Lue keskustelun säännöt.
Mitä nyt eli kun keinoja oman tason nostamiseen ei enää ole
18.04.2018 |
Miestenhän pitää tunnetusti nostaa tasoaan. Silloin saattaisi ehkä saada naisen elämäänsä. Mitä sitten, kun tasoa on nostettu niin korkealle kuin se ikään, varallisuuteen ja kokemustasoon suhteutettuna on realistisesti mahdollista? Jäljellä ovat tietysti lottovoitto, rikolliset keinot, anaboliset steroidit, plastiikkakirurgia ja kuuluisaksi sankariksi tuleminen, mutta näitä en laskisi ihan heti suositeltavien keinojen joukkoon.
Olen ollut elämästäni yhteensä ehkä kolmanneksen parisuhteissa, mutta nyt sinkkuna kolmatta vuotta. Ikä haarukassa 35-40. Pituus välillä 180-185 cm. Ruumiinrakenne hoikka ja rasvaprosentti niin alhainen, että lihakset erottuvat. Leveät hartiat, pitkät jalat ja (omat) hiljalleen harmaantuvat hiukset. Kuntosalilla käydään 3-4x viikossa, lenkillä ajoittain ja ravintoasiat kiinnostavat ihan muuten vain. Painoindeksi 22, ja näkyvätpä ne kuuluisat vatsalihaksetkin (mikä on tässä ikäluokassa jokseenkin harvinaista). Velkaa ei ole, tulot vakituiset, säännöllinen työ, yliopistotutkinto. Terveydestä, hygieniasta ja pukeutumisesta huolehditaan. Yksin asutaan. Lapsia ei (vielä) ole. Mielenterveysongelmia ei ole. Asevelvollisuus suoritettu. Maailmalla jonkun verran matkusteltu. Lukuisia kieliä opiskeltu. Kavereita on. Omia harrastuksia on. Kirjoja luetaan koko ajan itsensä sivistämisen vuoksi (se on kivaa). Ulosanti vähintäänkin normaalilla tasolla niin kirjallisesti kuin suullisestikin.
Kulttuuritapahtumissa sun muissa kokoontumisissa käydään. Netti- ja pikadeitit kokeiltu. Kohderyhmäni ovat 25-36-vuotiaat. Joukkoon on mahtunut jokunen 23-vuotiaskin, koskapa ikä ei aina näy päälle varsinkaan illan hämärässä ihmisten ilmoilla. Painopiste kuitenkin yli 30-vuotiaissa. Luonnollisestikaan en huoli ketä tahansa (miksi pitäisikään). Selkein yksittäinen karsiva tekijä on ylipaino, ja melkein kaikesta muusta voidaan joustaa tilanteen mukaan.
Toisin sanoen minulla alkavat keinot loppua. En yksinkertaisesti enää keksi, miten voisin sitä omaa tasoani lisää nostaa, ja miten voisin vielä enemmän asettaa itseäni tarjolle. Omaa ”rimaani” en puolestaan enää haluaisi laskea, koska ei ole enää kauheasti mitä laskea.
PS. Yritin koota aloitukseen jo valmiiksi kaikki ne helpot kommentit, joita yleensä tällaisiin kysymyksiin heitetään. Varmasti unohdin osan niistä mainita, ja varmasti luen ne alta lähitulevaisuudessa.
Kommentit (296)
Taso, lista, vaatimus ovat sanoja, jotka eivät sovi samaan lauseeseen toiveen kanssa löytää elämänkumppani. Elämän mittainen kumppanuus on niin monen asian summa (useimmat alitajuisia), että minkään valtakunnan etukäteen mietityillä tasoilla, listoilla tai vaatimuksilla ei tee yhtään mitään! On vain toivottava, että jonakin kauniina päivänä eteen tupsahtaa ihminen, joka iskee tajuntaan kuin ne kuuluisat sata volttia. Oikeasti mitään ei ole tehtävissä; on vain elettävä omaa arkeaan ja toivottava parasta.
40 vuotta onnellisessa avioliitossa elänyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää oli valitettavasti klassisen helppo: yrität liian nuoria. Ja lisäksi sinusta huokuu hieman sovinistinen maailmankuva, mikä saattaa karkoittaa monia naisia.
Höpöhöpö!
Mitään sovinistista ei tuossa ilmennyt, eikä tasokkaalla miehellä ole ongelmia saada nuorempia naisia.
Joten: en usko, että olet noin laadukas kuin väität..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatimuslista liian tiukka. Yksin jäät.
10 vuoden ikähaarukka ja normaali bmi on liian paljon vaadittu?
Oliko ikähaarukassa mukana myös 10 v itseä vanhemmat myös vai oliko ikähaarukkaan oma ikä - 10 v . Ihan eri vaikutelma. Normi BMI karsii myös tosi paljon tarjoukkaita ja ne saa nuorempiakin oman ikäisiä miehiä. Vanhemmat äijät ei ole kuuminta hottia. Monet naiset ilmoittaa ikähaarukassa sen oma ikä +- 5 v.
Jos lapsia kaipaa, niin vanhat akat on karsittava.
No tässähän tulee vastaan se, että tilastojen perusteella aniharva mies saa vanhana lapsia reilusti nuoremman naisen kanssa. Miehille lasten teon jättäminen 35-40-ikään on siis käytännössä yhtä riskialtista kuin se on naisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen minulla alkavat keinot loppua. En yksinkertaisesti enää keksi, miten voisin sitä omaa tasoani lisää nostaa, ja miten voisin vielä enemmän asettaa itseäni tarjolle. Omaa ”rimaani” en puolestaan enää haluaisi laskea, koska ei ole enää kauheasti mitä laskea.
