En usko että minä olisin yhtään fiksumpi vaikka olisin käynyt lukion ja mennyt korkeakouluun.
Tunnen melko idiootteja korkeasti koulutettuja ihmisiä ja tosi fiksuja jotka eivät ole. Minua on sanottu älykkääksi ja fiksuksi, enkä ole käynyt edes lukiota koska se ei kiinnostanut, eikä kiinnosta vieläkään. Suurin osa ammateista joihin tarvitaan korkeakoulututkinto on mielestäni sellaisia jotka pystyy hoitamaan vallan mainiosti alemmallakin tutkinnolla ja maalaisjärjellä. Minulla on kolmea ammattia opiskeltuna, ja opiskelu on ollut minulle aina helppoa.
Mieheni väittää että kaikki jotka olisivat voineet mennä lukioon menivät. Kun minä olin siinä iässä, lukioon meni yksikin poika alle kuuden keskiarvolla, mulla oli yli 8 ja menin kauppikseen. Sain hyviä numeroita koulussa vaikka en juurikaan opiskellut, jos oli kokeet niin edellisenä iltana vähän luin pääkohtia kun arvasin mitä opettaja varmaan kysyy kokeessa, opettelin esim. litaniat ulkoa.
Mitä opetusta siellä korkeakouluissa saa mikä on jotenkin erikoista jota ei opi kun menee töihin? En nyt tarkoita esim. lääkäreitä, lakimiehiä ja insinöörejä joiden pitää vaan opetella ihan helvetisti kaikkea ensin kirjoista ennenkuin voi mennä töihin. Esim. Kelaan tai työkkäriin vaaditaan korkeakoulututkinto, sehän on aivan järjetöntä, työ on kuitenkin lähinnä asiakaspalvelua.
Kommentit (262)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen mielipide. Ap, kun kerran maalaisjärjellä hoituu sossun, kelan ja työkkärin tätien hommat, miten sä niitä hoitaisit? Tiedätkö, mitä työtehtäviä he tekevät? Osaisitko vaikka tehdä lastensuojelun sosiaalityöntekijänä huostaanottohakemuksen hallinto-oikeudelle, tehdä työkkärissä ja kelassa erilaisia selvityksiä ja tilastoja, kohdata vakavasti traumatisoituneen ihmisen psykiatrisella osastolla, jossa olet sossuna? Ihan maalaisjärjellä vaan, niinkö?
Varmasti minulla silloin olisi joku sosiaalipuolen koulutus jos olisin tekemisissä pahasti traumatisoituneiden ihmisten kanssa osastolla, se on ihan eri asia kuin olla asiakaspalvelussa ja myöntää ihmisille toimeentulotukea.
Selvitykset ja tilastot oppii tekemään kuka vaan kun joku työpaikalla vähän neuvoo tai on hyvät kirjalliset ohjeet. Kelan ja työkkärin töissä toimitaan lakien mukaan, katsotaan mitä laki sanoo ja sillä selvä, sitten se vaan yritetään selittää asiakkaalle niin että hänkin ymmärtää.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijän työ on erittäin haastavaa työtä varmasti enimmäkseen henkisesti, en usko että paperitöiden tekeminen on ylitsepääsemättömän vaikeaa ja että juuri sitä opetettaisiin korkeakoulussa. Luulen että mun luonne ei riittäisi siihen työhön, älykkyys varmasti riittäisikin lippulappujen täyttämiseen.
ap
Aivokirurgin työkin vaatii vain vakaata kättä ja lukutaitoa. Vai mitä? Koulutustasosi näkyy siinä ettet kunnioita muiden ihmisten ammatteja lainkaan vaan mutuilemalla teet oletuksia ilman parempaa tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap osasi varmasti toimia aivokirurgina katsottuaan pari aivoleikkausta youtubesta.
Mihin tarvitaan enää lääkistä kun on youtube.
Oletko lukenut mitään mitä minä olen kirjoittanut? Ihme höpinää.
ap
Ai niin, perehdyttämällä. Onnistuu jokaiselta. Sori, unohdin.
Vierailija kirjoitti:
Ap, koulutuksen dissaaminen ei muuta sitä, että oma koulutuksesi ei riitä siihen, mitä haluaisit tehdä. Jospa käyttäisit energiasi opiskeluun?
