Lue keskustelun säännöt.
Pilalle menneet hautajaiset?
20.04.2018 |
Onko jotkut hautajaiset, joissa olette olleet, menneet täysin pilalle? Mitä tapahtui? Olin kerran hautajaisissa, jossa vainajan serkku oli aivan umpihumalassa ja mölysi kunnes talutettiin pois paikalta. Ei se tilaisuutta täysin pilannut, mutta häiritsi paljon.
Kommentit (301)
Vierailija kirjoitti:
Tilaisuus meni muuten normaalisti, mutta sitten tuli vainajan tuttu ja sytytti kirkon tuleen :(
Ei tainnut kovin hyvä kaveri olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yök mitä wt-väkeä täällä pyörii. Että ihan ok haisevien juoppojen tunkeutua hautajaisiin? Ensinnäkin, hautajaiset on yksityistilaisuus, itse en menisi kutsumattomana kenenkään hautajaisiin vaikka kuinka läheisiä oltaisiin oltu. Toiseksi, miksei ne voineet jättää jäähyväisiään haudalla hautajaisten jälkeen? Kyse on vaan juoppojen röyhkeydestä, vitut sukulaisten tunteista tai muustakaan, meidän ryyppyremmi haluaa olla paikalla ja sillä sipuli.
Kuinka rakkaita nämä omaiset mahtaa olla vainajalle jos vainajat ystävät saavat omaisiset suunniltaan.
Vanhempi täti kertoi kovalla äänellä sairauksistaan muistotilaisuudessa. Vähän kun oli hiljaisempi hetki kuului kailotus selvästi, laulun ja puheiden aikana vähän sitten hiljaisemmalla äänellä.
Nämä ovat aina vähän vaikeita ja yksilöllisiä juttuja, mutta itse kyllä epäilen, ettei ryyppy/huumeporukoissa yleensä ole kovin syvästä ystävyydestä kyse, jos se yhdistävä tekijä on nimenomaan viina tai huumeet.
Ihan ajatusleikkinä, jos perheenjäsen kuolisi anoreksiaan, kutsuisitteko muistotilaisuuteen pro-ana-ryhmän kaverit, jotka olivat vainajan läheisimpiä tuttavuuksia viimeisinä vuosina?
Uskovaiset sukulaiset kaappaavat jokaiset hautajaiset syntihölinöillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi pappi oli koko tilaisuuden uskonnollisessa hurmoksessa, eikä sanonut juuri mitään vainajaan liittyvää, mistään lohdullisesta puhumattakaan. Toinen veti eläytymisen surijoiden tunteisiin överiksi ja itki koko tilaisuuden ajan, vaikka ei tuntemut vainajaa. Tuli sellainen olo, että feikkaa.
Minä saattaisin olla tällainen. Toisten ihmisten suru ja kaipaus tarttuu herkästi, ja sitten on hanat auki. Lähiomaisten hautajaisissa olen valunut kyyneliä ja räkää niin että on nenäliinat loppuneet kesken. Ahdistaa hiljaisessa kirkossa, missä muutama ihminen nyyhkii ja minä en saa pidettyä itseäni kasassa. Ole kuitenkin kiltti, äläkä tuomitse meitä itkupillejä feikkaajiksi.
Eihän se mitään haittaakkaan, kun olet hautajaisissa siellä muiden joukossa kirkonpenkeillä istumassa. Mutta tuossa kerrottiin, että PAPPI itki koko toimituksen ajan, se meni jo överiksi.
Nimenomaan siinä sanotaan että TOINEN (ihminen) itki.
EI PAPPI
Vierailija kirjoitti:
Kuollut lähiomaiseni oli eläessään hankala tapaus, hyväksikäytti ja huijasi lähimpiään sekä harrasti henkistä ja fyysistäkin väkivaltaa. Toki hän oli ajoittain mukava, hänessä oli ikäänkuin kaksi puolta joista pimeä kylläkin oli vallalla enimmäkseen. Hän oli vanhalla iällä sitten lyönyt hynttyyt yhteen vertaisensa kanssa, joka oli kertonut papille vainajasta muistopuhetta varten. Saimme kuulla papin suusta että vainaja oli oikea enkeli ihmismuodossa, aina lempeä, kärsivällinen ja niin edespäin. Kyllä siinä piti purra kieltä muutamaan kertaan, etten olisi purskahtanut nauruun, ja välttää visusti vilkaisemasta perheenjäseniin. Pappi puhui niin paksua p.askaa ettei omaistani tunnistanut muistopuheesta ja sekin kävi mielessä, että onko mennyt nyt puheet sekaisin, mutta elämänkumppani näytti olevan tyytyväinen kaikkeen sanottuun. En nyt tiedä menikö hautajaiset tuosta piloille, mutta valheelliselta se tuntui kaikin puolin ja pientä realiteettia olisin kaivannut siihen jeesusteluun.
