Lue keskustelun säännöt.
Luokanopettajien työn kuormittavuus?
Ihmettelijä
15.04.2018 |
Mikä tekee luokanopettajien työstä raskasta, kun sellainen kuva on tullut luokaope-kamuilta? Raskasta on kuulemma kokeiden korjaukset, tuntien suunnittelut ym. Mikä muu? Ymmärrän, että haastavaa on myös erityistä tukea kaipaavat oppilaat ja moni muu, mutta eikö se ole riittävää vastapainoa, että on pitkät kesälomat ym. Koulujen lomat päälle sekä lyhyet työpäivät? Eikö opettajatkin voisi siirtyä 8-16 työaikaan ja tehdä tällöin ne kokeiden korjaukset, wilmaan vastaamiset sekä tuntien suunnittelut. Ja vielä jäisi jäljelle monet lomat?
Kommentit (179)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme fiksaatio aineenopeilla tuohon luokanopen 25 oppilaan luokkaan. Onko teillä oikeasti se käsitys ettei luokanope opeta mitään muuta kuin omaa luokkaansa? En tiedä kollegoistani (20+) yhtäkään, jolla olisi vain oman luokan tunteja. Suurimmalla osalla on joka päivä vähintään 2-3 ryhmää, osalla jopa enemmän. Itselläni esim. 2 päivää viikossa vain tunti omaa luokkaa, muuten vaihtuu ryhmä joka tunniksi.
Myös tuo hyppytuntiasia ihmetyttää. Aineenopet laskette sen työaikaan, mutta kun luokanope tekee ne samat suunnittelutunnit iltaisin tai päivän perään, sekö on vähemmän kuormittavaa? Tunti työtä on tunti työtä oli se 10-11, 14-15, 19-20... Itse tekisin oikein mielelläni keskellä päivää, keventäisi vähän ja ehtisi edes vessaan.
Ei ole fiksaatiota, kyllähän sen näkee työjärjestyksistä. Moni täytetunti on hoidettu jakoryhmillä ja osa täytetty ristiin, kun yksi ei halua opettaa kässä ja toinen liikkaa.. Kysytään näin päin, monenko aineenopettajan mieltymystä siihen, mitä haluaa opettaa, ei kuunnella koulussa? moniko aineenopettajan ruhmä on jaettu puoliksi kuten alakoulussa?
Fiksaatiossa kannattaa katsoa peiliin. Opetan kokonaisina luokkina luokkia, jotka oltiin alakoulussa jaettu oppiaineessani jakotunteihin.
Jos teillä on vielä jakotunnit, onnea resursseista. Meillä ei ole kuin enkussa alakoulussa. Yläkoulussa taas on en, ru, fyke, ma. Voi olla kässätkin, en ole varma.
Meinasitko, että ainernopettajilta pitäisi kysellä, että haluaako opettaa sitä ainetta, jonka opettajaksi on palkattu? Että onko se mahdollisesti vahvuutesi vai haluatko mieluummin opettaa jotain muuta?
Missä koulussa on en ja ru jakotunteina yläkoulussa?
Sen sijaan fyke ja kässät on KAIKISSA yläkouluissa jakona. Jos et tiedä miksi, tutustupa vaikka aiheeseen syvemmin. Siihen on olemassa ihan syynsä ja jos et tiedä tai ymmärrä, syytä olisi.
Missä kouluissa on fyke jakoryhmissä? En ole kuullutkaan
Jos et ole kuullut, sitten ei kauheesti kannata kommentoida. Vai meinasitko, että fykessä on tunnilla 30 oppilasta ja opettaja valvoo, ettei kellekään mene rikkihappoa silmiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme fiksaatio aineenopeilla tuohon luokanopen 25 oppilaan luokkaan. Onko teillä oikeasti se käsitys ettei luokanope opeta mitään muuta kuin omaa luokkaansa? En tiedä kollegoistani (20+) yhtäkään, jolla olisi vain oman luokan tunteja. Suurimmalla osalla on joka päivä vähintään 2-3 ryhmää, osalla jopa enemmän. Itselläni esim. 2 päivää viikossa vain tunti omaa luokkaa, muuten vaihtuu ryhmä joka tunniksi.
