Mikä on ällöttävin asia, jonka olet tehnyt lemmikkieläimen takia?

Sori ohis mutta kylläpäs moni ihminen ulostaa metsään :D

Semmosen hiuksen päässä killuvan kakkakikkareen nyhtäminen koiran peffasta lenkillä on kyllä niin hehkeää :D 

Vierailija kirjoitti:

Ketjun luettuani todettakoon, että kissat on sen perusteella huomattavasti mukavampia lemmikkejä kuin koirat! Suurin osa tarinoista on koirien kakkajuttuja. Meiltä löytyy molemmat, kissa aiheuttaa huomattavasti vähemmän päänvaivaa :D

Mulla oli katti karkuteillä pari viikkoa. Kun sain sen takaisin kotiin, mun piti itse lähteä yöksi matkoille. Tulin seuraavana päivänä iltapäivällä kotiin. Asuntoni, yksiö, sijaitsi talon aurinkoisella puolella ja asuntoon oli porottanut koko helteisen kesäpäivän aurinko pilvettömältä taivaalta joten asunto keittokomeron ja olohuone-makuuhuoneen osalta oli todella kuuma (eteinen ja kylpyhuone viileämpiä, joten kissa ei kärsinyt lämpöhalvauksen vaarasta). Kissa oli siellä yksinään paskonut ripulia varmaan 30:een eri kohtaan. Matot, lattiat, verhot, lattialle unohtuneet vaatteet, jopa eteisessä olleet kengät, kaikki ripaskassa. Haju oli karmiva, siis niin hirveä, että se tunkeutui väkisin rappukäytävään asti. Kissa oli tietysti ollut sen pari viikkoa aika puutteellisella ruokavaliolla ja kun päässyt kotiin "lihapatojen ääreen", oli masu mennyt sekaisin, tai sitten oli syönyt sen parin ulkona viettämänsä viikon aikana jotain sopimatonta.

On mulla ollut koiriakin, joilla joskus ollut jotain mahaongelmaa, mutta tämä kissa oli kyllä tällä suorituksellaan kaiken huippu.

Perustapauksia ovat nuo oman ulosteen syömiset ja niiden oksentamiset matolle, plus joudun tyhjentämään viikoittain koirani anaalirauhaset (välillä sisäkautta vielä). Mutta kolme oksettavinta tapausta samalla koiralla ovat, kun vuosia sitten uimarannan luona lenkkeillessämme huomasin yhtäkkiä, että koiralla oli jotain suussaan, naru näkyi hampaiden välistä. Verinen käytetty tamponihan se oli, joku heittänyt luontoon. Koira murisi ja varjeli sitä suussaan kuin suurintakin aarretta ja oli vaikea saada sitä päästämään irti (kyseinen koira on maailman kiltein, aina muuten tottelee). Toinen oli se, kun koira pääsi tuon jälkeen kotona vessan roskiksesta syömään verisiä tamponeita. Oksettamalla sain ne onneksi ulos (neljä kpl). Kolmantena sanottakoon vapaana ollessaan ihmispaskassa kieriminen ja sen syöminen. Nam nam. Oksensin itsekin siitä juopon ripulipaskan hajusta koiraa pestessäni.

Haudannut jäykäksi kuolleen marsun metsään. Siis marsu kun kuolee, se kangistuu, jähmettyy. Ällöttävän tuntuista käsitellä sellaista kuollutta kivikovaa ruumista.

Meinaan pyörtyä näitä lukiessa..

Vierailija kirjoitti:

Sori ohis mutta kylläpäs moni ihminen ulostaa metsään :D

Monilla toimii suoli yllättävän hyvin. 👍🏼

Perus pissojen/oksennuksen pyyhkiminen lattialta. Koira siis kyseessä.

Kissankakkojen ja hanensonnan kaivaminen koiran suusta, käsi ihan järkyttävän hajuisessa liejussa ja lähin pesupiste kilometrien päässä. Onneksi ihmispaskoilta on toistaiseksi vältytty.

