Kaveri olettaa koko ajan, että kustannan hänellekin ruoat, vaikkei rahaa minulla ole

Vierailija kirjoitti:

Olisko sellainen mahdollista, että ei kutsu kaveria ollenkaan kylään vaan tapaatte jossain julkisella paikalla syömässä ja molemmat maksavat omat sapuskansa?

Asuvat eri kapungeissa ilmeisesti. Kaveri sen verran pihi, että tuskin menee hotelliin. 

Tässä mielestäni moni puhuu niin eri asioista. Itse olen tällä hetkellä opiskelija, jolla ei todella ole rahaa. Teen kolmea työtä, jotta saan lainani ja maksuni maksettua. Mutta jos pyydän jonkun syömään, silloin teen ruuat ja tarjoan, en odota mitään. Onhan se iloinen yllätys, jos kaveri tuo vaikka vissy-, viinipullon tmv.

Mutta jos joku ns. majoittautuu meille moneksi yöksi, kuten tässä erään henkilön kanssa on käynyt, meinaa kyllä hermo mennä. Itse kärttää kutsua ja  olen kyllä ilmoittanut, että voi tulla, mutta meillä ei palvella. Huoh! Aamupala- päiväruoka ja sitten vielä tietysti illallakin on  nälkä. Koko ajan odottaa seuraa ja hyvä ettei vessaan pitäisi mennä käsi kädessä.

Saattaa kyllä ohimennen puhelimessa kysyä, että PITÄÄKÖ tuoda jotain, heillä kyllä kaveripiirissä on tapana, että paikan omistaja tarjoaa. Juu-u, kyllä, mutta kun se ei ole vaihtovuoroista ja täytyy sanoa, että ainakin tällä hetkellä olen niin täynnä tätä persoonaa, että minua ei sinne saisi kirveelläkään.

No, tuli huono omatunto. Tiedän, että ei hän pahaa tarkoita, kai. Mutta meidän maailmat ja käytöstapamme ovat vain niin erilaiset. En haluaisi mitenkään, että kaveruutemme vallan loppuu, mutta miten ilmoittaa nätisti, että meillä ollaan maksimissaan hänen tapauksessaan vain yksi yö tai sitten vain poiketaan. Me emme vain sovi samaan asuntoon tai ainakaan minun asuntooni samaan aikaisesti pidemmäksi aikaa.

Tuskin tarvitsee sanoa, että näitä odotettuja palveluita en luetellut lainaakaan, lähtökohtana voisi ajatella lomaa, jossa on kaikki järjestetty, lentokenttäkuljetuksista alkaen....

Vierailija kirjoitti:

Tässä mielestäni moni puhuu niin eri asioista. Itse olen tällä hetkellä opiskelija, jolla ei todella ole rahaa. Teen kolmea työtä, jotta saan lainani ja maksuni maksettua. Mutta jos pyydän jonkun syömään, silloin teen ruuat ja tarjoan, en odota mitään. Onhan se iloinen yllätys, jos kaveri tuo vaikka vissy-, viinipullon tmv.

Mutta jos joku ns. majoittautuu meille moneksi yöksi, kuten tässä erään henkilön kanssa on käynyt, meinaa kyllä hermo mennä. Itse kärttää kutsua ja  olen kyllä ilmoittanut, että voi tulla, mutta meillä ei palvella. Huoh! Aamupala- päiväruoka ja sitten vielä tietysti illallakin on  nälkä. Koko ajan odottaa seuraa ja hyvä ettei vessaan pitäisi mennä käsi kädessä.

Saattaa kyllä ohimennen puhelimessa kysyä, että PITÄÄKÖ tuoda jotain, heillä kyllä kaveripiirissä on tapana, että paikan omistaja tarjoaa. Juu-u, kyllä, mutta kun se ei ole vaihtovuoroista ja täytyy sanoa, että ainakin tällä hetkellä olen niin täynnä tätä persoonaa, että minua ei sinne saisi kirveelläkään.

No, tuli huono omatunto. Tiedän, että ei hän pahaa tarkoita, kai. Mutta meidän maailmat ja käytöstapamme ovat vain niin erilaiset. En haluaisi mitenkään, että kaveruutemme vallan loppuu, mutta miten ilmoittaa nätisti, että meillä ollaan maksimissaan hänen tapauksessaan vain yksi yö tai sitten vain poiketaan. Me emme vain sovi samaan asuntoon tai ainakaan minun asuntooni samaan aikaisesti pidemmäksi aikaa.

