Miten saada nepsynuori ymmärtämään tehtävästä toiseen siirtymisen.

Kerro, kun saat selville.

T. 45-vuotias ei-nepsy, jolla sama ongelma

Siirtymätilanteet on nepsyille vaikeita ja haastavia, yleinen nepsy piirre. 

Ota nyt vaikka aluksi se puhelin pois. 

Palkinto jokaisesta tehtävästä.

Ei mitenkään, ei niihin auta edes isot kelatuet.

Ei mikään. Monta kertaa pitää sanoa ja vierestä seurata ja muistuttaa. Tämmöistä se on ollut aina. Muut lapset (4 kpl) kykenivät eskarista alkaen hoitamaan aamutoimet oma-aloitteisesti sekä tekemään läksyt ja kotiaskareet. Nepsy tarvitsee aamulla tosi monta kehotusta ja valvonnan, tai ei onnistu edes lähtemään kouluun.

Tämä on ihan toivotonta. Ja kun saa parin vuoden päästä peruskoulun suoritettua, niin varmaan edelleen pitäisi joka vaiheessa tulla paapomaan.

Joku tulee kohta ja sanoo, että pitäisi antaa lapselle vastuu. Joo, niinhän tässä annettiin samoin kuin neljälle ensimmäiselle. Mutta kun hänen päässä näyttää pyörivän miljoona asiaa ja pienikin aistiärsyke vie mielenkiinnon muualle, niin kyllä me ihmiset ollaan sitten niin äärettömän erilaisia.

Ja tulihan niitä ideoita saman tien: palkinto jokaisesta tehtävästä ja puhelin pois. Ihan niin kuin niitä ei olisi jokainen jo kokeillut. Ei mitään vaikutusta. Päässä kun pyörii katkeamaton vauhdikas show aamusta iltaan niin sitä ei taida ymmärtää ihminen joka ei ole sitä menoa koskaan nähnyt.

Ihmisillä harvoin on oikeasti toimivia neuvoja nepsyjen kanssa toimintaan. 

Ei kai muu kuin lääkitys auta. Joku on lääkityksen jälkeen oppinut järjestelmällisyyttä.

.

Missä iässä lapselta voi odottaa sujuvia aamutoimia, ettei harhaudu pukemisen sijasta leikkimiseen tms.?

Vierailija kirjoitti:

Missä iässä lapselta voi odottaa sujuvia aamutoimia, ettei harhaudu pukemisen sijasta leikkimiseen tms.?

Minä vieläki joskus jumitan kahvinkeittimen  ääreen aamulla pohtimaan mitä pitikään ostaa tänään kaupasta,  ennenkuin olen käynyt aamutoimet hoitamassa.

t.50v.

Kyse ei ole asenteesta, vaan hermoston toiminnasta ja sen ohjaamisesta. Taidosta ajaa sitä omanlaistaan aivoautoa, jos tällainen vertaus aukenee. Vaikee neuvoa toimivasti, kun ei ole tietoa että mihin suuntaan se nepsyys on. Autismia vai adhd:ta vai yhdistelmää? 

Selkeä suunnitelma ja malli, että mitä tapahtuu ja missä järjestyksessä asiat tehdään auttaa autismin kirjon suuntaan olevaa (helposti kuormittuva). Sitten riittävästi rauhoittumista ennen, sekä aamulla että edellisenä iltana, että hermoilla on venymisjaksamista niiden pakollisten asioiden tekemiseen. Viihde, jossa on paljon vilkettä, välkettä ja hälinää pitää vaihtaa johonkin rauhallisempaan. 

Adhd:lle taas voi toimia, että pakolliset tehtävät on peli, josta saa jotain tähtitarroja tms. 

Aamuihin tekee listan mitä ja missä järjestyksessä tehdään ja loppuun ne mitä tarkistat onko mukana, eli koulureppu, puhelin ja avaimet.

Vähän ohis mutta puhelimen ja somen käyttöä olisi hyvä rajata. Mulla on nytkin "yövalo" näytöllä :) 

Aikuinen olen mutta mulla auttaa ihan perinteinen lista missä on tehtävät ja sitten ruksin ne kun on tehty, nuori voisi hyvin käyttää puhelinta, tätä olen itsekin harkinnut. Mulla on vahvemmat piirteet kuin lapsella (nykyään nuori) mutta meillä auttoi itsetehty aanelonen mihin oli piirtänyt ja kirjoittanut sekä aamu- että iltapuuhat, selkiytti hyvin päivän kulkua. 

Jos asioiden järjestyksellä ei ole niin väliä niin jotkut tykkää aloittaa helpoimmasta ja siirtyä haastavampaan, joku taas aloittaa inhokkihommasta ja jatkaa siitä. Kannattaa jaksottaa jos voi, silloin ei niin helposti jumitu ja uuvu. En pysty siivoamaan koko kotia kerralla joten teen yhden tai max kaksi huonetta ja sitten vaihdan tekemistä. Parempi että on muutama asia hallitusti vaiheessa kuin täysi kaaos. Jos et ymmärrä, olet todennäköisesti neurotyypillinen :)