Koiralla ei myöskään ikinä ole ollut ripulia *kop kop puuta* mutta kerran oli anaalirauhaset tukossa oletettavasti antibioottikuurin jäljiltä ja eläinlääkäri ne kontrollikäynnin yhteydessä tyhjensi. Jouduin odottelemaan kymmenisen minuuttia vastaanottohuoneessa operaation jälkeen, ne anaalitahnat oli läheisessä roskiksessa ja alkoi vedet valua silmistä ja sitä oksennusta edeltävää sylkeä erittyä suuhun. Aivan jär-kyttävä haju. :D

Villakoirani löysi metsästä jonkun lenkkeilijän ripulit ja kieriskeli siinä. Haju oli järkyttävä, yökkien hinkkasin koiraa heinikossa, että sain pahimmat paskat siivottua.

Kaiken lisäksi oltiin oltiin lähdetty autolla ulkoilualueelle. Autosta onneksi löytyi vanha lakana, kiedoin koiran siihen kotimatkan ajaksi. Oli pakko ajaa kotiin pää puoliksi ikkunasta ulkona, lemu oli niin tyrmäävä. Pesin koiran moneen kertaan shampoolla, ennen kuin haju hälveni. Koira itse oli varmaan hyvin pettynyt, kun ihanat tuoksut katosi. 

Tästä ketjusta tulee mieleen, kun aikoinaan teininä ryyppäsin metsässä ja piti vaihtaa tamppooni , käärin  sitten verisen tamponin nenäliinaan ja pistin laukkuun kun en halunnut kenenkään koiran syövän sitä...

Koira söi ulkoa jonkun ihmisen paskat ja oksens ne mun lattialle.

Ei nyt sinänsä lemmikki, mut navetassa vasikka ei mahtunut syntymään, joten se sahattiin vyötäröltä poikki ja sitten jalkovälistä vielä poikki, että saatiin ulos.

Kissanpentu kakkasi laatikkoon epämääräisen väristä ripulia, joka tarkemmin katseltuna liikkui, eli kasa matoja.

Kerran kisulla oli vatsa sekaisin uudesta ruoasta. Istuin itse vessassa ja kissa tuli viereen laatikolle. Ryhtyi peittelemään ripulia ja eikös sitä ripulia osunut tassuun jolloin kissa hermostui ripulitassuun ja alkoi heiluttaa vauhdilla tassua. Paskaa lensi minun päälle ja seiniin ja en tietenkään ehtinyt nappaamaan kiinni ni lähti juoksemaan ympäri kämppää niin että kakkatassujälkiä siellä sun täällä.

Toinen kissa oksensi hiirenjämät lavuaariin kahvikuppien ja lautasten päälle. Oli aika kamalaa.

Kylässä ollessani kissa toi sisälle elävän hiiren, jota alkoi jahtaamaan innolla. Tilanne päättyi hiiren kannalta onnellisesti, kun se napattiin hännänpäästä ja vietiin ulos.

viereiselle pellolle levitellään vuosittain kanansontaa mistä koirat tykkäävät niin kovasti. en itse pidä koiria vapaana, mutta vanhemmat pitävät toista, ja tämä tampio söi varmaan masun oikein pinkeäksi siitä multa/sonta/olkimixistä ja oksensi aivan kaiken keittiön lattialle myöhemmin kun olin yksin kotona. sama otus oksensi kunnon raidat sulanutta koiranruokaa eteisen matolle kun ei aivan ehtinyt ulos, mikä lie pistänyt pakin sekaisin sillä kertaa. kerran oli vielä oikein piehtaroinut jossain mikä haisi mädältä kalalta ja sitä hajua sitten kuurattiinkin kunnolla.

