Lue keskustelun säännöt.
Shokkiuutinen: Tuoreen tutkimuksen mukaan perhetausta vaikuttaa korkeakouluun sisäänpääsyyn!
27.03.2018 |
Tutkimus paljastaa myös sen, että korkeakoulun valintakokeeseen valmentavat kurssit edistävät opiskelupaikan saantia.
Perhetausta puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti hakija osallistuu valmennuskurssille ja pääsee opiskelemaan. Mitä korkeammin koulutetut ja tästä johtuen usein myös parempituloiset vanhemmat hakijalla on, sitä todennäköisemmin hän osallistuu valmennuskurssille, ja sitä todennäköisemmin hän myös saa tavoittelemansa opiskelupaikan.
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olette vanhempien opettajille antamista kalliista lahjoista? Vaikuttaako ne oppilaan arvosanoihin. Mitä luulette?
Ei vaikuta. Ylioppilatutkintolautakunta saa vuosittain satoje tuhansien eurojen arvosta lahjoja, mutta silti arvosanat ei nouse, jos ei ole aihetta.
Mitä, mitä? Mitä ihmeen kallita lahjoja opettajile ja ylioppilastutkintolautakunnalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutkimus paljastaa myös sen, että korkeakoulun valintakokeeseen valmentavat kurssit edistävät opiskelupaikan saantia.
Perhetausta puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti hakija osallistuu valmennuskurssille ja pääsee opiskelemaan. Mitä korkeammin koulutetut ja tästä johtuen usein myös parempituloiset vanhemmat hakijalla on, sitä todennäköisemmin hän osallistuu valmennuskurssille, ja sitä todennäköisemmin hän myös saa tavoittelemansa opiskelupaikan.
Pitkäjänteisyys ja koulutusmyönteisyys kodinperintönä on se syy, miksi näin käy. Luottamus siihen, että investointi koulutukseen kannattaa ja maksaa myöhemmin parempana palkkana itsensä takaisin. Asenteesta se on kiinni. Sosiaalipummius ja katkera asenne yhteiskunnassa menestyviin on pahin riippa mitä jälkikasvulleen voi antaa: tämä tutkimus sen todistaa, että kouluttamattomuus periytyy.
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin siihen korkeakoulun sisäänpääsyyn voivat vaikuttaa varakkaiden vanhempien suhteet..
Ei pidä paikkaansa, se valintaprosessi on täysin läpinäkyvä. Kokkareilta on kyllä tullut sen suuntaisia aloitteita että tuollekin saataisiin Suomessa sijaa, suosituskirjeille sun muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ehkä maailman tasa-arvoisin opiskelujärjestelmä ja parhaat tuet. Muualla maailmassa vanhemmat säästävät-jos pystyvät- lapsilleen opiskelurahoja vuosikausia. Suomessa pystyy jokainen tarpeeksi älykäs saamaan yliopistotutkinnon, jopa ilman lainanottoa. Ja silti hemmetti tää kansa vaan valittaa!!!
Tämä on totta. Myös valmennuskurssejakin on useimmilla aivan pienipalkkaisillakin vanhemmilla varaa kustantaa lapsilleen.
On edullisia hotelleja (esim. Omenahotellit)joissa yöpyä sekä opiskelijat saavat myös opiskelijakortillaan ( kannattaa hommata tälläinen ) alennusta matkoihin junilla ja busseilla, Onnibussihan on jo muutoinkin edullinen kurssipaikkakunnille.
Olen myös kuullut että Kelasta voi varaton opiskelija saada tukea matkoihin ja pakollisiin yöpymisiin pääsykoepaikkakunnille. ( Ja ehkä valmennuskursseihinkin)
Itsestä ja viitseliäisyydestä ovat nämäkin kiinni. Kannattaa ottaa asioista selvää eikä uskoa kuulopuheita.Jos sokeasti uskoo mitä täällä lietsotaan opiskelujen , valmennuskurssien , matkojen ym. kalleudesta, voi todellakin jäädä se korkeakoulutuspaikka saamatta !!!
Muka vain korekastikoulutettujen lapsia yliopistoissa ! Älkää uskoko ! Suurin osa on aivan tavallisista työläisperheistä.
