Lue keskustelun säännöt.
sadistikätilön "raiskattavana"
itku pitkästä kivusta
17.04.2018 |
Synnytin 3 yötä sitten ihanan terveen vauvan. Mutta 4 tuntia sitä ennen kestänyt syöksysynnytys (mikä on erittäin kivulias muutenkin) oli hirveä. kätilö epäsi epiduraalin vaikka etukäteen sanoin etten halua poissulkea sitä.ainoa kivunlievitys alussa oli amme ja ilokaasu jonka letku irtoili jatkuvasti, ja hän nihkeili ilokaasunkin kanssa"kokeile jos kestäisit ilman" hän sanoi, mutta sanoin että haluan ilokaasua"no mä laitan 50 prosenttia sitä". Siinä vaiheessa kun en enää kyennyt puhumaan, vain huutamaan, hän sitten kyseli "no nostanko ilokaasua? nostanko? nostanko"en tiedä nostiko kun kerran en kyennyt sanomaan "joo".tosin irtoileva letku vei senkin avun. kesken hirveän kivun kätilö pakotti minut ammeesta selälleni vuoteelle jotta antaisi pudentaalipuudutuksen. selällään oo oli jo hirveä tuska, mutta hirvein hetki seurasi:ketarat levälleen ja piikillä pisto emättimeen, joka sattui järjettömästi eikä puuduttanut yhtään. Huusin kivusta. "Mun pitää antaa vielä toinen toisellekin puolelle, kätilö ilmoitti. "Mä annan sen supistuksen aikana." ja toinen kidutuspiikki. "No, nyt ponnistat. jos et ponnista, kipu ei lopu. ala ponnistamaan. Tajuatko että tämä on ohi heti kun vain nyt ponnistat.älä nyt huuda, se vie energiaa ponnistamiselta."Hän hoki kuin idiootille näitä lauseita loppuun asti. Sen ohessa hän yritti että ponnistaisin selälleen vuoteessa. yritin kammeta puoli-istuvaan asentoon mutten kyennyt, ja sanoin etten halua synnyttää selälläni,ja kätilö totesi vain että "no, sä itse valut siihen." Sitten hän yritti saada minut synnytysjakkaralle mistä kieltäydyin koska olen kokeillut eikä se sovi minulle, sain todella taistella vastaan hirveän kivun keskellä. En kyennyt ponnistamaan kun kipu oli niin järjetön. Taistelin että pääsin takaisin ammeeseen kun tajusin etten mitään muuta lievitystä tule saamaan. Suuta kuivasi järjettömästi ja pyysin vettä."Ei käy. Nyt me ponnistetaan."kätilö sanoi. Tämä oli kaikista hetkistä se järjettömin. "Miksen saa edes vettä? Miksi?" En saanut vastausta. Kuitenkin hän alussa ilmoitti että ammeessa ollessa on tärkeää juoda. Mutta kertaakaan hän ei tarjonnut vettä."tajuatko että kipu lakkaa heti kun sinä nyt vain uskaltaisit ponnistamaan."Hän hoki ja hoki. En voinut kuin itkeä ja huutaaTuolla hetkellä taannuin yksivuotiaaksi joka koki olevansa kidutettavana ja raiskattavana, tuomittuna rikoksesta jota ei ymmärrä tehneensä. Hänelle ollaan rajattoman vihaisia ja häntä syytetään ja satutetaan. Lapsi kyllä yrittää mutta se ei kelpaa. En tiedä miten sain tuon syvimmän henkisen ja fyysisen rääkkäyksen keskeltä työnnettyä lapseni jotenkin tähän maailmaan. Hän voi hyvin ja siitä olen onnellinen. Mutta minä en pysty muuhun kuin itkemään.
Kommentit (229)
Voipi olla parempi odottaa sen valituksen kanssa, saattaa olla nimittäin synnytyspsykoosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan alapeukkujen syyksi, että tuskin sinua vain silvottiin auki ilman puudutteita.
