Miksi mustasukkaisuus on aina niin hirveää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo minusta on aivan ihanaa kun epäillään ja syyllistetään aina jos ei olla yhdessä. Yleensä silloinkin. Omassa kodissakaan ei saa olla rauhassa, "miksi toi esine on tossa, ei se aiemmin ollut, kenen kanssa oot paneskellu täällä" Aiheesta tottakai :)

musta pieni mustasukkaisuus tarkoittaa sitä, että molemminpuolinen luottamus on olemassa, muttaon  pelko myös siitä että jotain voi tapahtua mikä rikkoo luottamuksen.

sinun esimerkissäsi ei minusta valitettavasti vallitse teillä molemminpuolista luottamusta (miehesi taholta) vaan täysi epäluottamus häneltä, mikä ilmenee taas sairaalloisena mustasukkaisuutena

Pieni mustasukkaisuus, jota siis ilmeisesti myös terveenä mustasukkaisuutena pidetään, on yhtä kuin eläminen jatkuvassa pelossa?

Entä jos tiedän, että elämäni on parempaa ja onnellisempaa mieheni kanssa kuin yksin, mutta minulla ei ole oikeasti mitään pelättävää, koska tiedän, että selviäisin myös ilman häntä. Tarkoittaako se, että en rakasta enkä ole sitoutunut loppuelämäkseni tähän suhteeseen? Edellisen suhteeni päättymisen jälkeen meni muutama vuosi ennen kuin pystyin edes kuvittelemaan, että voisin joskus ihastua johonkin toiseen ihmiseen. Jos tämä suhde päättyisi, en luultavasti enää jaksaisi aloittaa kenenkään kanssa alusta vaikka joskus vuosien päästä joku "kolahtaisikin". Silti minä tiedän, että ei ole mitään syytä pelätä. Yli viisikymppisenä ja muutaman jo yhdessä vietetyn vuoden jälkeen olen edelleen korviani myöten rakastunut. Silti - tai juuri siksi - en halua tuhlata hetkeäkään pelolle.

Hyvin sanottu

Minä kyllä ymmärrän aloitusta. Mutta mahtaneeko mustasukkaisuus olla oikea sana. Jonkinlainen kiintymys jossa vivahtaa samoja tunteita. Mustasukkaisuus sanana aiheuttaa niin negatiivisia viboja. Minä en kuitenkaan näe siinä mitään väärä jos aikuiset ihmiset muuten toimivassa parisuhteessa kokevat pientä "mustasukkaisuutta" toisistaan. Eihän sitä tarvitse edes kertoa tai osoittaa mitenkään vaan omassa päässähän se on. Ainakaan itse en koe tuota tunnetta uhaksi tai jatkuvassa pelossa elämiseksi. Koen että se vain on tukemassa sitä sitoutumista ja kiintymystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

pieni mustasukkaisuus on sitä että toinen on niin tärkeä ettei kestä ajatusta ettei häntä olisi.

Ensinnäkään tuo ei ole mustasukkaisuutta. Toiseksi kyllä kestäisi. Jos oikeasti on niin riippuvaisesti ja takertuvasti rakastunut, että toisen menettäminen aiheuttaisi itsetuhoisuutta, niin on ammattiavun tarpeessa.

Kuinka usein käytät aikaa sen ajattelemiseen, että "entä jos tuota toista ei enää olisi"? Miksi?

en puhunut itsetuhoisuudesta vaan siitä että minusta on aika luonnollinen pelko, että voi pelätä romahtavansa jos tulisi ero toisen kanssa. ei siihen kuolisi mutta romahdus olisi

Mutta miksi tuhlata aikaa ja voimia siihen pelkäämiseen sen sijaan, että nauttisi rakkaudesta ja parisuhteesta sen ihanan ihmisen kanssa?