"Paperilla" paketti kuulostaa hyvältä. Oletko pyytänyt kavereita esittelemään kiinnostavia naisia? Kavereiden rouvien kauttahan uudet naistuttavuudet syntyvät helpoiten.
Minulla on yksi kaveri, joka olisi voinut kirjoittaa tämän kuvauksesi (on nuorempi kylläkin). On todella herttainen tyyppi, ihan mukiinmenevän näköinen ja kropankin on ruvennut treenaamaan minttiin, kun on ajatellut sen olevan esteenä. Meidän ystävystymisen esteenä ei aikanaan ollut se, että hän oli "kynäniska", kuten hän itse itseään kutsui. Työpaikka löytyy, ei mitään kummempaa vikaa. Hän sitten kerran kysyi, että miksi me olemme pysyneet kavereina, vaikka hän on kaikkensa tehnyt iskeäkseen minut (olen tyhmä, en tajua että minua yritetään iskeä), mutta jouduin ihan oikeasti miettimään. Hän ei ole seksikäs, ei tippaakaan. Siis, hän on ihan mahtava tyyppi, mutta en tunne grammaakaan fyysistä vetoa siihen suuntaan. Hän on todella fiksu ja hitusen nörtti, eli hänen jutut uppoavat minuun, mutta veikkaan, että noin puolet naissukupuolesta poistuu henkisesti paikalta, kun hän alkaa vaahdota mielenkiinnon kohteistaan. Lisäksi hänen huumorintajunsa on hieman karkea ja sarkastinen, joten naiselta täytyy löytyä samantasoinen huumori, ettei heittoja oteta loukkauksena. Löytyisikö sinultakin, vaikka tapa piikitellä?
Eli oikeastaan sinulla ei ole ongelmaa, muuta, kuin ettet ole tavannut vaan "sitä oikeaa", tai edes "sitä melkein oikeaa". Oletko katsonut kauempaa? Itselleni ei meinannut löytyä mieleistä miestä samasta tai edes naapurikaupungista, joten rupesin katsomaan 300 kilometrin päästä. Sieltä löytyi ja muuttokin onnistui...
Ei sitä rimaa tarvitse loputtomiin laskea, varsinkaan, jos itse olet jo tehnyt töitä oman tasosi nostaaksesi...
Mutta, jos naisen ylipaino on sinulle se viimeinen niitti, valitettavasti se karsii todella paljon fiksuja, ihania naisia pois. Ja tulee jatkossa karsimaankin, koska lihavuus lisääntyy koko ajan.
Tunnen muuten pari nuorta naista; lapsettomia, fiksuja, koulutettuja, työssäkäyviä, sieviä, kilttejä... heillä on sama ongelma kuin sinulla. Ei tunnu löytyvän sitä toista puolikasta... mutta arvaapa miksi? Molemmilla elopainoa pari vaatekokoa liikaa (ei kuitenkaan niin, että olisivat hirveitä laardiläjiä, ovatpahan vain pyöreitä). He ovat alistuneet jäämään vanhoiksipiioiksi, koska heidän mielestään "kaikki miehet etsivät fitnesspimuja". Saan melkein joka viikko kuulla heidän nettitreffeistään, että mies ei halunnut jatkaa tuttavuutta ensitapaamisen jälkeen. Koska nämä naiset ovat todella ihania, ulosanniltaan raikkaita ja kauniita, en keksi muuta syytä, kuin että ne 10-15 kg ovat liikaa.
Veikkaan, että 2/3 sinkkumiehistä saisi naisen, jos laskisi rimaa painon suhteen, eli kestäisi läskiä. Mutta valitettavasti sitä fyysistä vetovoimaa ei voi mieskään pakottaa sen enempää kuin itse pystyn, joten en usko, että tilanne tulee koskaan parantumaan, ellei keksitä nopeasti jotain lääkettä, joka laihduttaa varmasti, helposti ja halvalla. Niin kauan, kun ulkonäkö kävelee kaiken muun yli, ollaan pattitilanteessa. Ja tämä koskee molempia osapuolia.
Valitettavasti biologiaakaan ei voi potkia pois. Yhä edelleen etsitään sitä parasta geeniä lisääntymistä varten ja se vaan ei ole se geeni, joka tekee miehestä kynäniskan vätyksen, jonka elämä pyörii kaljan ja sossumassien ympärillä...
"Veikkaan, että 2/3 sinkkumiehistä saisi naisen, jos laskisi rimaa painon suhteen, eli kestäisi läskiä."
Myös itselleni mormaalipainoisen naisen löytäminen on ollut vaikeaa. Totta kai luonteella on myös todella suuri merkitys ja mikäli se on epäsopiva, niin ei siinä mitkään fitnessmissin mitatkaan tietenkään auta.
Voiko jollain tavoin 'oppia' viehättymään jostain sellaisesta mitä ei pidä viehättävänä? Tässä tapauksessa siis ylipainosta. Tiedän monia todella kivoja, älykkäitä ja kaikinpuolin hienoja naisia joihin en vaan onnistu tuntemaan minkäänlaista fyysistä vetoa yrityksistä huolimatta ja kaverisuhteiksi ne ovatkin lopulta jääneet.