Okei, avaan vähän tarkemmin. Olin siis liki kahden vuorokauden aikana saanut jo kaksi epiduraalipuudutusta. Leikkaussalissa minulle sanottiin, että minua EI voida enää puuduttaa. Muistan selvästi, kun lääkäri kokeili vatsanpeitteiden päältä kostealla pumpulilla tai vanulla... ja tunsin sen. Siinä vaiheessa minuun iski hirveä paniikki. En kuitenkaan muista tunteneeni kipua, kun vatsanpeitteet avattiin. Kukaan ei vain tuossa tilanteessa ehtinyt rauhoitella minua, että se epiduraalipuudutus kyllä vaikuttaa jossakin syvemmällä ihon alla. Ja kyllä, ihan oikeasti minua piteli käsistä kaksi ihmistä, ei siis varsinaisesti kivun, vaan oman paniikkini vuoksi. Tilanne oli vauvan osalta hyvin täpärällä, ja henkilökunta teki aivan oikein priorisoidessaan lapsen edun minun edelleni. Pointti oli siis siinä, että minä menin paniikkiin, koska oman väsymykseni vuoksi en enää kyennyt ajattelemaan järkevästi. Siitä paniikkireaktiosta syntyi se traumaattinen kokemus! Sori, jos olen kirjoittanut epäselvästi.
Oletpa epäitsekäs, itselle kyllä on oma henki ja terveys syntymätöntä lasta tärkeämpi ja toivoisin hoitohenkilökunnankin niin ajattelevan.
Sinun on pakko käydä käsittelemässä asiaa ammattilaisen luona. Pyydä neuvolasta lähete äitiyspolille ja käy siellä läpi traumaasi. Anna palautetta sairaalan sivuilla ja keskustele ylihoitajan kanssa siitä, miten synnytyksesi kulku käsitellään. Vaikka se tuntuu vaikealta, se kannattaa. Älä missään tapauksessa jätä asiaa nyt sikseen.
Pakko sanoa, että vaikka olisit juonut jotain, se olisi tullut ylös aika nopeasti supistusten voimasta. Kohtu alkaa jossain vaiheessa supistella niin voimakkaasti, että se tuntuu ylävatsassa asti.
Minkälainen ihminen tulee valittamaan kappalejaosta kun joku kertoo traumaattisesta kokemuksesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletpa epäitsekäs, itselle kyllä on oma henki ja terveys syntymätöntä lasta tärkeämpi ja toivoisin hoitohenkilökunnankin niin ajattelevan.
Eihän minun henkeni tai terveyteni ollut millään tavalla vaarassa, syntymässä olleen vauvan oli. Muistan, kun minua lähdettiin viemään leikkaussaliin, paikalle hälytetty lääkäri totesi, että aikaa ei ole kuin viisi tai korkeintaan kymmenen minuuttia. Täydellisessä maailmassa joku olisi tietenkin huomannut alkavan paniikkini ja saanut minut rauhoitettua. Olen kuitenkin äärimmäisen kiitollinen, että sain lapsen, jonka apgar -pisteet olivat siis heti syntymän jälkeen ne yhdeksän, ja muutaman minuutin kuluttua jo täydet kymmenen. Lapsen, josta on ollut pelkkää iloa kaikki nämä 30 vuotta!
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen terveyden- ja sairaanhoidon koko kuva: välinpitämätöntä, kylmää, töykeää, sadistista, hällä väliä "hoitoa" syntymästä vanhainkotiin.
Ja alaspäin on mennyt vauhdilla. SOTE uudistus on ollut TODELLISUUDESSA käynnissä jo pitkään, mites sitten kun päästään oikein täysillä vauhtiin. Siinä ratkaisee henkilön sosioekonomisen aseman lisäksi myös ikä ja kuulemma sukupuolikin.
Resurssipula, lääkäripula jne. Näistä on puhuttu iät ja ajat. Missä on inhimillisyys ja ihmisarvon tai elämän kunnioittaminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa jonka mielestä tämä on keksitty/liioiteltu tarina?
Kätilö voi olla ikävä ja tuntua sadistilta, mutta jotenkin tuli mieleen että tämä on jonkun synnytyskertomuksia paljon lukeneen synnyttämättömän tarinointia.
Olen itse saanut kerran pudendaalipuudutteen, eikä sitä ainakaan Kysissä anna kätilö, vaan aina anestesialääkäri, mites muilla?
Mutta jos tarina on tosi (muutama seikka saattaa olla vähän vinksallaan), on tietenkin äärimmäisen kurjaa että sinusta tuntui tuolta.
T. Neljän äiti, jolla on kokemusta vain asiallisista ja ihanista kätilöistä
Gynekologi pistää pudendaalin. Itse myöskin Kysissä niitä pari olen saanut.
Onneksi sattui myös ihanat kätilöt, koska synnytykset olivat myös nopeita ja rajuja. Jos ilokaasua ei olisi saanut, olisin varmaan itsekin huutanut paniikissa.