Ai, että suurin osa yliopistopiskelijoista muka duunariperheen lapsia. Tämähän oli todellinen shokkiuutinen
Ai , niinkö oli ...:)
Totta se vaan on. Harmittaako sinua..::))?? Jäikö opiskelupaikka saamatta vaikka vanhemmillasi onkin tutkinnot ja varallisuutta....VOI-voi pikkuista..::))
Yritäpä lukea enemmän , sinne pitää katsos päästä omalla älyllä, ei vanhempien.:::)
Tämä alkaa näkyäjo peruskoulussa, että kotitausta alkaa suunnata oppilaiden toiveammatteja ja hakeutumista jatko-opintoihin. Malli siitä mitä pidetään tavoittelemisen arvoisena ammattina tulee kotoa. Lapsi voi jopa tuntea pettävänsä vanhempansa, jos haluaa korkeasti koulutetuksi, varsinkin jos kotoa on istutettu ajatusta, että koulutetut on jotenkin typerää porukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse uskon tähän myös. Vanhempani ovat duunareita ja rahasta ollut aina pulaa. Eivät oikein koskaan "huolehtineet" koulunkäynnistäni ja sitten kun olisin tarvinnut apua hankalissa aineissa niin jäin aikalailla omilleni. Toisaalta en voi heitä siitä syyttää, että en vain pärjää kaikissa aineissa. Tietysti jos heillä olisi ollut parempi koulutausta niin olisivat voineet minua neuvoa jos olisivat itse osanneet. Eivät oikein lukiossa ollessanikaan ymmärtäneet siitä mitään. Ihan pihalla kaikista aineista ja tehtävistä. Vaativat silti hyviä numeroita. Itselläni tämä kouluun pääsy on juuri tyssännyt tähän korkeakouluun pääsyyn. Rahaakaan ei hirveästi ole opiskella ja vanhemmat ihan pihalla kaikesta kouluun liittyvästä. Heille ei kannata edes puhua mitään koko asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.
Kiva juttu teille, mutta olette kuitenkin tilastopoikkeamia.
Tilastot ovat jo usamman vuoden kertoneet, että ns. sosiaalinen nousu on vaikutunut huomattavasti.
Nuo preppauskurssit ovat todella kalliita, joten tavisperheillä ei käytännössä ole niihin varaa.
Nyt on uutisoitu valmennuskursseja myytävän jo peruskoululaisille, lukioikäisistä puhumattakaan.
Kyllä duunariperheen vanhemmilla on varmasti varaa valmennuskursseihin. Molemmat työssäkäyviä keskipalkkaisia . Jos ei muutaman sadan kurssiin ole varaa niin kylläpä on huonosti asiat!!!
Älä viitsi vouhkata. Jäikö itseltäsi koulutetuista vanhemmistasi ja preppauskursseistasi huolimatta "korkeakouluun" pääsemättä , ja kadehdit heitä jotka sinne pääsevät ilman mitään "tukiopetusta"?!
Vaikutat tyhmältä jankkaajalta! Lopeta jo. Mene apukouluun kertaamaan , äläkä haaveile mahdottomia!!
Silloin kun omat lapset olivat pyrkimässä yliopistoon, ei me olisi voitu maksaa heitä valmennuskursseille. Lähimmät oli satojen kilometrien päässä, joten kurssimaksun lisäksi olisi pitänyt vuokrata heille asunto. Nykyisin taitaa olla nettikurssejakin, mutta en oikein usko, että ne olisi yhtä tehokkaita kuin oikea opetus muiden kurssilaisten kanssa. Onneksi lapsilla oma opiskelu riitti sisäänpääsyyn.
Kaikki duunarit eivät ole keskipalkkaisia, mutta taisit puhua itsestäsi?
Suurin osa kylläkin on aivan keskipalkkaisia. Tämän voi tarkastaa useastakin tilastosta.
Omat lapseni eivät kylläkään tarvinneet mitään valmnnuskursseja yliopistoon päästäkseen. Kumpikin pääsi ensimmäisellä kertaa, ja haluamalleen alalle. Toinen jopa sanoi että ettei pääse ilman valmennuskursseja on turhaa lähteä opiskelemaan , koska ala tuolloin on ilman muuta liian vaativa!
