Lue keskustelun säännöt.
Pilalle menneet hautajaiset?
20.04.2018 |
Onko jotkut hautajaiset, joissa olette olleet, menneet täysin pilalle? Mitä tapahtui? Olin kerran hautajaisissa, jossa vainajan serkku oli aivan umpihumalassa ja mölysi kunnes talutettiin pois paikalta. Ei se tilaisuutta täysin pilannut, mutta häiritsi paljon.
Kommentit (301)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainaja haisi arkun läpi. Oli ollut kuolleena viikkoja ennen kuin löydettiin. Tai eihän nyt pilalle menny, mutta oli jotenkin karmivaa. Oli vielä ihan pieni kirkkosali.
Joku päästi suhupierun.
No ei.
Kyllä se oli ruumiin haju. Tunnen kyllä sen, valitettavasti.Vieruskaverin henki haisi. Tai papilla huono hammashygienia.
Miksi on niin vaikea uskoa, että ihminen kuollessaan alkaa haiseen.... viikkoja mädäntynyt ruumis etenkin.
Hivenen vaikea uskoa, kun tuollaista sanaa ei ole kuin haiseeN.
Se on joko haisee (slangia) tai haisemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli ollut joskus omassa nuoruudessaan hautajaisissa, joissa arkunkantajana toiminut mies oli kuollut kesken arkun viemisen kirkosta hautaan.
Hyvää m.u.s.t.a.a h.u.u.m.o.r.i.a
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainaja haisi arkun läpi. Oli ollut kuolleena viikkoja ennen kuin löydettiin. Tai eihän nyt pilalle menny, mutta oli jotenkin karmivaa. Oli vielä ihan pieni kirkkosali.
Olen ollut myös tällaisissa hautajaisissa.
Vainaja oli ollut lämpimässä järvivedessä viikon (heinäkuun helteillä) ennen kuin löydettiin. Joten arkku haisi, koko kirkko haisi (hautajaispäivä oli kuuma kesäpäivä). Eipä tuolle mitään voinut.Ihan terveen järjen käyttö on sallittua. Hautajaiset voidaan toimittaa kirkon sijaan suoraan haudalla.
Ja tietämys sallittua. Se ei ole kirkko vaan KAPPELI 🙄
Kyllä minä ainakin olen ollut siunaustilaisuudessa useammin kirkossa kuin kappelissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainaja haisi arkun läpi. Oli ollut kuolleena viikkoja ennen kuin löydettiin. Tai eihän nyt pilalle menny, mutta oli jotenkin karmivaa. Oli vielä ihan pieni kirkkosali.
Olen ollut myös tällaisissa hautajaisissa.
Vainaja oli ollut lämpimässä järvivedessä viikon (heinäkuun helteillä) ennen kuin löydettiin. Joten arkku haisi, koko kirkko haisi (hautajaispäivä oli kuuma kesäpäivä). Eipä tuolle mitään voinut.Ihan terveen järjen käyttö on sallittua. Hautajaiset voidaan toimittaa kirkon sijaan suoraan haudalla.
Porukka yläpeukuttaa sadoissamäärin sitä, että HAUTAJAISET olisi voinut pitää KIRKON sijasta haudalla.
Tervveen järjen käyttö olisi teille yläpeukuttajillekin sallittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainaja haisi arkun läpi. Oli ollut kuolleena viikkoja ennen kuin löydettiin. Tai eihän nyt pilalle menny, mutta oli jotenkin karmivaa. Oli vielä ihan pieni kirkkosali.
Olen ollut myös tällaisissa hautajaisissa.
Vainaja oli ollut lämpimässä järvivedessä viikon (heinäkuun helteillä) ennen kuin löydettiin. Joten arkku haisi, koko kirkko haisi (hautajaispäivä oli kuuma kesäpäivä). Eipä tuolle mitään voinut.Ihan terveen järjen käyttö on sallittua. Hautajaiset voidaan toimittaa kirkon sijaan suoraan haudalla.