Onko se pelon tunteminen siis se, miten pieni mustasukkaisuus ilmenee? Eli pientä = tervettä mustasukkaisuutta on miettiä (usein? jatkuvasti? tietyissä tilanteissa? koko ajan?) mielessään, miltä tuntuisi jos toisen menettäisi?

on teillä täydellistä ja helppoa kun teoriassakin jos asiat ei ole täydellistä, siirtyy vaan sen valmiin toisen ihanan kanssa yhteen jonka kanssa sitten ei ole mitään "ongelmia" on vaan "ihanaa" :)

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä ymmärrän aloitusta. Mutta mahtaneeko mustasukkaisuus olla oikea sana. Jonkinlainen kiintymys jossa vivahtaa samoja tunteita. Mustasukkaisuus sanana aiheuttaa niin negatiivisia viboja. Minä en kuitenkaan näe siinä mitään väärä jos aikuiset ihmiset muuten toimivassa parisuhteessa kokevat pientä "mustasukkaisuutta" toisistaan. Eihän sitä tarvitse edes kertoa tai osoittaa mitenkään vaan omassa päässähän se on. Ainakaan itse en koe tuota tunnetta uhaksi tai jatkuvassa pelossa elämiseksi. Koen että se vain on tukemassa sitä sitoutumista ja kiintymystä.

Kiitos! tuota olen itse yrittänyt viisi sivua sanoittaa. :)

Mustasukkaisuuden voi eritellä paljon tarkemmin erillisiksi tunteiksi, mistä se koostuu. On vaan helppo todeta toisen olevan mustasukkainen ja näin sulkea hänen suunsa. 

Minä olin "mustasukkainen", kun mies aiheutti toimillaan pahaa oloa. Tunsin itseni naisena mitätöidyksi ja tarpeeni ohitetuksi. Tiesin kuitenkin, että pärjään myös ilman miestä ja mielummin ilman miestä ja pahaa oloa kuin suhteessa pahasta olosta kärsien. 

Onko se mustasukkaisuutta että sydämeen sattuu jos ajattelee kumppanin vaikka parisuhteeseen jonkun toisen kanssa, mutta on valmis uhraamaan oman sydänsurunsa sille että toinen on onnellinen, vaikka sitten jonkun muun kanssa? Näin suhtaudun omaan mieheeni.

Satunnaisena selailijana löytyi nyt aihe joka ollut päällä tässä elämäntilanteessa.

Näin minä asian näen:

En koe tarvetta olla mustasukkainen miehestä, haluan että hän on kanssani siksi että arvostaa, rakastaa ja kunnioittaa. Kuten minä häntä, omistamatta kuitenkaan.

Jos minä alunperinkin ihastuin hänen empaattisuuteen ja sosiaalisuuteen niin miksi haluaisin poistaa/tukahduttaa sen miehestä oman epävarmuuden varjolla?

En kysele kenen kanssa oli, missä oli, kenen kanssa jutteli ja mistä jutteli, kun aikuisia toista kunnioittavia ihmisiä ei tarvitse vahtia. Keskustelu on muutenkin avointa.

Kysyn harkoista miten meni ja oliko hyvä peli, yms., ei ole koskaan tullut mieleenkään että siellä mitään muuta tapahtuisi esim. cheerleaderien kanssa.

Sairaalloisen kontrolloiva exä tuumasi että en rakasta kun en ole mustasukkanen. "Määhän voisin vaikka panna sitä kaveria ku sää et välitä."

Vastasin: "Jos sen tekisit niin osottaisit vaan sen että sinä se et oikeasti kunnioita ja rakasta minua kumppanina. Haluatko nyt pakata laukut ja mennä sen kaverin luo vai miten tästä edetään?"

Yllätys, että on ex.

Minulla on kaiken hyvän lisäksi naispuoleinen kaveri joka testailee miehen uskollisuutta ja minun mustasukkaisuutta. Enkä vieläkään käsitä miksi minun pitäisi heittäytyä mustikseksi. Perustelee kyllä omaa mustasukkasuuttaan miestään kohtaan mitä ihmeellisimmillä tekosyillä.

Tämä nyt lähinnä huvittaa kun ollaan miehen kans jo asiasta keskusteltu, eikä asiassa ole ongelmaa muuten kun sen kaverin päässä.

T. Melkein kolmekymppinen teini joka ei suostu olemaan mustis eikä välinpitämätön.

P.s. Naiset ja miehet! Leuka ylös ja rinta rottingille, sinä olet arvokas ihminen joka päättää itse miten antaa itseään muiden kohdella! :)

Osa (suurin osa?) kirjoittajista puhuu nyt ilmeisesti mustasukkaisuudesta tunteena. Sellaisenahan se ei vahingoita ketään muuta kuin sen kokijaa. Usein mustasukkaisuus ymmärretään kuitenkin tekoina. Silloin se voi pienimmillään olla jonkinlaista kontrollia (muita esimerkkejä pienestä mustasukkaisuudesta?) mutta pahimmillaan veritekoja (en tarkoita, että kukaan täällä olisi edes väittänyt sellaisen mustasukkaisuuden olevan tervettä).