Ja en todellakaan etsi mitään nuorta ja näyttävää näyttelyesinettä, eikä minua kiinnosta mitä muut ihmiset minusta ajattelevat - voisin hyvin ottaa puolisokseni vaikka 50 vuotta vanhemman ja 50 kiloa painavemman ihmisen, jos vain jotenkin onnistuisin tuntemaan intohimoa häntä kohtaan.. Onko kukaan täällä onnistunut muuttamaan mieltymyksiään? Jos on, niin millä tavoin?
Ohessa vielä omat strategiset mitat, kun ne kuitenkin tuntuvat usein olevan mielenkiinnon kohteena :)
35v/186cm/79kg
Olet vähän ruipelo pituuteesi nähden , vaikka käyt salilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen minulla alkavat keinot loppua. En yksinkertaisesti enää keksi, miten voisin sitä omaa tasoani lisää nostaa, ja miten voisin vielä enemmän asettaa itseäni tarjolle. Omaa ”rimaani” en puolestaan enää haluaisi laskea, koska ei ole enää kauheasti mitä laskea.
"Paperilla" paketti kuulostaa hyvältä. Oletko pyytänyt kavereita esittelemään kiinnostavia naisia? Kavereiden rouvien kauttahan uudet naistuttavuudet syntyvät helpoiten.
Minulla on yksi kaveri, joka olisi voinut kirjoittaa tämän kuvauksesi (on nuorempi kylläkin). On todella herttainen tyyppi, ihan mukiinmenevän näköinen ja kropankin on ruvennut treenaamaan minttiin, kun on ajatellut sen olevan esteenä. Meidän ystävystymisen esteenä ei aikanaan ollut se, että hän oli "kynäniska", kuten hän itse itseään kutsui. Työpaikka löytyy, ei mitään kummempaa vikaa. Hän sitten kerran kysyi, että miksi me olemme pysyneet kavereina, vaikka hän on kaikkensa tehnyt iskeäkseen minut (olen tyhmä, en tajua että minua yritetään iskeä), mutta jouduin ihan oikeasti miettimään. Hän ei ole seksikäs, ei tippaakaan. Siis, hän on ihan mahtava tyyppi, mutta en tunne grammaakaan fyysistä vetoa siihen suuntaan. Hän on todella fiksu ja hitusen nörtti, eli hänen jutut uppoavat minuun, mutta veikkaan, että noin puolet naissukupuolesta poistuu henkisesti paikalta, kun hän alkaa vaahdota mielenkiinnon kohteistaan. Lisäksi hänen huumorintajunsa on hieman karkea ja sarkastinen, joten naiselta täytyy löytyä samantasoinen huumori, ettei heittoja oteta loukkauksena. Löytyisikö sinultakin, vaikka tapa piikitellä?
Eli oikeastaan sinulla ei ole ongelmaa, muuta, kuin ettet ole tavannut vaan "sitä oikeaa", tai edes "sitä melkein oikeaa". Oletko katsonut kauempaa? Itselleni ei meinannut löytyä mieleistä miestä samasta tai edes naapurikaupungista, joten rupesin katsomaan 300 kilometrin päästä. Sieltä löytyi ja muuttokin onnistui...
Ei sitä rimaa tarvitse loputtomiin laskea, varsinkaan, jos itse olet jo tehnyt töitä oman tasosi nostaaksesi...
Mutta, jos naisen ylipaino on sinulle se viimeinen niitti, valitettavasti se karsii todella paljon fiksuja, ihania naisia pois. Ja tulee jatkossa karsimaankin, koska lihavuus lisääntyy koko ajan.
Tunnen muuten pari nuorta naista; lapsettomia, fiksuja, koulutettuja, työssäkäyviä, sieviä, kilttejä... heillä on sama ongelma kuin sinulla. Ei tunnu löytyvän sitä toista puolikasta... mutta arvaapa miksi? Molemmilla elopainoa pari vaatekokoa liikaa (ei kuitenkaan niin, että olisivat hirveitä laardiläjiä, ovatpahan vain pyöreitä). He ovat alistuneet jäämään vanhoiksipiioiksi, koska heidän mielestään "kaikki miehet etsivät fitnesspimuja". Saan melkein joka viikko kuulla heidän nettitreffeistään, että mies ei halunnut jatkaa tuttavuutta ensitapaamisen jälkeen. Koska nämä naiset ovat todella ihania, ulosanniltaan raikkaita ja kauniita, en keksi muuta syytä, kuin että ne 10-15 kg ovat liikaa.
Veikkaan, että 2/3 sinkkumiehistä saisi naisen, jos laskisi rimaa painon suhteen, eli kestäisi läskiä. Mutta valitettavasti sitä fyysistä vetovoimaa ei voi mieskään pakottaa sen enempää kuin itse pystyn, joten en usko, että tilanne tulee koskaan parantumaan, ellei keksitä nopeasti jotain lääkettä, joka laihduttaa varmasti, helposti ja halvalla. Niin kauan, kun ulkonäkö kävelee kaiken muun yli, ollaan pattitilanteessa. Ja tämä koskee molempia osapuolia.
Valitettavasti biologiaakaan ei voi potkia pois. Yhä edelleen etsitään sitä parasta geeniä lisääntymistä varten ja se vaan ei ole se geeni, joka tekee miehestä kynäniskan vätyksen, jonka elämä pyörii kaljan ja sossumassien ympärillä...
