Tyttären meikkaustyyli
Aluksi... ymmärrän, että nuoruuteen kuuluu itsensä ja tyylinsä etsiminen ja hakeminen. Erilaiset överitkin kokeilut kuuluvat ikään ja yleensä asettuvat. Mutta...
Olen silti hieman huolissani tyttäreni tavasta meikata. Hän laittaa vapaapäivinäkin aivan överin bilemeikin. Ihon meikkaa aivan tukkoon, mustat rajaukset ja kulmat, todella räikeitä huulipunia, överit tekoripset jne. Kun tapaa hänen kavereitaan, he ovat kyllä laitettuja, mutta kauniilla ja nuoruutta korostavalla tavalla. Valokuvissakin ero on todella räikeä, omani on kuin vieraalta planeetalta maalattuine kasvoineen. Muutoin hänellä on hyvinkin sievät piirteet, ei kyse ole siitä, että pitäisi erityisemmin korjailla.
Hän täyttää pian 18 ja tätä on jatkunut jo vuosia, pahenee oikeastaan vaan. Kun hän kiinnostui meikeistä, ostimme yhdessä laadukkaita tuotteita ja opastin häntä kevyen meikin kanssa alkuun. Itse meikkaan kyllä, mutta ihan hillitysti ja vain joskus juhliin vahvemmin (nykyään harvoin niihinkään). Kumpikin isosiskonsakin on kokeillut hetkellisesti vaikka mitä, mutta löytänyt nopeasti luonnollisen, parhaita puolia korostavan tyylin.
En tiedä, pelkään ettei häntä vaikka kesätyöhakujen yhteydessä oteta tuolla naamalla kovin vakavasti. Tai poikien keskuudessa. Tai ylipäätään. Jotenkin vaikea ymmärtää, mistä moinen kumpuaa ja pitäisikö siihen puuttua, melkein aikuinen ihminen kuitenkin. Oma äitini puuttui minun vaatevalintoihini jne nuorena hyvinkin kärkkäästi ja kieltämättä se vieläkin tuntuu ilkeänä pistona, vaikka hän osittain oikeassa jälkikäteen ajateltuna olikin. Välillä olen yleisemmin yrittänyt tyttären kanssa meikkaamisesta puhua, korostaa kuinka kaunis hän on ihan itsenään, kuinka iholle olisi tärkeää olla ihan puhtaanakin jne mutta herkästi hän tuntuu sen arvosteluna ottavan.
Antaako olla vai mitä?
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä missä päin asutte, mutta täällä Helsingissä minua on oikein huomiota kiinnittänyt että tavattoman usein kaupan kassoilla on näitä tekorusketus/luonnottomat tekoripset/pinkki huulipuna tyyppejä, joten eipä tunnu töihin pääsemistä mitenkään estävän. Joskus olen oikein ajatellut, että täytyykö olla nuori ja näyttää siltä päästäkseen edes esim. Alepaan, kun ainakin mun lähi-Alepassa on vain näitä kovasti meikattuja tyttösiä.
Mä olen pk-seudulla töissä isossa marketissa, ja aika moni nuori, sanotaanko alle 22-vuotias naispuolinen työntekijä meillä harrastaa meilläkin tuollaista meikkityyliä. Parilla on ihan kirkkaanoranssi tekorusketus ja useampi käyttää paksuja, tuuheita liimattavia tekoripsiä työmeikissä. Harmaat contourit ja palkkikulmakarvat... Itse kolmekymppisenä vähän ihmettelen, mutta ei se heidän arvoaan työntekijöinä vähennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Varsinkin jos isommat sisarukset vittuilee aiheesta niin voit olla varma että tekee sitä osittain vaan ärsyttääkseen. Jos annat olla niin menee itsestään ohi, jos vastustat niin saattaa jäädä kapina päälle.
Meneekö se ohi? Hän on meikannut 12-vuotiaasta ja ehkä sieltä 13-14v alkaen koko ajan vain lisännyt meikin määrää. Yritän muistella omia tyylikokeilujani ja vanhempien tytärteni, niin kyllä lukioon mennessä ne pahimmat överit on meillä kaikilla ollut kokeiltu.
