sadistikätilön "raiskattavana"
Synnytin 3 yötä sitten ihanan terveen vauvan. Mutta 4 tuntia sitä ennen kestänyt syöksysynnytys (mikä on erittäin kivulias muutenkin) oli hirveä. kätilö epäsi epiduraalin vaikka etukäteen sanoin etten halua poissulkea sitä.ainoa kivunlievitys alussa oli amme ja ilokaasu jonka letku irtoili jatkuvasti, ja hän nihkeili ilokaasunkin kanssa"kokeile jos kestäisit ilman" hän sanoi, mutta sanoin että haluan ilokaasua"no mä laitan 50 prosenttia sitä". Siinä vaiheessa kun en enää kyennyt puhumaan, vain huutamaan, hän sitten kyseli "no nostanko ilokaasua? nostanko? nostanko"en tiedä nostiko kun kerran en kyennyt sanomaan "joo".tosin irtoileva letku vei senkin avun. kesken hirveän kivun kätilö pakotti minut ammeesta selälleni vuoteelle jotta antaisi pudentaalipuudutuksen. selällään oo oli jo hirveä tuska, mutta hirvein hetki seurasi:ketarat levälleen ja piikillä pisto emättimeen, joka sattui järjettömästi eikä puuduttanut yhtään. Huusin kivusta. "Mun pitää antaa vielä toinen toisellekin puolelle, kätilö ilmoitti. "Mä annan sen supistuksen aikana." ja toinen kidutuspiikki. "No, nyt ponnistat. jos et ponnista, kipu ei lopu. ala ponnistamaan. Tajuatko että tämä on ohi heti kun vain nyt ponnistat.älä nyt huuda, se vie energiaa ponnistamiselta."Hän hoki kuin idiootille näitä lauseita loppuun asti. Sen ohessa hän yritti että ponnistaisin selälleen vuoteessa. yritin kammeta puoli-istuvaan asentoon mutten kyennyt, ja sanoin etten halua synnyttää selälläni,ja kätilö totesi vain että "no, sä itse valut siihen." Sitten hän yritti saada minut synnytysjakkaralle mistä kieltäydyin koska olen kokeillut eikä se sovi minulle, sain todella taistella vastaan hirveän kivun keskellä. En kyennyt ponnistamaan kun kipu oli niin järjetön. Taistelin että pääsin takaisin ammeeseen kun tajusin etten mitään muuta lievitystä tule saamaan. Suuta kuivasi järjettömästi ja pyysin vettä."Ei käy. Nyt me ponnistetaan."kätilö sanoi. Tämä oli kaikista hetkistä se järjettömin. "Miksen saa edes vettä? Miksi?" En saanut vastausta. Kuitenkin hän alussa ilmoitti että ammeessa ollessa on tärkeää juoda. Mutta kertaakaan hän ei tarjonnut vettä."tajuatko että kipu lakkaa heti kun sinä nyt vain uskaltaisit ponnistamaan."Hän hoki ja hoki. En voinut kuin itkeä ja huutaaTuolla hetkellä taannuin yksivuotiaaksi joka koki olevansa kidutettavana ja raiskattavana, tuomittuna rikoksesta jota ei ymmärrä tehneensä. Hänelle ollaan rajattoman vihaisia ja häntä syytetään ja satutetaan. Lapsi kyllä yrittää mutta se ei kelpaa. En tiedä miten sain tuon syvimmän henkisen ja fyysisen rääkkäyksen keskeltä työnnettyä lapseni jotenkin tähän maailmaan. Hän voi hyvin ja siitä olen onnellinen. Mutta minä en pysty muuhun kuin itkemään.
Kommentit (229)
Vierailija kirjoitti:
No olisit synnyttänyt normaalisti sängyssä maaten ja epiduraalit hoidettuna. Samperin typerä akka kun pitää tavoitella erikoisuutta ja sitten valittaa kun sattuu ja kätilö joutuu tekemään työtään kiireessä.
Mihin kätilön kiireellisyys perustuu, kun synnytyksiä on yhä vähemmän, jopa synnytysosastoja on suljettu? Kahvihuoneeseen?
Tälläiset minä-minä hysteerikot voisivat jättää lapsenteon väliin, jos ei ymmärretä että se synnytys sattuu. Miksi et ottanut epiduraalia kun siihen oli mahdollisuus? Sulle on varmasti kerrottu että se pitää ottaa hyvissä ajoin.
