sadistikätilön "raiskattavana"

Synnytykset ovat erilaisia. Ihmisten kokemus ja muistikuvat vaihtelevat. Ap on ollut hädässä ja sekaisin. Se on normaalia ja siihen saa apua.

Jos huutaa, kätilön on pakko korottaa äänensä. Vauva voi tukehtua napanuoraansa, mutta lujaa huutava nainen on hyvässä hapessa.

Kipuun ei kuole, eikä terve ihminen jää marisemaan kivun aiheuttamaa kasvojen menetystä. Kivun kokemus pitää vain hyväksyä: se oli ja meni eikä ollut kenenkään syy (ellei miehen :) )

Synnyttäminen sattuu. Puudutus ei onnistu enää myöhäisessä vaiheessa.

Tsemppiä, selvitä asia pääsi sisällä ja iloitse lapsesta.

Minusta tuntuu että nuorista naisista osa kuvittelee voivansa kontrolloida kaikkea. Se on harhaluulo.

Synnyttäminen on kokemus, jossa itsensä kontrolloiminen on mahdotonta. Se on luonnonvoima.

Ikävää että sattui, ikävää että sinun oli syytettävä jotakuta kivustasi, mutta ehkä osaat etsiä apua henkisten kolhujesi paikkaamiseen. Kaikki ei ole sinun hallinnassasi, eikä sitä tarvitse hävetä.

Onnistuit synnyttämään terveen vauvan. Keskity itsesäälin sijaan häneen.

Jos susta tuntuu, niin tee ihmeessä valitus kätilön toiminnasta. Musta jotenkin tuntuu kuitenkin, että varsinkin, jos ei ole kokemusta synnytyksestä, ei osaa varautua mitä on edessä. Oliko eka lapsi? Voi olla helppoa tai sitten vaikeaa ja kamalaa. Siltikin jokaiselle kokemus on aina erilainen, eikä välttämättä johdu kätilön toiminnasta. Selvittää kannattaa asiat toki.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ihan normaalilta synnytykseltä.

Opettele kuitenkin oikeinkirjoitus, pisteiden jälkeiset isot kirjaimet ja yritä saada tekstiä edes vähän lohkotuksi, vaikka kännykällä se onkin vaikeaa. Tekee lukemisesta huomattavasti mukavampaa.

Mä pystyin ihan hyvin lukemaan ja ymmärtämäänkin tekstin.

Ensimmäisessä synnytyksessäni kemiat eivät kohdanneet kätilön kanssa, jos kauniisti ilmaistaan.

Moni on täällä  ollut sitä mieltä, että kätilöt eivät huuda vaan sanovat napakasti mutta tämä kyllä huusi. Esitti joka asian kuin olisin kuuro ja toisteli sanaa " YMMÄRSITKÖ ?" Hei tämä on synnytys, ei vanhainkodin lääkkeiden jako, en ole kuuro enkä seniili.

Olin syönyt juustopurilaisen sekä juonut kahvin ja ennen synnytystä ei kuulemma saisi syödä,  ai tyhjällä mahallako tässä pitäisi ponnistella?!  Sitä huutoa ja naaman vääntöä norsun veelle kesti siihen, kunnes vuoro vaihtui ja ehdin kuulla kätilön sanovan toiselle " Toi on sitten hankala" . Uusi kätilö oli ihmeissään, kun kiltisti kyselin saako ponnistaa ja noin 20  min myöhemmin poika olikin maailmassa. En tiedä, olisiko synnytys edennyt jos se kiukkuinen kätilö olisi ollut paikalla loppuun asti!

Niin ja mies oli kovassa kuumeessa, siksi ei päässyt mukaan.

Oliko isä tai joku muu tukihenkilö paikalla? Mikä on hänen näkemyksensä kätilön käytöksestä? Kysyitkö synnytyksen kulusta, kun kätilö tuli sinua tapaamaan synnytyksen jälkeen? 

Mitkä ovat omat fiiliksesi koskien omaa suoritustasi? Minua harmitti ja hävetti jälkikäteen ihan vietävästi, kun olin ykännyt kaaressa kesken synnytyksen ja vonkunut haluavani pois synnytyssalista. Onneksi kätilö vakuutti, ettei oksentaminen ole mitenkään tavatonta ja pelkääminenkin on ihan inhimillistä. Kotiuduin sairaalasta hyvillä mielin. 