Ja tietämys sallittua. Se ei ole kirkko vaan KAPPELI 🙄
Kyllä minä ainakin olen ollut siunaustilaisuudessa useammin kirkossa kuin kappelissa.
Höpö höpö.
Usein kirkko ja kappali on vierekkain.
Se on tarkalleen ottaen SIUNAUSKAPPELI nimeltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainaja haisi arkun läpi. Oli ollut kuolleena viikkoja ennen kuin löydettiin. Tai eihän nyt pilalle menny, mutta oli jotenkin karmivaa. Oli vielä ihan pieni kirkkosali.
Olen ollut myös tällaisissa hautajaisissa.
Vainaja oli ollut lämpimässä järvivedessä viikon (heinäkuun helteillä) ennen kuin löydettiin. Joten arkku haisi, koko kirkko haisi (hautajaispäivä oli kuuma kesäpäivä). Eipä tuolle mitään voinut.Ihan terveen järjen käyttö on sallittua. Hautajaiset voidaan toimittaa kirkon sijaan suoraan haudalla.
Ja tietämys sallittua. Se ei ole kirkko vaan KAPPELI 🙄
Mikä? Ei monillakaan paikkakunnilla ole erillistä kappelia.
Vierailija kirjoitti:
Minulta on kuollut kaksi aviomiestä, ja molempien hautajaisissa tapahtui jotain noloa. En oikein viitsisi sitä tässä kertoa, koska kohta joku kommentoi että wt. Vieraiden toilailut eivät olleet minun syytäni kuitenkaan.
Miksi sitten Mustaleski aloitit kertomisen kun et kerro.
Tämmöset on raivostuttavia. Kerron, ähäskutti enpäs kerrokaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on paras kirjoitti:
Arkkua laskiessa vainajan isältä tippui silmälasit kuoppaan. Pihinä miehenä nehän piti sieltä hakea, joten vainajan poika laskettiin käsistä roikottaen kuoppaan arkun päälle laseja etsimään. Sieltähän ne arkun vierestä löytyivät pienen etsinnän jälkeen. Poika nostettiin pois kuopasta ja tilaisuus jatkui.
Meinasin kuolla myötähäpeään, eli oli lähellä ettei tullu tuplakuoppajaisia.
Must huumor
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran vähän kaukaisemmat sukulaiset päättivät käyttää muistotilaisuuden hyväkseen ja ryhtyä käännyttämään muita vieraita omaan uskoonsa. Se oli aivan kauhean loukkaavaa.
Ollaankohan oltu samoissa hautajaisissa? Vaimo puhui pitkän höpinän maailmanlopusta ja helvetin tulesta, mies nyökytteli vieressä. Oli todella ikävä tilanne kaikille! Jälkeen päin olen harmitellut, että en keskeyttänyt naisen höpinöitä.
Miksette saa suutanne auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulipa mieleen yksi outo/koominen muisto menneiltä vuosilta. Voi kuulostaa porvoolaisilta hautajaisilta, mutta tapahtui oikeasti joskus 90-luvulla.
Vainajan leski oli osallistunut papin muistopuheen kirjoittamiseen, ja noin puolet puheesta keskittyi lesken ja vainajan yhdessä perustaman yrityksen ja sen tuotevalikoiman kehumiseen. Ohimennen mainittiin myös viikon tarjoukset.
Isäni oli uskoivaisesta suvusta ainoa kouluttautunut ja ateisti. Isän sisarukset olivat vahvasti sitä mieltä, että yliopisto ja ennen kaikkea äitini (punikin tytär) oli pilannut isän ja tämän taivaspaikan.
