Lue keskustelun säännöt.
Shokkiuutinen: Tuoreen tutkimuksen mukaan perhetausta vaikuttaa korkeakouluun sisäänpääsyyn!
27.03.2018 |
Tutkimus paljastaa myös sen, että korkeakoulun valintakokeeseen valmentavat kurssit edistävät opiskelupaikan saantia.
Perhetausta puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti hakija osallistuu valmennuskurssille ja pääsee opiskelemaan. Mitä korkeammin koulutetut ja tästä johtuen usein myös parempituloiset vanhemmat hakijalla on, sitä todennäköisemmin hän osallistuu valmennuskurssille, ja sitä todennäköisemmin hän myös saa tavoittelemansa opiskelupaikan.
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja. Viime lukuvuonna työskentelin sosioekonomisesti huonon alueen koulussa. Oppimistulokset siellä oli heikot. Nyt työskentelen sosioekonomisesti hyvän alueen koulussa ja oppimistulokset on huippuluokkaa. Myös häiriökäyttäytymistä ja väkivaltaa on huomattavasti vähemmän. Kasvuympäristöllä on siis todellakin merkitystä!
Mitenkäs äidinkielenopinnot tältä "opettajalta " sujuivat..:?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olette vanhempien opettajille antamista kalliista lahjoista? Vaikuttaako ne oppilaan arvosanoihin. Mitä luulette?
Eivät suoranaisesti, toivottavasti. Itselläni on opettajatuttuja ja eräs kauhisteli vuokralähiöiden lasten kotioloja ja vamhempia. Lapsia voidaan tiedostamatta asettaa arvojärjestykseen esim. vanhempien aseman mukaan. Sama kun entinen liikunnanopettajani antoi liikuntanumeron painon mukaan. Jos lihoi hieman, numero oli huonompi ja jos laihtui niin numero nousi. Liikuntatunneilla suoriutumisella ei ollut vaikutusta.
80-90- luvun liikunnanopettajat oli juuri tällaisia
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olette vanhempien opettajille antamista kalliista lahjoista? Vaikuttaako ne oppilaan arvosanoihin. Mitä luulette?
Ei vaikuta. Ylioppilatutkintolautakunta saa vuosittain satoje tuhansien eurojen arvosta lahjoja, mutta silti arvosanat ei nouse, jos ei ole aihetta.
Suomessa on ehkä maailman tasa-arvoisin opiskelujärjestelmä ja parhaat tuet. Muualla maailmassa vanhemmat säästävät-jos pystyvät- lapsilleen opiskelurahoja vuosikausia. Suomessa pystyy jokainen tarpeeksi älykäs saamaan yliopistotutkinnon, jopa ilman lainanottoa. Ja silti hemmetti tää kansa vaan valittaa!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys on tuhansissa perheissä kouluttautumisen este. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että pula rahasta on vaikuttanut siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Ei siis koske pelkästään korkeakouluja.
Voi hyvänen aika. Kuinka paljon Suomalainen vielä haluaa tukea opiskeluun. Eikö opintotuki ja asumistuki riitä? Puoli ilmaiset matkat ja ruokailut? Mahdollisuus ottaa periaatteessa ilmaista lainaa opintoja varten. Minä tein opintojen lomassa iltaisin ja viikonloppuina töitä. Ei tarvinnut olla käsiojossa valittamassa vaan rahaa piisasi välttämättömiin ja jäipä jotain myös kaljotteluun.
Ja opiskelit vuonna kivi
Ilmaista lainaa? Nykyään opintolaina on 650 euroa / kk eikä töistä valmistumisen jälkeen tietoakaan. Maksele työttömyyskorvauksista 20000 euroa ilmaista rahaa takaisin.
jos valmistut tavoiteajassa, saat osan lainasta anteeksi. Lisäksi on hankala löytää alkuperäisen tutkimusen mukaisia lääkäreitä,kauppatieteilijöitä tai oikkareita, jotka eivät pääse töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.
Turhaan te tätä alapeukutatte, kyse on korkeakouluun pääsystä eikä hakemisesta ja siihen perhetausta ei taatusti vaikuta koska perhetaustaa ei edes kysytä hakupapereissa missään. Korrelaatiota noilla voi toki olla mutta kyse oli siitä että se vaikuttaa sisäänpääsyyn.
Alapeukuttajat ette taida ymmärtää tilastollisista riippuvuuksista mitään ja tuskin siis olette korkeakoulutettuja, tai jos olette niin menkääs takaisin tilastotieteen peruskurssille kun on näemmä jäänyt oppi vähän vajaaksi.
Nönnönnöö, saivarsaivarsaivar. Aivan varmasti tajuat mistä tässä keskustellaan jos sinulla on sitä koulutusta? Jollet, niin sitten kuulut siihen 70% korkeakouluopiskelijoista, joiden kapasiteetti ei riitä formaalilta tasolta ajatteluun nousemiseen. Eli ei tietenkään vaikuta sisäänpääsyyn moudollisesti, mutta vaikuttaa mahdollisuuksiin välillisesti, ja todella vaikuttaakin.
Vaikuttaa saman verran kuin jäätelönmyynnin kasvu vaikuttaa rais ka uksiin. Tutkimuksissa ei ole kyetty osoittamaan muuta kuin ilmiön olemassaolo, ei sen selittävää vaikutusta. Se, että vanhemmilla on akateeminen koulutus, ei jostain syystä ole suorassa yhteydessä lasten akateemiseen uraan, koska näissä "tutkimuksissa" unohdetaan aina katsoa kokonaisuutta. Kaikista akateemisten lapsista ei tule akateemisia eli mikä on mekanismi tämän ilmiön taustalla.