Tuskin tarvitsee sanoa, että näitä odotettuja palveluita en luetellut lainaakaan, lähtökohtana voisi ajatella lomaa, jossa on kaikki järjestetty, lentokenttäkuljetuksista alkaen....

Itse asiassa ei ole eri asioita. Suomalaisessa kulttuurissa nimenomaan pienistä suuriin vierailuihin on kohteliasta se, että myös vieras huomioi kutsujan. Eli vaikka monet eivät odotakaan enää nykypäivänä kahville/päivälliselle kutsutulta tuomisia, kuuluu se silti hyviin tapoihin. Niillä  toisaalta tasataan kuluja, joita aiheutuu kutsujalle ja järjestäjälle, mutta monesti nykyään kyse on vain pienestä eleestä, etenkin kahvikutsujen merkeissä.

Mutta tämä vastavuoroinen kohteliaisuus toistuu myös isommissa ja työläimmissä vierailuissa. Jos tosiaan joku tulee yökylään tai niin kuin ap:n tapauksessa kahden päivän vierailulle, niin silloin on kohteliasta osallistua vierailun kustannuksiin. Tyypillistä on juurikin ostaa ruokaa, josta kaikki voivat syödä, tehdä aamiaista, iltapalaa jne., jotta vierailusta ei jää lokkeilufiilistä.

Tähän samaanhan mentaliteettiin menee suomalaisille tyypillinen "kursailu". Suomalainen vieras ei saa olla ahne, joten kohteliasta on ensin viivytellä, antaa muille mahdollisuus mennä ensin kahvi/ruokapöytään. Vasta kun emäntä/isäntä on muutaman kerran käskenyt pöytään, mennään hieman viivytellen nauttimaan antimista. Ja taas pitää olla huomaavainen ruokaa otettaessa: antimia ei lätätä isoja annoksia kerralla lautaselle, vaan ensin otetaan vähän, jotta riittää kaikille. 

Ja taas sama kursailu toistuu kun tarjotaan lisää ruokaa ensimmäisen annoksen jälkeen. "Ei minun tarvitse. Kiitos vaan. - No ota nyt ihmeessä, kyllä ruokaa riittää. - No ehkä minä nyt sitten otan vielä vähän..." Tässäkin kursailulla eli lisäannoksesta kieltäytymisellä on tosi tärkeä funktio siinä, että isäntää/emäntää ei aseteta vaikeaan asemaan, jossa joku vieras syökin "liikaa". Jos siis on laskettu tarkasti vähistä varoista, että ruokaa riittää kaikille ja yksi vieras ahneudessaan vetää muidenkin osuudet naamaansa. Pahimmassa tapauksessa ahne vieras syö koko isäntäväen osuudet epäkohteliaisuuksissaan. 

Eli jotenkin tuntuu, että joillakin ovat nämä perinteiset kohteliaisuussäännöt vierailujen suhteen nyt unohtuneet...

Onpas tullut pohdintaa tänne.

Aloitukseen olisin voinut ehkä lisätä vielä sen, mutta tämä tulisi vasta tässä mieleen, että tämä ko. kaveri näkee samalla reissulla usein muitakin kavereitaan sekä saattaa käydä harrastuksensa parissa luotani käsin. Vähän majatalofiilis alkaa jotenkin nyt tulla. Tänä viikonloppuna näin viimeksi kävi, lähti päivällä käymään kämpiltäni harrastuksessaan ja tuli myöhemmin takaisin.

Ap

Olet tossun alla ap!

Vierailija kirjoitti:

Onpas tullut pohdintaa tänne.

Aloitukseen olisin voinut ehkä lisätä vielä sen, mutta tämä tulisi vasta tässä mieleen, että tämä ko. kaveri näkee samalla reissulla usein muitakin kavereitaan sekä saattaa käydä harrastuksensa parissa luotani käsin. Vähän majatalofiilis alkaa jotenkin nyt tulla. Tänä viikonloppuna näin viimeksi kävi, lähti päivällä käymään kämpiltäni harrastuksessaan ja tuli myöhemmin takaisin.

Ap

Mitä ihmettä? Olet ihan selvästi hotelli hänelle! Kyllä tällaisessa tilanteessa aikuinen ihminen ottaa hotellihuoneen, josta käsin tapaa ystäviään, käy harrastuksissa ja muuta. Kyllä minulla ainakin on ollut se asenne, että mikäli majoitun toisen luona, myös menen tapaamaan siis sitä toista, enkä tapaa montaa ihmistä tai lähde harrastamaan(!) jotakin.