Eihän se lohduta lasta tai vanhempaa yhtään, jos vanhemmat eivät ole keskituloisia duunareita vaan pienipalkkaisia. Edelleen pienipalkkaisella ei välttämättä ole varaa niin isoon investointiin kuin valmennuskurssiin.
laita lapsesi töihin ja näin ollen saa rahat valmennuskurssille. Ilman valmennuskurssiakin pääsee jos älliä päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenkä määritellään duunariperhe? Ratkaiseeko koulutus vai työ jota tekee? Vaimoni on maisteri, joka on ravintolassa vuoropäälikkönä. Itse olen amk/yamk insinööri ja toimin noin 30henkilön tiimin esimiehenä. Onko meidän lapset nyt sitten duunariperheen lapsia vai jotain muuta?
Kyllä itse näkisin niin, että se ratkaisevin tekijä on kotona vanhemmissa ja siinä kuinka he kannustavat opiskelemaan. Ei sillä sinäänsä ole väliä onko korkeasti koulutettu. Toki useimmiten korkeakoulutetut vanhemmat myös vaativat, että lapsi opiskelee. Tosin oma äitini on luokiolainen ammatiltaan ja aina kannustanut opiskelemaan. Aina sanonut, että elämässään selviytyy paremmin kun opiskelee itselleen ammatin. Isäni on di ja samaa sanonut mitä äitinikin. Omaksi asenteekseni siis muodostunut aina se, että ammatti pitää opiskella. En niinkään siitä ole perustsnut onko se amk vai yliopisto. En näe juurikaan eroa sillä kumman opiskelee, kun samaa työtä samalla palkalla tekevät.
Pitäisikö nyt hävetä, kun lapset ovat yliopistossa ja jossain hanttihommissa on kolme älykästä, koulussa hyvin menestynyttä nuorta, jotka eivät opiskelupaikkaa saaneet, koska heillä on duunarivanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä alkaa näkyäjo peruskoulussa, että kotitausta alkaa suunnata oppilaiden toiveammatteja ja hakeutumista jatko-opintoihin. Malli siitä mitä pidetään tavoittelemisen arvoisena ammattina tulee kotoa. Lapsi voi jopa tuntea pettävänsä vanhempansa, jos haluaa korkeasti koulutetuksi, varsinkin jos kotoa on istutettu ajatusta, että koulutetut on jotenkin typerää porukkaa.
Varakkaat vanhemmat palkkaavat tutorin lapselleen jo peruskoulussa tai lukiossa. Tutor auttaa esim. jos matematiikassa tai kielissä on vaikeuksia tai jos halutaan saada parempia numeroita. Suomessa yleistynyt, ulkomailla ollut tapana jo kauan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.
Kiva juttu teille, mutta olette kuitenkin tilastopoikkeamia.
Tilastot ovat jo usamman vuoden kertoneet, että ns. sosiaalinen nousu on vaikutunut huomattavasti.
Nuo preppauskurssit ovat todella kalliita, joten tavisperheillä ei käytännössä ole niihin varaa.
Nyt on uutisoitu valmennuskursseja myytävän jo peruskoululaisille, lukioikäisistä puhumattakaan.
Kyllä duunariperheen vanhemmilla on varmasti varaa valmennuskursseihin. Molemmat työssäkäyviä keskipalkkaisia . Jos ei muutaman sadan kurssiin ole varaa niin kylläpä on huonosti asiat!!!
Älä viitsi vouhkata. Jäikö itseltäsi koulutetuista vanhemmistasi ja preppauskursseistasi huolimatta "korkeakouluun" pääsemättä , ja kadehdit heitä jotka sinne pääsevät ilman mitään "tukiopetusta"?!
Vaikutat tyhmältä jankkaajalta! Lopeta jo. Mene apukouluun kertaamaan , äläkä haaveile mahdottomia!!
Silloin kun omat lapset olivat pyrkimässä yliopistoon, ei me olisi voitu maksaa heitä valmennuskursseille. Lähimmät oli satojen kilometrien päässä, joten kurssimaksun lisäksi olisi pitänyt vuokrata heille asunto. Nykyisin taitaa olla nettikurssejakin, mutta en oikein usko, että ne olisi yhtä tehokkaita kuin oikea opetus muiden kurssilaisten kanssa. Onneksi lapsilla oma opiskelu riitti sisäänpääsyyn.