Minkä takia te kunnioitatte menemällä tälläisen mätäpaiseen hautajaisiin.
Itse äänestäisin jaloillani ja jättäisin väliin.
Ihmeellistä teennäisyyttä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiomainen kuoli viinanjuontiin.
Hautajaisiin tuli vainajan vanha baarikärpässeurue (siis kunnon lasol-tenujengi) kutsumattomana, viinalle haisten. Latisti tunnelmaa (jos näin hautajaisista voidaan sanoa) :(
Niin no voisit miettiä, kuinka paljon itse olit tämän lähiomaisesi elämässä verrattuna siihen kuinka paljon hän liikkui näiden ystäviensä kanssa? Suurin osa suvustanne on todennäköisesti kuitenkin sulkenut alkoholistin elämästään ulos ja ystävät ovat olleet kaikista läheisimpiä hänelle. Ja se oli kuitenkin ystäviltä nimenomaan kunnioittavaa tulla häntä saattamaan, senkin uhalla että te sukulaiset nyrpistätte nokkaanne. Kyllä alkoholistitkin ovat ihmisiä ja tietävät, että heitä pidetään ihan roskasakkina ja uskalsivat silti. Omaisesi oli pidetty ihminen.
Eri asia tulla kännissä sekoilemaan ja häiritsemään tilaisuutta. Kyllä minäkin oman läheiseni hautajaisiin (joka on alkoholisti) kutsun myös hänen kaverinsa, koska he kuuluvat sinne enemmän kuin jotkut sukulaiset.
Hienoa, että te hurskastelijat tiedätte paremmin meidän suvun suhteet ja alkoholismin syyt/seuraukset. Tiedoksenne, olimme kaikin tavoin yrittäneet auttaa tätä henkilöä irti alkosta, tukeneet häntä hyvinä ja huonoina aikoina. Hän ajautui lopulta (vasta 40-vuotiaana) huonoon seuraan, siis sanalla sanoen lasol- ja pirtupiireihin, mukana loppuaikoina jopa huumeita ja rikollisuutta, vaikkei tämä teille varsinaisesti kuulu.
apumme ei kuitenkaan ns. mennyt perille, ja tämä hlö kuoli pitkän tenutuskauden päätteeksi, kun maksa sanoin vaan poks. Tämä oli koko perheelle ja suvulle traaginen paikka, ja hautajaisissa viimeinen asia mitä olisimme halunneet nähdä, oli etanolinhajuinen metsäjengi, joka veti rakkaan sukulaisemme mukanaan käyttäen häntä rahallisesti hyväkseen. Tätähän ei täällä kukaan ymmärrä, vaan naiivina ihmettelette "miksei rakkaat ystävät saaneet hyvästellä"?
He eivät todellakaan olleet ystäviä, vaan hyväksikäyttäjiä, narkkeja ja alkoholisteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiomainen kuoli viinanjuontiin.
Hautajaisiin tuli vainajan vanha baarikärpässeurue (siis kunnon lasol-tenujengi) kutsumattomana, viinalle haisten. Latisti tunnelmaa (jos näin hautajaisista voidaan sanoa) :(
Eivätkö suvun miehet saatelleet pultsareita pihapuolelle? :o
Hyi olkoon jos vielä ottivat "siivua" tilaisuudessa, örisivät pultsariörinää ja jäivät lopuksi pummaamaan rahaa omaisilta "leipää varten". Kyllä meidän suvun tilaisuuksissa sellaiset toimitettaisiin armotta ulos.Ja niille jotka höpöttävät "hyvistä ystävistä", niin millaisia ystäviä ne on joidenka takia vainaja ensinnäkin kuoli. Juu nou, puliukkojengissä tuskin tuettiin vainajan pyrkimystä raittiuteen kovinkaan aktiivisesti. Jos ihminen kuolee huumeisiin, niin tuskin täällä kovinkaan moni on ensimmäisenä kutsumassa vainajan tuntemia huumediilereitä ja narkkareita tilaisuuteen.