Äläkä IKINÄ vertaa synnytystä raiskaukseen, synnytyksessä luodaan uutta elämää, raiskatulta se elämä pahimmassa tapauksessa viedään. Häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi kauhistus, miten kamala kokemus sinulla on ollut :'( En voi edes kuvitella tuota tuskaa. Kyllä ainakin meille synnytysvalmennuksessa painotettiin moneen otteeseen, kuinka tärkeää kivunlievitys on ja sitä pitää pyytää ja saada tarvittaessa. Noh, onneksi en joutunut koskaan alatiesynnytykseen, koska vaadin suunnitellun sektion. Siinä oli kyllä kivunlievitykset paikoillaan.
Siellä synnytysvalmennuksessa on myös varmasti kerrottu, että kätilö ei saa antaa kaikkia puudutteita. Osan voi antaa vain anestesialääkäri. Ja siellä on varmasti kerrottu myös, että erityisesti öisin niitä anestesialääkäreitä on rajallisesti saatavilla. Myöskään kaikkia puudutteita ei voi antaa koska vain. Jos synnytys on liian pitkällä ei voi antaa epiduraalia.
Tarkoitatko, ettei sairaalassa ole riittävästi henkilökuntaa, kuin virka-aikana?
Jos lapsi päättääkin syntyä virka-ajan ulkopuolella, äiti jää ilman kivunlievitysti, kun kätilö ei saa tai ehdi antaa, eikä lääkäreitä ole paikalle.
Tähånkö Suomen terveydenhoito on mennyt?
Toisaalta, tänään uutisoitiin erään vanhuksen olleen kotona kuolleena viikkoja, vaikka oli julkisen terv.hoidonpiirissä ja kotihoidon piti käydä päivittäin.
Säälittää synnyttävät äidit ja heikkokuntoiset vanhukset, kun lukee juttuja.
Selailin tässä ketjusta satunnaisia kommentteja ja tämä pisti silmään. Et varmaan ole koskaan ollut sairaalassa töissä? Jos jokaiseen vuoroon pitäisi palkata anestesialääkäreitä niin, että niitä olisi aktiivivuorossa jokaiselle tarvitsijalle, roihahtaisi terveydenhuoltokulut sellaisiin lukemiin, ettei riittäisi edes 150% verotus.
Eli mieti käytännössä. Jokaisessa vuorossa isossa sairaalassa pitäisi olla aktiivityössä useampi anestesialääkäri. Joten lääkäreitä pitäisi palkata sairaalan koosta riippuen kymmeniä lisää, että kolmvuoro hoituisi. Nythän on päivystys ja takapäivystys.
Et voi väittää, että nykyään on näin. Näin on ollut aina. Lääkärit ovat päivystäneet, jos on tarvetta ja saaneet päivystyskorvauksen. Kolmivuoroon tarvittaisiin jo seitsemän lääkäriä. Saati sitten, että pitäisi olla useampi odottamassa, jos heitä tarvittaisiin täydellä palkalla ja vuorokorvauksilla. Minkään kunnan verotulot eivät kestäisi tällaista rahanmenoa, että sairaalassa olisi aktiivipalkalla odottelemassa lauma anestesialääkäreitä, jos nyt sattuisi joku yö tulemaan kolme synnyttäjää, kaksi onnettomuustapausta ja tarvittaisiinkin viisi asestesialääkäriä just sillä hetkellä antamaan puudutuksia. Ja sellaisina öinä, kun olisi hiljaista, vain se yksi lääkäri olisi leikkurissa ja neljä odottaisi täydellä palkalla, yökorvaksilla ja viikonloppuisin kaksinkertaisella palkalla turhaan aktiivityössä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa että olet ollut paniikkikohtauksen partaalla. Siksi kätilö on toistanut samaa lausetta jotta keskityt olennaiseen. Kurkku suorana huutaminen jännittää väärät lihakset eikä ponnistaminen onnistu. Vettä et saanut koska jos tilanne tuosta olisi pahemmaksi mennyt olisi ollut hätäsektio mahdollinen. Muutenkin on tavallista että oksentaa kivusta ja kun samalla huutaa hallitsemattomasti niin aspiraatio on todennäköinen. Sinulla on ollut ammattitaitoinen kätilö joka on huolehtinut sinun ja vauvan turvallisuudesta.