Kerroit opiskelleesi itsenäisesti. Miksi et tekisi sitä sitten tutkintoa suorittaen? Mistä tämä vastenmielisyys opiskeluun?
Koska oikea opiskeleminen on vaikeaa, siinä joku ulkopuolinen arvostelee osaamisesi.
Paljon mukavampi katsoa YouTube-videoita yksin kotona ja luulla oppivansa jotain todellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin lukioaikana vielä ihan kakara. Nyt kauppakorkeakoulun gradua viimeistellessäni huomaan miten paljon ajatteluni on kehittynyt erityisesti nyt yliopistoaikana.
Tottakai. Sehän kuuluu jo normaaliin aikuistumiseen, ja muutenkin ihmisen ajattelu muuttuu koko eliniän kun tieto ja kokemus lisääntyy.
ap
Näinhän se on! Sanoisin kuitenkin että koulutus on ollut itselleni hyödyllinen ensinnäkin siksi että oon päässyt tutustumaan tieteeseen ja tieteen tekemiseen, silmäni ovat avautuneet ihan uudella tavalla näin maisterivaiheessa. Ja sanoisin mm. että analyyttisuus ja asioiden hahmottaminen laajemmassa kontekstissa on nimenomaan koulutuksen myötä parantunut, kun on pitänyt analysoida niin paljon kaikkea :D
Haasteet on aina hyviä, tuli ne mistä suunnasta hyvänsä. Sitä paremmin toki aivot toimii mitä enemmän niitä käyttää (sen verran olen katsonut dokumentteja aivojen toiminnasta)
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, koulutuksen dissaaminen ei muuta sitä, että oma koulutuksesi ei riitä siihen, mitä haluaisit tehdä. Jospa käyttäisit energiasi opiskeluun?
Kerroit opiskelleesi itsenäisesti. Miksi et tekisi sitä sitten tutkintoa suorittaen? Mistä tämä vastenmielisyys opiskeluun?
Koska oikea opiskeleminen on vaikeaa, siinä joku ulkopuolinen arvostelee osaamisesi.
Paljon mukavampi katsoa YouTube-videoita yksin kotona ja luulla oppivansa jotain todellista.
Miksi sinä jankkaat täällä YouTube-videoista? Minä en katso sieltä kuin joskus Pete Parkkosen Kohta Sataa musiikkivideota... jaa-a, taidanpa katsoa sen tähän väliin...
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen mielipide. Ap, kun kerran maalaisjärjellä hoituu sossun, kelan ja työkkärin tätien hommat, miten sä niitä hoitaisit? Tiedätkö, mitä työtehtäviä he tekevät? Osaisitko vaikka tehdä lastensuojelun sosiaalityöntekijänä huostaanottohakemuksen hallinto-oikeudelle, tehdä työkkärissä ja kelassa erilaisia selvityksiä ja tilastoja, kohdata vakavasti traumatisoituneen ihmisen psykiatrisella osastolla, jossa olet sossuna? Ihan maalaisjärjellä vaan, niinkö?
Varmasti minulla silloin olisi joku sosiaalipuolen koulutus jos olisin tekemisissä pahasti traumatisoituneiden ihmisten kanssa osastolla, se on ihan eri asia kuin olla asiakaspalvelussa ja myöntää ihmisille toimeentulotukea.
Selvitykset ja tilastot oppii tekemään kuka vaan kun joku työpaikalla vähän neuvoo tai on hyvät kirjalliset ohjeet. Kelan ja työkkärin töissä toimitaan lakien mukaan, katsotaan mitä laki sanoo ja sillä selvä, sitten se vaan yritetään selittää asiakkaalle niin että hänkin ymmärtää.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijän työ on erittäin haastavaa työtä varmasti enimmäkseen henkisesti, en usko että paperitöiden tekeminen on ylitsepääsemättömän vaikeaa ja että juuri sitä opetettaisiin korkeakoulussa. Luulen että mun luonne ei riittäisi siihen työhön, älykkyys varmasti riittäisikin lippulappujen täyttämiseen.
ap
Aivokirurgin työkin vaatii vain vakaata kättä ja lukutaitoa. Vai mitä? Koulutustasosi näkyy siinä ettet kunnioita muiden ihmisten ammatteja lainkaan vaan mutuilemalla teet oletuksia ilman parempaa tietoa.