Alkoholisti kuolee ihan omasta syystään. Kukaan ei alkkiksen kurkusta sitä viinaa alas kaada. Juominen on täysin oma valinta.
Itseasiassa se on sairaus.
Käsittämätöntä, että 2018 vielä täälläkin moni puhuu valinnasta, omasta syystä jne. Sivistymätöntä ja moukkamaisuutta ja tietämätöntä.
Tiedättekö lääketiedettä muka paremmin. Kyse on KROONISESTA SAIRAUDESTA.
Oletteko te yhtä kylmiä myös syöpää sairastaville. Onko sekin heidän oma syy!
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on totaaliohiskommentti, mutta papeista valitettavan usein huomaa, että koulutukseen pääsee lähes kuka tahansa, joka saa päntättyä pääsykoekirjat. Minkäänlaista sosiaalista pelisilmää ei tarvita. Pääsykokeisiin pitäisi ehdottomasti saada soveltuvuuskokeet. Eivätkä hautajaiset ole ainoa tilaisuus, jossa me tavikset saamme kärsiä näistä ongelmista.
Pappien koulutukseen on kuulunut jo yli kymmenen vuoden ajan psykologiset soveltuvuuskokeet. Pitkään pappeina olleet eivät näitä ole suorittaneet, mutta tuoreemmat papit ovat. :)
T. Pappi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuollut lähiomaiseni oli eläessään hankala tapaus, hyväksikäytti ja huijasi lähimpiään sekä harrasti henkistä ja fyysistäkin väkivaltaa. Toki hän oli ajoittain mukava, hänessä oli ikäänkuin kaksi puolta joista pimeä kylläkin oli vallalla enimmäkseen. Hän oli vanhalla iällä sitten lyönyt hynttyyt yhteen vertaisensa kanssa, joka oli kertonut papille vainajasta muistopuhetta varten. Saimme kuulla papin suusta että vainaja oli oikea enkeli ihmismuodossa, aina lempeä, kärsivällinen ja niin edespäin. Kyllä siinä piti purra kieltä muutamaan kertaan, etten olisi purskahtanut nauruun, ja välttää visusti vilkaisemasta perheenjäseniin. Pappi puhui niin paksua p.askaa ettei omaistani tunnistanut muistopuheesta ja sekin kävi mielessä, että onko mennyt nyt puheet sekaisin, mutta elämänkumppani näytti olevan tyytyväinen kaikkeen sanottuun. En nyt tiedä menikö hautajaiset tuosta piloille, mutta valheelliselta se tuntui kaikin puolin ja pientä realiteettia olisin kaivannut siihen jeesusteluun.
Minkä takia te kunnioitatte menemällä tälläisen mätäpaiseen hautajaisiin.
Itse äänestäisin jaloillani ja jättäisin väliin.
Ihmeellistä teennäisyyttä
Minulla oli samanlainen täti, joka joskus suutuspäissään sanoi vielä, että minun haudalleni ette tule! No en mennyt. Sukulaiset soittelivat jälkeenpäin ja paheksuivat käytöstäni. Minä sanoin, että taisin olla ainoa, joka kunnioitti vainajan toivetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulta on kuollut kaksi aviomiestä, ja molempien hautajaisissa tapahtui jotain noloa. En oikein viitsisi sitä tässä kertoa, koska kohta joku kommentoi että wt. Vieraiden toilailut eivät olleet minun syytäni kuitenkaan.
Miksi sitten Mustaleski aloitit kertomisen kun et kerro.
Tämmöset on raivostuttavia. Kerron, ähäskutti enpäs kerrokaan.
Jos et olis tollanen laiskimus maximus, olisit löytänyt tarinan parin kommentin jälkeen. Vai oletko jollain tapaa retardi?
Tällainen töysin idioo*ti kommentti tällä kertaa.