Yritän tässä itse miettiä, että millaisia tekoja hyväksyisin omalta mieheltäni mustasukkaisuuden nimissä, mutta en ole keksinyt toistaiseksi mitään. Minusta on mukava käytäntö, että myös silloin, kun olemme matkoilla, soittelemme toisillemme kerran päivässä. Joskus olen miettinyt, liittyykö siihen hänen puoleltaan jonkinlaista mustasukkaisuutta tai kontrollia, että hän toivoo minun jossain välissä soittavan, olin sitten työ- tai lomamatkalla. En kuitenkaan haluaisi uskoa niin, koska jos hän olisi mustasukkainen, niin miten se asiaa muuttaisi, että soittaisin hänelle klo 19 paikallista aikaa kuullakseni hänen päivästään ja kertoakseni omastani?

Vierailija kirjoitti:

Onko se mustasukkaisuutta että sydämeen sattuu jos ajattelee kumppanin vaikka parisuhteeseen jonkun toisen kanssa, mutta on valmis uhraamaan oman sydänsurunsa sille että toinen on onnellinen, vaikka sitten jonkun muun kanssa? Näin suhtaudun omaan mieheeni.

Se on aitoa, syvää ja kaunista rakkautta se <3

Oman onnensa seppä kirjoitti:

Satunnaisena selailijana löytyi nyt aihe joka ollut päällä tässä elämäntilanteessa.

Näin minä asian näen:

En koe tarvetta olla mustasukkainen miehestä, haluan että hän on kanssani siksi että arvostaa, rakastaa ja kunnioittaa. Kuten minä häntä, omistamatta kuitenkaan.

Jos minä alunperinkin ihastuin hänen empaattisuuteen ja sosiaalisuuteen niin miksi haluaisin poistaa/tukahduttaa sen miehestä oman epävarmuuden varjolla?

En kysele kenen kanssa oli, missä oli, kenen kanssa jutteli ja mistä jutteli, kun aikuisia toista kunnioittavia ihmisiä ei tarvitse vahtia. Keskustelu on muutenkin avointa.

Kysyn harkoista miten meni ja oliko hyvä peli, yms., ei ole koskaan tullut mieleenkään että siellä mitään muuta tapahtuisi esim. cheerleaderien kanssa.

Sairaalloisen kontrolloiva exä tuumasi että en rakasta kun en ole mustasukkanen. "Määhän voisin vaikka panna sitä kaveria ku sää et välitä."

Vastasin: "Jos sen tekisit niin osottaisit vaan sen että sinä se et oikeasti kunnioita ja rakasta minua kumppanina. Haluatko nyt pakata laukut ja mennä sen kaverin luo vai miten tästä edetään?"

Yllätys, että on ex.

Minulla on kaiken hyvän lisäksi naispuoleinen kaveri joka testailee miehen uskollisuutta ja minun mustasukkaisuutta. Enkä vieläkään käsitä miksi minun pitäisi heittäytyä mustikseksi. Perustelee kyllä omaa mustasukkasuuttaan miestään kohtaan mitä ihmeellisimmillä tekosyillä.

Tämä nyt lähinnä huvittaa kun ollaan miehen kans jo asiasta keskusteltu, eikä asiassa ole ongelmaa muuten kun sen kaverin päässä.

T. Melkein kolmekymppinen teini joka ei suostu olemaan mustis eikä välinpitämätön.

P.s. Naiset ja miehet! Leuka ylös ja rinta rottingille, sinä olet arvokas ihminen joka päättää itse miten antaa itseään muiden kohdella! :)

Niin. Sitä voi nimittää mustasukkaisuudeksi tai ongelmaksi, jos mies alkaa omaehtoisesti aina hehkuttaa tiettyä cheerleaderia, kuskata ja hakea tätä, auttaa muutossa, kokoaa huonekaluja, vie syömään jne.

Vierailija kirjoitti:

Oman onnensa seppä kirjoitti:

Satunnaisena selailijana löytyi nyt aihe joka ollut päällä tässä elämäntilanteessa.

Näin minä asian näen:

En koe tarvetta olla mustasukkainen miehestä, haluan että hän on kanssani siksi että arvostaa, rakastaa ja kunnioittaa. Kuten minä häntä, omistamatta kuitenkaan.