Kaikki duunarit eivät ole keskipalkkaisia, mutta taisit puhua itsestäsi?
Suurin osa kylläkin on aivan keskipalkkaisia. Tämän voi tarkastaa useastakin tilastosta.
Omat lapseni eivät kylläkään tarvinneet mitään valmnnuskursseja yliopistoon päästäkseen. Kumpikin pääsi ensimmäisellä kertaa, ja haluamalleen alalle. Toinen jopa sanoi että ettei pääse ilman valmennuskursseja on turhaa lähteä opiskelemaan , koska ala tuolloin on ilman muuta liian vaativa!
Eihän se lohduta lasta tai vanhempaa yhtään, jos vanhemmat eivät ole keskituloisia duunareita vaan pienipalkkaisia. Edelleen pienipalkkaisella ei välttämättä ole varaa niin isoon investointiin kuin valmennuskurssiin.
laita lapsesi töihin ja näin ollen saa rahat valmennuskurssille. Ilman valmennuskurssiakin pääsee jos älliä päässä.
Lapset on jo siellä yliopistossa ja pääsivät ilman valmennuskursseja. Kerroin jo aiemmin, että lähimmät valmennuskurssit olisivat olleet satojen kilometrien päässä. Ei meidän rahat olisi riittäneet lasten kurssiin, majoitukseen ja elämiseen, se olisi ollut liian kallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö nyt hävetä, kun lapset ovat yliopistossa ja jossain hanttihommissa on kolme älykästä, koulussa hyvin menestynyttä nuorta, jotka eivät opiskelupaikkaa saaneet, koska heillä on duunarivanhemmat.
Tuskin olet tosissasi, mutta siltä varalta että olet: ei tietenkään ellet oikeasti ole tehnyt jotain epäeettistä saadaksesi heidät sinne. Se mitä voisit tehdä on olla tietoinen siitä että tällainen ilmiö on olemassa ja että yhteiskunta ei ole mikään meritokratia, ja se että on päässyt huipulle ei tarkoita että on sinne ansiokkain ja että on sitten oikeutettua talloa muita ali -ihmisiä. Ja kiva jos vielä yrittäisit äänestää oikeudenmukaisuuden puolesta, vaikka se onkin aika hankalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja. Viime lukuvuonna työskentelin sosioekonomisesti huonon alueen koulussa. Oppimistulokset siellä oli heikot. Nyt työskentelen sosioekonomisesti hyvän alueen koulussa ja oppimistulokset on huippuluokkaa. Myös häiriökäyttäytymistä ja väkivaltaa on huomattavasti vähemmän. Kasvuympäristöllä on siis todellakin merkitystä!
Vaihdoitko koulua sen takia, että oppimustulokset ovat parempia eliittialueen koulussa?
En, vaan siksi etten enää jaksanut sitä jatkuvaa väkivaltaa (myös itseeni kohdistuvaa).
Tapauksesi kertoo karua kieltä siitä kuinka eriarvoistava Suomen koulujärjestelmä on. Jos opettajatkin jo luikkivat pakoon kouluista joissa on sosioekonomisesti alemman luokan lapsia, niin kuka näitä nuoria auttaa kohti parempaa tulevaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys on tuhansissa perheissä kouluttautumisen este. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että pula rahasta on vaikuttanut siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Ei siis koske pelkästään korkeakouluja.
Voi hyvänen aika. Kuinka paljon Suomalainen vielä haluaa tukea opiskeluun. Eikö opintotuki ja asumistuki riitä? Puoli ilmaiset matkat ja ruokailut? Mahdollisuus ottaa periaatteessa ilmaista lainaa opintoja varten. Minä tein opintojen lomassa iltaisin ja viikonloppuina töitä. Ei tarvinnut olla käsiojossa valittamassa vaan rahaa piisasi välttämättömiin ja jäipä jotain myös kaljotteluun.