Vierailija kirjoitti:

Oon satavarma että 99% näistä jotka sanoo että kätilö huusi se kätilö ei ole huutanut vaan sanonut vähän jämäkämmin.

Sinäkö olit kärpäsenä katossa, kun tiedät 99% varmuudella, että kätilön kielen käyttö oli ok.

Ihan samalla tavalla kätilön ammattiin voi hakeutetua sellaisia, jotka eivät sovi alalle, niin kuin muissakin ammateissa. Ei kätilöt ole poikkeus.

Onneksi nykyään isät ovat usein synnytyksessä mukana ja heidän uskottavuutensa on parempi kuin naisten, Eräskin isä oli kauhuissaan kuinka hänen vaimoaan kätilö kohteli, kun hän oli vaimoa nimitelkyt lehmäksi. Ehkä tämä on monen naisen mielestä asiallista käytöstä, mutta ei miesten.

Suuresti ihmettelen, miksi vielä 2000-kuvulla synnytyksen kokeneet vähättelevät, jopa syyllistävät muita äitiä, jotka haluaisivat inhimillisempää kohtelua. Jos äidit eivät arvosta ja vaadi, kuka muu tekee sen heidän puolestaan. Synnytys sairaaloita lakkautetaan ja yhä useampi lapsi syntyy pitkien välimatkojen vuoksi ambulanssiin, ilman mitään kivunlievitustä. Ei ole aikaakaan, kun Juhana Vartiaisen mukaan helsinkiläinen äiti voi yhtä hyvin synnyttää vaikka Oulussa, jos siitä saadaan säöstöjä.

Mä olen terveydenhuollossa töissä, ja pidemmällä harjoittelujaksolla olen ollut myös synnärillä. En ole elämän päivänä kohdannut niin kammottavaa akkalaumaa kuin kätilöt. Jos äiti kehtasi mitään toiveita esittää, heti haukuttiin selän takana vaativaksi ja hankalaksi. Jos äiti ilmaisi kipua, haukuttiin herkkis-ruikuttajaksi. Jos äiti oli "liian vanha", haukuttiin ikälopuksi, ja jos "liian nuori", vitsailtiin pian koittavasta huostaanotosta. Kaikkeen lääkkeelliseen kivunlievitykseen suhtauduttiin penseästi ja yritettiin puhua synnyttäjää ympäri luomumeininkiin. Kelpaava synnyttäjä oli 25-vuotias synnytyksen läpi hempeästi lauleleva suomalainen nainen. Kaikki muu v"tutti kätilöitä. Synnyttäjiä ohjeistettiin synnytyksen aikana puutteelisesti - silloin kun olisi tarvinnut selkeää ohjausta, mutistiin jotain epäselvää sinne tuheroon ja sitten tiuskittiin, jos synnyttäjä toimi väärin. Ja repeämistäkään ei saanut olla harmissaan, piti vaan olla onnellinen, kun tuli mukula ulos. Isät olivat kaikissa tilanteissa ihania ja suloisia, enintään naureskeltiin niille isille, jotka jotenkin koittivat äitien oloa helpottaa, että ovat "tossun alla". 

Olen synnytysiässä itse (vielä), mutta nuo kokemukset olivat niin traumatisoivia, että en uskalla asettaa itseäni noiden pirttihirmujen käsiin niin herässä tilanteessa, kuin synnytys on. Eli olen synnyttämättä. Toivon kovasti, että kyse oli vain yhden työpaikan kulttuurista, tein kaikki harjoittelut samassa paikassa, mutta ihmisten kertomusten perusteella vaikuttaa, että asennevamma on laajemminkin levinnyt ko ammattikuntaan. 

Voi ei ap :/ Eikö sinulla ollut ketään tukihenkilöä synnytyksessä?:(

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ihan normaalilta synnytykseltä.

Opettele kuitenkin oikeinkirjoitus, pisteiden jälkeiset isot kirjaimet ja yritä saada tekstiä edes vähän lohkotuksi, vaikka kännykällä se onkin vaikeaa. Tekee lukemisesta huomattavasti mukavampaa.