Jos minä alunperinkin ihastuin hänen empaattisuuteen ja sosiaalisuuteen niin miksi haluaisin poistaa/tukahduttaa sen miehestä oman epävarmuuden varjolla?

En kysele kenen kanssa oli, missä oli, kenen kanssa jutteli ja mistä jutteli, kun aikuisia toista kunnioittavia ihmisiä ei tarvitse vahtia. Keskustelu on muutenkin avointa.

Kysyn harkoista miten meni ja oliko hyvä peli, yms., ei ole koskaan tullut mieleenkään että siellä mitään muuta tapahtuisi esim. cheerleaderien kanssa.

Sairaalloisen kontrolloiva exä tuumasi että en rakasta kun en ole mustasukkanen. "Määhän voisin vaikka panna sitä kaveria ku sää et välitä."

Vastasin: "Jos sen tekisit niin osottaisit vaan sen että sinä se et oikeasti kunnioita ja rakasta minua kumppanina. Haluatko nyt pakata laukut ja mennä sen kaverin luo vai miten tästä edetään?"

Yllätys, että on ex.

Minulla on kaiken hyvän lisäksi naispuoleinen kaveri joka testailee miehen uskollisuutta ja minun mustasukkaisuutta. Enkä vieläkään käsitä miksi minun pitäisi heittäytyä mustikseksi. Perustelee kyllä omaa mustasukkasuuttaan miestään kohtaan mitä ihmeellisimmillä tekosyillä.

Tämä nyt lähinnä huvittaa kun ollaan miehen kans jo asiasta keskusteltu, eikä asiassa ole ongelmaa muuten kun sen kaverin päässä.

T. Melkein kolmekymppinen teini joka ei suostu olemaan mustis eikä välinpitämätön.

P.s. Naiset ja miehet! Leuka ylös ja rinta rottingille, sinä olet arvokas ihminen joka päättää itse miten antaa itseään muiden kohdella! :)

Niin. Sitä voi nimittää mustasukkaisuudeksi tai ongelmaksi, jos mies alkaa omaehtoisesti aina hehkuttaa tiettyä cheerleaderia, kuskata ja hakea tätä, auttaa muutossa, kokoaa huonekaluja, vie syömään jne.

Miten se mustasukkaisuuden tunteen kokeminen muuttaa tilanteen paremmaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olen esimerkiksi mieheni kanssa baarissa, niin kyllä haluan, että hän esittelee minut niille naisille, joiden kanssa hän puhuu. Samoin minäkin esittelen hänet aina miehenäni miehille, joiden kanssa juttelen.

Ja mitä tekemistä tällä on mustasukkaisuuden kanssa?

Jos hän ei esittelisi, niin tulisin mustasukkaiseksi.

Miksi? Mitä väliä sillä on kenen kanssa mies juttelee? Ei minua ainakaan kiinnosta.

Tuollaiset sinisilmäiset muijat mahdollistaa monet hyvät panot 🤣

Provoaa mies, jolla ei ole minkäänlaista naista.

Omalla miesystävälläni on täysi vapaus harrastaa panoja ihan miten paljon haluaa, oli vuosia jo ennen kuin tapasimme. Edelleen hänellä on siihen paljon mahdollisuuksia. Ihan kuten itsellänikin. En vain oikein ymmärrä, miksi meistä kumpikaan olisi halunnut sitoutua uskolliseen parisuhteeseen, jos mieluummin panisi edelleen ympäriinsä. Osaatko sinä kertoa?

Eli sun pumpulimaailmassa ihmisillä ei ole syrjähyppyjä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman onnensa seppä kirjoitti:

Satunnaisena selailijana löytyi nyt aihe joka ollut päällä tässä elämäntilanteessa.

Näin minä asian näen:

En koe tarvetta olla mustasukkainen miehestä, haluan että hän on kanssani siksi että arvostaa, rakastaa ja kunnioittaa. Kuten minä häntä, omistamatta kuitenkaan.

Jos minä alunperinkin ihastuin hänen empaattisuuteen ja sosiaalisuuteen niin miksi haluaisin poistaa/tukahduttaa sen miehestä oman epävarmuuden varjolla?

En kysele kenen kanssa oli, missä oli, kenen kanssa jutteli ja mistä jutteli, kun aikuisia toista kunnioittavia ihmisiä ei tarvitse vahtia. Keskustelu on muutenkin avointa.