ApEi se välttämättä mene ohi. Itse ikäisekseni melko yksilöllisen tyylin harrastajana jotenkin aina loukkaannun näistä "kyllä se menee ohi" kommenteista. Ihan kuin ihminen ei saisi teini-iän jälkeen ilmentää tyylillä ja meikillä yksilöllisyyttään, muuten paitsi jos se oma yksilöllisyys luonnostaan ilmenee konservatiivisen keskiluokan hillittynä tyylinä, sellaisena "espoo-lookina".
Minusta tuo on nyt sitten toiseen ääripäähän vetämistä. Ei tässä arvostella sinänsä yksilöllisyyden ilmaisua. Jos joku haluaa räikeät hiukset tai käyttää shokeeraavaa luomiväriä, niin siitä vaan. Kyse on enemmänkin siitä, että maalaa itsensä peittoon, luonnottomaksi ja kuitenkin selkeästi samalla on tarve näyttää perinteisessä mielessä kauniilta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos muotoilisi asian näin "olet niin kaunis ettet tarvitsi noin isoja tekoripsiä, olisit kaunis vähemmässäkin meikissä, jos haet kauppaan kesätöihin niin sinne täytyy meikkiä hillitä.."
Kaupan alalla vaaditaan kyllä hillittyä ulkonäköä.... :( tällainen on ihan ohjeistus työnantajalta: kevyt, hillitty meikki, puhtaat hiukset (jos pitkät niin kiinni,) olkapäät ja polvet peitossa.
Jep. Hän haki muutamaa kesätyötä kauppaan, vielä ei ole kuulunut mitään niistä. Täytyy ainakin siinä vaiheessa, jos haastatteluun tulee kutsua, ottaa asia puheeksi juuri noin myötäillen. Kiitos.
ApEn tiedä missä päin asutte, mutta täällä Helsingissä minua on oikein huomiota kiinnittänyt että tavattoman usein kaupan kassoilla on näitä tekorusketus/luonnottomat tekoripset/pinkki huulipuna tyyppejä, joten eipä tunnu töihin pääsemistä mitenkään estävän. Joskus olen oikein ajatellut, että täytyykö olla nuori ja näyttää siltä päästäkseen edes esim. Alepaan, kun ainakin mun lähi-Alepassa on vain näitä kovasti meikattuja tyttösiä.
Asumme Vantaalla ja kyllähän täällä kaikenlaista taapertajaa näkee. Suurin osa kuitenkin ihan tavallisia, jos oman tyttären meikkaustyyliin vertaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä missä päin asutte, mutta täällä Helsingissä minua on oikein huomiota kiinnittänyt että tavattoman usein kaupan kassoilla on näitä tekorusketus/luonnottomat tekoripset/pinkki huulipuna tyyppejä, joten eipä tunnu töihin pääsemistä mitenkään estävän. Joskus olen oikein ajatellut, että täytyykö olla nuori ja näyttää siltä päästäkseen edes esim. Alepaan, kun ainakin mun lähi-Alepassa on vain näitä kovasti meikattuja tyttösiä.
Mä olen pk-seudulla töissä isossa marketissa, ja aika moni nuori, sanotaanko alle 22-vuotias naispuolinen työntekijä meillä harrastaa meilläkin tuollaista meikkityyliä. Parilla on ihan kirkkaanoranssi tekorusketus ja useampi käyttää paksuja, tuuheita liimattavia tekoripsiä työmeikissä. Harmaat contourit ja palkkikulmakarvat... Itse kolmekymppisenä vähän ihmettelen, mutta ei se heidän arvoaan työntekijöinä vähennä.
Itse olen itä-suomesta ja täällä työnantaja kyllä pikkuisen katsoo että meikki ym. on hillitty. Työskentelen ketjussa jolla on liikkeitä myös pih seudulla ja meillä on ohjeistus mm. ehostuksen suhteen
Tuossa iässä kaikki rakentavinakin tarkoitetut kommentit ulkonäöstä voi olla vaikea ottaa vastaan. Eikä siinä mitään, meikki ja pukeutuminen tosiaan ovat jokaisen omia asioita. Tilanteeseen vaikuttaa varmasti myös se, että on meneillään tämä vanhemmista vieroittumisen vaihe, missä alitajuisestikin etsii niitä juttuja itsessään, jotka on "omia", eikä vanhempien antamia/pakottamia, ja niistä pyrkii sitten pitämään kiinni vaikka väkisin.