Myös tuo hyppytuntiasia ihmetyttää. Aineenopet laskette sen työaikaan, mutta kun luokanope tekee ne samat suunnittelutunnit iltaisin tai päivän perään, sekö on vähemmän kuormittavaa? Tunti työtä on tunti työtä oli se 10-11, 14-15, 19-20... Itse tekisin oikein mielelläni keskellä päivää, keventäisi vähän ja ehtisi edes vessaan.
Ei ole fiksaatiota, kyllähän sen näkee työjärjestyksistä. Moni täytetunti on hoidettu jakoryhmillä ja osa täytetty ristiin, kun yksi ei halua opettaa kässä ja toinen liikkaa.. Kysytään näin päin, monenko aineenopettajan mieltymystä siihen, mitä haluaa opettaa, ei kuunnella koulussa? moniko aineenopettajan ruhmä on jaettu puoliksi kuten alakoulussa?
Fiksaatiossa kannattaa katsoa peiliin. Opetan kokonaisina luokkina luokkia, jotka oltiin alakoulussa jaettu oppiaineessani jakotunteihin.
Jos teillä on vielä jakotunnit, onnea resursseista. Meillä ei ole kuin enkussa alakoulussa. Yläkoulussa taas on en, ru, fyke, ma. Voi olla kässätkin, en ole varma.
Meinasitko, että ainernopettajilta pitäisi kysellä, että haluaako opettaa sitä ainetta, jonka opettajaksi on palkattu? Että onko se mahdollisesti vahvuutesi vai haluatko mieluummin opettaa jotain muuta?
Missä koulussa on en ja ru jakotunteina yläkoulussa?
Sen sijaan fyke ja kässät on KAIKISSA yläkouluissa jakona. Jos et tiedä miksi, tutustupa vaikka aiheeseen syvemmin. Siihen on olemassa ihan syynsä ja jos et tiedä tai ymmärrä, syytä olisi.
Missä kouluissa on fyke jakoryhmissä? En ole kuullutkaan
Jos et tämän vertaa ymmärrä, älä osallistu keskusteluun jatkossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme fiksaatio aineenopeilla tuohon luokanopen 25 oppilaan luokkaan. Onko teillä oikeasti se käsitys ettei luokanope opeta mitään muuta kuin omaa luokkaansa? En tiedä kollegoistani (20+) yhtäkään, jolla olisi vain oman luokan tunteja. Suurimmalla osalla on joka päivä vähintään 2-3 ryhmää, osalla jopa enemmän. Itselläni esim. 2 päivää viikossa vain tunti omaa luokkaa, muuten vaihtuu ryhmä joka tunniksi.
Myös tuo hyppytuntiasia ihmetyttää. Aineenopet laskette sen työaikaan, mutta kun luokanope tekee ne samat suunnittelutunnit iltaisin tai päivän perään, sekö on vähemmän kuormittavaa? Tunti työtä on tunti työtä oli se 10-11, 14-15, 19-20... Itse tekisin oikein mielelläni keskellä päivää, keventäisi vähän ja ehtisi edes vessaan.
Ei ole fiksaatiota, kyllähän sen näkee työjärjestyksistä. Moni täytetunti on hoidettu jakoryhmillä ja osa täytetty ristiin, kun yksi ei halua opettaa kässä ja toinen liikkaa.. Kysytään näin päin, monenko aineenopettajan mieltymystä siihen, mitä haluaa opettaa, ei kuunnella koulussa? moniko aineenopettajan ruhmä on jaettu puoliksi kuten alakoulussa?
Fiksaatiossa kannattaa katsoa peiliin. Opetan kokonaisina luokkina luokkia, jotka oltiin alakoulussa jaettu oppiaineessani jakotunteihin.
Jos teillä on vielä jakotunnit, onnea resursseista. Meillä ei ole kuin enkussa alakoulussa. Yläkoulussa taas on en, ru, fyke, ma. Voi olla kässätkin, en ole varma.