Lainaan nyt omaa aloitustani jota sinä et vaivautunut lukemaan.
"En nyt tarkoita esim. lääkäreitä, lakimiehiä ja insinöörejä joiden pitää vaan opetella ihan helvetisti kaikkea ensin kirjoista ennenkuin voi mennä töihin. "
ap
Vierailija kirjoitti:
Sain hyviä numeroita koulussa vaikka en juurikaan opiskellut, jos oli kokeet niin edellisenä iltana vähän luin pääkohtia kun arvasin mitä opettaja varmaan kysyy kokeessa, opettelin esim. litaniat ulkoa.
Ehkä se idea onkin siinä, että sisäistää tiedon ja osaa soveltaa sitä sen sijaan, että opiskelee ulkolukuna whahasuqurat ja sisukiepret.
Vierailija kirjoitti:
Opiskellessa joutuu oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Ei voi lukea vain kivoja kirjoja ja lopettaa, kun menee vaikeaksi. Tai katsoa vain mielenkiintoisia dokkareita. Juuri se kehittää aivoja, että joutuu opettelemaan keskittymistä ja ongelmanratkaisua ja saa palautetta.
Tätä tapahtuu myös paljon työelämässä ja miksei joissain harrastuksissakin.
Ei mullakaan kaikki työhön liittyvät asiat ole niin kivoja ja mielenkiintoisia, mutta kuten elämässä yleensäkin, ikävät jutut on pakko hoitaa että voi nauttia kivoista. Mutta toki vapaa-ajalla luen ja katson dokkareita aiheista jotka mua sattuu kiinnostamaan. Silloin kun opiskelen jotain niin toki silloin opiskelen ihan kaikki asiat.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerron esimerkin.
Lapseni totesi neljännellä luokalla, että hänen ei tarvitsisi opetella enää matematiikkaa, koska osaa jo kaiken: yhteen-, vähennys, kerto- ja jakolaskut. Mitä muuta enää on opeteltavaa??
Nyt hän opiskelee lukiossa pitkää matematiikkaa. Ja nauraa nelosluokkalaiselle kommentilleen, että miten silloin luuli osaavansa kaiken, koska ei tiennyt mitä ei osaa.
Niin, korkeakoulun käynyt varmasti tietää enemmän kaikenlaisia asioita, mutta onko hän fiksumpi kuin aloittaessaan opiskelut? Varmasti jonkin verran jo sen takia että on kehittynyt ja kypsynyt ihmisenä, mutta sitä tapahtuu ilman korkeakouluakin. Älykkyys ja viisaus on eri asioita.
ap
Tämä fiksuus asia ei ole ollut pointtini esimerkissä. Pointtini oli se, että aina opiskellessaan pidemmälle ymmärtää, miten paljon kaikkea on ja miten vähän itse asiassa asioista tietää.
Niin, se on itsestäänselvyys. Mutta se ei selitä sitä miksi vaaditaan sitä korkeakoulutusta töihin jotka pystyy tekemään alemmallakin tutkinnolla.
ap
Mä en pysty sanoo enää mitään. Tämä on hyödytöntä. Sivukaupalla sinulle on yritetty selittää miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain hyviä numeroita koulussa vaikka en juurikaan opiskellut, jos oli kokeet niin edellisenä iltana vähän luin pääkohtia kun arvasin mitä opettaja varmaan kysyy kokeessa, opettelin esim. litaniat ulkoa.
Ehkä se idea onkin siinä, että sisäistää tiedon ja osaa soveltaa sitä sen sijaan, että opiskelee ulkolukuna whahasuqurat ja sisukiepret.