Voi olla, että kätilö oli ap:n tapauksessa kokematon, ja itsekin jotenkin paniikissa. Olisi pitänyt tajuta korjata ilokaasuletkua, jos se irtoili alituiseen. Tai ehkä ammeessa olo sai sen aikaan ettei letku yltänyt? Sinänsä kätilö ei minusta vaikuta mitenkään sadistiselta kuvatun perusteella. Jämäkkä pitää ollakin, mutta selostaa enemmän. Vai jäikö ap:lle siinä tilanteessa epäolennaiset asiat kuten jano, mieleen?
Kaikki tämä on spekulaatiota, ja ehdottomasti ap:n tulee saada purkaa tuo tilanne sairaalassa ollessa. Voimia kovasti ja onnea vauvasta!
Minä kun pyysin miestä antamaan laukusta huulirasvan niin kätilö hermostui ja huusi että nyt synnytetään eikä rasvaillla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan normaalilta synnytykseltä.
Opettele kuitenkin oikeinkirjoitus, pisteiden jälkeiset isot kirjaimet ja yritä saada tekstiä edes vähän lohkotuksi, vaikka kännykällä se onkin vaikeaa. Tekee lukemisesta huomattavasti mukavampaa.
Mitäpä jos sinä vaikka opettelisit olemaan ihminen? Häpeä, vaikka ethän sinä sitä osaa.
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että vaikka olisit juonut jotain, se olisi tullut ylös aika nopeasti supistusten voimasta. Kohtu alkaa jossain vaiheessa supistella niin voimakkaasti, että se tuntuu ylävatsassa asti.
Pakko sanoa, että olen synnyttänyt kolme kertaa ja juotava on pysynyt hyvin sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen ihminen tulee valittamaan kappalejaosta kun joku kertoo traumaattisesta kokemuksesta?
Ei minkäänlainen ihminen. Viittaamasi kirjoittaja on jokin muu olento, luultavasti lähtöisin jostakin alahisen maailman pimeistä sopukoista.
Pudendaaleista en tiedä, mutta Kysissä on kyllä maailman ihanimmat kätilöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joskus saan lapsia, valitsen kyllä suunnitellun sektion vaikka yksityissairaalassa. Alateitse en ala synnyttämään, näitä kokemuksia olen lukenut jo liiankin kanssa. Voimia sinulle ap ja vie asiaa eteenpäin!
Joo. Tämmöistä se on Suomessa. Itse synnytin 10 h ja silti ei "ehditty" antaa kivunlievitystä. Samaten pakotettiin selälleen heti alussa ja nousta ei saanut edes hetkeksi, että olisi saanut kipuja lievitettyä. Tuloksena elinikäiset vammat ja sininen vauva. Ja turha kai sanoakaan, että päätin heti että toista ei tule ja se päätös on pitänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan normaalilta synnytykseltä.
Opettele kuitenkin oikeinkirjoitus, pisteiden jälkeiset isot kirjaimet ja yritä saada tekstiä edes vähän lohkotuksi, vaikka kännykällä se onkin vaikeaa. Tekee lukemisesta huomattavasti mukavampaa.
Sä oot ääliö.
Miksi haluat, ettei AP opettele tuottamaan helppolukuisempaa tekstiä ja näin anna itsestään parempaa kuvaa?
Sinuna olisin kiinnostuneempi siitä minkälaisen kuvan (=idiootin) itsestäsi saa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi se toinen kätilö ei puuttunut sitten ponnistaessa asiaan? Kuitenkin aina silloin on kaksi kätilöä paikalla. 0/5
Ei ole aina kahta. Mun viimeisessä synnytyksessä ei ollut edes yhtä vaan mies otti kopin. Oli liikaa synnytyksiä samaan aikaan.
Kuulostaa aika lailla omalta synnytykseltäni, paitsi etteivät kommentit olleet ilkeään sävyyn sanottuja. Epiduraalia ei ehditty antaa, ilokaasun letku irtoili, kirkua ei saanut koska se vie vain voimat. Kätilö oli tiukka mutta ymmärrän miksi. Pahat traumat kyllä jäi ja fyysisiä vaurioita myös, tosin tapahtumasta vasta vähän aikaa.
Oon satavarma että 99% näistä jotka sanoo että kätilö huusi se kätilö ei ole huutanut vaan sanonut vähän jämäkämmin.
Minä pari vuotta sitten esitin näkemykseni kätilöiden toiminnasta, niin sain vuoden kommentointieston.