Kun sitten isä kuoli, järjestimme hänelle tunnustuksettomat hautajaiset. Tämäpä ei isäni sisaruksille käynyt. Sen sijaan, että he olisivat kunnioittaneet isäni tahtoa (isäni kanssa ehdittiin nämä jutut puhua ennen kuin hän kuoli), he rupesivat veisaamaan virsiä hautajaisissa ja puhumaan jumalasta.
Vituttaa vieläkin niin, että melkein taju lähtee. Äitini oli sydänjuuriaan myöten loukkaantunut, samoin minä ja pikkuveljeni. Isä olisi pilkannut, nauranut, vittuillut ja heittänyt sisaruksensa ulos eläessään. Isoveljeni sai lopulta mielenosoituksen päättymään.
Kun isoäitini aikoinaan kuoli, ei olisi tullut mieleenkään dissata kirkkohautajaisia, koska tiesin, että asia oli hänelle eläessään todella tärkeä. Mutta isäni sisaruksten käyttäytyminen hautajaisissa oli täysin anteeksiantamatonta enkä ole heidän kanssaan ollut sen koommin tekemisissä. Yhteisen perikunnan omaisuudenkin hoidamme lakimiehen välityksellä (on onneksi omasta takaa eli ei tarvitse maksaa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiomainen kuoli viinanjuontiin.
Hautajaisiin tuli vainajan vanha baarikärpässeurue (siis kunnon lasol-tenujengi) kutsumattomana, viinalle haisten. Latisti tunnelmaa (jos näin hautajaisista voidaan sanoa) :(
Se jengi oli varmaan ollut vainajan kanssa läheisemmissä väleissä kuin viinaan meneville nenäänsä nyrpistelevät sukulaiset. Miksi eivät olisi saaneet tulla hyvästelemään ystäväänsä?
Tuumin samaa... Saattaahan tuo joitakin muistuttaa ikävästi kuolemaa edesauttaneesta syystä, mutta heidän kanssaan vainaja oli varmasti ollut läheisissä väleissä, kun halusivat kutsumattominakin muistoaan kunnioittaa. Jos pahinta hautajaisissa on tunnelman latteus, ei liene kyse tyystin pilatusta tapahtumasta?
Mutta tässähän se latteus tuli niistä kutsumattomista vainajan YSTÄVISTÄ eikä vainajan kuolemasta. Laitteuden syylläkin on eroa ja se kertoo tässä tapauksessa paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiomainen kuoli viinanjuontiin.
Hautajaisiin tuli vainajan vanha baarikärpässeurue (siis kunnon lasol-tenujengi) kutsumattomana, viinalle haisten. Latisti tunnelmaa (jos näin hautajaisista voidaan sanoa) :(
Eivätkö suvun miehet saatelleet pultsareita pihapuolelle? :o
Hyi olkoon jos vielä ottivat "siivua" tilaisuudessa, örisivät pultsariörinää ja jäivät lopuksi pummaamaan rahaa omaisilta "leipää varten". Kyllä meidän suvun tilaisuuksissa sellaiset toimitettaisiin armotta ulos.Ja niille jotka höpöttävät "hyvistä ystävistä", niin millaisia ystäviä ne on joidenka takia vainaja ensinnäkin kuoli. Juu nou, puliukkojengissä tuskin tuettiin vainajan pyrkimystä raittiuteen kovinkaan aktiivisesti. Jos ihminen kuolee huumeisiin, niin tuskin täällä kovinkaan moni on ensimmäisenä kutsumassa vainajan tuntemia huumediilereitä ja narkkareita tilaisuuteen.
Miksi oletat, että vainaja olisi ensinnäkään pyrkinyt raittiuteen? Ja toisekseen, miksi oletat, että vainaja ei ollut juuri niitä, jotka mahdollistavat muiden juomisen?