Kyllä minä yleensä ymmärrän lukemani myös. Ja jos ymmärrän niin myös osaan soveltaa. Suurimmaksi osaksi muistin asiat siitä miten opettaja ne oli kertonut, vaikka esimerkin kautta, olin aika hyvä keskittymään opetukseen ja olen vieläkin. Jos oli huono opettaja sitä joutui sitten opettamaan itse itseään. Joskus kun on jossain luennolla meinaa väkisin nukahtaa, se on kauhea tunne kun on päivän ollut töissä ja sitten menee kuuntelemaan jonkun tyypin jaarituksia niin että pitää olla tulitikut silmissä. Sitten jos on joku hyvä opettaja/luennoitsija, niin sitä suorastaan kallistuu penkillä eteenpäin että varmasti kuulee jokaisen sanan.
ap
Se nyt on päivänselvä asia ettei kirjassa ja netissä lukevia asioita opiskelemalla älykkyysosamäärä nouse jos mieli ei kykene käsittelemään asioita. Mitä hyödyt tiedosta että saunassa vesi kondensoituu kaljatölkin reunaan jos et ymmärrä mistä kondensio itsessään johtuu. Tämä on yleinen virhe monelle muka älykölle, että päntätään kirjasta tietoa mutta ei sisäistetä sitä. Kirjasta opittu on kirjaviisautta, mutta todellinen viisaus tulee muualta. Tuli huomattua tämä kun olin eräässä firmassa eräässä Helsingin yliopistossa töissä. Voisi olettaa että yliopistolla on viisasta ja fiksua porukkaa, mutta ei siltä aina vaikuta kun ei kissan kokoisten kirjaimien lukeminenkaan onnistu.
Omassa tapauksessani tämä on ainakin totta. T: ammattikoulun käynyt mensan jäsen.
Vierailija kirjoitti:
Omassa tapauksessani tämä on ainakin totta. T: ammattikoulun käynyt mensan jäsen.
Et ole kuitenkaan niin fiksu, että olisit hommannut itsellesi akateemisen tutkinnon. Vai oletko laiska?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa tapauksessani tämä on ainakin totta. T: ammattikoulun käynyt mensan jäsen.
Et ole kuitenkaan niin fiksu, että olisit hommannut itsellesi akateemisen tutkinnon. Vai oletko laiska?
Tämä on se mitä en millään ymmärrä. Miksi ihmeessä kaikkien kynnelle kykenevien pitäisi hommata mahdollisimman korkea koulutus? Miksi ihminen ei saisi tehdä sellaista työtä mistä tykkää ja missä on hyvä, siitä huolimatta että minkälaisen koulutuksen siihen tarvitsee? Jos 100% ihmisistä suorittaisi korkeakoulututkinnot niin mitä järkeä siinä olisi? Kaikki rekkakuskit ja siivoojat osaisivat ajatella laajoja kokonaisuuksia ja soveltaa sitä sun tätä mitä nyt olisivatkaan opiskelleet, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, lääketiedettä... Ei tämä yhteiskunta pyöri pelkillä akateemisisilla ammateilla, ja jos kaikki koulutetaan akateemisesti turhaan, niin onhan se järjetöntä ajan ja varsinkin rahan tuhlausta.
Esim. siivoojan työ on yksi tärkeimmistä, ilman siivoojia ei juuri kukaan muu pystyisi tekemään töitä, tai sitten siivoaisivat itse oman työnsä lisäksi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ot, mutta tuo sossujen trendien ymmärrys voi joskus olla vahingollista. Ajatellaan, että jaa tässä on kyse tästä, tämä asiakas on tällainen, eli osataan lokeroida asiakas tehokkaasti.
No jaa, riippuu varmasti työntekijästä. Tulevana sosiaalialan ammattilaisena en ole elämäni aikana törmännyt vielä yhteenkään täsmälleen samanlaiseen tapaukseen, että kykenisin omassa päässäni lokeroimaan ihmisiä mihinkään. Diaknostiikan lisäksi yksilöön vaikuttavat niin monet muutkin tekijät, esimerkiksi koko persoonallisuuden rakenne ja muut oheissairaudet. Toki esim. Skitsofrenian suhteen pystyy näkemään samankaltaisuuksia ihmisten välillä, mutta diagnoositkin ovat vain pieni osa koko ihmisyyttä. Voin puhua vain omasta puolestani, mutta kyllä minä pyrin tutustumaan asiakkaaseen kokonaisuutena ja yksilönä, sillä yksilöllisyys tekee tästä työstä myös äärimmäisen mielenkiintoista ja palkitsevaa. Aina oppii jotain uutta.
