Lue keskustelun säännöt.
Millainen huutaminen on parisuhteessa normaalia? Mies huutaa minulle...
15.04.2018 |
Siinä se jo tulikin. Missä menee raja, mikä on normaalia ja mikä epänormaalia?
Meillä mies huutaa minulle. Nykyään paljon harvemmin kuin ennen, mutta suuttuessaan jostain hän osaa sanoa todella ilkeästi. Huutaminen on vain harvoin varsinaisesti riitelyä, yleensä mies vain huutaa ja minä itken. Tivaa vastauksia samoihin kysymyksiin uudestaan ja uudestaan, mutta joko vastaukset eivät kelpaa tai kysymys on alunperinkin sellainen, että siihen ei ole olemassa mitään tyydyttävää vastausta (jotain tyyliin "miten sä voit ajatella että toi on hyvä idea"/"eikö sun päässä liiku yhtään mitään"/"mikä sulla on ongelma"/jne). Aiheet eivät usein ole mitään kauhean isoja. Viimeisin huuto tuli siitä, kun pyysin yhteistä ystäväämme meidän luoksemme käymään kysymättä ensin mieheltä. Laitoin sitten ystävällemme viestiä, ettei se sovikaan, mutta huuto jatkui vielä kauan sen jälkeen, kun asia oli jo periaatteessa hoidettu.
Minulle jää noista huudoista todella paha mieli moneksi päiväksi. Olen tälläkin hetkellä aivan maassa. En ymmärrä, miksi hän tekee niin, mutta asiasta on vaikea keskustella. Mies ei myönnä osuuttaan mielipahaani, vaikka on saanut minut sanoillaan itkemään ja itse tarkoituksella jatkanut tuota tivaamista ja samojen asioiden toistelua niin kauan että murrun. Jos jatkan aiheesta puhumista ja sanon, ettei ollut reilua huutaa minulle sillä tavalla, hän joko kieltää huutaneensa ollenkaan, väittää että oikeasti minä olin se joka huusi, suuttuu alkuperäisestä huudon aiheuttaneesta asiasta uudestaan minulle, koska en hänen mielestään ole myöntänyt tai ymmärtänyt jotain, sanoo olevansa minusta "huolissaan" tai alkaa väitellä siitä, oliko jokin yksittäinen minusta sanottu juttu ilkeästi sanottu vai ei. Ei varmaan tarvitse sanoa, etteivät ne keskustelut johda mihinkään muuhun kuin siihen että pahoitan vain uudestaan mieleni. :(
Kommentit (126)
Tunnen sinun kanssa samaa. Minulla vaimo huutaa ja räyhää . ennen se oli pientä. nykyää se jää sille päiviksi päälle. Mitä mistä milloinki. Viimisin oli ku tein hännelle ja lapsille iltapalaa. Kanamunat ei ollu hänen mielestä keitetty ohjeiden mukaisesti. Johon vastasin. Että jos ei kelpaa voi itse keittää kanamunat nii tulee sitten mieluisat. Siitä se otti kierroksii nii että kanamunat lens pitkin huus hollia leipineen ja kävi uhittelee kasvotusten. Tuntuu että nykyää se etsii virheitä tai jotain mistä se voi oikein räjähtää. Siitä sit saa kuulla monta päivää ja nälvii minua kavereilleen. Kuinka esimerkiksi keitin kanamunat päin helvettiä eikä osaa noudattaa ohjeita ja kuinka oli kehdannu sanoa että keitä munat itse nii tulee mieluisat. Se että lapset jotuu näkemää aikuiselta ihmiseltä tommosta käytöstä satuttaa minua eniten. Ku pelästyy toisen käytöstä ovat itkusia ja yrittää äitiää rauhotella että ei isä mitään pahaa tarkota. Siitä lapsetki saa välillä kuulla että mitä te isäänne puolustelette että yritättekö saada tosta idiootti tai ääliö tai kusipäästä malli isän joka ei osaa kanamunia keittää minun ohjeiden mukaisesti. No olen aina yrittäny parhaani että oltais tyytyväisiä. Eikä keskustelut hänen kanssaa johda mihinkää muuhun kuin hänen räjähdys alttiiseen tilaa kuinka olen ainavaa idiootti tai ääliö tai kusipää. Olen useamman vuoden yrittäny tai oikeastaa harkinnu Että lähtisin avioliitosta mutta minua mietityttää miten lasten käy ku neki saa välillä kuulla solvauksia. Kuinka saisin neki mukaani. Parisuhdetta takana 20 vuotta avioliittoa takana 10 vuotta. Avioliiton jälkeen Noin 8 vuotta elämästäni ei ole onnellisia hetkiä ollu en ole enää iloinen enkä jaksa tai huvita hymyilläkkää olen ollu vain idiootti tai ääliö tai kusipää ja saanu mitä milloinki rikkinäisiä astioita tai ruokia siivota ja lohdutella lapsia kun vamoni on räjähdys alttiissa tilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huutaminen ei ole missään nimessä kuvaamassasi tilanteessa ok. Silloin ollaan jo jokin raja ylitetty. Samoin muukin sisältö miehesi kommenteissa on todella vahvasti manipuloivaa. Kerää itsetuntosi rippeet ja jätä hänet. Et ole velvollinen edes kertomaan lähtemisestäsi. Hän on potentiaalisesti vaarallinen ihminen jätettäessä.
Käy hyvä ihminen puhumassa ammattilaisen ( sosiaali) luona tilanteesta. Tee kaikkesi , ettei suojattomien lasten tarvitse altistua tuollaiselle turvattomuudelle kotonaan. Sinun tehtäväsi on suojella ennenkaikkea lapsiasi. Tuollainen kasvuympäristö jättää heihin sitä syvemmät arvet mitä pidempään joutuvat tuollaiselle tilanteelle altistumaan.
Pelasta lapsesi ja eroa. Hae tuohon tilanteeseen apua ja älä luovuta ennenkuin asiat ovat lasten kannalta hyvin!!!! Se on sinun velvollisuutesi vanhempana. Hae apua sitten myös itsellesi.
Oho, onkohan tää mun lanka vuosien takaa. Mies nykyään ex
Kysyit mikä on normaalia ja mikä ei. Tuollaisessa aloituksessa kertomassasi miehen tominnassa ei ole yhtään mitään normaalia. Kuulostaa lähinnä miehen persoonallisuushäiriöltä (ehkä narsismi tai psykopatia lähinnä...) tai joltain muulta miehen isolta vialta ja ongelmalta.
Se minua myös vähän ihmetyttää, miksi et itse tiedä, ettei tuollainen käytös ole millään mittarilla normaalia, tai kuulu mihinkään lähellekään edes kohtuulliseen parisuhteeseen. Mies käyttää henkistä väkivaltaa; hän alentaa, haukkuu, valehtelee ja manipuloi.
Suosittelen lämpimästi eroa noin ilkeästä ja ikävästä miehestä, jonka jälkeen kannattaa miettiä, miksi yhtään ajattelit, että sinua saisi kohdella tuolla tavalla todella luokattoman huonosti.
Itsellä kontrolloiva ja helposti suuttuva vaimo. Jos perheessä lapset tai minä kyseenalaistamme jotain hänen vaatimuksiaan edes neuvottelemalla, niin vaimolla hermo pettää ja seurauksena huutoa. Ja niitä vaatimuksia riittää. Lopputuloksena lapset kapinoi ja vaimo huutaa ja itse yritän olla ukkosenjohdattimena. Ei nämä ole sukupuolikysymyksiä vaan luonnekysymyksiä.