Ja miksi sinä oletat yhtään mitään? Avauksessa kysyttiin oliko jotkut hautajaiset joissa olet ollut menneet pilalle. Se jonka alkoholiin kuolleen omaisen hautajaisiin tulleet ryyppyremmityypit pilasivat hänen mielestään ne hautajaiset on täysin oikeutettu näin sanomaan. Jos joku haluaa taas kutsua vainajan ryyppykaverit tämän hautajaisiin, on täysin oikeutettu siihen. (en ota nyt kantaa sihhen että kirkollisiin toimituksiin voi mennä sitten kai kuka vaan kutsumatta). Jokaisella kun on oma historiansa ja tilanteensa ja tunteensa, ja aika monet tietävät esimerkiksi sen minkälainen se kaveruus tenujengin kanssa on vainajalla ollut ja kuka on mahdollistanut mitä. Itse en tiedä miten suhtautuisin, ennen kuin tällainen tilanne tulisi oikeasti eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiomainen kuoli viinanjuontiin.
Hautajaisiin tuli vainajan vanha baarikärpässeurue (siis kunnon lasol-tenujengi) kutsumattomana, viinalle haisten. Latisti tunnelmaa (jos näin hautajaisista voidaan sanoa) :(
Se jengi oli varmaan ollut vainajan kanssa läheisemmissä väleissä kuin viinaan meneville nenäänsä nyrpistelevät sukulaiset. Miksi eivät olisi saaneet tulla hyvästelemään ystäväänsä?
Tuumin samaa... Saattaahan tuo joitakin muistuttaa ikävästi kuolemaa edesauttaneesta syystä, mutta heidän kanssaan vainaja oli varmasti ollut läheisissä väleissä, kun halusivat kutsumattominakin muistoaan kunnioittaa. Jos pahinta hautajaisissa on tunnelman latteus, ei liene kyse tyystin pilatusta tapahtumasta?
Mutta tässähän se latteus tuli niistä kutsumattomista vainajan YSTÄVISTÄ eikä vainajan kuolemasta. Laitteuden syylläkin on eroa ja se kertoo tässä tapauksessa paljon.
Eli... Kutsumattomat vieraat olivat oikeista syistä hautajaisissa eli ystävyydestä.
Kun taas kutsutut vääristä syistä eli velvollisuudesta.
Ja harmittamaan tässä pisti se, että vainajalla oli oikeasti välittäviä (kutsumattomia) ystäviä, jotka kunnioittivat vainajaa tulemalla hautajaisiin.
Harmitusta ei aiheuttanut niinkään se, että vainaja on kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Lähiomainen kuoli viinanjuontiin.
Hautajaisiin tuli vainajan vanha baarikärpässeurue (siis kunnon lasol-tenujengi) kutsumattomana, viinalle haisten. Latisti tunnelmaa (jos näin hautajaisista voidaan sanoa) :(
Olette aika tekopyhiä.
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta on monistakin hautajaisista, mutta oudon olon jätti vaarin ja enoni yhteishautajaiset.
Ensin kuoli eno, joka oli ollut viikkoja kuolleena kotonaan ennen kuin vuokranantaja ihmetteli, ettei vuokraa ollut maksettu eikä säntillinen eno vastannut yhteydenottoihin. Kävi sitten huoltomiehen/isännöitsijän kanssa asunnolla, missä enon tila selvisi. Eno oli suvun ”mustalammas” alkoholiongelmaisena ja sellaisena laitapuolen kulkijana yliopistopudokkaana. Hirveän kiltti, mutta erilaiset ongelmat veivät miestä mennessään.
Vaarini järkyttyi enoni kuolemasta niin pahasti, että vei häneltä halun elää ja muutama päivä myöhemmin enon kuolemasta vaari nukkui pois. Hänellä oli jo aiemmin kuollut lapsi ja otti senkin hyvin raskaasti ja tämä oli viimeinen niitti ihan hänen omien sanojensa mukaan. Oli yrittänyt soitella tuona aikana lapselleen, mutta kun ei vastannut niin luuli tämän olevan vain jossain ”menossa”.