Rehellisesti sanottuna vain laiska. Ammattikoulunkin suoritin nippanappa läpi poissaolojen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen mielipide. Ap, kun kerran maalaisjärjellä hoituu sossun, kelan ja työkkärin tätien hommat, miten sä niitä hoitaisit? Tiedätkö, mitä työtehtäviä he tekevät? Osaisitko vaikka tehdä lastensuojelun sosiaalityöntekijänä huostaanottohakemuksen hallinto-oikeudelle, tehdä työkkärissä ja kelassa erilaisia selvityksiä ja tilastoja, kohdata vakavasti traumatisoituneen ihmisen psykiatrisella osastolla, jossa olet sossuna? Ihan maalaisjärjellä vaan, niinkö?
Varmasti minulla silloin olisi joku sosiaalipuolen koulutus jos olisin tekemisissä pahasti traumatisoituneiden ihmisten kanssa osastolla, se on ihan eri asia kuin olla asiakaspalvelussa ja myöntää ihmisille toimeentulotukea.
Selvitykset ja tilastot oppii tekemään kuka vaan kun joku työpaikalla vähän neuvoo tai on hyvät kirjalliset ohjeet. Kelan ja työkkärin töissä toimitaan lakien mukaan, katsotaan mitä laki sanoo ja sillä selvä, sitten se vaan yritetään selittää asiakkaalle niin että hänkin ymmärtää.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijän työ on erittäin haastavaa työtä varmasti enimmäkseen henkisesti, en usko että paperitöiden tekeminen on ylitsepääsemättömän vaikeaa ja että juuri sitä opetettaisiin korkeakoulussa. Luulen että mun luonne ei riittäisi siihen työhön, älykkyys varmasti riittäisikin lippulappujen täyttämiseen.
ap
Aivokirurgin työkin vaatii vain vakaata kättä ja lukutaitoa. Vai mitä? Koulutustasosi näkyy siinä ettet kunnioita muiden ihmisten ammatteja lainkaan vaan mutuilemalla teet oletuksia ilman parempaa tietoa.
PItkälti kirurgia vaatii vakaata kättä ja lukutaitoa. Lukutaitokaan ei ole välttämätön. Ensimmäisen sydämensiirron teki Christian Barnard, jota 'avusti' täysin kouluttamaton kirurgi. Siis kirurgi, joka ei ollut suorittanut mitään muodollista koulutusta, vaan taisi olla sairaalassa talonmiehen pestillä. Sama pari kehitti tekniikan toimivaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen mielipide. Ap, kun kerran maalaisjärjellä hoituu sossun, kelan ja työkkärin tätien hommat, miten sä niitä hoitaisit? Tiedätkö, mitä työtehtäviä he tekevät? Osaisitko vaikka tehdä lastensuojelun sosiaalityöntekijänä huostaanottohakemuksen hallinto-oikeudelle, tehdä työkkärissä ja kelassa erilaisia selvityksiä ja tilastoja, kohdata vakavasti traumatisoituneen ihmisen psykiatrisella osastolla, jossa olet sossuna? Ihan maalaisjärjellä vaan, niinkö?
En ole ap, mutta ehdottomasti. Nimenomaan maalaisjärjellä pitäisi kohdata traumatisoituneet ihmiset ja tehdä mahdolliset huostaanottohakemukset. Monet noita hommia työkseen tekevät piileskelevät ammattinaamioidensa takana,kohtaamatta asiakastaan ihmisenä lainkaan. Nähty on, ja turhia ihmisiä monessa mielessä. Tyhjän saa pyytämättäkin eikä asiakaspalvelijan korkea koulutus lohduta yhtään siinä vaiheessa kun tajuat, että mitään apua ei saa ja päätökset perustuvat väärinymmärryksiin ja soveltumattomiin teorioihin.
Eli esimerkiksi sosiaalijuridiikan opiskelu on ihan turhaa, juridiset päätökset pystyy tekemään maalaisjärjelläkin? Ja vakavasti traumatisoituneen asiakkaan kanssa keskusteleminen ja hänelle sopivimman palvelukokonaisuuden räätälöiminen luonnistuu ihan maalaisjärjellä? Ei luoja.