Kysyn harkoista miten meni ja oliko hyvä peli, yms., ei ole koskaan tullut mieleenkään että siellä mitään muuta tapahtuisi esim. cheerleaderien kanssa.

Sairaalloisen kontrolloiva exä tuumasi että en rakasta kun en ole mustasukkanen. "Määhän voisin vaikka panna sitä kaveria ku sää et välitä."

Vastasin: "Jos sen tekisit niin osottaisit vaan sen että sinä se et oikeasti kunnioita ja rakasta minua kumppanina. Haluatko nyt pakata laukut ja mennä sen kaverin luo vai miten tästä edetään?"

Yllätys, että on ex.

Minulla on kaiken hyvän lisäksi naispuoleinen kaveri joka testailee miehen uskollisuutta ja minun mustasukkaisuutta. Enkä vieläkään käsitä miksi minun pitäisi heittäytyä mustikseksi. Perustelee kyllä omaa mustasukkasuuttaan miestään kohtaan mitä ihmeellisimmillä tekosyillä.

Tämä nyt lähinnä huvittaa kun ollaan miehen kans jo asiasta keskusteltu, eikä asiassa ole ongelmaa muuten kun sen kaverin päässä.

T. Melkein kolmekymppinen teini joka ei suostu olemaan mustis eikä välinpitämätön.

P.s. Naiset ja miehet! Leuka ylös ja rinta rottingille, sinä olet arvokas ihminen joka päättää itse miten antaa itseään muiden kohdella! :)

Niin. Sitä voi nimittää mustasukkaisuudeksi tai ongelmaksi, jos mies alkaa omaehtoisesti aina hehkuttaa tiettyä cheerleaderia, kuskata ja hakea tätä, auttaa muutossa, kokoaa huonekaluja, vie syömään jne.

Miten se mustasukkaisuuden tunteen kokeminen muuttaa tilanteen paremmaksi?

No ei tarvitse tuntea itseään mustasukkaiseksi, jos ei siltä tunnu. Eikä kannata kyllä myöskään jäädä kärvistelemään siihen tunteeseen vaan pitää sitä liikkeellepanevana voimana korjata kurssia. 

Mulla kai mustasukkaisuuden tunne on sellainen epävarmuuden ja epätietoisuuden tunne toisesta. Sitten jos varmistuu, että on aihetta olla mustasukkainen, niin mun välittäminen ja kiinnostus sekä sen myötä mustasukkaisuus oikeastaan lakkaa siihen.

Kuvaillussa tilanteessa kysyisin että mikä on homman nimi ja luottaisin vastaukseen. Syytön, kunnes toisin todistetaan. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olen esimerkiksi mieheni kanssa baarissa, niin kyllä haluan, että hän esittelee minut niille naisille, joiden kanssa hän puhuu. Samoin minäkin esittelen hänet aina miehenäni miehille, joiden kanssa juttelen.

Ja mitä tekemistä tällä on mustasukkaisuuden kanssa?

Jos hän ei esittelisi, niin tulisin mustasukkaiseksi.

Miksi? Mitä väliä sillä on kenen kanssa mies juttelee? Ei minua ainakaan kiinnosta.

Tuollaiset sinisilmäiset muijat mahdollistaa monet hyvät panot 🤣

Provoaa mies, jolla ei ole minkäänlaista naista.

Omalla miesystävälläni on täysi vapaus harrastaa panoja ihan miten paljon haluaa, oli vuosia jo ennen kuin tapasimme. Edelleen hänellä on siihen paljon mahdollisuuksia. Ihan kuten itsellänikin. En vain oikein ymmärrä, miksi meistä kumpikaan olisi halunnut sitoutua uskolliseen parisuhteeseen, jos mieluummin panisi edelleen ympäriinsä. Osaatko sinä kertoa?

Eli sun pumpulimaailmassa ihmisillä ei ole syrjähyppyjä?

50+ vuotiaana en elä pumpulimaailmassa. Ihmisillä on syrjähyppyjä. Jos en koskaan saa siitä tietää, että miesystäväni on toista pannut, niin miten se minua vahingoittaa? Jos saan tietää, niin eikö riitä, että teen siinä tilanteessa ratkaisuni, miten tästä eteenpäin? Miksi minun pitäisi etukäteen miettiä kaikki mahdolliset skenaariot?

