Sanna Sairaanhoitaja on Helsingissä vuokra-asuntoloukossa
https://yle.fi/uutiset/3-10145837
Pojat häiriköi yöllä kananmunanpaistolla ja omia huoneita ei ole. Mutta asuntontaitaa olla keskustassa
Kommentit (548)
On täysin naurettavaa mennä mediaan marisemaan miten isot teinipojat ei osaa siivota reppujaan itse tai miten pojat häiriköi äitiään keskellä yötä.
Naurettavaa!
Keitä te perheen haukkujat oikein olette? Kitkuttelette juuri ja juuri pinnalla pysyen ja toivotte muillekin samaa? Vai totaalisen irti todellisuudesta?
Itse löhöilen hoitovapaalla pääomatulojen ja hyväpalkkaisen miehen turvaamana kauniissa omakotitalossa Espoossa (reilu 300m2, 8 huonetta). Meillä on 7 lasta, joista 2 vanhinta asuu jo omillaan. Nuorin 1,5v. Pärjäisin vaikka mies tuosta häipyisikin. Töihin voin mennä, jos huvittaa.
Ja silti tajuan, että asumisen kustannukset ovat normaalille palkansaajalle täällä pk-seudulla aivan kohtuuttomat. Oli sitten pienipalkkainen tai ihan kohtuullinen palkka. Perheetön nyt vielä pärjää melko pienissä neliöissä, mutta mitä elämänlaatua sekään on, että pitää koko elämä viettää yksiössä, vaikka töissä käy. Ja että avioero, sairastuminen, irtisanominen, kumppanin kuolema tms voi muuttaa kaiken ja keikauttaa elämän ihan päälaelleen.
Tälle asialle todellakin pitäisi tehdä jotain. Se noin 30% tuloista asumiseen olisi vielä kohtuullinen. Noin 50% ei. Yrittäkää ihmiset edes pientä empatian hiventä, voisi itsellekin tulla parempi olo.
Saunallinen kolmio kantakaupungissa ei ole yksiö. Se on ihan asiallinen perheasunto ja luksukseksi sen tekee lyhyt työmatka.
Vierailija kirjoitti:
Saunallinen kolmio kantakaupungissa ei ole yksiö. Se on ihan asiallinen perheasunto ja luksukseksi sen tekee lyhyt työmatka.
No ei kukaan ole väittänytkään, että se olisi yksiö.
Itse olen tavallinen konttorirotta. Päätä ei ollut pidemmälle.
Mutta tajusin heti ekan palkan yhteydessä palkka ei tule muuttumaan ja asumiskulut tuskin tippuu. Asunnon ostaminen oli ainoa vaihtoehto.
Pääsin kimppa-asuntoon asumaan, aloitin aspin ja tein 2 työtä, viikonloppuisin hoidin hotellin aamiaista.
3 v kituutin sitä, ylitöitä aina kun oli mahdollista ja ostin sitten uudisrakennuksen.
Tapasin mieheni, hänellä oli omistusyksiö, lähes velaton.
Asunnot vuokralle ja ostimme yhteisen kolmion jne.
Vasta tämän jälkeen lapsia.
Lapsien syntymisien jälkeen on ollut yt.tä ja avioerokin.
Mutta kun oli pesämunaa, asun 80 neliön asunnossa, lainaa 8 v ja laina plus vastike on edullisempi kuin vuokra alueella.
Harmi, että sairaanhoitaja uskoi saavansa lottovoiton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saunallinen kolmio kantakaupungissa ei ole yksiö. Se on ihan asiallinen perheasunto ja luksukseksi sen tekee lyhyt työmatka.
No ei kukaan ole väittänytkään, että se olisi yksiö.
Edellä surkuteltiin elämänlaatua yksiössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saunallinen kolmio kantakaupungissa ei ole yksiö. Se on ihan asiallinen perheasunto ja luksukseksi sen tekee lyhyt työmatka.
No ei kukaan ole väittänytkään, että se olisi yksiö.
Edellä surkuteltiin elämänlaatua yksiössä.
Niin, jos kyseessä olisi perheetön, niin pärjäisi vaikka yksiössä. Luetunymmärtäminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saunallinen kolmio kantakaupungissa ei ole yksiö. Se on ihan asiallinen perheasunto ja luksukseksi sen tekee lyhyt työmatka.
No ei kukaan ole väittänytkään, että se olisi yksiö.
Edellä surkuteltiin elämänlaatua yksiössä.
Niin, jos kyseessä olisi perheetön, niin pärjäisi vaikka yksiössä. Luetunymmärtäminen?
Niin. Ja siinäkö on jokin vialla? Että yksi ihminen asuu yksiössä?
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tavallinen konttorirotta. Päätä ei ollut pidemmälle.