Ykköspaikkaa minun kohdalla pitää se kerta, kun söin kotona pizzaa. Raskauspahoinvointi iski ja jouduin hyökkäämään vessaan yrjöämään. En siinä kiireessä ehtinyt sulkea vessanovea. Iso, pörröinen koirani saapui tarkkailemaan tilannetta. Oksennettuani se tunki päänsä pönttöön, että hei, sulta tippui tonne jotakin! Pahaksi onneksi laattasin uudestaan sillä samalla sekunnilla ja koiran pää oli yhä pöntössä. En kuukausiin voinut edes ajatella pizzaa, kun sain koiran lopulta puhtaaksi ja yökkimisen loppumaan.

Eräs hevonen on niin sanotusti vilkas tapaus. Se säikähti kerran kengityksessä jotain, jysäytti jalan maahan ja puoliksi lyöty naula upposi väärään kohtaan ja aiheutti kaviopaiseen. Minä pesin, desinfioin, kuivasin kavion, ja sidoin kavioon hauteen joka päivä kahden viikon ajan. Ei siinä muuten mitään, mutta tämä kyseinen hevonen asui pihatossa, eikä suostunut toipumisaikaansa viettämään karsinassa tai pienemmässä aitauksessa, vaan tuli aidoista ja melkein ovistakin läpi. Sen annettiin sitten olla pihatossa muiden kanssa, mikä aiheutti sen, että se haude oli aina ulkopuolelta kusessa, paskassa ja haisevassa mudassa.

Sama hevonen tykkäsi myös kovasti leikkiä ja nujuta kavereidensa kanssa ja kun on 500+kgn elukoista kyse niin välillä tulee leikistäkin rumaa jälkeä. Siitä sai sitten aina leikellä saksilla irti kaiken maailman kuivettuneita roikkuvia ihonrepaleita. Nyt kyseinen hevonen on onneksi iän myötä kuulemma vähän rauhoittunut.

Vierailija kirjoitti:

Yleisillä paikoilla on yllättävän noloa, kun koirasi paskassa on mukana hius tai ruohonkorsi, jonka varaan pökäle jää roikkumaan koiran pyllystä. Sitä kun alat kiskomaan koiran pyllystä yleisön edessä, niin ei tiedä itkiskö vai nauraisko. Toinen vaihtoehto on kuitenkin vielä huonompi, eli se, että koira alkaa omatoimisesti ratkaista ongelmaa = hilaa persettään pitkin maata, jolloin paska levittyy kauniisti valkoiseen turkkiin.

Muistan myös että tuota sattui kun minulla oli koira, naurua pidätellen joku lehti tai paperi käteen ja yrität saada sitä pökälettä irti... :D

Nykyään kun on kissoja, ja niillä jää välillä myös paska roikkumaan persaukseen kun siellä on joku hius, niin jollet ehdi äkkiä kissaa ottamaan kiinni niin sehän vetää persuksensa pitkin mattoja ja lattiaa. Tai jollet ole kotona niin joskus ollut kiva pikku yllätys vastassa..

Muuten ovat erittäin siistejä kuten kisaat yleensäkin :) raukoille vaan tulee joku paniikki kun se pökäle ei sinne vessaan jäänytkään.

Up

Kissa nukutettuna toimenpiteen takia. Tokkurainen ja vetelä nyytti pyyhkeeseen käärittynä. Ja sehän on hyvä pitää lämpimänäkin, eikös juu. No, menen käärön kanssa sohvalle, asettelen sen nätisti vatsan ja rinnan päälle että kuulee reppana mun sydämen kun on pennusta asti sitä tykännyt kuunnella, sitten vielä viltti siihen käärön päälle. Hetki menee, ja sitten alkaa tuntua jotenkin jännän lämpimältä.

Kissi pissii tokkuroissaan tietysti allensa, ja pyyhe on päässyt luisumaan jotenkin huonosti. Onneksi on vaatteet päällä niin lirut ei karkaa sohvalle vaan jää minun syliini. Kun sitten yritän siitä varovasti ylös, kissa kiittää vessaansa pulauttamalla vaahtoisen limaklöntin karvoineen paitani kauluksesta sisään.