Ja opiskelit vuonna kivi
Ilmaista lainaa? Nykyään opintolaina on 650 euroa / kk eikä töistä valmistumisen jälkeen tietoakaan. Maksele työttömyyskorvauksista 20000 euroa ilmaista rahaa takaisin.
jos valmistut tavoiteajassa, saat osan lainasta anteeksi. Lisäksi on hankala löytää alkuperäisen tutkimusen mukaisia lääkäreitä,kauppatieteilijöitä tai oikkareita, jotka eivät pääse töihin.
Jos sairastut kesken opintojen tai saat vaikkapa lapsen niin opinnot viivästyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.
Turhaan te tätä alapeukutatte, kyse on korkeakouluun pääsystä eikä hakemisesta ja siihen perhetausta ei taatusti vaikuta koska perhetaustaa ei edes kysytä hakupapereissa missään. Korrelaatiota noilla voi toki olla mutta kyse oli siitä että se vaikuttaa sisäänpääsyyn.
Alapeukuttajat ette taida ymmärtää tilastollisista riippuvuuksista mitään ja tuskin siis olette korkeakoulutettuja, tai jos olette niin menkääs takaisin tilastotieteen peruskurssille kun on näemmä jäänyt oppi vähän vajaaksi.
Nönnönnöö, saivarsaivarsaivar. Aivan varmasti tajuat mistä tässä keskustellaan jos sinulla on sitä koulutusta? Jollet, niin sitten kuulut siihen 70% korkeakouluopiskelijoista, joiden kapasiteetti ei riitä formaalilta tasolta ajatteluun nousemiseen. Eli ei tietenkään vaikuta sisäänpääsyyn moudollisesti, mutta vaikuttaa mahdollisuuksiin välillisesti, ja todella vaikuttaakin.
Vaikuttaa saman verran kuin jäätelönmyynnin kasvu vaikuttaa rais ka uksiin. Tutkimuksissa ei ole kyetty osoittamaan muuta kuin ilmiön olemassaolo, ei sen selittävää vaikutusta. Se, että vanhemmilla on akateeminen koulutus, ei jostain syystä ole suorassa yhteydessä lasten akateemiseen uraan, koska näissä "tutkimuksissa" unohdetaan aina katsoa kokonaisuutta. Kaikista akateemisten lapsista ei tule akateemisia eli mikä on mekanismi tämän ilmiön taustalla.
Vasemmistotaustaiset tutkijat haluavat selittää kaiken mahdollisen taloudesta käsin, jolloin luontevasti lapsen koulumenestys johtuu vanhempien tuloista, tulot taas koulutuksesta ja koulutus on ollut avain siihen hyväpalkkaiseen työhön. Samalla vanhemmat ovat manipuloineet lapsensa kapitalistisen koulutusmallin opetuslapsiksi, joten oikeastaan se lapsi ei osaa yhtään mitään, se saa ne kouluarvosanat siksi, että vanhemmat ovat mitä ovat.
Ei kausaliteettia nykytieteessä voi yhteiskunnallisella tasolla oikein todetakaan. Ilmiselviä mekanismeja joiden paikkansapitävyyttä voidaan jonkin verran tutkia juuri tälle syy-yhteydelle on kuitenkin ihan pilvin pimein.
Jostain syystä meillä ei tutkita niitä, jotka eivät päässeet yliopistoon. Silti heitä käytetään verrokkiryhmänä. Jos pääsykokeisiin osallistuu vain akateemisten perheiden lapsia, niin voidaanko silloin sanoa, että vanhempien koulutuksella on vaikutusta? Koskaan kun ei ole selvitetty, miksi osa nuorista ei hae yliopistoon - myös akateemisten perheiden lapsia kuuluu tähän joukkoon! Tutkijat vetävät aika hätiköityjä johtopäätöksiä muutamasta seikasta ja sitten julistavat sitä totuutena.
Tuossa nyt keskusteltavassa selvityksessä kohteena on vain 3 alan valmennuskurssit ja tiedot on kysytty yksinkertaisella lomakkeella. Huomioitavaa on, että vastaajan kotipaikkaa ei ole mitenkään otettu huomioon, joten ei voida tietää, onko vanhempien maksukykyä suurempi merkitys kuitenkin sillä, miten pääset valmennuskurssille ja onko se ollut omassa lukiossasi "maan tapa". Eikä sitäkään tiedetä, miten ne ilman valmennuskurssia yliopistoon päässeet luku-urakkansa suorittivat. Monia liian vaoimia kysymyksiä päätelmien tekoon!