Et ehkä ole ollut mukana työelämässä, mutta lähes kaikissa työpaikoissa järjestetään perehdytys. Uudelle työntekijälle kyllä kerrotaan mitä pitää ottaa huomioon eri päätöksiä tehdessä. Asiat ovat hyvin yksinkertaisia, eikä vaihtoehtoja ole todellakaan paljon. 'Räätälöintikin' kuulostaa jo suurelta liioittelulta.
Olen ollut työelämässä ja olen nytkin, ja myös minua on perehdytetty. Tottakai uusi työntekijä perehdytetään aina, jokaisessa työpaikassa. Oppiminen jatkuu myös läpi iän ja työuran. Mutta perusasiat opetellaan koulussa, tässä tapauksessa yliopistossa. Jos itse opiskelisit yliopistossa, saattaisit huomata, ettei kaikkia asioita opita nopeasti työn ohella, vaan ne vaativat useita opintojaksoja ja opinnäytteitä, sekä pitkäjänteisyyttä. Pitkät opinnot takaavat suuremman tietomäärän kuin lyhyemmät.
Minulla on yliopistotutkinto, mutta jokaiseen työhön olen saanut perehdytyksen, ja hyvä niin, koska ilman niitä en olisi töistä suoriutunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen mielipide. Ap, kun kerran maalaisjärjellä hoituu sossun, kelan ja työkkärin tätien hommat, miten sä niitä hoitaisit? Tiedätkö, mitä työtehtäviä he tekevät? Osaisitko vaikka tehdä lastensuojelun sosiaalityöntekijänä huostaanottohakemuksen hallinto-oikeudelle, tehdä työkkärissä ja kelassa erilaisia selvityksiä ja tilastoja, kohdata vakavasti traumatisoituneen ihmisen psykiatrisella osastolla, jossa olet sossuna? Ihan maalaisjärjellä vaan, niinkö?
Varmasti minulla silloin olisi joku sosiaalipuolen koulutus jos olisin tekemisissä pahasti traumatisoituneiden ihmisten kanssa osastolla, se on ihan eri asia kuin olla asiakaspalvelussa ja myöntää ihmisille toimeentulotukea.
Selvitykset ja tilastot oppii tekemään kuka vaan kun joku työpaikalla vähän neuvoo tai on hyvät kirjalliset ohjeet. Kelan ja työkkärin töissä toimitaan lakien mukaan, katsotaan mitä laki sanoo ja sillä selvä, sitten se vaan yritetään selittää asiakkaalle niin että hänkin ymmärtää.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijän työ on erittäin haastavaa työtä varmasti enimmäkseen henkisesti, en usko että paperitöiden tekeminen on ylitsepääsemättömän vaikeaa ja että juuri sitä opetettaisiin korkeakoulussa. Luulen että mun luonne ei riittäisi siihen työhön, älykkyys varmasti riittäisikin lippulappujen täyttämiseen.
ap
Aivokirurgin työkin vaatii vain vakaata kättä ja lukutaitoa. Vai mitä? Koulutustasosi näkyy siinä ettet kunnioita muiden ihmisten ammatteja lainkaan vaan mutuilemalla teet oletuksia ilman parempaa tietoa.
PItkälti kirurgia vaatii vakaata kättä ja lukutaitoa. Lukutaitokaan ei ole välttämätön. Ensimmäisen sydämensiirron teki Christian Barnard, jota 'avusti' täysin kouluttamaton kirurgi. Siis kirurgi, joka ei ollut suorittanut mitään muodollista koulutusta, vaan taisi olla sairaalassa talonmiehen pestillä. Sama pari kehitti tekniikan toimivaksi.
Haluaisitko, että oman sydänleikkauksesi suorittaisi puoskari ja talkkari?
Opiskellessa joutuu oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Ei voi lukea vain kivoja kirjoja ja lopettaa, kun menee vaikeaksi. Tai katsoa vain mielenkiintoisia dokkareita. Juuri se kehittää aivoja, että joutuu opettelemaan keskittymistä ja ongelmanratkaisua ja saa palautetta.