No ei todellakaan kuulosta!

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mitä kuvittelit, mutta kyllä tuo nyt suht normaalilta vain kuulostaa. Aika jännää, että muistat omat ja kätilön repliikit noin tarkasti. Minä en muista juuri mitään, koska jouduin synnyttämään pelkällä ilokaasulla.

This is life.

Huh huh, ei kyllä kuulosta normaalille.

Vierailija kirjoitti:

Ah hah, eikö lapsentekoa suunnitellessa tullut mieleen että synnytys SATTUU!!!! Kyllähän sen jokainen itse tajuaa kun asiaa alkaa pohtia. Neuvolantädit ym kertoo satuja ihanasta synnytyksestä. Pelkkää huijausta, alakoulun bilsan tunneilta lähtien. Faktat kivusta ja vaurioista jätetään kertomatta.

Tässä nyt taisi olla pointtina kätilön käytös.

Vierailija kirjoitti:

Onnea vauvasta! Tosiasia kuitenkin on, että luonto on tehnyt synnytyksestä kamalaa. Kätilöt auttavat ja huolehtivat, että vauva syntyy kunnossa, mutta ihmeisiin he eivät pysty

Ajattele, joistakin se synnytys on ihanaa.

Lapsesi on varmaan kohta hengiltä. Uskon vahvasti näin. Suosittelisin ratkeamaan.

Vierailija kirjoitti:

Synnytykset ovat erilaisia. Ihmisten kokemus ja muistikuvat vaihtelevat. Ap on ollut hädässä ja sekaisin. Se on normaalia ja siihen saa apua.

Jos huutaa, kätilön on pakko korottaa äänensä. Vauva voi tukehtua napanuoraansa, mutta lujaa huutava nainen on hyvässä hapessa.

Kipuun ei kuole, eikä terve ihminen jää marisemaan kivun aiheuttamaa kasvojen menetystä. Kivun kokemus pitää vain hyväksyä: se oli ja meni eikä ollut kenenkään syy (ellei miehen :) )

Synnyttäminen sattuu. Puudutus ei onnistu enää myöhäisessä vaiheessa.

Tsemppiä, selvitä asia pääsi sisällä ja iloitse lapsesta.

Jos kätilön käytös on ollut epäasiallista niin se pitäisi vain hiljaa mielessään hyväksyä? Ei todellakaan! Asia on selvitettävä synnytyssairaalan henkilökunnan kanssa, ei vain oman pään sisällä.

Kolme synnytystä takana ja ainoa apu kipuun oli aquarakkulat ja lämpöhauteet. En ollut missään tavaratalossa odottamassa palvelua, vaan synnyttämässä ja siinä kätilön rooli oli ainoastaan ohjeistaa, missä vaiheessa pusken vauvan ulos. Eloon jäätiin kaikki ja vielä ilman traumoja.

- Epiduraalia ei ole mahdollista saada, jos synnytys on edennyt, tai anestesialääkäriä ei ole mahdollista saada.

- Vahvoja kipulääkkeitä voi antaa, jos synnytysyksikössä on valmiudet antaa niitä.

- Veden juomiskieltoa en ihan ymmärrä, pelkäsikö kätilö että jostain syystä aspiroit sen?

- Kipulääkkeistä jotkut voivat vaikuttaa myös sikiöön.

Mikä tuosta kätilöstä teki hirviön? Nyt ei ainakaan avauksen perusteella selkene.

Tosi hauskaa ja aikuismaista. Lapsi kyllä todennäköisesti kärsii tästä ja rupeaa esimerkiksi ihannoimaan raiskausta tai piratoituja elokuvia, muttei tällä asialla saa leikkiä.

Te joiden mielestä normisynnytys niin teillä taitaa olla aika ikävät synnytykset itsellännekin, jos tuo on teistä normi.

Kätilön on erittäin tärkeää pitää tilanne niin sanotusti hallinnassa. Siinä on kätilöllä ihan valtava vastuu kun synnytys on käynnissä. Jos olet huutanut hysteerisenä, niin se on tietysti ollut kötilöllekin kova paikka. On saattanut Hyvinkin hieman säikähtää tilannetta ja selkeästi on pyrkinyt siihen, että lapsi syntyisi mahdollisimman äkkiä.