämpimästi tervetulleita käymään esim arkisin, mutta meillä lapset menevät nukkumaan klo 20 ja ihan viimeistään siihen mennessä on lähdettävä kotiin. Mutta kun ei. Nämä samat ihmiset pitää melkeinpä heittää ulos talosta kun ystävälliset vihjailut ja muistutukset eivät mene perille. Juuri pari päivää sitten sanoin vieraille klo 19.30, että nyt meidän lapsilla on aika mennä kylpyyn ja iltapalalle ja nukkumaan. Että nähdään sitten taas vaikka ensi viikolla joku päivä. Vein lapset pesulle ja sieltä tultuamme nämä vieraat olivat antaneet omien lastensa aloittaa legonrakennuksen lasten huoneessa. Kun ”ei heillä ole niin kiire kotiin kun heidän lapsensa eivät ole päiväkodissa eikä tarvitse aamulla herättää - laita ihan rauhassa vaan teidän lapset sänkyyn”. No milläs laitat kun toiset samanikäiset lapset leikkivät samassa huoneessa. Aika harva lapsi malttaa rauhoittua nukkumaan kun on leikkikaverit paikalla. Vasta kun kolmannen kerran sanoin että tämän päivän vierailut on nyt vierailtu, alkoivat pikkuhiljaa tehdä lähtöä, silti siinä kesti vielä lähemmäs tunnin kun piti tehdä sitä ja tätä. Ja asuvat siis parin kilometrin päässä.
Juuri tällaisia meidänkin vieraat ovat tyyliltään! En tiedä sitten, että puuttuuko tällaisilta ihmisiltä päästä joku olennainen palikka, kun mitään oppimista ei näissä tilanteissa vaikuta tapahtuvan. Aivan samaa vääntämistä kerta toisensa jälkeen, vaikka mitä yrittäisit.
Jos talonväellä ei olisi tuon ekan ystävällisen "pitää ryhtyä iltatoimiin, voitte mennä kotiinne" -kommentin jälkeen ei olisikaan mitään muuta sanottavaa enä koko iltana, niin eivätkö siltikään opi?
Mun ainoa puheenaihe olisi ekan varoituksen jälkeen vain se kotiinlähtö. Seisoin keskellä huonetta kädet puuskassa. Tai huoneen oviaukossa. Ja kommentoisin vain sitä kotiinlähtöä aivan kuin en kuulisikaan mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano, että aika lähteä. Jos haluaa, että muut soittavat sinun sävelmääsi, on sinun tehtäväsi toimia kapellimestarina.
Näin sanon, mutta olen älyttömän stressantunut näistä vierailuista. Samaa asiaa joutuu nimittäin hokemaan moneen otteeseen, kun viesti ei tahdo mennä perille.
Seuraavaksi pitää keskustella aihe kunnolla läpi. Kerrot huomioistasi ja siitä, mitä ajattelet tästä vieraiden vetkuttelusta ja kuinka se stressaa. Vain totuus auttaa, joskus ei tosin sekään.
Miehen vanhemmat ei meinaa ikinä lähteä millään ja edes lasten iltatoimet tai nukkumaan meneminen ei vaikuta. Ja sitten lapset ei nuku kun appiukolla on tosi kantava ääni. Viimeksikin lapsen synttäreiltä muut vieraat lähti seitsemältä, nää tökötti kymmeneen asti. Mies yritti vihjailla mutta ei saanut suoraan käskettyä niitä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi sanoa ihan suoraan, miten tunnet ja mitä haluat? Se on sentään sinun kotisi.
Sanon, että haluamme ehtiä hoitaa asioita ja rauhoittua omassa rauhassa. Ongelma on se, että viesti ei mene perille. Vieraat alkavat väittää vastaan, jotteivät joutuisi lähtemään.
-No jopas - kello onkin jo noin paljon. -kyllä mun nyt täytyy saada hoidettua XX ja sitten vielä rauhoittua hetken. Teidän täytyykin nyt sitten lähteä, kiva kun kävitte.
-Ei me mihinkään lähdetä.
- Minun pitää saada olla yksin, kun teen tuon xx. Oli kiva kun kävitte, mutta nyt teidän pitää lähteä.
- Ei me mihinkään lähdetä.
Siis voiko joku todella kieltäytyä lähtemästä?
Kyllä voi! Tällainen ihminen selittelee olevansa kylässä vielä pienen hetken ja ettei hän ole muille häiriöksi.
Tällaista selittelijää varten oisin käynyt hakemassa jostakin rautakaupasta ison pahvilaatikon, leikkaisin siihen muutaman ilmareiän, asettaisin "vieraan" istumaan sohvalle ja asettaisin pahvihökötyksen päälleen. Sitten vain yksinkertaisesti sanoisin, että siinä et ole häiriöksi. Huuda, kun halust lähteä kotiisi.
Siis oikasti - minkälaisten ihmisten kanssa te olette tekemisissä????
Kuten jo aiemmin mainittu, niin sukulaisten. Ovat yleensä mukavia, mutta sosiaalisten tilanteiden lukutaito puuttuu ja siksi lähtöjen kanssa on tällaistä.
Suora kysymys sukulaisellesi: Onko sinun vaikeata ymmärtää, että nyt on aika lähteä?
Ihminen, joka ei ymmärrä vihjailuja, ei ymmärrä tuotakaan. Tod näk vastaisi tuohonkin "ei ole" ja jäisi sohvalle istumaan. SIksi viestinnän tapaa on muutettava. Ei enää mitään konditionaalimuotoisia pyyntöjä ja kysymyksiä vaan suoria toteavia lauseita. "Nyt sitten lähdettekin. Minkäs väriset sormikkaat Martalla olikaan, täällä on vain keltaiset."
Ja pahimmassa tapauksessa saat jälkeenpäin kuulla kritiikkiä siitä, kuinka tiskaat/imuroit jotenkin väärällä tavalla.