Tällaista servauksen yritystä(!) ei ole täällä vielä tullutkaan vastaan. Varmaankin tämäkin yleistyy näiden "si.ka", "Porvoo" -kommenttien rinnalle.
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat aina vähän vaikeita ja yksilöllisiä juttuja, mutta itse kyllä epäilen, ettei ryyppy/huumeporukoissa yleensä ole kovin syvästä ystävyydestä kyse, jos se yhdistävä tekijä on nimenomaan viina tai huumeet.
Ihan ajatusleikkinä, jos perheenjäsen kuolisi anoreksiaan, kutsuisitteko muistotilaisuuteen pro-ana-ryhmän kaverit, jotka olivat vainajan läheisimpiä tuttavuuksia viimeisinä vuosina?
Tai sitten se yhdistävä tekijä on elämän vaikeudet ja sairaus nimeltä alkoholismi.
Miltä kuulostaisi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiomainen kuoli viinanjuontiin.
Hautajaisiin tuli vainajan vanha baarikärpässeurue (siis kunnon lasol-tenujengi) kutsumattomana, viinalle haisten. Latisti tunnelmaa (jos näin hautajaisista voidaan sanoa) :(
Eivätkö suvun miehet saatelleet pultsareita pihapuolelle? :o
Hyi olkoon jos vielä ottivat "siivua" tilaisuudessa, örisivät pultsariörinää ja jäivät lopuksi pummaamaan rahaa omaisilta "leipää varten". Kyllä meidän suvun tilaisuuksissa sellaiset toimitettaisiin armotta ulos.Ja niille jotka höpöttävät "hyvistä ystävistä", niin millaisia ystäviä ne on joidenka takia vainaja ensinnäkin kuoli. Juu nou, puliukkojengissä tuskin tuettiin vainajan pyrkimystä raittiuteen kovinkaan aktiivisesti. Jos ihminen kuolee huumeisiin, niin tuskin täällä kovinkaan moni on ensimmäisenä kutsumassa vainajan tuntemia huumediilereitä ja narkkareita tilaisuuteen.
Alkoholisti kuolee ihan omasta syystään. Kukaan ei alkkiksen kurkusta sitä viinaa alas kaada. Juominen on täysin oma valinta.
Itseasiassa se on sairaus.
Käsittämätöntä, että 2018 vielä täälläkin moni puhuu valinnasta, omasta syystä jne. Sivistymätöntä ja moukkamaisuutta ja tietämätöntä.
Tiedättekö lääketiedettä muka paremmin. Kyse on KROONISESTA SAIRAUDESTA.
Oletteko te yhtä kylmiä myös syöpää sairastaville. Onko sekin heidän oma syy!
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
En vertaisi alkoholismia syöpään... Alkoholismiin saa apua, jos tahtoo, syöpähoidot taas eivät välttämättä tehoa kaikesta yrityksestä ja paranemishalusta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi pappi oli koko tilaisuuden uskonnollisessa hurmoksessa, eikä sanonut juuri mitään vainajaan liittyvää, mistään lohdullisesta puhumattakaan. Toinen veti eläytymisen surijoiden tunteisiin överiksi ja itki koko tilaisuuden ajan, vaikka ei tuntemut vainajaa. Tuli sellainen olo, että feikkaa.
Minä saattaisin olla tällainen. Toisten ihmisten suru ja kaipaus tarttuu herkästi, ja sitten on hanat auki. Lähiomaisten hautajaisissa olen valunut kyyneliä ja räkää niin että on nenäliinat loppuneet kesken. Ahdistaa hiljaisessa kirkossa, missä muutama ihminen nyyhkii ja minä en saa pidettyä itseäni kasassa. Ole kuitenkin kiltti, äläkä tuomitse meitä itkupillejä feikkaajiksi.
Eihän se mitään haittaakkaan, kun olet hautajaisissa siellä muiden joukossa kirkonpenkeillä istumassa. Mutta tuossa kerrottiin, että PAPPI itki koko toimituksen ajan, se meni jo överiksi.
Nimenomaan siinä sanotaan että TOINEN (ihminen) itki.
EI PAPPI
Mitä väliä sillä nyt sulle on, vaikka pappi olisi kiekunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiomainen kuoli viinanjuontiin.