Vierailija kirjoitti:

Oman onnensa seppä kirjoitti:

Satunnaisena selailijana löytyi nyt aihe joka ollut päällä tässä elämäntilanteessa.

Näin minä asian näen:

En koe tarvetta olla mustasukkainen miehestä, haluan että hän on kanssani siksi että arvostaa, rakastaa ja kunnioittaa. Kuten minä häntä, omistamatta kuitenkaan.

Jos minä alunperinkin ihastuin hänen empaattisuuteen ja sosiaalisuuteen niin miksi haluaisin poistaa/tukahduttaa sen miehestä oman epävarmuuden varjolla?

En kysele kenen kanssa oli, missä oli, kenen kanssa jutteli ja mistä jutteli, kun aikuisia toista kunnioittavia ihmisiä ei tarvitse vahtia. Keskustelu on muutenkin avointa.

Kysyn harkoista miten meni ja oliko hyvä peli, yms., ei ole koskaan tullut mieleenkään että siellä mitään muuta tapahtuisi esim. cheerleaderien kanssa.

Sairaalloisen kontrolloiva exä tuumasi että en rakasta kun en ole mustasukkanen. "Määhän voisin vaikka panna sitä kaveria ku sää et välitä."

Vastasin: "Jos sen tekisit niin osottaisit vaan sen että sinä se et oikeasti kunnioita ja rakasta minua kumppanina. Haluatko nyt pakata laukut ja mennä sen kaverin luo vai miten tästä edetään?"

Yllätys, että on ex.

Minulla on kaiken hyvän lisäksi naispuoleinen kaveri joka testailee miehen uskollisuutta ja minun mustasukkaisuutta. Enkä vieläkään käsitä miksi minun pitäisi heittäytyä mustikseksi. Perustelee kyllä omaa mustasukkasuuttaan miestään kohtaan mitä ihmeellisimmillä tekosyillä.

Tämä nyt lähinnä huvittaa kun ollaan miehen kans jo asiasta keskusteltu, eikä asiassa ole ongelmaa muuten kun sen kaverin päässä.

T. Melkein kolmekymppinen teini joka ei suostu olemaan mustis eikä välinpitämätön.

P.s. Naiset ja miehet! Leuka ylös ja rinta rottingille, sinä olet arvokas ihminen joka päättää itse miten antaa itseään muiden kohdella! :)

Niin. Sitä voi nimittää mustasukkaisuudeksi tai ongelmaksi, jos mies alkaa omaehtoisesti aina hehkuttaa tiettyä cheerleaderia, kuskata ja hakea tätä, auttaa muutossa, kokoaa huonekaluja, vie syömään jne.

Painelin ensin väärästä kohtaa sivua niin meni yksittäisenäkin kommenttina tämä vastaus:

Kuvaillussa tilanteessa kysyisin että mikä on homman nimi ja luottaisin vastaukseen. Syytön, kunnes toisin todistetaan. :)

Oman onnensa seppä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman onnensa seppä kirjoitti:

Satunnaisena selailijana löytyi nyt aihe joka ollut päällä tässä elämäntilanteessa.

Näin minä asian näen:

En koe tarvetta olla mustasukkainen miehestä, haluan että hän on kanssani siksi että arvostaa, rakastaa ja kunnioittaa. Kuten minä häntä, omistamatta kuitenkaan.

Jos minä alunperinkin ihastuin hänen empaattisuuteen ja sosiaalisuuteen niin miksi haluaisin poistaa/tukahduttaa sen miehestä oman epävarmuuden varjolla?

En kysele kenen kanssa oli, missä oli, kenen kanssa jutteli ja mistä jutteli, kun aikuisia toista kunnioittavia ihmisiä ei tarvitse vahtia. Keskustelu on muutenkin avointa.

Kysyn harkoista miten meni ja oliko hyvä peli, yms., ei ole koskaan tullut mieleenkään että siellä mitään muuta tapahtuisi esim. cheerleaderien kanssa.

Sairaalloisen kontrolloiva exä tuumasi että en rakasta kun en ole mustasukkanen. "Määhän voisin vaikka panna sitä kaveria ku sää et välitä."

Vastasin: "Jos sen tekisit niin osottaisit vaan sen että sinä se et oikeasti kunnioita ja rakasta minua kumppanina. Haluatko nyt pakata laukut ja mennä sen kaverin luo vai miten tästä edetään?"