Minulla oli itselläkin tuossa iässä aika räväkkä vaihe. Onneksi sain nauttia siitä suht vapaasti, ja 20-vuotiaasta eteen päin tyyli alkoi muuttua taas luonnollisemmaksi, kun ei tullut tarvetta kapinoida ulkonäkökommentteja vastaan. Anna tytöllesi aikaa. :) Voi toki olla että vahvasti laitettu tyyli jää pitemmäksikin aikaa, mutta jos ei toisten mielipiteet vaikuta, niin ennen pitkää iskee todennäköisesti ainakin laiskuus siihen joka-aamuisen meikkaamiseen.
Tiedätkö, meikkaako tyttäresi luonnonvalossa vai jossain hämärässä? Tämä vaikuttaa yllättävän paljon. Anna tyttärellesi vaikka kunnollinen meikkipeili, joka imitoi luonnonvaloa. Överit näkyy siinä paljon selkeämmin.
Jos tyttären ystävät meikkaavat mielestäsi kivasti, voit vaikka ehdottaa, että tulisivat joskus teille viettämään aikaa porukalla ennen viikonloppurientoja. Tämähän voisi olla vaikka sinun yllärisi tyttären 18-v synttäreiden kunniaksi! Sauna, hemmotteluja tarjolle (esim. skumppapullo, kasvonaamiot, kynsien laittamista yms.) ja likkojen yhteiset meikkaus- ja hiustenlaittosessiot siihen päälle. ;) Itse kannattaa kuitekin pysyä sivussa, ettei tule sitä "noloa" tilannetta, että yhden äiti pyörii mukana pilaamassa puheenaiheet. Tyttäresi saa siinä sivussa seurata kavereidensa meikkaustekniikoita ja ottaa koppia, mikäli haluaa. Voi nimittäin olla, ettei tyttäresi vain osaa meikata. Ei se ole mikään naisten sisäsyntyinen taito, vaan sekin on opittava.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä kaikki rakentavinakin tarkoitetut kommentit ulkonäöstä voi olla vaikea ottaa vastaan. Eikä siinä mitään, meikki ja pukeutuminen tosiaan ovat jokaisen omia asioita. Tilanteeseen vaikuttaa varmasti myös se, että on meneillään tämä vanhemmista vieroittumisen vaihe, missä alitajuisestikin etsii niitä juttuja itsessään, jotka on "omia", eikä vanhempien antamia/pakottamia, ja niistä pyrkii sitten pitämään kiinni vaikka väkisin.
Minulla oli itselläkin tuossa iässä aika räväkkä vaihe. Onneksi sain nauttia siitä suht vapaasti, ja 20-vuotiaasta eteen päin tyyli alkoi muuttua taas luonnollisemmaksi, kun ei tullut tarvetta kapinoida ulkonäkökommentteja vastaan. Anna tytöllesi aikaa. :) Voi toki olla että vahvasti laitettu tyyli jää pitemmäksikin aikaa, mutta jos ei toisten mielipiteet vaikuta, niin ennen pitkää iskee todennäköisesti ainakin laiskuus siihen joka-aamuisen meikkaamiseen.
Tiedätkö, meikkaako tyttäresi luonnonvalossa vai jossain hämärässä? Tämä vaikuttaa yllättävän paljon. Anna tyttärellesi vaikka kunnollinen meikkipeili, joka imitoi luonnonvaloa. Överit näkyy siinä paljon selkeämmin.
Jos tyttären ystävät meikkaavat mielestäsi kivasti, voit vaikka ehdottaa, että tulisivat joskus teille viettämään aikaa porukalla ennen viikonloppurientoja. Tämähän voisi olla vaikka sinun yllärisi tyttären 18-v synttäreiden kunniaksi! Sauna, hemmotteluja tarjolle (esim. skumppapullo, kasvonaamiot, kynsien laittamista yms.) ja likkojen yhteiset meikkaus- ja hiustenlaittosessiot siihen päälle. ;) Itse kannattaa kuitekin pysyä sivussa, ettei tule sitä "noloa" tilannetta, että yhden äiti pyörii mukana pilaamassa puheenaiheet. Tyttäresi saa siinä sivussa seurata kavereidensa meikkaustekniikoita ja ottaa koppia, mikäli haluaa. Voi nimittäin olla, ettei tyttäresi vain osaa meikata. Ei se ole mikään naisten sisäsyntyinen taito, vaan sekin on opittava.