Mutta tajusin heti ekan palkan yhteydessä palkka ei tule muuttumaan ja asumiskulut tuskin tippuu. Asunnon ostaminen oli ainoa vaihtoehto.Pääsin kimppa-asuntoon asumaan, aloitin aspin ja tein 2 työtä, viikonloppuisin hoidin hotellin aamiaista.
3 v kituutin sitä, ylitöitä aina kun oli mahdollista ja ostin sitten uudisrakennuksen.
Tapasin mieheni, hänellä oli omistusyksiö, lähes velaton.
Asunnot vuokralle ja ostimme yhteisen kolmion jne.Vasta tämän jälkeen lapsia.
Lapsien syntymisien jälkeen on ollut yt.tä ja avioerokin.
Mutta kun oli pesämunaa, asun 80 neliön asunnossa, lainaa 8 v ja laina plus vastike on edullisempi kuin vuokra alueella.Harmi, että sairaanhoitaja uskoi saavansa lottovoiton.
Tai sitten sh:lla on ollut säästöjä, omistusasunto tms. Tullut ero, ehkä huoltajuusriitoja tms. Rahat menneet. Mistä ihmeessä oletat, etteikö hän haluaisi elättää perhettään ihan ilman voittoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saunallinen kolmio kantakaupungissa ei ole yksiö. Se on ihan asiallinen perheasunto ja luksukseksi sen tekee lyhyt työmatka.
No ei kukaan ole väittänytkään, että se olisi yksiö.
Edellä surkuteltiin elämänlaatua yksiössä.
Niin, jos kyseessä olisi perheetön, niin pärjäisi vaikka yksiössä. Luetunymmärtäminen?
Niin. Ja siinäkö on jokin vialla? Että yksi ihminen asuu yksiössä?
No ei se pidemmän päälle ehkä ole työssäkäyvän elämäntavoite ole? Aloittaminen yksiöstä on ihan luonnollista, mutta useimmat kyllä haaveilevat vähän paremmasta myöhemmin elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tavallinen konttorirotta. Päätä ei ollut pidemmälle.
Mutta tajusin heti ekan palkan yhteydessä palkka ei tule muuttumaan ja asumiskulut tuskin tippuu. Asunnon ostaminen oli ainoa vaihtoehto.Pääsin kimppa-asuntoon asumaan, aloitin aspin ja tein 2 työtä, viikonloppuisin hoidin hotellin aamiaista.
3 v kituutin sitä, ylitöitä aina kun oli mahdollista ja ostin sitten uudisrakennuksen.
Tapasin mieheni, hänellä oli omistusyksiö, lähes velaton.
Asunnot vuokralle ja ostimme yhteisen kolmion jne.Vasta tämän jälkeen lapsia.
Lapsien syntymisien jälkeen on ollut yt.tä ja avioerokin.
Mutta kun oli pesämunaa, asun 80 neliön asunnossa, lainaa 8 v ja laina plus vastike on edullisempi kuin vuokra alueella.Harmi, että sairaanhoitaja uskoi saavansa lottovoiton.
Tai sitten sh:lla on ollut säästöjä, omistusasunto tms. Tullut ero, ehkä huoltajuusriitoja tms. Rahat menneet. Mistä ihmeessä oletat, etteikö hän haluaisi elättää perhettään ihan ilman voittoja?
Artikkelissa kerrottiin hänellä on pesämunaa säästössä. Eiköhän asia olisi tullut jo alussa tietoon, jos olisi säästänyt rahaa ennen lapsien syntymää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saunallinen kolmio kantakaupungissa ei ole yksiö. Se on ihan asiallinen perheasunto ja luksukseksi sen tekee lyhyt työmatka.
No ei kukaan ole väittänytkään, että se olisi yksiö.
Edellä surkuteltiin elämänlaatua yksiössä.
Niin, jos kyseessä olisi perheetön, niin pärjäisi vaikka yksiössä. Luetunymmärtäminen?
Niin. Ja siinäkö on jokin vialla? Että yksi ihminen asuu yksiössä?
No ei se pidemmän päälle ehkä ole työssäkäyvän elämäntavoite ole? Aloittaminen yksiöstä on ihan luonnollista, mutta useimmat kyllä haaveilevat vähän paremmasta myöhemmin elämässä.
Sannan tapauksessahan tuota ”hirveää ahtautta” eli neljän hengen asumista normaalissa perheasunnossa on luvassa max neljä vuotta, koska sitten sieltä muuttaa jo vanhin lapsi pois.
Olen minäkin sairaanhoitaja, asun Helsingissä ja rahaa jää kuukaudessa säästöön vaikka kuinka paljon. Minulla on hyvä palkka.