"Veikkaan, että 2/3 sinkkumiehistä saisi naisen, jos laskisi rimaa painon suhteen, eli kestäisi läskiä."
Myös itselleni mormaalipainoisen naisen löytäminen on ollut vaikeaa. Totta kai luonteella on myös todella suuri merkitys ja mikäli se on epäsopiva, niin ei siinä mitkään fitnessmissin mitatkaan tietenkään auta.
Voiko jollain tavoin 'oppia' viehättymään jostain sellaisesta mitä ei pidä viehättävänä? Tässä tapauksessa siis ylipainosta. Tiedän monia todella kivoja, älykkäitä ja kaikinpuolin hienoja naisia joihin en vaan onnistu tuntemaan minkäänlaista fyysistä vetoa yrityksistä huolimatta ja kaverisuhteiksi ne ovatkin lopulta jääneet.
Ja en todellakaan etsi mitään nuorta ja näyttävää näyttelyesinettä, eikä minua kiinnosta mitä muut ihmiset minusta ajattelevat - voisin hyvin ottaa puolisokseni vaikka 50 vuotta vanhemman ja 50 kiloa painavemman ihmisen, jos vain jotenkin onnistuisin tuntemaan intohimoa häntä kohtaan.. Onko kukaan täällä onnistunut muuttamaan mieltymyksiään? Jos on, niin millä tavoin?
Ohessa vielä omat strategiset mitat, kun ne kuitenkin tuntuvat usein olevan mielenkiinnon kohteena :)
35v/186cm/79kg
En ole mieltymyksiäni varsinaisesti muuttanut vaan omaa asennetta. Olen vaan alkanut tutustua ihmisiin enkä ole ajatellut ulkonäköä mitenkään. Yksi päivä tajusin että olen ihastunut ihan huomaamatta erääseen mieheen samasta harrastusporukasta! Ja ihastuminen ei liittynyt ulkonäköön mitenkään. Ulkonäön perusteella en olisi kiinnostunut (kalju, roteva, 15v vanhempi) ja ihastuminenkin heräsi vasta kun tutustuin häneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatimuslista liian tiukka. Yksin jäät.
10 vuoden ikähaarukka ja normaali bmi on liian paljon vaadittu?
Aloittaja sanoo olevansa 35-40-vuotias. Ja etsii 25-36-vuotiasta naista.
Kuvittelepa, jos aloittajan ikäinen nainen ihmettelisi palstalla miehenpuutettaan ja kertoisi kohderyhmäkseen 25-36 vuotiaat normaalipainoiset miehet. Hänen käskettäisiin luopua prinsessaharhoista ja nostamaan ikärajaa viisikymppisiin. Myös ylipaino olisi tottakai sallittava.
Ihan samat asiat koskevat aloittajaa. Aloittaja on liian nirso. Jos hänelle kelpaisi omaa tasoaan oleva nainen, hän löytäisi naisen heti. Miehet ovat liian nirsoja. Jokainen mies saa parisuhteen, jos ottaa omaa tasoaan olevan naisen.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on rinnallani treenattu mies hyvässä asemassa. Hän ei näe itseään sen kautta, eikä minuakaan, eikä ajattele tasoja eikä ole ylimielinen.
No älä nyt viitsi. Ei mies käyttäisi treenaamiseen tai hyvän aseman hankkimiseen älyttömästi aikaa, jos taustalla ei olisi tarve olla muita parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en haluais noin hoikkaa miestä. Sori. Syö enemmän ja treenaa lisää että tuut miehekkäämmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen minulla alkavat keinot loppua. En yksinkertaisesti enää keksi, miten voisin sitä omaa tasoani lisää nostaa, ja miten voisin vielä enemmän asettaa itseäni tarjolle. Omaa ”rimaani” en puolestaan enää haluaisi laskea, koska ei ole enää kauheasti mitä laskea.
"Paperilla" paketti kuulostaa hyvältä. Oletko pyytänyt kavereita esittelemään kiinnostavia naisia? Kavereiden rouvien kauttahan uudet naistuttavuudet syntyvät helpoiten.
Minulla on yksi kaveri, joka olisi voinut kirjoittaa tämän kuvauksesi (on nuorempi kylläkin). On todella herttainen tyyppi, ihan mukiinmenevän näköinen ja kropankin on ruvennut treenaamaan minttiin, kun on ajatellut sen olevan esteenä. Meidän ystävystymisen esteenä ei aikanaan ollut se, että hän oli "kynäniska", kuten hän itse itseään kutsui. Työpaikka löytyy, ei mitään kummempaa vikaa. Hän sitten kerran kysyi, että miksi me olemme pysyneet kavereina, vaikka hän on kaikkensa tehnyt iskeäkseen minut (olen tyhmä, en tajua että minua yritetään iskeä), mutta jouduin ihan oikeasti miettimään. Hän ei ole seksikäs, ei tippaakaan. Siis, hän on ihan mahtava tyyppi, mutta en tunne grammaakaan fyysistä vetoa siihen suuntaan. Hän on todella fiksu ja hitusen nörtti, eli hänen jutut uppoavat minuun, mutta veikkaan, että noin puolet naissukupuolesta poistuu henkisesti paikalta, kun hän alkaa vaahdota mielenkiinnon kohteistaan. Lisäksi hänen huumorintajunsa on hieman karkea ja sarkastinen, joten naiselta täytyy löytyä samantasoinen huumori, ettei heittoja oteta loukkauksena. Löytyisikö sinultakin, vaikka tapa piikitellä?