Kiitos, tässä on ideaa. :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Varsinkin jos isommat sisarukset vittuilee aiheesta niin voit olla varma että tekee sitä osittain vaan ärsyttääkseen. Jos annat olla niin menee itsestään ohi, jos vastustat niin saattaa jäädä kapina päälle.
Meneekö se ohi? Hän on meikannut 12-vuotiaasta ja ehkä sieltä 13-14v alkaen koko ajan vain lisännyt meikin määrää. Yritän muistella omia tyylikokeilujani ja vanhempien tytärteni, niin kyllä lukioon mennessä ne pahimmat överit on meillä kaikilla ollut kokeiltu.
ApEi se välttämättä mene ohi. Itse ikäisekseni melko yksilöllisen tyylin harrastajana jotenkin aina loukkaannun näistä "kyllä se menee ohi" kommenteista. Ihan kuin ihminen ei saisi teini-iän jälkeen ilmentää tyylillä ja meikillä yksilöllisyyttään, muuten paitsi jos se oma yksilöllisyys luonnostaan ilmenee konservatiivisen keskiluokan hillittynä tyylinä, sellaisena "espoo-lookina".
Minusta tuo on nyt sitten toiseen ääripäähän vetämistä. Ei tässä arvostella sinänsä yksilöllisyyden ilmaisua. Jos joku haluaa räikeät hiukset tai käyttää shokeeraavaa luomiväriä, niin siitä vaan. Kyse on enemmänkin siitä, että maalaa itsensä peittoon, luonnottomaksi ja kuitenkin selkeästi samalla on tarve näyttää perinteisessä mielessä kauniilta.
Ap
Se on vaan niin kovin yksilöllistä mikä kellekin on ok ja mikä esim. itsensä peittoon ja luonnottomaksi maalaamista. Itse olen yli nelikymppinen nainen, joka pidän mustaa kleopatra-mallista tukkaa, meikkaan arkisinkin vahvasti, pukeudun aika erikoisesti. Joidenkin mielestä se on hienoa ja rohkeaa, joidenkin mielestä ihan ok, mutta tiedän ja joskus minulle on sanottukin että pitäisi pitää luonnollisemman väristä tukkaa tai jättää meikkaamatta niin paljon kun olen kuulemma nätti ilmankin.
Mutta joo, tiedän että olisin ihan ok näköinen myös maantienvärisessä tukassa ja meikittömänä, mutta kun minä vaan tykkään tehdä itsestäni eksoottisen taideteoksen myös arkisin.
Kyllä se siitä iän myötä, usko vaan :) Sanoit että hän haluaa kaupalliselle alalle? Mitä kauppakorkeakoulun opiskeluja tulee sivusta seurattua, niin siellä on yleistä että fuksittytöt on tosi meikattuja ja viimisen päälle laitettuja ja siitä se sitten opiskelujen myötä ammattimaistuu ja rauhoittuu. Liika meikki ei kuitenkaan vahingoita ketään jos ihoa sen alla hoitaa hyvin. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Varsinkin jos isommat sisarukset vittuilee aiheesta niin voit olla varma että tekee sitä osittain vaan ärsyttääkseen. Jos annat olla niin menee itsestään ohi, jos vastustat niin saattaa jäädä kapina päälle.
Meneekö se ohi? Hän on meikannut 12-vuotiaasta ja ehkä sieltä 13-14v alkaen koko ajan vain lisännyt meikin määrää. Yritän muistella omia tyylikokeilujani ja vanhempien tytärteni, niin kyllä lukioon mennessä ne pahimmat överit on meillä kaikilla ollut kokeiltu.
ApEi se välttämättä mene ohi. Itse ikäisekseni melko yksilöllisen tyylin harrastajana jotenkin aina loukkaannun näistä "kyllä se menee ohi" kommenteista. Ihan kuin ihminen ei saisi teini-iän jälkeen ilmentää tyylillä ja meikillä yksilöllisyyttään, muuten paitsi jos se oma yksilöllisyys luonnostaan ilmenee konservatiivisen keskiluokan hillittynä tyylinä, sellaisena "espoo-lookina".