Sulle on nyt päässyt syntymään vähän väärä käsitys tieteen toimimisesta. Sekoitat mediassa käytävän julkisen keskustelun siihen oikeaan tieteeseen. Nämä liikkuvat aivan eri sfääreissä, mutta tietenkin se todellinen tieteenteko on kansalle näkymätöntä, kun useimpien korkeakoulutettujenkin ymmärrys tieteen tekemisestä on jäänyt huonosti omaksutulle lukiotasolle ja akateeminen diskurssi on sitten täysin läpinäkymätöntä vaikka kaikki paperit olisivatkin täysin julkisia.
Helpottaako sinua yhtään, jos kerron olevani tohtori ja tiedän tieteestä ja tieteellisestä keskustelusta hieman keskivertokansalaista enemmän.
Akateemiseen diskurssiin ei kuulu toisen väheksyminen eikä edes se, että sinun tavallasi jättää näkemyksensä perustelematta. Vauva-palsta ei ole mitään tiedeyhteisö, mutta jos vetoat täällä tieteessä toimimiseen, niin silloin sinulta voi edellyttää mutun lisäksi myös faktaa.
Odotan innolla tieteellistä keskustelua kanssasi, joten näin aluksi voisit vähättelyn sijaan hieman avata sitä, miksi koet edellisen kommenttini sekoittavan mediassa käytävän keskustelun tiedemaailmassa käytävään ajatuksenvaihtoon. Todellinen tieteenteko voi olla varsin käytännönläheistä, mutta sillä on silti omat tarkasti määritellyt muotonsa ja lainalaisuutensa.
Ole hyvä, keskustelukenttä on vapaa.
Eipä se oikein helpota. Kyllä tohtorin pitäisi ymmärtää, ettei mikään yksittäinen tutkimus pyri kertomaan koko totuutta mistään asiasta, ja että se on vähän niinkuin yksittäinen puheenvuoro pitkässä dialogissa jonka päämääränä se kokonaiskuva totuudesta vasta on. Sinun kritiikkisi tutkimuksesta kuitenkin kohdistuvat nimenomaan niihin kohtiin, joissa se yksittäisena tutkimuksena ei kerrokaan kaikesta kaikkea. Tutkimusta myöskään ilmeisesti lukematta oletat, ettei siinä ole käsitelty tätä asiaa lainkaan tai pyritty asettamaan edes lyhyesti tuloksia laajemman tieteellisen keskustelun kontekstiin.
Luin kyllä kyseisen selvityksen. Sinä nähtävästi et paneutunut edes käytettyihin lähteisiin, vaikka nekin ovat julkisia.
Vaikuttaa siltä, että sinulla ei ole minkäänlaista kokemusta tiedemaailmasta tai siitä, miten mediassa aiheesta voi keskustella. Kritiikkini ei kohdistunut yksittäiseen tutkimukseen, joka toki on nyt erikseen nostettu esille ko. selvityksenä. Kritisoin sitä, että epärelevantit argumentit nostetaan kritiikittömästi esille aivan kuin ne implisiittisesti olisivat ainoa selittävä tekijä. Tieteentekijä muistaa sanoa, mitä tutkittavaan ilmiöön vaikuttavia asioita on jättänyt sillä kertaa tarkastelematta ja miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimus paljastaa myös sen, että korkeakoulun valintakokeeseen valmentavat kurssit edistävät opiskelupaikan saantia.
Perhetausta puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti hakija osallistuu valmennuskurssille ja pääsee opiskelemaan. Mitä korkeammin koulutetut ja tästä johtuen usein myös parempituloiset vanhemmat hakijalla on, sitä todennäköisemmin hän osallistuu valmennuskurssille, ja sitä todennäköisemmin hän myös saa tavoittelemansa opiskelupaikan.Pitkäjänteisyys ja koulutusmyönteisyys kodinperintönä on se syy, miksi näin käy. Luottamus siihen, että investointi koulutukseen kannattaa ja maksaa myöhemmin parempana palkkana itsensä takaisin. Asenteesta se on kiinni. Sosiaalipummius ja katkera asenne yhteiskunnassa menestyviin on pahin riippa mitä jälkikasvulleen voi antaa: tämä tutkimus sen todistaa, että kouluttamattomuus periytyy.