Eli oikeastaan sinulla ei ole ongelmaa, muuta, kuin ettet ole tavannut vaan "sitä oikeaa", tai edes "sitä melkein oikeaa". Oletko katsonut kauempaa? Itselleni ei meinannut löytyä mieleistä miestä samasta tai edes naapurikaupungista, joten rupesin katsomaan 300 kilometrin päästä. Sieltä löytyi ja muuttokin onnistui...
Ei sitä rimaa tarvitse loputtomiin laskea, varsinkaan, jos itse olet jo tehnyt töitä oman tasosi nostaaksesi...
Mutta, jos naisen ylipaino on sinulle se viimeinen niitti, valitettavasti se karsii todella paljon fiksuja, ihania naisia pois. Ja tulee jatkossa karsimaankin, koska lihavuus lisääntyy koko ajan.
Tunnen muuten pari nuorta naista; lapsettomia, fiksuja, koulutettuja, työssäkäyviä, sieviä, kilttejä... heillä on sama ongelma kuin sinulla. Ei tunnu löytyvän sitä toista puolikasta... mutta arvaapa miksi? Molemmilla elopainoa pari vaatekokoa liikaa (ei kuitenkaan niin, että olisivat hirveitä laardiläjiä, ovatpahan vain pyöreitä). He ovat alistuneet jäämään vanhoiksipiioiksi, koska heidän mielestään "kaikki miehet etsivät fitnesspimuja". Saan melkein joka viikko kuulla heidän nettitreffeistään, että mies ei halunnut jatkaa tuttavuutta ensitapaamisen jälkeen. Koska nämä naiset ovat todella ihania, ulosanniltaan raikkaita ja kauniita, en keksi muuta syytä, kuin että ne 10-15 kg ovat liikaa.
Veikkaan, että 2/3 sinkkumiehistä saisi naisen, jos laskisi rimaa painon suhteen, eli kestäisi läskiä. Mutta valitettavasti sitä fyysistä vetovoimaa ei voi mieskään pakottaa sen enempää kuin itse pystyn, joten en usko, että tilanne tulee koskaan parantumaan, ellei keksitä nopeasti jotain lääkettä, joka laihduttaa varmasti, helposti ja halvalla. Niin kauan, kun ulkonäkö kävelee kaiken muun yli, ollaan pattitilanteessa. Ja tämä koskee molempia osapuolia.
Valitettavasti biologiaakaan ei voi potkia pois. Yhä edelleen etsitään sitä parasta geeniä lisääntymistä varten ja se vaan ei ole se geeni, joka tekee miehestä kynäniskan vätyksen, jonka elämä pyörii kaljan ja sossumassien ympärillä...
"Veikkaan, että 2/3 sinkkumiehistä saisi naisen, jos laskisi rimaa painon suhteen, eli kestäisi läskiä."
Myös itselleni mormaalipainoisen naisen löytäminen on ollut vaikeaa. Totta kai luonteella on myös todella suuri merkitys ja mikäli se on epäsopiva, niin ei siinä mitkään fitnessmissin mitatkaan tietenkään auta.
Voiko jollain tavoin 'oppia' viehättymään jostain sellaisesta mitä ei pidä viehättävänä? Tässä tapauksessa siis ylipainosta. Tiedän monia todella kivoja, älykkäitä ja kaikinpuolin hienoja naisia joihin en vaan onnistu tuntemaan minkäänlaista fyysistä vetoa yrityksistä huolimatta ja kaverisuhteiksi ne ovatkin lopulta jääneet.
Ja en todellakaan etsi mitään nuorta ja näyttävää näyttelyesinettä, eikä minua kiinnosta mitä muut ihmiset minusta ajattelevat - voisin hyvin ottaa puolisokseni vaikka 50 vuotta vanhemman ja 50 kiloa painavemman ihmisen, jos vain jotenkin onnistuisin tuntemaan intohimoa häntä kohtaan.. Onko kukaan täällä onnistunut muuttamaan mieltymyksiään? Jos on, niin millä tavoin?
Ohessa vielä omat strategiset mitat, kun ne kuitenkin tuntuvat usein olevan mielenkiinnon kohteena :)
35v/186cm/79kg
Olet vähän ruipelo pituuteesi nähden , vaikka käyt salilla?
Sinulla taitaa olla hieman vääristynyt kuva normaalipainosta.. Painoindeksini on 22,8 (normaalipainon raja 19-24,9 ja kiloissa sama pituiselleni ihmiselle on 64-87kg). Urheilen aktiivisesti päivittäin joten rasvaprosenttini vaan nyt sattuu olemaan aika matala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole pitkään aikaan hakenut miestä, koska mulla on jo erittäin hyvä. On silti ihan selvä, että jos mulla olis haku päällä, ei aapeellä olisi silti mitään saumaa. Tämä johtuu pääsääntöisesti siitä, että hän ei edes puhu siitä asiasta, joka on minun tasonmäärityslistallani korkeimmalla, eli onko on mukava ja kiva ihminen, ajatteleeko hän ystävällisesti ja käyttäytyykö luotettavasti. Enkä tosiaan tarkoita pelkkiä käytöstapoj, vaan sitä ONKO ihminen oikeasti mukava vai ei. Monista aapee, oman kuvauksensa perusteella, vaikuttaa lähinnä pinnalliselta ja ikäänsä nähden lapselliselta k-päältä.
