Kunpa en ikinä olisi tehnyt lapsia
Voi kunpa kunpa en ikinä olisi tehnyt lapsia. Sain kolme neuropsykiatrisesti sairasta erityislasta. Mies lähti kun lapset olivat aivan pieniä kun ei kestänyt millaista elämä heidän kanssaan on. Minä käyn töissä lepäämässä ja muun ajan sitten pyöritän tätä hullun myllyä. Nyt taas kun on ollut lomapäivät, olen niin puhkipoikki, että itken ja rukoilen kädet ristissä, että tulisi tiistaiaamu ja pääsisi töihin. Ainoa toiveeni on enää, että kuolisi, niin saisi lopultakin levätä.
Kommentit (120)
Neuropsykiatrisesti? Voisitko hieman tyhmemmälle kertoa tarkemmin, kiitos.
Olen niin puhki, etten jaksa enää kuin itkeä.
Ap
Missä asutte? Jos jotain apua kuittaisin keksiä.
On se rankkaa. Ajattelisit positiivisesti. Sinun lapset tulee sitten katsomaan sinua sinne vanhainkotiin.
Helsingissä asutaan, mutta vammaispalvelu on niin alas ajettu säästöjen vuoksi, että juuri mitään apua ei tarjota.
Ap
Tarvitset apua. Missä asut, niin joku voi auttaa.
Tarvitset vertaistukea ja apua kodinhoidossa ja siivouksessa.
Helsingissä asun, mutta eipä niitä auttajia ole. Kukaan ei jaksa olla lasteni kanssa.
Kaikki tsemppi sinulle <3. Ymmärrän niin, itselläni kaksi erityistä, mutta myös mies, lasten isä, joka ottaa oman osansa vastuusta.
Onneksi sinulla on työpaikka, toivottavasti työ on mieleistä. Olet varmasti tehnyt kaikkesi, olisiko mitenkään mitään kautta mahdollista saada tukiperhettä tai muuta paikkaa, minne lapset saisi joskus?
Vertaistukea san Facebookin ryhmästä ja sen avulla olen ylipäätään vielä hengissä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä asun, mutta eipä niitä auttajia ole. Kukaan ei jaksa olla lasteni kanssa.
Entä vapaaehtoinen apu?
HelsinkiMissio tai joku aikuiskaveritoiminta lapsille yms.?
Ilmoittaudu jonoon että saisitte tukiperheen, miten Hgissä pääsee jonoon? Neuvola? Koulu? Lastensuojelu?
Toivotan sinulle paljon voimia! Tukiperhettä voi hakea, mutta tuskin ainakaan saa samaa kaikille kolmelle, he voivat olla liikaa tuntemattomille. Erikseen voi löytyä, mutta silloin olisivat poissa kotoa eri aikaan.
On tuo varmasti kamalaa kun terveidenkin lasten kanssa on ajoittain todella kuluttavaa :(
Onneksi itselläni ei ole lapsia,kiitän luojaa siitä jokapäivä.Nytkin nukuin pitkään ja syön rauhassa aamiaista,voin tehdä mitä haluan ja käyttää rahani miten tykkään.Voimia sinulle,olet tavallaan elinkautisessa vankeudessa.EI ne aikuisetkaan lapset aina vanhempiensa luona käy ja senkö takia niitä tehdään et sul vanhana seuraa.heh,kun luin kertomuksesi en vähään aikaan valita mistään.
Ei ole vammaispalvelut niin tiukilla ettet apua saisi. Varmasti saat kun olet yhteydessä sossuun. Lapset jaksolle säännöllisesti niin saat levätä.
Vierailija kirjoitti:
On se rankkaa. Ajattelisit positiivisesti. Sinun lapset tulee sitten katsomaan sinua sinne vanhainkotiin.
No jaa.. :(
T: töissä vanhainkodissa
Huh, on varmasti ihan älyttömän rankkaa!