Meinasitko, että ainernopettajilta pitäisi kysellä, että haluaako opettaa sitä ainetta, jonka opettajaksi on palkattu? Että onko se mahdollisesti vahvuutesi vai haluatko mieluummin opettaa jotain muuta?
Missä koulussa on en ja ru jakotunteina yläkoulussa?
Sen sijaan fyke ja kässät on KAIKISSA yläkouluissa jakona. Jos et tiedä miksi, tutustupa vaikka aiheeseen syvemmin. Siihen on olemassa ihan syynsä ja jos et tiedä tai ymmärrä, syytä olisi.
Missä kouluissa on fyke jakoryhmissä? En ole kuullutkaan
Jos et tämän vertaa ymmärrä, älä osallistu keskusteluun jatkossa.
Ehkä jotain ymmärrän, kun olen itse yläkoulussa töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme fiksaatio aineenopeilla tuohon luokanopen 25 oppilaan luokkaan. Onko teillä oikeasti se käsitys ettei luokanope opeta mitään muuta kuin omaa luokkaansa? En tiedä kollegoistani (20+) yhtäkään, jolla olisi vain oman luokan tunteja. Suurimmalla osalla on joka päivä vähintään 2-3 ryhmää, osalla jopa enemmän. Itselläni esim. 2 päivää viikossa vain tunti omaa luokkaa, muuten vaihtuu ryhmä joka tunniksi.
Myös tuo hyppytuntiasia ihmetyttää. Aineenopet laskette sen työaikaan, mutta kun luokanope tekee ne samat suunnittelutunnit iltaisin tai päivän perään, sekö on vähemmän kuormittavaa? Tunti työtä on tunti työtä oli se 10-11, 14-15, 19-20... Itse tekisin oikein mielelläni keskellä päivää, keventäisi vähän ja ehtisi edes vessaan.
Ei ole fiksaatiota, kyllähän sen näkee työjärjestyksistä. Moni täytetunti on hoidettu jakoryhmillä ja osa täytetty ristiin, kun yksi ei halua opettaa kässä ja toinen liikkaa.. Kysytään näin päin, monenko aineenopettajan mieltymystä siihen, mitä haluaa opettaa, ei kuunnella koulussa? moniko aineenopettajan ruhmä on jaettu puoliksi kuten alakoulussa?
Fiksaatiossa kannattaa katsoa peiliin. Opetan kokonaisina luokkina luokkia, jotka oltiin alakoulussa jaettu oppiaineessani jakotunteihin.
Jos teillä on vielä jakotunnit, onnea resursseista. Meillä ei ole kuin enkussa alakoulussa. Yläkoulussa taas on en, ru, fyke, ma. Voi olla kässätkin, en ole varma.
Meinasitko, että ainernopettajilta pitäisi kysellä, että haluaako opettaa sitä ainetta, jonka opettajaksi on palkattu? Että onko se mahdollisesti vahvuutesi vai haluatko mieluummin opettaa jotain muuta?
Missä koulussa on en ja ru jakotunteina yläkoulussa?
Sen sijaan fyke ja kässät on KAIKISSA yläkouluissa jakona. Jos et tiedä miksi, tutustupa vaikka aiheeseen syvemmin. Siihen on olemassa ihan syynsä ja jos et tiedä tai ymmärrä, syytä olisi.
Missä kouluissa on fyke jakoryhmissä? En ole kuullutkaan
Jos et ole kuullut, sitten ei kauheesti kannata kommentoida. Vai meinasitko, että fykessä on tunnilla 30 oppilasta ja opettaja valvoo, ettei kellekään mene rikkihappoa silmiin?
Ei yläkouluissa onneksi ole 30 oppilaan luokkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme fiksaatio aineenopeilla tuohon luokanopen 25 oppilaan luokkaan. Onko teillä oikeasti se käsitys ettei luokanope opeta mitään muuta kuin omaa luokkaansa? En tiedä kollegoistani (20+) yhtäkään, jolla olisi vain oman luokan tunteja. Suurimmalla osalla on joka päivä vähintään 2-3 ryhmää, osalla jopa enemmän. Itselläni esim. 2 päivää viikossa vain tunti omaa luokkaa, muuten vaihtuu ryhmä joka tunniksi.