Hautajaisiin tuli vainajan vanha baarikärpässeurue (siis kunnon lasol-tenujengi) kutsumattomana, viinalle haisten. Latisti tunnelmaa (jos näin hautajaisista voidaan sanoa) :(
Eivätkö suvun miehet saatelleet pultsareita pihapuolelle? :o
Hyi olkoon jos vielä ottivat "siivua" tilaisuudessa, örisivät pultsariörinää ja jäivät lopuksi pummaamaan rahaa omaisilta "leipää varten". Kyllä meidän suvun tilaisuuksissa sellaiset toimitettaisiin armotta ulos.Ja niille jotka höpöttävät "hyvistä ystävistä", niin millaisia ystäviä ne on joidenka takia vainaja ensinnäkin kuoli. Juu nou, puliukkojengissä tuskin tuettiin vainajan pyrkimystä raittiuteen kovinkaan aktiivisesti. Jos ihminen kuolee huumeisiin, niin tuskin täällä kovinkaan moni on ensimmäisenä kutsumassa vainajan tuntemia huumediilereitä ja narkkareita tilaisuuteen.
Alkoholisti kuolee ihan omasta syystään. Kukaan ei alkkiksen kurkusta sitä viinaa alas kaada. Juominen on täysin oma valinta.
Itseasiassa se on sairaus.
Käsittämätöntä, että 2018 vielä täälläkin moni puhuu valinnasta, omasta syystä jne. Sivistymätöntä ja moukkamaisuutta ja tietämätöntä.
Tiedättekö lääketiedettä muka paremmin. Kyse on KROONISESTA SAIRAUDESTA.
Oletteko te yhtä kylmiä myös syöpää sairastaville. Onko sekin heidän oma syy!
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Alkoholismi on sairaus.
Se tosiasia on hyvin vaikea käsittää. Jotkut pystyvät siitä toipumaan, toiset eivät hyvistä yrityksistä huolimatta. Minun mieheni teki lopulta itsemurhan. Kävi vuosikaudet AA:ssa, retkahti, käytti antabusta, retkahti jne. Lopulta tilanne oli se, että teki itsarin. Me jäimme. Minä ja kaksi alle 3-vuotiasta lasta. Tiedän, että hän ei olisi kuitenkaan halunnut meitä jättää. Kävin itse Al-Anonissa, josta sain paljon tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat aina vähän vaikeita ja yksilöllisiä juttuja, mutta itse kyllä epäilen, ettei ryyppy/huumeporukoissa yleensä ole kovin syvästä ystävyydestä kyse, jos se yhdistävä tekijä on nimenomaan viina tai huumeet.
Ihan ajatusleikkinä, jos perheenjäsen kuolisi anoreksiaan, kutsuisitteko muistotilaisuuteen pro-ana-ryhmän kaverit, jotka olivat vainajan läheisimpiä tuttavuuksia viimeisinä vuosina?
Tai sitten se yhdistävä tekijä on elämän vaikeudet ja sairaus nimeltä alkoholismi.
Miltä kuulostaisi
No niin varmasti onkin, mutta et näe mitään eroa sillä että ystävyydet olisi solmittu AA-kerhossa vs. ystävykset kannustavat toisiaan ryyppäämään itsensä hengiltä?
Tai ystävyydet solmittu anorektikoiden tukiryhmässä vs. pro-ana-ryhmässä, jossa kannustetaan toisiaan laihduttamaan itsensä hengiltä?
On niin monta eri tapaa, miten elämän vaikeudet voivat yhdistää. Jos nyt vaikkapa "ystävä" olisi alunperin tutustuttanut minun fiktiivisen siskoni tappaviin huumeisiin, en todellakaan haluaisi nähdä tällaista ystävää siskoni hautajaisissa.
Vierailija kirjoitti:
Tulipa mieleen yksi outo/koominen muisto menneiltä vuosilta. Voi kuulostaa porvoolaisilta hautajaisilta, mutta tapahtui oikeasti joskus 90-luvulla.
Vainajan leski oli osallistunut papin muistopuheen kirjoittamiseen, ja noin puolet puheesta keskittyi lesken ja vainajan yhdessä perustaman yrityksen ja sen tuotevalikoiman kehumiseen. Ohimennen mainittiin myös viikon tarjoukset.