Minusta tässä jutussa ei ollut kyse tästä perheestä, se oli vain esimerkkinä, joskin ehkä aika huonona sellaisena. Minusta kyse oli siitä, että Helsingissä ei kohta pysty asumaan edes keskipalkalla. Mikään kaupunki ei pyöri kunnolla jos siellä ei ole poliiseja, palomiehiä, sairaanhoitajia, lastenhoitajia, myyjiä, bussikuskeja jne. Nuo työt ovat kuitenkin sellaisia että niitä voi tehdä käytännössä missä tahansa muuallakin kuin Helsingissä. Mitä jos todella käy niin, että jatkuvasti isompi osa työntekijöistä hakeutuu muualle. Kuka ne työt tekee?
Voihan aina muuttaa ja kauempaakin käydä tietysti Helsingissä töissä mutta moni lapsiperheellinen ei halua käyttää päivässä 2-3 tuntia työmatkoihin. Jos on työ jota voi tehdä muuallakin niin miksi käyttäisi arvokasta perheaikaa matkustamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä jutussa ei ollut kyse tästä perheestä, se oli vain esimerkkinä, joskin ehkä aika huonona sellaisena. Minusta kyse oli siitä, että Helsingissä ei kohta pysty asumaan edes keskipalkalla. Mikään kaupunki ei pyöri kunnolla jos siellä ei ole poliiseja, palomiehiä, sairaanhoitajia, lastenhoitajia, myyjiä, bussikuskeja jne. Nuo työt ovat kuitenkin sellaisia että niitä voi tehdä käytännössä missä tahansa muuallakin kuin Helsingissä. Mitä jos todella käy niin, että jatkuvasti isompi osa työntekijöistä hakeutuu muualle. Kuka ne työt tekee?
Voihan aina muuttaa ja kauempaakin käydä tietysti Helsingissä töissä mutta moni lapsiperheellinen ei halua käyttää päivässä 2-3 tuntia työmatkoihin. Jos on työ jota voi tehdä muuallakin niin miksi käyttäisi arvokasta perheaikaa matkustamiseen.
Ei täällä ole koskaan ollut varaa jonkin hoitajan asua kantakaupungissa leveästi. Jo 60-luvulla idänkon pienet perheasunnot oli nimenomaan heille. Kolme lasta kolmiossa.
80-luvulla yksinhuoltajat asui ihan normisti kaksiossa lapsineen. Sitä ennen yksiössä saattoi asua nelihenkinen perhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä jutussa ei ollut kyse tästä perheestä, se oli vain esimerkkinä, joskin ehkä aika huonona sellaisena. Minusta kyse oli siitä, että Helsingissä ei kohta pysty asumaan edes keskipalkalla. Mikään kaupunki ei pyöri kunnolla jos siellä ei ole poliiseja, palomiehiä, sairaanhoitajia, lastenhoitajia, myyjiä, bussikuskeja jne. Nuo työt ovat kuitenkin sellaisia että niitä voi tehdä käytännössä missä tahansa muuallakin kuin Helsingissä. Mitä jos todella käy niin, että jatkuvasti isompi osa työntekijöistä hakeutuu muualle. Kuka ne työt tekee?
Voihan aina muuttaa ja kauempaakin käydä tietysti Helsingissä töissä mutta moni lapsiperheellinen ei halua käyttää päivässä 2-3 tuntia työmatkoihin. Jos on työ jota voi tehdä muuallakin niin miksi käyttäisi arvokasta perheaikaa matkustamiseen.
Ei täällä ole koskaan ollut varaa jonkin hoitajan asua kantakaupungissa leveästi. Jo 60-luvulla idänkon pienet perheasunnot oli nimenomaan heille. Kolme lasta kolmiossa.
80-luvulla yksinhuoltajat asui ihan normisti kaksiossa lapsineen. Sitä ennen yksiössä saattoi asua nelihenkinen perhe.
Vielä vähän aikaisemmin asui luolassa koko suku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä jutussa ei ollut kyse tästä perheestä, se oli vain esimerkkinä, joskin ehkä aika huonona sellaisena. Minusta kyse oli siitä, että Helsingissä ei kohta pysty asumaan edes keskipalkalla. Mikään kaupunki ei pyöri kunnolla jos siellä ei ole poliiseja, palomiehiä, sairaanhoitajia, lastenhoitajia, myyjiä, bussikuskeja jne. Nuo työt ovat kuitenkin sellaisia että niitä voi tehdä käytännössä missä tahansa muuallakin kuin Helsingissä. Mitä jos todella käy niin, että jatkuvasti isompi osa työntekijöistä hakeutuu muualle. Kuka ne työt tekee?
Voihan aina muuttaa ja kauempaakin käydä tietysti Helsingissä töissä mutta moni lapsiperheellinen ei halua käyttää päivässä 2-3 tuntia työmatkoihin. Jos on työ jota voi tehdä muuallakin niin miksi käyttäisi arvokasta perheaikaa matkustamiseen.