Myös tuo hyppytuntiasia ihmetyttää. Aineenopet laskette sen työaikaan, mutta kun luokanope tekee ne samat suunnittelutunnit iltaisin tai päivän perään, sekö on vähemmän kuormittavaa? Tunti työtä on tunti työtä oli se 10-11, 14-15, 19-20... Itse tekisin oikein mielelläni keskellä päivää, keventäisi vähän ja ehtisi edes vessaan.
Ei ole fiksaatiota, kyllähän sen näkee työjärjestyksistä. Moni täytetunti on hoidettu jakoryhmillä ja osa täytetty ristiin, kun yksi ei halua opettaa kässä ja toinen liikkaa.. Kysytään näin päin, monenko aineenopettajan mieltymystä siihen, mitä haluaa opettaa, ei kuunnella koulussa? moniko aineenopettajan ruhmä on jaettu puoliksi kuten alakoulussa?
Fiksaatiossa kannattaa katsoa peiliin. Opetan kokonaisina luokkina luokkia, jotka oltiin alakoulussa jaettu oppiaineessani jakotunteihin.
Jos teillä on vielä jakotunnit, onnea resursseista. Meillä ei ole kuin enkussa alakoulussa. Yläkoulussa taas on en, ru, fyke, ma. Voi olla kässätkin, en ole varma.
Meinasitko, että ainernopettajilta pitäisi kysellä, että haluaako opettaa sitä ainetta, jonka opettajaksi on palkattu? Että onko se mahdollisesti vahvuutesi vai haluatko mieluummin opettaa jotain muuta?
Missä koulussa on en ja ru jakotunteina yläkoulussa?
Sen sijaan fyke ja kässät on KAIKISSA yläkouluissa jakona. Jos et tiedä miksi, tutustupa vaikka aiheeseen syvemmin. Siihen on olemassa ihan syynsä ja jos et tiedä tai ymmärrä, syytä olisi.
Missä kouluissa on fyke jakoryhmissä? En ole kuullutkaan
Jos et ole kuullut, sitten ei kauheesti kannata kommentoida. Vai meinasitko, että fykessä on tunnilla 30 oppilasta ja opettaja valvoo, ettei kellekään mene rikkihappoa silmiin?
Ei yläkouluissa onneksi ole 30 oppilaan luokkia.
kyllä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme fiksaatio aineenopeilla tuohon luokanopen 25 oppilaan luokkaan. Onko teillä oikeasti se käsitys ettei luokanope opeta mitään muuta kuin omaa luokkaansa? En tiedä kollegoistani (20+) yhtäkään, jolla olisi vain oman luokan tunteja. Suurimmalla osalla on joka päivä vähintään 2-3 ryhmää, osalla jopa enemmän. Itselläni esim. 2 päivää viikossa vain tunti omaa luokkaa, muuten vaihtuu ryhmä joka tunniksi.
Myös tuo hyppytuntiasia ihmetyttää. Aineenopet laskette sen työaikaan, mutta kun luokanope tekee ne samat suunnittelutunnit iltaisin tai päivän perään, sekö on vähemmän kuormittavaa? Tunti työtä on tunti työtä oli se 10-11, 14-15, 19-20... Itse tekisin oikein mielelläni keskellä päivää, keventäisi vähän ja ehtisi edes vessaan.
Ei ole fiksaatiota, kyllähän sen näkee työjärjestyksistä. Moni täytetunti on hoidettu jakoryhmillä ja osa täytetty ristiin, kun yksi ei halua opettaa kässä ja toinen liikkaa.. Kysytään näin päin, monenko aineenopettajan mieltymystä siihen, mitä haluaa opettaa, ei kuunnella koulussa? moniko aineenopettajan ruhmä on jaettu puoliksi kuten alakoulussa?
Fiksaatiossa kannattaa katsoa peiliin. Opetan kokonaisina luokkina luokkia, jotka oltiin alakoulussa jaettu oppiaineessani jakotunteihin.