Minusta tuo on nyt sitten toiseen ääripäähän vetämistä. Ei tässä arvostella sinänsä yksilöllisyyden ilmaisua. Jos joku haluaa räikeät hiukset tai käyttää shokeeraavaa luomiväriä, niin siitä vaan. Kyse on enemmänkin siitä, että maalaa itsensä peittoon, luonnottomaksi ja kuitenkin selkeästi samalla on tarve näyttää perinteisessä mielessä kauniilta.
ApSe on vaan niin kovin yksilöllistä mikä kellekin on ok ja mikä esim. itsensä peittoon ja luonnottomaksi maalaamista. Itse olen yli nelikymppinen nainen, joka pidän mustaa kleopatra-mallista tukkaa, meikkaan arkisinkin vahvasti, pukeudun aika erikoisesti. Joidenkin mielestä se on hienoa ja rohkeaa, joidenkin mielestä ihan ok, mutta tiedän ja joskus minulle on sanottukin että pitäisi pitää luonnollisemman väristä tukkaa tai jättää meikkaamatta niin paljon kun olen kuulemma nätti ilmankin.
Mutta joo, tiedän että olisin ihan ok näköinen myös maantienvärisessä tukassa ja meikittömänä, mutta kun minä vaan tykkään tehdä itsestäni eksoottisen taideteoksen myös arkisin.
Eikä siinä ole mitään pahaa. Ihan varmasti olet ihana juuri tuollaisena. Teet kuitenkin tuon valinnan ja tyylin tietoisena valintana, että se jakaa mielipiteitä. Minusta tuntuu, että tytärtäni hämmentää se, että hän yrittää ja haluaa olla perinteisessä mielessä kaunis, mutta hän korostaa itseään aivan väärillä tavoilla ollakseen sitä. Hän peittää luonnollisen kauneutensa yrittäessään tavoitella kauneutta.
Vaikea selittää, mutta kun hän ei persoonana ole ollenkaan sellainen, jonka voisi ajatella tekevän itsestään sellaisen, mitä sinä kuvaat itsestäsi. Tai sitten en tunne häntä ollenkaan.
Ap
Luultavasti sun tyttö on vaan inspiroitunut tietyistä instagram/youtube meikkitrendeistä, parin vuoden aikana suunta on mennyt "mitä enempi sitä parempi" ja drag-meikit on arkipäivää ihan naisillakin. Siinä tulee helposti vauhtisokeaksi eikä enää oma silmä erota mikä näyttää (objektiivisesti) itsellä hyvältä. Kyllähän noi räikeät meikit erottuu ku ne vetää instagramista pois ja ihan oikeeseen elämään mutta se on vaan sun tyttären tyyli ja mistä hän tykkää. Kohtuutonta mennä spekuloimaan että onko tämä jotain huomionhakua tms. 18 vuotias on kovin nuori vielä ja hyvin altis kaikille some-trendeille yms.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se siitä iän myötä, usko vaan :) Sanoit että hän haluaa kaupalliselle alalle? Mitä kauppakorkeakoulun opiskeluja tulee sivusta seurattua, niin siellä on yleistä että fuksittytöt on tosi meikattuja ja viimisen päälle laitettuja ja siitä se sitten opiskelujen myötä ammattimaistuu ja rauhoittuu. Liika meikki ei kuitenkaan vahingoita ketään jos ihoa sen alla hoitaa hyvin. :)
Niin, ei minusta meikkaamisessa ja laittautumisessa ole mitään pahaa. Lähinnä kun se kontrasti kavereihin ja omaan persoonaankin tuntuu olevan jotenkin niin suuri.
ap
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti sun tyttö on vaan inspiroitunut tietyistä instagram/youtube meikkitrendeistä, parin vuoden aikana suunta on mennyt "mitä enempi sitä parempi" ja drag-meikit on arkipäivää ihan naisillakin. Siinä tulee helposti vauhtisokeaksi eikä enää oma silmä erota mikä näyttää (objektiivisesti) itsellä hyvältä. Kyllähän noi räikeät meikit erottuu ku ne vetää instagramista pois ja ihan oikeeseen elämään mutta se on vaan sun tyttären tyyli ja mistä hän tykkää. Kohtuutonta mennä spekuloimaan että onko tämä jotain huomionhakua tms. 18 vuotias on kovin nuori vielä ja hyvin altis kaikille some-trendeille yms.