Uskon tämän jutun! Tunnen tällaisen ihmistyypin. Yrittää pitää aina, oli tilanne mikä vain. 😒
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasteni isoäidin hautajaiset menivät sikäli piloille, että hän ilmoitti eläessään ja tolkuissaan ollessa ettei halua hautajaisia ollenkaan. Ymmärsin täysin asian.
Sitten kun hän kuoli, esille astui hänen veljensä, joka vaati hautajaisia pidettäväksi. Tiesin, että isoäiti oli tehnyt listan, jossa luki ne henkilöt, joille hänen kuolemastaan voi ilmoittaa (ei siis pitää hautajaisia kuitenkaan). Isoäiti joutui sairaalaan viimeiseksi puoleksi vuodeksi. Itse luovutin hänen antamansa avaimet pois jo alkuvaiheessa, että tiesin veljen olevan kiero ja varmasti alkavan väittää, että asunnosta häviää koruja yms. Tästä syystä siis luovutin avaimet sairaalaan ja sain niistä kuittauksen.
Veljellä oli myös avain, mutta isoäiti oli ilmeisesti sopinut erään lapsuudenystävänsä kanssa, että siellä saa käydä vain kahdestaan (ystävä+veli).
Kun kuolema sitten tuli, pari päivää sen jälkeen tämä kaksikko pyysi ja pyysi, että järjestän hautajaiset. Kuitenkaan listaa ei löytynyt mistään. Lupasin, koska olin itsekin vähän shokissa. Soittelin läpi kaikki tutut ja tuntemattomat ja hautajaiset järjestyivät.
Pappi otti minuun, joka siis olin pesänhoitaja yhteyttä muistopuheen vuoksi. Olin kysynyt tältä veljeltä asiaa aiemmin, mutta hän ei halunnut antaa mitään tietoja tms. muistoja. Kuitenkin kun saavuin paikalle, siellä oli veli odottamassa. Lähdin. Pappi sanoi laittaneensa minulle tiedon asiasta. Sitä ei koskaan tullut. Totuus oli varmasti se, että veli oli luvannut ilmoittaa minulle.
Pappi pahoitteli todella syvästi tätä tietokatkosta ... veli ei. Olin kysynyt myös häntä arkunkantajaksi. Ei. Kuitenkin istui etupenkissä nahkahanskat mukanaan. Olin siis järjestänyt arkunkantajat muualta. Pappi istui meidän pöydässämme koko ajan, ei mennyt veljen pöytään.
Kova kiire hänellä oli kahvin kimppuun heti kun arkkua nostettiin autoon. Itse jäimme tapojen mukaan seuraamaan auton lipumista krematoriota kohti.
Kun pääsin pesän kimppuun, niin ilmeni, että sieltä oli hävinnyt muutama arvokas sormus. Veli ei tiennyt tietenkään mitään asiasta.
Se harmittaa, että minun olisi pitänyt pysyä vainajan tahdossa eikä taipua siihen, mitä kiero veli viritteli.
En ole kuullut hänestä mitään useampaan vuoteen eikä ole tarviskaan.
Proosan kirjoittaminen on taitolaji, en suosittelis sulle. Tämän uskottavuus on nolla. Kuittaus sairaalassa avainten säilytyksestä, just just.
No kuulepas. Otapa yhteyttä Laakson sairaalaan Helsingissä ja kysy onko mahdollista luovuttaa potilaan säilytettäviin tavaroihin hänen kotinsa avaimet, kun hän itse on sairaalan kirjoissa. Ei siis ollenkaan vielä kuollut. Minulla on paperi asiasta. Mietipä nyt tarkkaan. Laakso kuuluu HUS:n sairaaloihin. Kysy heidän käytäntöjään.
Minä kerroin tositarinan johon liittyy paljon muutakin, mutta nyt puhuttiin hautajaisista.
Sun jeessit ja jeessit.
Jos vainaja on rakas (toisin kuin näille ystävistä latistuneille omaisille!) niin kyllä sinne hautajaisiin haluaa KAIKKI vainajalle RAKKAAT ihmiset. Oli heillä sitten kehitysvsmma, syöpä tai SAIRAUS nimeltä alkoholismi.
Ja sitä paitsi eihän nuo HUMALASSA tulleet muistotilaisuuden.