Jos teillä on vielä jakotunnit, onnea resursseista. Meillä ei ole kuin enkussa alakoulussa. Yläkoulussa taas on en, ru, fyke, ma. Voi olla kässätkin, en ole varma.
Meinasitko, että ainernopettajilta pitäisi kysellä, että haluaako opettaa sitä ainetta, jonka opettajaksi on palkattu? Että onko se mahdollisesti vahvuutesi vai haluatko mieluummin opettaa jotain muuta?
Missä koulussa on en ja ru jakotunteina yläkoulussa?
Sen sijaan fyke ja kässät on KAIKISSA yläkouluissa jakona. Jos et tiedä miksi, tutustupa vaikka aiheeseen syvemmin. Siihen on olemassa ihan syynsä ja jos et tiedä tai ymmärrä, syytä olisi.
Missä kouluissa on fyke jakoryhmissä? En ole kuullutkaan
Jos et tämän vertaa ymmärrä, älä osallistu keskusteluun jatkossa.
Ehkä jotain ymmärrän, kun olen itse yläkoulussa töissä.
heikosti menee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme fiksaatio aineenopeilla tuohon luokanopen 25 oppilaan luokkaan. Onko teillä oikeasti se käsitys ettei luokanope opeta mitään muuta kuin omaa luokkaansa? En tiedä kollegoistani (20+) yhtäkään, jolla olisi vain oman luokan tunteja. Suurimmalla osalla on joka päivä vähintään 2-3 ryhmää, osalla jopa enemmän. Itselläni esim. 2 päivää viikossa vain tunti omaa luokkaa, muuten vaihtuu ryhmä joka tunniksi.
Myös tuo hyppytuntiasia ihmetyttää. Aineenopet laskette sen työaikaan, mutta kun luokanope tekee ne samat suunnittelutunnit iltaisin tai päivän perään, sekö on vähemmän kuormittavaa? Tunti työtä on tunti työtä oli se 10-11, 14-15, 19-20... Itse tekisin oikein mielelläni keskellä päivää, keventäisi vähän ja ehtisi edes vessaan.
Ei ole fiksaatiota, kyllähän sen näkee työjärjestyksistä. Moni täytetunti on hoidettu jakoryhmillä ja osa täytetty ristiin, kun yksi ei halua opettaa kässä ja toinen liikkaa.. Kysytään näin päin, monenko aineenopettajan mieltymystä siihen, mitä haluaa opettaa, ei kuunnella koulussa? moniko aineenopettajan ruhmä on jaettu puoliksi kuten alakoulussa?
Fiksaatiossa kannattaa katsoa peiliin. Opetan kokonaisina luokkina luokkia, jotka oltiin alakoulussa jaettu oppiaineessani jakotunteihin.
Jos teillä on vielä jakotunnit, onnea resursseista. Meillä ei ole kuin enkussa alakoulussa. Yläkoulussa taas on en, ru, fyke, ma. Voi olla kässätkin, en ole varma.
Meinasitko, että ainernopettajilta pitäisi kysellä, että haluaako opettaa sitä ainetta, jonka opettajaksi on palkattu? Että onko se mahdollisesti vahvuutesi vai haluatko mieluummin opettaa jotain muuta?
Missä koulussa on en ja ru jakotunteina yläkoulussa?
Sen sijaan fyke ja kässät on KAIKISSA yläkouluissa jakona. Jos et tiedä miksi, tutustupa vaikka aiheeseen syvemmin. Siihen on olemassa ihan syynsä ja jos et tiedä tai ymmärrä, syytä olisi.
Missä kouluissa on fyke jakoryhmissä? En ole kuullutkaan
Jos et tämän vertaa ymmärrä, älä osallistu keskusteluun jatkossa.
Ehkä jotain ymmärrän, kun olen itse yläkoulussa töissä.