Puhutaan seitsemän sentin oksentelusta. On aika yleistäkin, että synnyttäjä oksentaa, kun paikat on n.7cm auki. Elimistö tyhjentää mahalaukkua ponnistusta varten. En tiedä syytä, mutta suht yleinen ilmiö. Kaipa se luonto jotenkin tämän on järjestänyt näin. Itse olen kuulunut näihin seitsemän sentin oksentelijoihin. Siitä tiesi, että kohta päästään ponnistamaan, kun tyhjensin mahalaukun.
Neljän äiti
Miten epiduraalin antaminen synnyttäville naisille onnistuu muissa maissa vuorokauden ajasta riippumatta, myös julkisella ja pienissä sairaaloissa esim. Ranskassa, mutta Suomessa se ei vain tunnu olevan mahdollista.
Onneksi pääsee edes synnytyssaliin, ettei käytävillä tarvitse synnyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on turha ihmetellä, miksi suomalaiset naiset eivät tee lapsia, kun kivunlievitys perustuu henkilökunnan työvuorolistoihin ja monet äidit kokevat epäasiallista kohtelua, eikä heitä kuunnella, puhumattakaan että saisi kysymyksiinsä vastauksen.
Kävin juuri hammaslääkärissä ja tehtiin juurihoito, lääkäri ei edes kysynyt puudutuksesta, vaan sain pyytämättä ennen toimenpidettä puudutusgeelin, sen jälkeen hitaasti pienillä annoksilla puudus, ennen varsinaista puudutusta. Ja lääkäri kysyi toimenpiteen aikana usean kertaan kivuista.
Todennäköisemmät syyt ovat huono taloudellinen tilanne tai ettei yksinkertaisesti koe tarvetta lisääntyä. Jos lapsia haluaa niin se synnytys on kuitenkin aikas pieni hetki kun miettii sitä tulevaa elämää lapsen kanssa. Jos tosissaan lapsen haluaa, tuskin sitä haavetta synnytyskipujen takia kuopataan.
Ainakin omassa tuttavapiirissä on useampi pari, jotka eivät halua lisää lapsia, kun ensimmäisen lapsen synnytys on ollut niin traumaattinen kokemus, vaikka taloudellisesti olisi mahdollista ja tykkäävät lapsista. Heti kun mahdollista, moni tekee sterilisaation, ettei vain tulisi raskaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Miten epiduraalin antaminen synnyttäville naisille onnistuu muissa maissa vuorokauden ajasta riippumatta, myös julkisella ja pienissä sairaaloissa esim. Ranskassa, mutta Suomessa se ei vain tunnu olevan mahdollista.
Onneksi pääsee edes synnytyssaliin, ettei käytävillä tarvitse synnyttää.
En tiedä, miten se on mahdollista, että Ranskassa sairaaloissa on anestesialääkäri tavoitettavana joka hetki ja heitä on niin runsaasti, että riittää varallaoloon, kun sattuu ruuhkaa leikkurissa.
Olisiko erilainen lainsäädäntö, että epiduraalin voi antaa joku muukin. Itse olen onnettomuustilanteessa joutunut odottamaan leikkaukseen pääsyä juuri siksi, että anesterialääkäri oli toisessa leikkauksessa ja ei heti irronut minun luo. Joten olisi mielenkiintoista tietää, miten Ranskassa asia on hoidettu, jotta ruuhkahuippuina asia toimii noin, että esim. neljän tunnin synnytyksessä saa irroitettua lääkärin laittamaan epiduraalin juuri sillä hetkellä, kun synnyttäjä sen haluaa. Voit varmaan kertoa lisää Ranskan käytännöistä.
http://www.lily.fi/blogit/petit-ange/ensimmainen-kaynti-naistenklinikal…
säksi jos haluan synnytykseen epiduraalin niin siihen tulee varata erikseen aika käydä asiat läpi. Kotona pitää myös etukäteen täyttää kaksipuolinen lomake jossa kysytään sairauksia yms. Tämä pitää ottaa mukaan epiduraalin tapaamiseen. Samoja kysymyksiä kysyttiin myös toisissa lomakkeissa mitkä pitää ottaa seuraavalle lääkärikäynnille mukaan. Kaikki nämä asiat oli kyllä jo tämänkertainen lääkäri kysynyt.
Sivusta: ap:n aloituksesta ei käy ilmi että kätilö olisi ollut epäasiallinen.