Tätä aapee voisi yrittää parantaa ja nostaa tasoaan realistisella tavalla, mutta ei taida ymmärtää sen arvoa.
Lisäksi minusta aapee tekee virhee hakiessaan itsään huomattavasti nuorempaa naista ja pitäessään ulkonäkökriteereitä pääosassa sekä ”kelpuuttamiensa” naisten kohdalla että siinä millä perusteella luulee itse tulevansa halutuksi. Ulkonäöln perusteella haetaan lyhyttä suhdetta. HYVÄÄ suhdetta haetaan ensisijaisesti ihan muilla perusteilla ja ulkonäkö on lähinnä bonus jos sekin sattuu olemaan jotenkin keskimääräisestä poikkeava.
Juuri samaa olin tulossa sanomaan. Olen itse nainen, jolla on aina ollut paljon vientiä, ja parisuhteeni ovat onnistuneet hyvin. En koskaan ole valinnut kumppania ulkonäkö edellä. Jonkin verran se ehkä vaikuttaa, mutta miehet joihin olen ihastunut elämäni aikana, ovat kyllä ulkoisesti niin eri muotista, että kovin suuri tuo vaikutus ei kohdallani voi olla.
Ap vaikuttaa minusta niin heikkotasoiselta, että en jäisi Tinderissä häneen sen kummemmin tutustumaan. Heikkotasoisuuden merkki on juuri tuo, että ei pidä persoonallisuutta ja arvoja minään - ei itsensä eikä etsityn naisen osalta. Fiksut miehet ovat tässä iässä jo kauan sitten jättäneet ulkonäkökeskeisyyden taakseen, jos sellaista asennetta heillä on koskaan ollutkaan. Itse löysin jo 25-vuotiaana miehen, jolla oli kehittynyt naismaku, joka ei perustunut ensisijaisesti ulkonäköön vaan persoonallisuuden piirteisiin, ja joka myös ymmärsi miten ihmisten aitoon persoonallisuuteen tutustutaan.
Ap:n kaltainen yli-ikäinen teini voi todellakin kehittää "tasoaan" paljonkin, jos vain ymmärtää mistä se oikeasti on kiinni, sen sijaan että ottaa vauva-palstan lassukoiden ulkonäkökeskeiset kategorisoinnit tasoista totuutena.
N40
No jos ap kerran harrastaa paljon urheilua, niin tollasia ihmisiähän löytyy urheilupiireistä vaikka kuinka paljon. Itse harrastan mm. polkujuoksua ja suunnistusta, ja sekä miehet ja naiset on näissä porukoissa poikkeuksetta hyvin hoikkia ja useimmiten myös akateemisesti koulutettuja, sekä ihan hauskoja tapauksia verbaalisestikin. Pyöräilyporukoissa näyttäis olevan samoin, mutta niissä on ehkä enemmän miehiä kuin naisia.
Minä olen lyhyehkönä ja pyöreälihaksisena ainakin silmämääräisesti läskeimmästä päästä näissä porukoissa, ja mun BMI on kuitenkin vain 22, ja mulla on paljon lihasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen minulla alkavat keinot loppua. En yksinkertaisesti enää keksi, miten voisin sitä omaa tasoani lisää nostaa, ja miten voisin vielä enemmän asettaa itseäni tarjolle. Omaa ”rimaani” en puolestaan enää haluaisi laskea, koska ei ole enää kauheasti mitä laskea.
"Paperilla" paketti kuulostaa hyvältä. Oletko pyytänyt kavereita esittelemään kiinnostavia naisia? Kavereiden rouvien kauttahan uudet naistuttavuudet syntyvät helpoiten.
Minulla on yksi kaveri, joka olisi voinut kirjoittaa tämän kuvauksesi (on nuorempi kylläkin). On todella herttainen tyyppi, ihan mukiinmenevän näköinen ja kropankin on ruvennut treenaamaan minttiin, kun on ajatellut sen olevan esteenä. Meidän ystävystymisen esteenä ei aikanaan ollut se, että hän oli "kynäniska", kuten hän itse itseään kutsui. Työpaikka löytyy, ei mitään kummempaa vikaa. Hän sitten kerran kysyi, että miksi me olemme pysyneet kavereina, vaikka hän on kaikkensa tehnyt iskeäkseen minut (olen tyhmä, en tajua että minua yritetään iskeä), mutta jouduin ihan oikeasti miettimään. Hän ei ole seksikäs, ei tippaakaan. Siis, hän on ihan mahtava tyyppi, mutta en tunne grammaakaan fyysistä vetoa siihen suuntaan. Hän on todella fiksu ja hitusen nörtti, eli hänen jutut uppoavat minuun, mutta veikkaan, että noin puolet naissukupuolesta poistuu henkisesti paikalta, kun hän alkaa vaahdota mielenkiinnon kohteistaan. Lisäksi hänen huumorintajunsa on hieman karkea ja sarkastinen, joten naiselta täytyy löytyä samantasoinen huumori, ettei heittoja oteta loukkauksena. Löytyisikö sinultakin, vaikka tapa piikitellä?
Eli oikeastaan sinulla ei ole ongelmaa, muuta, kuin ettet ole tavannut vaan "sitä oikeaa", tai edes "sitä melkein oikeaa". Oletko katsonut kauempaa? Itselleni ei meinannut löytyä mieleistä miestä samasta tai edes naapurikaupungista, joten rupesin katsomaan 300 kilometrin päästä. Sieltä löytyi ja muuttokin onnistui...