Etkä tiedä että fyke, ko, kä ryhmäkoko säädelty, max. 16?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne teidän huonosti kasvatetut kurittomat kersat ja te vanhemmat jotka vittuilette
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko nyt jotenkin hitaalla käyvä? Sinä istut hypärillä tekemässä töitä tai pidät hermolepoa. Luokanope tekee ne samat työt ja tunnit päivän päätteeksi tai illalla. Minulla on yleensä järjestäen 100 oppilasta, +-10. Opetustunteja 24, ylitunnit tietysti päälle.
Niin siis aineenopettajako ei tee töitä lainkaan kotona - ainoastaan luokanopettajat?
Tähän kysymys - miksi luokanopettajat eivät jää työpäivän jälkeen töihin tekemään niitä tuntisuunnitelmiaan? Helpompaa se olisi töissä ja yhdessä kuin yksin kotona ilman materiaalia!
Kummallista kuin vain aineenopettajia näkee iltapäivällä töissä.. tekemässä mm. tuntisuunnitelmiaan…
Oma valinta missä tekee. Toiset kotona, toiset koululla. Itse olen töissä jo usein klo 7, eipä sitäkään työpanosta kukaan näe. Mukavan rauhallista, kukaan ei keskeytä notkumalla vieressä, kopiokone on vapaa jne. Sama suunnitelma käy monelle ryhmälle ja joka vuosi on kaiken kukkuraksi samat vuosiluokatkin sisältöineen. Älä viitsi selittää, että pyörä on aina keksittävä uudestaan. Tai jos on, olet ehkä väärällä alalla. Samat seiskan suunnitelmat käy pääpiirteissään tänäkin vuonna, kaseille opetat samat asiat kuin viime vuonnakin... jotain uutta saattaa tulla, mutta kyllä sisältö lähes samaa on. Lisäksi on hypärit jolloin ehtii hoitaa asioita tai hengähtää, pienempi opetusvelvollisuus. Olen itse vaihtanut luokanopesta aineenopeksi (en) ja paaaljon helpommalla pääsen nyt.
Kerropa luokanope vielä se, miksi luokanopen vanhat suunnitelmat eivät käy seuraavalle ryhmälle, mutta aineenopettajan vanhat suunnitelmat käy uudelle ryhmälle, kun aloit aineenopettajaksi? Meillä tyypillisesti on alkuopettaja 1-2 ja luokanopet 3-6 ja siinäkin saattaa olla tyyliin 34- ja 5-6… Miksi luokanopettajan suunnitelmat eivät toimi seuraavana vuonna, mutta aineenopettajan suunnitelmat toimivatkin? Kertoisitko luokanopettaja logiikkasi, koska tyhmänä aineenopettajana en ymmärrä.
Ohhoh. No looginen päättelyky ei tosiaan taida olla vahvuuksiasi. Toivottavasti et opeta ainakaan matikkaa.
Mahtaisiko olla siksi, että esimerkiksi oppisisällöt eroavat melkoisesti luokilla 3, 4, 5 ja 6? Jos opetan nyt 3.lk, ensi vuonna en tee niillä suunnitelmilla mitään, koska luokka on nelosella. Luokanope harvoin voi hyödyntää samaa suunnitelmaa toiste edes rinnakkaisluokan kanssa, kuten aineenope. Sen lisäksi aineenopelle tulee samat vuosiluokat joka vuosi, ei ehdi vuodessa paljon OPS tai kirjasarjat vaihtua...
Tällä logiiklla ei paljon loogiseen päättelykykyyn kannata turvautua ja kyllä opetan matikkaa! Peruskoulun ops on yksimkokonaisuus, jonka uudistus koskee koko peruskoulua. Yläkoulun aineenopettaja opettaa vähintään kolmella eri vuosiluokalla ja yhtä tai useampaa ainetta sekä lisäksi mahdollisesti alakoulussa (mm. kielet).
Nyt sinun logiikkasi petti ja pahasti. Millä vielä perustelet asiaa?