Yllätys, että on ex.

Minulla on kaiken hyvän lisäksi naispuoleinen kaveri joka testailee miehen uskollisuutta ja minun mustasukkaisuutta. Enkä vieläkään käsitä miksi minun pitäisi heittäytyä mustikseksi. Perustelee kyllä omaa mustasukkasuuttaan miestään kohtaan mitä ihmeellisimmillä tekosyillä.

Tämä nyt lähinnä huvittaa kun ollaan miehen kans jo asiasta keskusteltu, eikä asiassa ole ongelmaa muuten kun sen kaverin päässä.

T. Melkein kolmekymppinen teini joka ei suostu olemaan mustis eikä välinpitämätön.

P.s. Naiset ja miehet! Leuka ylös ja rinta rottingille, sinä olet arvokas ihminen joka päättää itse miten antaa itseään muiden kohdella! :)

Niin. Sitä voi nimittää mustasukkaisuudeksi tai ongelmaksi, jos mies alkaa omaehtoisesti aina hehkuttaa tiettyä cheerleaderia, kuskata ja hakea tätä, auttaa muutossa, kokoaa huonekaluja, vie syömään jne.

Painelin ensin väärästä kohtaa sivua niin meni yksittäisenäkin kommenttina tämä vastaus:

Kuvaillussa tilanteessa kysyisin että mikä on homman nimi ja luottaisin vastaukseen. Syytön, kunnes toisin todistetaan. :)

Siis meillä homma meni niin, että teki avoimesti noin ja uskon toki, että vain ystävänä, mutta tuo ystävyys meni mielestäni täysin överiksi ja minä olin kuulemma vain mustasukkainen eikä tilanteessa ole muuta ongelmaa. 

Oman onnensa seppä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman onnensa seppä kirjoitti:

Satunnaisena selailijana löytyi nyt aihe joka ollut päällä tässä elämäntilanteessa.

Näin minä asian näen:

En koe tarvetta olla mustasukkainen miehestä, haluan että hän on kanssani siksi että arvostaa, rakastaa ja kunnioittaa. Kuten minä häntä, omistamatta kuitenkaan.

Jos minä alunperinkin ihastuin hänen empaattisuuteen ja sosiaalisuuteen niin miksi haluaisin poistaa/tukahduttaa sen miehestä oman epävarmuuden varjolla?

En kysele kenen kanssa oli, missä oli, kenen kanssa jutteli ja mistä jutteli, kun aikuisia toista kunnioittavia ihmisiä ei tarvitse vahtia. Keskustelu on muutenkin avointa.

Kysyn harkoista miten meni ja oliko hyvä peli, yms., ei ole koskaan tullut mieleenkään että siellä mitään muuta tapahtuisi esim. cheerleaderien kanssa.

Sairaalloisen kontrolloiva exä tuumasi että en rakasta kun en ole mustasukkanen. "Määhän voisin vaikka panna sitä kaveria ku sää et välitä."

Vastasin: "Jos sen tekisit niin osottaisit vaan sen että sinä se et oikeasti kunnioita ja rakasta minua kumppanina. Haluatko nyt pakata laukut ja mennä sen kaverin luo vai miten tästä edetään?"

Yllätys, että on ex.

Minulla on kaiken hyvän lisäksi naispuoleinen kaveri joka testailee miehen uskollisuutta ja minun mustasukkaisuutta. Enkä vieläkään käsitä miksi minun pitäisi heittäytyä mustikseksi. Perustelee kyllä omaa mustasukkasuuttaan miestään kohtaan mitä ihmeellisimmillä tekosyillä.

Tämä nyt lähinnä huvittaa kun ollaan miehen kans jo asiasta keskusteltu, eikä asiassa ole ongelmaa muuten kun sen kaverin päässä.

T. Melkein kolmekymppinen teini joka ei suostu olemaan mustis eikä välinpitämätön.

P.s. Naiset ja miehet! Leuka ylös ja rinta rottingille, sinä olet arvokas ihminen joka päättää itse miten antaa itseään muiden kohdella! :)

Niin. Sitä voi nimittää mustasukkaisuudeksi tai ongelmaksi, jos mies alkaa omaehtoisesti aina hehkuttaa tiettyä cheerleaderia, kuskata ja hakea tätä, auttaa muutossa, kokoaa huonekaluja, vie syömään jne.