Ei sitä rimaa tarvitse loputtomiin laskea, varsinkaan, jos itse olet jo tehnyt töitä oman tasosi nostaaksesi...
Mutta, jos naisen ylipaino on sinulle se viimeinen niitti, valitettavasti se karsii todella paljon fiksuja, ihania naisia pois. Ja tulee jatkossa karsimaankin, koska lihavuus lisääntyy koko ajan.
Tunnen muuten pari nuorta naista; lapsettomia, fiksuja, koulutettuja, työssäkäyviä, sieviä, kilttejä... heillä on sama ongelma kuin sinulla. Ei tunnu löytyvän sitä toista puolikasta... mutta arvaapa miksi? Molemmilla elopainoa pari vaatekokoa liikaa (ei kuitenkaan niin, että olisivat hirveitä laardiläjiä, ovatpahan vain pyöreitä). He ovat alistuneet jäämään vanhoiksipiioiksi, koska heidän mielestään "kaikki miehet etsivät fitnesspimuja". Saan melkein joka viikko kuulla heidän nettitreffeistään, että mies ei halunnut jatkaa tuttavuutta ensitapaamisen jälkeen. Koska nämä naiset ovat todella ihania, ulosanniltaan raikkaita ja kauniita, en keksi muuta syytä, kuin että ne 10-15 kg ovat liikaa.
Veikkaan, että 2/3 sinkkumiehistä saisi naisen, jos laskisi rimaa painon suhteen, eli kestäisi läskiä. Mutta valitettavasti sitä fyysistä vetovoimaa ei voi mieskään pakottaa sen enempää kuin itse pystyn, joten en usko, että tilanne tulee koskaan parantumaan, ellei keksitä nopeasti jotain lääkettä, joka laihduttaa varmasti, helposti ja halvalla. Niin kauan, kun ulkonäkö kävelee kaiken muun yli, ollaan pattitilanteessa. Ja tämä koskee molempia osapuolia.
Valitettavasti biologiaakaan ei voi potkia pois. Yhä edelleen etsitään sitä parasta geeniä lisääntymistä varten ja se vaan ei ole se geeni, joka tekee miehestä kynäniskan vätyksen, jonka elämä pyörii kaljan ja sossumassien ympärillä...
"Veikkaan, että 2/3 sinkkumiehistä saisi naisen, jos laskisi rimaa painon suhteen, eli kestäisi läskiä."
Myös itselleni mormaalipainoisen naisen löytäminen on ollut vaikeaa. Totta kai luonteella on myös todella suuri merkitys ja mikäli se on epäsopiva, niin ei siinä mitkään fitnessmissin mitatkaan tietenkään auta.
Voiko jollain tavoin 'oppia' viehättymään jostain sellaisesta mitä ei pidä viehättävänä? Tässä tapauksessa siis ylipainosta. Tiedän monia todella kivoja, älykkäitä ja kaikinpuolin hienoja naisia joihin en vaan onnistu tuntemaan minkäänlaista fyysistä vetoa yrityksistä huolimatta ja kaverisuhteiksi ne ovatkin lopulta jääneet.
Ja en todellakaan etsi mitään nuorta ja näyttävää näyttelyesinettä, eikä minua kiinnosta mitä muut ihmiset minusta ajattelevat - voisin hyvin ottaa puolisokseni vaikka 50 vuotta vanhemman ja 50 kiloa painavemman ihmisen, jos vain jotenkin onnistuisin tuntemaan intohimoa häntä kohtaan.. Onko kukaan täällä onnistunut muuttamaan mieltymyksiään? Jos on, niin millä tavoin?
Ohessa vielä omat strategiset mitat, kun ne kuitenkin tuntuvat usein olevan mielenkiinnon kohteena :)
35v/186cm/79kg
Olet vähän ruipelo pituuteesi nähden , vaikka käyt salilla?
Sinulla taitaa olla hieman vääristynyt kuva normaalipainosta.. Painoindeksini on 22,8 (normaalipainon raja 19-24,9 ja kiloissa sama pituiselleni ihmiselle on 64-87kg). Urheilen aktiivisesti päivittäin joten rasvaprosenttini vaan nyt sattuu olemaan aika matala.
En vertaa pituuttasi ja painoasi normaalipainoon ja bmihin. Ajattelisin vaan, että jos treenaa aktiivisesti salilla olisi massaa paremmin. Mun 17 v. tytär on sinua pari senttiä lyhyempi ja paino on 84 kg. Treenaa ja urheilee aktiivisesti ja on lihaksikas ja bmit paukkuu yli. Mieheni on urheileva 190/96 ja ei hänelläkään löysiä ole. Varmaan jotkut tykkää tommosesta kuivakammastakin maratoonarityypistä, en sitä sano.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatimuslista liian tiukka. Yksin jäät.
10 vuoden ikähaarukka ja normaali bmi on liian paljon vaadittu?
Aloittaja sanoo olevansa 35-40-vuotias. Ja etsii 25-36-vuotiasta naista.
Kuvittelepa, jos aloittajan ikäinen nainen ihmettelisi palstalla miehenpuutettaan ja kertoisi kohderyhmäkseen 25-36 vuotiaat normaalipainoiset miehet. Hänen käskettäisiin luopua prinsessaharhoista ja nostamaan ikärajaa viisikymppisiin. Myös ylipaino olisi tottakai sallittava.