Se on yksi syy, miksi näin käy. Kovasti yrität perustella sen miksi ne joilla menee huonosti aina ansaitsevat sen ja aina ovat sen itse aiheuttaneet.
Hain työttömän yh:n lapsena vain oman paikkakunnan kouluihin. Ei ollut rahaa lähteä muualle pääsykokeisiin tai muuttaa jos olisin päässyt sisään. Erään amk:n kautta olisi tarjottu opiskelumahdollisuutta ulkomailla, niille jotka eivät päässeet sisään (en päässyt pääsykokeisiin rahan puutteen vuoksi), en voinut taloudellisista syistä ottaa vastaan. Olisin saanut myös opiskelupaikan t ulkomaisesta yliopistosta mutta ei ollut rahaa lähteä, olisi pitänyt tehdä maksullinen kielitesti ja muutto olisi maksanut myös.
Eipähän tähän mitään valtion apua voi tarjota, jokaisen pitäisi lapsiaan kannustaa koulusssa suoriutumaan kykyjensä mukaan.
Vaikka kuinka erikoistettaisiin vaikka lukio niin, että kaikki saisivat käydä kursseja, niin absoluuttinen määrä siisään pääsevistä ei kuitenkaan nouse. Aina jää joku rannalle, sen useampi, mitä suositumpi ala on.
Jos kaikki koulutettaisiin halujensa mukaan valitsemassaan ammattiin, niin se hylkääminen tapauhtuisi sitten joka tapauksessa myöhemmin, kun alan töitä ei löytyisi, rahaa ja aikaa vain olisi palanut suunnattomasti turhaan-
Samaten absoluuttinen köyhien määrä on vakia, aina on 50 prosenttia köyhempiä kuin toiset, ja aina puolet ihmiskunnasta ei ole niin lahjakasta kuin toinen puoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja. Viime lukuvuonna työskentelin sosioekonomisesti huonon alueen koulussa. Oppimistulokset siellä oli heikot. Nyt työskentelen sosioekonomisesti hyvän alueen koulussa ja oppimistulokset on huippuluokkaa. Myös häiriökäyttäytymistä ja väkivaltaa on huomattavasti vähemmän. Kasvuympäristöllä on siis todellakin merkitystä!
Vaihdoitko koulua sen takia, että oppimustulokset ovat parempia eliittialueen koulussa?
En, vaan siksi etten enää jaksanut sitä jatkuvaa väkivaltaa (myös itseeni kohdistuvaa).
Tapauksesi kertoo karua kieltä siitä kuinka eriarvoistava Suomen koulujärjestelmä on. Jos opettajatkin jo luikkivat pakoon kouluista joissa on sosioekonomisesti alemman luokan lapsia, niin kuka näitä nuoria auttaa kohti parempaa tulevaisuutta.
Tämä on vapaa maa ja saa itse valita mihin menee. Itsekin asun sellaisella alueella että ongelmia on hyvin vähän.
Sisäänottomäärät on linjoittain vähän alle kymmenen ja vähän yli kahdenkymmenen prosentin välillä hakijoiden määrästä. Kaikki hakijat eivät ole vakavia. Matemaattinen peruskyvykkyys on vähimmäisoletus, osa tulee sinne pääsykokeeseen katsomaan riittäiskö omat rahkeet sittenkin vaikka mitään merkkejä lahjoista ei ole tähän asti näkynyt ja vaivaakaan ei ole erityisemmin nähty. Harva valmistautuu pääsykokeisiin edes puolivillaisesti. Tietenkin se aines joka ei ole mitenkään keskimääräistä lahjakkaampaa, tosissaan, eikä keskimääräistä ahkerampaa jää ulkopuolelle, mutta niin heidän tuleekin. Heidän erottelemisensa on se muodollisuus. Se ei tarkoita, etteikö ihan jokainen alalle edes jotenkuten soveltuva pääsisi heittämällä sisään.
Sitten eri juttu jos kelpuuttaa pelkät kovatasoisimmat linjat.