Useimmat aineenopet opettavat samoja kolmea vuosiluokkaa aina. Vuodesta toiseen toistuu ne samat kurssit. Käytännössä vedät sen yhden vuoden paketin läpi uudestaan ja uudestaan joka vuosi, oppilaat vain vaihtuu. Etkö hahmota eroa? Luokanopelle tulee usein vain joka viides vuosi esim. kyseiset asiat uudestaan opetettaviksi ja puhutaan hyvinkin 8+ aineesta, joiden sisällöt pitäisi hallita... On aika eri vetää samat sisällöt joka vuosi ja saada viikossa useamman tunnin edestä tuntisuunnitelmia hyödynnettyä rinnakkaisryhmillekin, kuin aloittaa suunnittelu muistelemalla viiden vuoden takaa materiaaleja joka aineeseen ja hyötyä siitä tasan sen yhden tunnin verran...
Eikö lukkanope toista kolmena vuonna samoja asioita? Luokanope saa kaikki suunnitelmat koko vuosiluokalle kun vetää omaa vuosiluokkaa, aineenope ops muutoksen yhteydessä suunnittelee 3,4,5,6,7,8,9 vuosiluokille sisälle (ei
sim kielt). kun luokanope vai yhden vuosiluokan…Mitä ihmettä selität?
Sitä, että jos luokanope perustelee ops uudistuksen koskevan vain häntä ensi vuonna seuraavan luokan kanssa esim. siirryttäessä kolmoselta neloselle, niin esim. kielenopettajaa se ops-uudistus koskeen luokilla 3,4,5,6,7,8,9. Etkö ymmärrä? oletko luokanope?
Koskee luokanopettajaa seuraavat 4 vuotta kun joka vuosi (3,4,5,6). Ja joka aineessa... ai, ma, ym, hi, fy, ke, ue, ks, en (likimainkaan kaikkialla ei ole kielissäkään aineenopeja), osalla ru, valinnaiset jne. Voit siitä laskea erilaisten materiaalien ja suunnitelmien määrän kun kerrot nuo aineet niillä neljällä vuodella mikä opetuskierto on.
En ole luokanope, olen aineenope. Ja kohtalaisen tyytyväinen työnkuvaani nyt. Ennen olin luokanope. Kuormitus on aivan huomattavasti siedettävämpää nyt. Yksi aine, tutut kurssisisällöt, toistuvat vuoden välein niin pysyvät tuoreessa muistissa, oppilaat omatoimisempia, valvontaluokka vain joka toinen tai kolmas vuosi, vähemmän tunteja. Ei nyt leppoisaa, mutta ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meteli, levottomat, sairaat lapset ja hankalat huoltajat tekivät työstä helvetin.
Vaihdoin alaa, mikä oli elämäni paras päätös.Arjen täytyy olla mielekästä. Luokanopettajan työssä arkeni oli hirveää. Nykytyössäni työpäivät ovat lähtökohtaisesti pidemmät ja lomaedut huonommat verrattuina opettajan työn vastaaviin. Silti elämäni on parempaa nyt.
Yksin helvetillinen meteli ja sekasorto olivat minulle aivan liikaa.
Ex-ope
Lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet kun vanhemmat ulkoistavat lapsen kasvatuksen ihan muille kuin itselleen. Ei ole aikaa niille eikä kiinnosta.
Taas näin hyvän esimerkin kun hain noutoruokaa pikaruokapaikasta jossa yksi kersa mekasti ruokapöydässä ihan taukoamatta ja aikuiset ihan hiljaa ympärillä. Lapsi oli siinä kun kuningas että minä määrään kaiken ja kaikki ihailkoon minua. Naurettavan näköistä.
Päiväkodissa ja koulussahan ne kunkut mölisee, kiljuu tai huutaa kaikki yhteen ääneen eikä kukaan kuuntele. Aikuinen on kuin sen lapsen roolissa jota lapsi ohjailee ja pomottaa. Koulussa ne eivät enään kuuntele opetusta vaan itse "opettaa" kälättämällä koko ajan. Kamalaa opettajien työ nykyään ja täytyy olla joku ihme tyyppi että kestää ja saa sen metelin yli äänensä kuuluviin.
Hei mut täähän on duunis nykypäivänä ihan sama kuvio. Sijoitat vain tuohon lapsi sanan tilalle sanan assistentti. Ne mölisee ja pomottaa. Nykyään täytyy olla joku ihme tyyppi että saa sen metelin yli äänensä kuuluviin.