Ihan samat asiat koskevat aloittajaa. Aloittaja on liian nirso. Jos hänelle kelpaisi omaa tasoaan oleva nainen, hän löytäisi naisen heti. Miehet ovat liian nirsoja. Jokainen mies saa parisuhteen, jos ottaa omaa tasoaan olevan naisen.
Totta. Aloittaja on _prinssiharhainen_ :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän sitä äijäfaktoria kehiin vielä, niin ehkä saat narrattua naisen. Eli siis miehekkyyttä. Miehekkyyttä on rentous, reiluus, aito seksuaalinen kiinnostus naisiin muutamasta liikakilosta huolimatta, ehkä vähän punttia lisää siten, että saat massaa, välillä hieman olutta & penkkiurheilua ja hengailua kavereiden kanssa.
Se, että nillittää joistain senttimetreistä ja painoindekseistä, on akkamaista pahimmillaan. Se, että naisihanne on hyvin ahtaasti määritelty, on hieman epäseksuaalista tai jopa sellaista, että tulee mieleen, kiinnostaako naiset tai seksi lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatimuslista liian tiukka. Yksin jäät.
Vaatimuslistahan oli 1) tiettyyn haarukkaan osuva ikä ja 2) se ettei ole ylipainoa. Liikaa vaadittu?
Eihän kyse ole siitä, mikä on absoluuttisesti liikaa vaadittu. Jos ap ei löydä haluamansa mukaista naista, niin taitaa olla niin, että nuo ovat HÄNELTÄ liikaa vaadittu. Painovaatimus tuskin on se ongelma, vaan tuo ikä. Mun mielestä jokainen saa tykätä mistä tykkää, ja kenenkään ei pidä laskea kriteerejään väkisin, mutta sitten pitää olla valmis myös jäämään yksin (esim. jos nyt eroaisin niin itselläni olisi todella korkeat kriteerit sille, että muuttaisin nyt 40-vuotiaana yhdenkään miehen kanssa yhteen, mutta en pelkästään olisi valmis jäämään loppuiäkseni yksin vaan jopa preferoisin yksineloa, ellei tulisi todella tajunnanräjäyttävä ihminen vastaan).
Luulenpa että "tasoa" nostaisi huomattavasti se, että lakkaisi noin pakkomielteisesti miettimästä itseään suhteessa muihin ihmisiin.
Huhuu, ap! Täällä on sinulle match:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3152410/olen-36-ja-ihan-fiksu-akateemin…
Ihan tuore keskustelu eiliseltä eli voit vielä tavoittaa sinkun! Lycka till!
Listaat aloituksessasi pelkkiä ulkoisia meriittejäsi, mutta et puhu lainkaan luonteenpiirteistäsi. Oletko mukava, huumorintajuinen, rehellinen tai aloitekykyinen? Ulkoiset puitteesi näyttävätkin olevan enemmän kuin kunnossa, mutta mitenkäs sisäinen maailma? Monelle naiselle luonne ja persoona merkitsevät kuitenkin enemmän kuin pelkkä ulkoinen menestys ja ulkonäkö. Pinnallisuus ja suorituskeskeisyys eivät nekään liene parhaita parinmuodostuksen valttikortteja..
Onko ap:lla esim. korkea tai kimeä ääni, taipumus juoruilla ja keskustella lähinnä dieeteistä ja rasvaprosentista tai jostain tv-sarjojen juonenkäänteistä?
Tiedän muutamia jopa komeita, pitkiä, koulutettuja ja hyvässä ammatissa olevia, varakkaitakin naisettomia (hetero)miehiä, joille naisen saaminen on hankalaa. He ovat joko liian outoja muuten tai ämmämäisiä. Eivät naiset halua itseään naisellisempaa miestä. Se on pahin mahdollinen turn-off.
Oletko koettanut etsiä naista ulkomailta, ap? Kulttuurierot voisivat häivyttää joitain oman käytöksen outouksia.
"Veikkaan, että 2/3 sinkkumiehistä saisi naisen, jos laskisi rimaa painon suhteen, eli kestäisi läskiä."
Myös itselleni mormaalipainoisen naisen löytäminen on ollut vaikeaa. Totta kai luonteella on myös todella suuri merkitys ja mikäli se on epäsopiva, niin ei siinä mitkään fitnessmissin mitatkaan tietenkään auta.
Voiko jollain tavoin 'oppia' viehättymään jostain sellaisesta mitä ei pidä viehättävänä? Tässä tapauksessa siis ylipainosta. Tiedän monia todella kivoja, älykkäitä ja kaikinpuolin hienoja naisia joihin en vaan onnistu tuntemaan minkäänlaista fyysistä vetoa yrityksistä huolimatta ja kaverisuhteiksi ne ovatkin lopulta jääneet.
Ja en todellakaan etsi mitään nuorta ja näyttävää näyttelyesinettä, eikä minua kiinnosta mitä muut ihmiset minusta ajattelevat - voisin hyvin ottaa puolisokseni vaikka 50 vuotta vanhemman ja 50 kiloa painavemman ihmisen, jos vain jotenkin onnistuisin tuntemaan intohimoa häntä kohtaan.. Onko kukaan täällä onnistunut muuttamaan mieltymyksiään? Jos on, niin millä tavoin?
Ohessa vielä omat strategiset mitat, kun ne kuitenkin tuntuvat usein olevan mielenkiinnon kohteena :)
35v/186cm/79kg