Itse hautajaisiin: enoni jäi täysin vaarini varjoon hautajais- ja muistelutilaisuudessa eikä pappikaan maininnut enoa kuin kerran hautajaisten aikana. Muistelutilaisuudessa oli vain pari hassua kuvaa enosta, kun vaarista oli albumeittain. Sukuhaudan kiveenkin hakattiin pelkkä enoni lempinimi, ei oikeaa nimeä eikä toista nimeä, kun vaarini kivessä oli ammatista alkaen kaikki.
Vaarini oli minulle toki rakkaampi ja läheisempi kuin enoni, mutta perheeni kesken hämmästeltiin asiaa hautajaisten jälkeen kaikki yhdellä suulla. Muut edesmenneen enoni sisarukset hoitivat järjestelyt, joten tuli vähän yllätyksenä kuinka enon kuolema suorastaan ohitettiin.
No jo on surkeaa kun pitää kuviteltuja hautajaisia sepittää nettiin.
Lasteni isoäidin hautajaiset menivät sikäli piloille, että hän ilmoitti eläessään ja tolkuissaan ollessa ettei halua hautajaisia ollenkaan. Ymmärsin täysin asian.
Sitten kun hän kuoli, esille astui hänen veljensä, joka vaati hautajaisia pidettäväksi. Tiesin, että isoäiti oli tehnyt listan, jossa luki ne henkilöt, joille hänen kuolemastaan voi ilmoittaa (ei siis pitää hautajaisia kuitenkaan). Isoäiti joutui sairaalaan viimeiseksi puoleksi vuodeksi. Itse luovutin hänen antamansa avaimet pois jo alkuvaiheessa, että tiesin veljen olevan kiero ja varmasti alkavan väittää, että asunnosta häviää koruja yms. Tästä syystä siis luovutin avaimet sairaalaan ja sain niistä kuittauksen.
Veljellä oli myös avain, mutta isoäiti oli ilmeisesti sopinut erään lapsuudenystävänsä kanssa, että siellä saa käydä vain kahdestaan (ystävä+veli).
Kun kuolema sitten tuli, pari päivää sen jälkeen tämä kaksikko pyysi ja pyysi, että järjestän hautajaiset. Kuitenkaan listaa ei löytynyt mistään. Lupasin, koska olin itsekin vähän shokissa. Soittelin läpi kaikki tutut ja tuntemattomat ja hautajaiset järjestyivät.
Pappi otti minuun, joka siis olin pesänhoitaja yhteyttä muistopuheen vuoksi. Olin kysynyt tältä veljeltä asiaa aiemmin, mutta hän ei halunnut antaa mitään tietoja tms. muistoja. Kuitenkin kun saavuin paikalle, siellä oli veli odottamassa. Lähdin. Pappi sanoi laittaneensa minulle tiedon asiasta. Sitä ei koskaan tullut. Totuus oli varmasti se, että veli oli luvannut ilmoittaa minulle.
Pappi pahoitteli todella syvästi tätä tietokatkosta ... veli ei. Olin kysynyt myös häntä arkunkantajaksi. Ei. Kuitenkin istui etupenkissä nahkahanskat mukanaan. Olin siis järjestänyt arkunkantajat muualta. Pappi istui meidän pöydässämme koko ajan, ei mennyt veljen pöytään.
Kova kiire hänellä oli kahvin kimppuun heti kun arkkua nostettiin autoon. Itse jäimme tapojen mukaan seuraamaan auton lipumista krematoriota kohti.
Kun pääsin pesän kimppuun, niin ilmeni, että sieltä oli hävinnyt muutama arvokas sormus. Veli ei tiennyt tietenkään mitään asiasta.
Se harmittaa, että minun olisi pitänyt pysyä vainajan tahdossa eikä taipua siihen, mitä kiero veli viritteli.
En ole kuullut hänestä mitään useampaan vuoteen eikä ole tarviskaan.