Alan vaihto on hyvin vaikeaa. Korkeakoulutettuna on suuri kynnys lähteä pitkään uudelleen koulutukseen ellei työtä ole varmasti tarjolla. Pelkällä opettajakoulutuksella ei pikkupaikkakunnalta työtä löydy. Matemaattisen alan opettajat voivat työtä saadakin mutta luokanopettajat, reaaliaineiden ja kielten opettajat harvoin pääsevät muille akateemisille aloille, koska työpaikkoja on vähän ja kilpailu kova. Ihan varmasti, jos elettäisiin yhteiskunnassa, jossa korkeakoulututkinto on väylä johtajan paikkoihin, aika moni opettaja siirtyisi muihin tehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän samaa ihmettelen. Itse työskentelen yliopistossa opettajana. Teen kokeet itse (alakoulussa monistetaan opettajan oppaasta), korjaan 60-100 noin 8-sivuista koetta esim. tilastotieteestä (alakoulussa 30 kpl 2 sivuista helposta aiheesta) ja luen monikymmensivuisia esseitä ja graduja. Silti työn ohella on myös vaatimus tehdä tutkimustyötä. Että mikä ihme alakoulussa työllistää niin paljon?
Opetan alakoulussa ja kyllä itse teen kokeet itse joka vuosi, koska oppilaillani on isosiskoja/velijä jotka olisivat tehneet samat kirjan kokeet. Silloin näitten oppilaitten olisi niin helppoa katsoa valmiit vastaukset niistä kokeista.
En ole missään aiemmassa työpaikassani saanut niitä etuja, mitä nyt saan opettajana. Palkka, lomat, työhön kuluvat tunnit, vaativuus jne.. Ihmettelen muiden opettajien valitusta kaikesta, me pääsemme todella helpolla moneen muuhun ammattiryhmään verrattuna. Hävettää oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole missään aiemmassa työpaikassani saanut niitä etuja, mitä nyt saan opettajana. Palkka, lomat, työhön kuluvat tunnit, vaativuus jne.. Ihmettelen muiden opettajien valitusta kaikesta, me pääsemme todella helpolla moneen muuhun ammattiryhmään verrattuna. Hävettää oikein.
Opehuoneessa on aina 1-2 näitä lusmuja, jotka eivät tee muuta kuin minimin ja mikäs siinä.. julkisen puolen ihanuus on, että saman palkan saat vaikka näyttäisit videoita joka tunti kun samaan aikaan rinnakkaisluokan ope valmistelee yömyöhään ilmiöoppimisprojektia. Ja opppilaat usein viihtyvät paremmin tuon kivan, videoita näyttävän open opetuksessa.
Monessa kunnassa opettajien työolot on hyvät, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla varhaiskasvatuksessa tilanne on ihan mahdoton ja peruskouluissa ei ole tarpeeksi välituntivalvojia. Onneksi näistä asioista on keskusteltu ja myös uutisoitu.
https://yle.fi/uutiset/3-12160419
"Helsinki rikkoo jo melkein lakia varhaiskasvatuksessa - Natalia Salmelaa pyydettiin hakemaan lapsensa pois päiväkodista, koska sijaista ei saatu."
:(
Vierailija kirjoitti:
En ole missään aiemmassa työpaikassani saanut niitä etuja, mitä nyt saan opettajana. Palkka, lomat, työhön kuluvat tunnit, vaativuus jne.. Ihmettelen muiden opettajien valitusta kaikesta, me pääsemme todella helpolla moneen muuhun ammattiryhmään verrattuna. Hävettää oikein.
Ja mitähän kaikkea muuta olet tehnyt?
Ollut opiskeluaikana siivoamassa, mäkkärin kassalla, mansikkamaalla..? Ehkä mahdollisesti toimistossa jonain paikasta toiseen juoksevana tsupparina.
Tuskin olet asiantuntijatöitä tehnyt koulun ulkopuolella.
Mitä et ymmärrä?