Ei täällä ole koskaan ollut varaa jonkin hoitajan asua kantakaupungissa leveästi. Jo 60-luvulla idänkon pienet perheasunnot oli nimenomaan heille. Kolme lasta kolmiossa.
80-luvulla yksinhuoltajat asui ihan normisti kaksiossa lapsineen. Sitä ennen yksiössä saattoi asua nelihenkinen perhe.
Vielä vähän aikaisemmin asui luolassa koko suku.
Ennen 80-lukua hoitajat asui asuntoloissa. Joissa vain lääkäreillä oli perheasunnot. Ja maalla he oli terveyssisaria joilla oli liikkummiseen polkupyörä ja asumiseen pieni yksiö/kaksio siellä terveystalolla.
Eli tää Sannan ruikutus on kyllä ihan naurettavaa!
Vierailija kirjoitti:
Olen minäkin sairaanhoitaja, asun Helsingissä ja rahaa jää kuukaudessa säästöön vaikka kuinka paljon. Minulla on hyvä palkka.
Mulla jää lähihoitajan palkasta joka kuukausi säästöön.
pointti taisi tuossa jutussa olla kuitenkin enemmän asumisen kalleus Helsingissä.
Tosin mä en silti ymmärrä miten ihmisillä ei muka rahat riitä mihinkään. Ihan yleinen valituksen aihe meilläkin töissä, sekä lähi- että sairaanhoitajilla että rahat on loppu jo viikkoa ennen tilipäivää.
Köhöm täytyy kyllä sanoa että kyllä monilla taitaa olla kuitenkin aika kivat vaatimukset asumisen suhteen. Pitää olla hyvä sijainti, pitää olla sauna jne. Haloo, jos on tiukkaa rahasta eikä halua maksaa kallista vuokraa niin kyllä vaatimuksena pitäisi riittää kohtuullisen kokoinen asunto saman kaupungin sisällä missä työpaikka on. Jos ei ole edes päiväkotitumbaa enää niin kyllä sitä Helsingissä ihan kevyesti jaksaa kulkea julkisilla vaikka tunnin työmatkan. Olisihan se kiva se sauna ja 30 min. työmatka maksimissaan mutta jostain on joskus tingittävä. Kaikki ei saa edes sitä kohtuullisen kokoista tai kuntoista asuntoa saunasta puhumattakaan.
Sannallekin olisi sopiva vaikka kaupungin 4h-k joita saa erittäin isoja ja uusiakin tonnin vuokralla, halvimmat 900€. Mutta ei tosiaan ole saunaa ei, eikä sijaitse Pasilassa. Ei niitä kaikille hakijoille riitä mutta taitaapa Sannalin olla sellainen että jos tarjotaan vähän vanhempaa neliötä 900€ vuokralla pohjois- tai itä-Helsingistä niin se olisi kuitenkin ehkä ei kiitos. Jään tähän saunalliseen hyvällä paikalla. Mut tää vie kaikki mun rahat....
Kokeilin ihan huvikseni hakea Helsingistä alle 1100e kolmioita. Jos nyt lähdetään siitä, että pitäisi olla halvempi.
- 46 hakutulosta
- 5 ensimmäistä alivuokralaishuoneita
- järkevän kokoiset (noin 70m2 +/- muutama neliö) sijaitsevat tyyliin Suurmetsässä, mistä on todella kökköä liikkua julkisilla. Autolla ok.
- muutama kaksion kokoinen löytyi järkevistä sijainneista (neliöt 52-63)
- Lumon kämppiä jokunen, niitä pitää erikseen hakea eikä läheskään kaikki saa
- joitakin vähän isompia löytyi myös sinänsä ok sijainneista, mutta esim sauna puuttui (en tiedä onko kynnyskysymys). Laajasalo, Pukinmäki, Kontula, Pitäjänmäki, Konala mutta tosiaan vain muutama (alle 10) ja jos ovat yhtään hyväkuntoisia, varmasti halukkaita on paljon. Näistäkään en miettinyt onko erityisesti kulku Meilahteen kuinka helppoa.
Eli muuttamalla voisi ehkä 100e kuussa säästää, jollei tarvitse julkisista maksaa enemmän kuin nyt (tarviiko lapset esim kk-liput, jos muuttavat kauemmas Helsingissä). Onko se sitten työmatkoihin tuhlaantuneen ajan, koulujen vaihdon, harrastuskuvioiden muuttumisen jne kannalta järkevää? Etenkin kun muuttokaan ei ole ilmaista.
Nuo kämpäthän taitavat olla HUSin työsuhdeasuntoja, eli siksi niissä on ihan alueelle kohtuullinen vuokra.