Vierailija kirjoitti:
Lasteni isoäidin hautajaiset menivät sikäli piloille, että hän ilmoitti eläessään ja tolkuissaan ollessa ettei halua hautajaisia ollenkaan. Ymmärsin täysin asian.
Sitten kun hän kuoli, esille astui hänen veljensä, joka vaati hautajaisia pidettäväksi. Tiesin, että isoäiti oli tehnyt listan, jossa luki ne henkilöt, joille hänen kuolemastaan voi ilmoittaa (ei siis pitää hautajaisia kuitenkaan). Isoäiti joutui sairaalaan viimeiseksi puoleksi vuodeksi. Itse luovutin hänen antamansa avaimet pois jo alkuvaiheessa, että tiesin veljen olevan kiero ja varmasti alkavan väittää, että asunnosta häviää koruja yms. Tästä syystä siis luovutin avaimet sairaalaan ja sain niistä kuittauksen.
Veljellä oli myös avain, mutta isoäiti oli ilmeisesti sopinut erään lapsuudenystävänsä kanssa, että siellä saa käydä vain kahdestaan (ystävä+veli).
Kun kuolema sitten tuli, pari päivää sen jälkeen tämä kaksikko pyysi ja pyysi, että järjestän hautajaiset. Kuitenkaan listaa ei löytynyt mistään. Lupasin, koska olin itsekin vähän shokissa. Soittelin läpi kaikki tutut ja tuntemattomat ja hautajaiset järjestyivät.
Pappi otti minuun, joka siis olin pesänhoitaja yhteyttä muistopuheen vuoksi. Olin kysynyt tältä veljeltä asiaa aiemmin, mutta hän ei halunnut antaa mitään tietoja tms. muistoja. Kuitenkin kun saavuin paikalle, siellä oli veli odottamassa. Lähdin. Pappi sanoi laittaneensa minulle tiedon asiasta. Sitä ei koskaan tullut. Totuus oli varmasti se, että veli oli luvannut ilmoittaa minulle.
Pappi pahoitteli todella syvästi tätä tietokatkosta ... veli ei. Olin kysynyt myös häntä arkunkantajaksi. Ei. Kuitenkin istui etupenkissä nahkahanskat mukanaan. Olin siis järjestänyt arkunkantajat muualta. Pappi istui meidän pöydässämme koko ajan, ei mennyt veljen pöytään.
Kova kiire hänellä oli kahvin kimppuun heti kun arkkua nostettiin autoon. Itse jäimme tapojen mukaan seuraamaan auton lipumista krematoriota kohti.
Kun pääsin pesän kimppuun, niin ilmeni, että sieltä oli hävinnyt muutama arvokas sormus. Veli ei tiennyt tietenkään mitään asiasta.
Se harmittaa, että minun olisi pitänyt pysyä vainajan tahdossa eikä taipua siihen, mitä kiero veli viritteli.
En ole kuullut hänestä mitään useampaan vuoteen eikä ole tarviskaan.
Proosan kirjoittaminen on taitolaji, en suosittelis sulle. Tämän uskottavuus on nolla. Kuittaus sairaalassa avainten säilytyksestä, just just.
Vierailija kirjoitti:
Äitini hautajaiset. Sisareni aikaistivat tuhkien siunaustilaisuutta haudalla (jota vastaan olin, halusin äidilleni siunaustilaisuuden ennen tuhkaamista) tunnilla, siten että kun saavuin paikalle tajusin, että kaikki oli jo pidetty. Oli aika järkyttävä kokemus.
En ole puhunut sisaruksilleni sen koommin, enkä tule puhumaan enää ikinä.
Olisit siunauttanut äitisi oman uskontosi mukaan hänen ja muiden omaisten tahtoa vastaan. Kuka tuollaisen kanssa edes haluaisi puhua?
Ja tietämys sallittua. Se ei ole kirkko vaan KAPPELI 🙄