Painelin ensin väärästä kohtaa sivua niin meni yksittäisenäkin kommenttina tämä vastaus:

Kuvaillussa tilanteessa kysyisin että mikä on homman nimi ja luottaisin vastaukseen. Syytön, kunnes toisin todistetaan. :)

Jäi lisäämättä kun joku muu oli jo asiaa kommentoinut; Mitä se mustasukkaisuus muuttaa mitään? Osaan nostaa kytkintä jos saan selkeän viestin siitä että pyöritän yksin parisuhdetta. Minä en omista, eikä minua omisteta.

Taustatietoa selventämään näkemystäni:

Muutaman narsistin, rajatilan yms. toimesta hajotettu ja 10+ vuoden pollatohtori visiittien jälkeen löysin itseni. Enkä mene takaisin vaikka miljoonia tarjottaisiin. :)

Olen pahoillani jos nostatan jonkun defenssiä olemalla itsevarma ja elämän iloa täynnä. :)

Vierailija kirjoitti:

Oman onnensa seppä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman onnensa seppä kirjoitti:

Satunnaisena selailijana löytyi nyt aihe joka ollut päällä tässä elämäntilanteessa.

Näin minä asian näen:

En koe tarvetta olla mustasukkainen miehestä, haluan että hän on kanssani siksi että arvostaa, rakastaa ja kunnioittaa. Kuten minä häntä, omistamatta kuitenkaan.

Jos minä alunperinkin ihastuin hänen empaattisuuteen ja sosiaalisuuteen niin miksi haluaisin poistaa/tukahduttaa sen miehestä oman epävarmuuden varjolla?

En kysele kenen kanssa oli, missä oli, kenen kanssa jutteli ja mistä jutteli, kun aikuisia toista kunnioittavia ihmisiä ei tarvitse vahtia. Keskustelu on muutenkin avointa.

Kysyn harkoista miten meni ja oliko hyvä peli, yms., ei ole koskaan tullut mieleenkään että siellä mitään muuta tapahtuisi esim. cheerleaderien kanssa.

Sairaalloisen kontrolloiva exä tuumasi että en rakasta kun en ole mustasukkanen. "Määhän voisin vaikka panna sitä kaveria ku sää et välitä."

Vastasin: "Jos sen tekisit niin osottaisit vaan sen että sinä se et oikeasti kunnioita ja rakasta minua kumppanina. Haluatko nyt pakata laukut ja mennä sen kaverin luo vai miten tästä edetään?"

Yllätys, että on ex.

Minulla on kaiken hyvän lisäksi naispuoleinen kaveri joka testailee miehen uskollisuutta ja minun mustasukkaisuutta. Enkä vieläkään käsitä miksi minun pitäisi heittäytyä mustikseksi. Perustelee kyllä omaa mustasukkasuuttaan miestään kohtaan mitä ihmeellisimmillä tekosyillä.

Tämä nyt lähinnä huvittaa kun ollaan miehen kans jo asiasta keskusteltu, eikä asiassa ole ongelmaa muuten kun sen kaverin päässä.

T. Melkein kolmekymppinen teini joka ei suostu olemaan mustis eikä välinpitämätön.

P.s. Naiset ja miehet! Leuka ylös ja rinta rottingille, sinä olet arvokas ihminen joka päättää itse miten antaa itseään muiden kohdella! :)

Niin. Sitä voi nimittää mustasukkaisuudeksi tai ongelmaksi, jos mies alkaa omaehtoisesti aina hehkuttaa tiettyä cheerleaderia, kuskata ja hakea tätä, auttaa muutossa, kokoaa huonekaluja, vie syömään jne.

Painelin ensin väärästä kohtaa sivua niin meni yksittäisenäkin kommenttina tämä vastaus:

Kuvaillussa tilanteessa kysyisin että mikä on homman nimi ja luottaisin vastaukseen. Syytön, kunnes toisin todistetaan. :)

Siis meillä homma meni niin, että teki avoimesti noin ja uskon toki, että vain ystävänä, mutta tuo ystävyys meni mielestäni täysin överiksi ja minä olin kuulemma vain mustasukkainen eikä tilanteessa ole muuta ongelmaa. 

Ikävä kuulla, toivottavasti asia on ratkennut kaikinpuolin parhain päin ja olet onnellisempi. Omalta puoliskolta odottaisin empaattisuutensa vuoksi ihan jotain muuta vastausta jos olisi vastaava tilanne...