Ehkä se tosiaan on osittain sitä, ettei oikein hahmota, että on eri asia meikata johonkin selfieen kuin normaaliin arkeen.
ap
Tee kuten tuttavani. Alat vaan lässyttää että "antaa kaikkien kukkien kukkia" ja että "kun meidän pikku-"Liisalla" on nyt tuollainen japaniteinivaihe päällä" tai että "kiva kun saa lastenkirjoista suoraan kopioitua nuo mielikuvitukselliset Bratz-meikkivinkit" niin tytärtä alkaa kyrsittään niin paljon se lässytys että rupeaa normaalityyliseksi :DDD
Kuulostaa hirveältä miten puhut tyttärestäsi. Pelkäät hänen olevan helppo ja tyrkky ja että olet epäonnistunut kasvattajana ja hän on sinun epäonnistunut tuotteesi. Ei ihme että kapinoi. Vaikka millaiseen sokerikuorrutukseen ja ystävällisyyteen puet tollasta asennetta niin lapsi on herkkä ja ymmärtää kyllä että sinä häpeät ja pelkäät häntä ja hänen puolestaan. Olisit ylpeä ja yrittäisit nähdä mitä hän voi hyötyä tavastaan olla ja elää. Hän tulee kantamaan asennettasi mukanaan koko loppuelämänsä.
Kannattaa selvitellä millaisten tyyppien kanssa teinit ja nuoret naiset liikkuu. Kaverin tyttären n. 17v. luokkakaverit haluaa kaiken mitä vanhemmilla blogi- ja instagramijulkkiksilla. Setämiehet antaa heille rahaa seksiä vastaan, ja sitten heille ilmestyy meikkejä, merkkivaatteita, jopa tonnin merkkilaukkuja!
Leuhkivat avoimesti noilla ukoilla koulussa. Naimisissa olevia miehiä, joilla näiden nuorten ikäisiä omia lapsia. Ilmiö kuulemma niin haluttu, että kohta muut 17v alkaa pitämään itseään epänormaaleina jos heillä ei ole 50+ ikäistä "poikaystävää" ja kaikkia instagramissa suosittuja merkkivaatteita ja -asusteita päällä! Nuo nuoret valehtelee varmaan kotona että käyvät rehellisissä töissä, ja ihmettelen jos vanhemmat ei ala udella että mistä joku tonnin Vuittonilaukku ilmestyy tuosta vaan, vai onko vanhemmille ihan sama vaikka nuoret myyvät itseään merkkituotteita vastaan.
Kaverin tytär halveksuu avoimesti tuota toimintaa, onneksi on niitäkin joska eivät ole materian ja jatkuvan tälläytymisen perään. Toisaalta siksi hänellä ei ole koulussa enää pahemmin kavereitakaan kun ne kuuluvat tuohon "myyntiporukkaan".
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hirveältä miten puhut tyttärestäsi. Pelkäät hänen olevan helppo ja tyrkky ja että olet epäonnistunut kasvattajana ja hän on sinun epäonnistunut tuotteesi. Ei ihme että kapinoi. Vaikka millaiseen sokerikuorrutukseen ja ystävällisyyteen puet tollasta asennetta niin lapsi on herkkä ja ymmärtää kyllä että sinä häpeät ja pelkäät häntä ja hänen puolestaan. Olisit ylpeä ja yrittäisit nähdä mitä hän voi hyötyä tavastaan olla ja elää. Hän tulee kantamaan asennettasi mukanaan koko loppuelämänsä.
Tuo nyt on aivan liioittelua. Kuten olen sanonut jo monesti, kontrasti omiin kavereihin, omaan persoonaan ja sisaruksiin on suuri ja se tuntuu hämmentävältä hänen kohdallaan. Mietin onko kyseessä "vain" kokeilu, vai oikeasti jokin syvempi epävarmuus tms johon vanhempana olisi ehkä mahdollista vielä vaikuttaa. Vai onko tuo se, miltä hän oikeasti haluaa näyttää. Ts. tajuaako minkä vaikutelman itsestään antaa meikkityylillään (pukeutuu ihan samalla tavalla kuin kaverinsa, siinä ei poikkea).
Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten ylpeä hänestä muuten olen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tee kuten tuttavani. Alat vaan lässyttää että "antaa kaikkien kukkien kukkia" ja että "kun meidän pikku-"Liisalla" on nyt tuollainen japaniteinivaihe päällä" tai että "kiva kun saa lastenkirjoista suoraan kopioitua nuo mielikuvitukselliset Bratz-meikkivinkit" niin tytärtä alkaa kyrsittään niin paljon se lässytys että rupeaa normaalityyliseksi :DDD
Heh. Taidan jättää väliin :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa selvitellä millaisten tyyppien kanssa teinit ja nuoret naiset liikkuu. Kaverin tyttären n. 17v. luokkakaverit haluaa kaiken mitä vanhemmilla blogi- ja instagramijulkkiksilla. Setämiehet antaa heille rahaa seksiä vastaan, ja sitten heille ilmestyy meikkejä, merkkivaatteita, jopa tonnin merkkilaukkuja!
Leuhkivat avoimesti noilla ukoilla koulussa. Naimisissa olevia miehiä, joilla näiden nuorten ikäisiä omia lapsia. Ilmiö kuulemma niin haluttu, että kohta muut 17v alkaa pitämään itseään epänormaaleina jos heillä ei ole 50+ ikäistä "poikaystävää" ja kaikkia instagramissa suosittuja merkkivaatteita ja -asusteita päällä! Nuo nuoret valehtelee varmaan kotona että käyvät rehellisissä töissä, ja ihmettelen jos vanhemmat ei ala udella että mistä joku tonnin Vuittonilaukku ilmestyy tuosta vaan, vai onko vanhemmille ihan sama vaikka nuoret myyvät itseään merkkituotteita vastaan.
Kaverin tytär halveksuu avoimesti tuota toimintaa, onneksi on niitäkin joska eivät ole materian ja jatkuvan tälläytymisen perään. Toisaalta siksi hänellä ei ole koulussa enää pahemmin kavereitakaan kun ne kuuluvat tuohon "myyntiporukkaan".
Tämä on ilmiönä minulle tuttu sikäli, että tällaisesta paljon puhutaan teinien äitien keskuudessa. En usko (varmahan ei voi olla koskaan) että tyttäreni tai hänen kaverinsa liikkuisivat "setien" kanssa. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hirveältä miten puhut tyttärestäsi. Pelkäät hänen olevan helppo ja tyrkky ja että olet epäonnistunut kasvattajana ja hän on sinun epäonnistunut tuotteesi. Ei ihme että kapinoi. Vaikka millaiseen sokerikuorrutukseen ja ystävällisyyteen puet tollasta asennetta niin lapsi on herkkä ja ymmärtää kyllä että sinä häpeät ja pelkäät häntä ja hänen puolestaan. Olisit ylpeä ja yrittäisit nähdä mitä hän voi hyötyä tavastaan olla ja elää. Hän tulee kantamaan asennettasi mukanaan koko loppuelämänsä.
Tuo nyt on aivan liioittelua. Kuten olen sanonut jo monesti, kontrasti omiin kavereihin, omaan persoonaan ja sisaruksiin on suuri ja se tuntuu hämmentävältä hänen kohdallaan. Mietin onko kyseessä "vain" kokeilu, vai oikeasti jokin syvempi epävarmuus tms johon vanhempana olisi ehkä mahdollista vielä vaikuttaa. Vai onko tuo se, miltä hän oikeasti haluaa näyttää. Ts. tajuaako minkä vaikutelman itsestään antaa meikkityylillään (pukeutuu ihan samalla tavalla kuin kaverinsa, siinä ei poikkea).
Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten ylpeä hänestä muuten olen.
Ap
Nuo olivat omia sanojasi. Lapset ei ole mitään idiootteja ja usein perheessä yksi oireilee koko yhteisön ongelmia. Perinteisesti juuri perheen pienimmät tähän rooliin joutuvat, kun vahvemmat purkavat itsensä heikompaan. Jos eivät saa huomiota luonnostaan niin hakevat sen keinolla millä hyvänsä, joten uskon hänen olevan hyvinkin tietoinen millaisen vaikutelman antaa; huomionkipeän.Tyttäressäsi ei ole mitään vikaa.
Niin, laumat tuppaa yrittämään tasapäistämään ja yhtenäistämään kaikki, ja aivan erityisesti nuorten laumat. Itse olen mieluummin aina, jo nuorena, valinnut pysytellä ryhmien ja ryhmäkontrollin ulkopuolella, omien polkujeni kulkijana. Niin ulkonäköni, mielipiteideni, kuin elämäntyylinikin suhteen.
- 2