Vasemmistotaustaiset tutkijat haluavat selittää kaiken mahdollisen taloudesta käsin, jolloin luontevasti lapsen koulumenestys johtuu vanhempien tuloista, tulot taas koulutuksesta ja koulutus on ollut avain siihen hyväpalkkaiseen työhön. Samalla vanhemmat ovat manipuloineet lapsensa kapitalistisen koulutusmallin opetuslapsiksi, joten oikeastaan se lapsi ei osaa yhtään mitään, se saa ne kouluarvosanat siksi, että vanhemmat ovat mitä ovat.
Ei kausaliteettia nykytieteessä voi yhteiskunnallisella tasolla oikein todetakaan. Ilmiselviä mekanismeja joiden paikkansapitävyyttä voidaan jonkin verran tutkia juuri tälle syy-yhteydelle on kuitenkin ihan pilvin pimein.
Jostain syystä meillä ei tutkita niitä, jotka eivät päässeet yliopistoon. Silti heitä käytetään verrokkiryhmänä. Jos pääsykokeisiin osallistuu vain akateemisten perheiden lapsia, niin voidaanko silloin sanoa, että vanhempien koulutuksella on vaikutusta? Koskaan kun ei ole selvitetty, miksi osa nuorista ei hae yliopistoon - myös akateemisten perheiden lapsia kuuluu tähän joukkoon! Tutkijat vetävät aika hätiköityjä johtopäätöksiä muutamasta seikasta ja sitten julistavat sitä totuutena.
Tuossa nyt keskusteltavassa selvityksessä kohteena on vain 3 alan valmennuskurssit ja tiedot on kysytty yksinkertaisella lomakkeella. Huomioitavaa on, että vastaajan kotipaikkaa ei ole mitenkään otettu huomioon, joten ei voida tietää, onko vanhempien maksukykyä suurempi merkitys kuitenkin sillä, miten pääset valmennuskurssille ja onko se ollut omassa lukiossasi "maan tapa". Eikä sitäkään tiedetä, miten ne ilman valmennuskurssia yliopistoon päässeet luku-urakkansa suorittivat. Monia liian vaoimia kysymyksiä päätelmien tekoon!
Sulle on nyt päässyt syntymään vähän väärä käsitys tieteen toimimisesta. Sekoitat mediassa käytävän julkisen keskustelun siihen oikeaan tieteeseen. Nämä liikkuvat aivan eri sfääreissä, mutta tietenkin se todellinen tieteenteko on kansalle näkymätöntä, kun useimpien korkeakoulutettujenkin ymmärrys tieteen tekemisestä on jäänyt huonosti omaksutulle lukiotasolle ja akateeminen diskurssi on sitten täysin läpinäkymätöntä vaikka kaikki paperit olisivatkin täysin julkisia.
Helpottaako sinua yhtään, jos kerron olevani tohtori ja tiedän tieteestä ja tieteellisestä keskustelusta hieman keskivertokansalaista enemmän.
Akateemiseen diskurssiin ei kuulu toisen väheksyminen eikä edes se, että sinun tavallasi jättää näkemyksensä perustelematta. Vauva-palsta ei ole mitään tiedeyhteisö, mutta jos vetoat täällä tieteessä toimimiseen, niin silloin sinulta voi edellyttää mutun lisäksi myös faktaa.
Odotan innolla tieteellistä keskustelua kanssasi, joten näin aluksi voisit vähättelyn sijaan hieman avata sitä, miksi koet edellisen kommenttini sekoittavan mediassa käytävän keskustelun tiedemaailmassa käytävään ajatuksenvaihtoon. Todellinen tieteenteko voi olla varsin käytännönläheistä, mutta sillä on silti omat tarkasti määritellyt muotonsa ja lainalaisuutensa.
Ole hyvä, keskustelukenttä on vapaa.
Eipä se oikein helpota. Kyllä tohtorin pitäisi ymmärtää, ettei mikään yksittäinen tutkimus pyri kertomaan koko totuutta mistään asiasta, ja että se on vähän niinkuin yksittäinen puheenvuoro pitkässä dialogissa jonka päämääränä se kokonaiskuva totuudesta vasta on. Sinun kritiikkisi tutkimuksesta kuitenkin kohdistuvat nimenomaan niihin kohtiin, joissa se yksittäisena tutkimuksena ei kerrokaan kaikesta kaikkea. Tutkimusta myöskään ilmeisesti lukematta oletat, ettei siinä ole käsitelty tätä asiaa lainkaan tai pyritty asettamaan edes lyhyesti tuloksia laajemman tieteellisen keskustelun kontekstiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olette vanhempien opettajille antamista kalliista lahjoista? Vaikuttaako ne oppilaan arvosanoihin. Mitä luulette?
Ei vaikuta. Ylioppilatutkintolautakunta saa vuosittain satoje tuhansien eurojen arvosta lahjoja, mutta silti arvosanat ei nouse, jos ei ole aihetta.
Ja mikähän on tietolähteesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys on tuhansissa perheissä kouluttautumisen este. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että pula rahasta on vaikuttanut siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Ei siis koske pelkästään korkeakouluja.
ihan saman opintolainan kaikki saa.
Köyhyys ja kouluttamattomuus perheessä ei ole geneettinen ominaisuus vaan mittava konkreettinen etumatka, mikä rikkaiden ja koulutettujen perheiden lapsille syntymässä annetaan. Tämä on fakta. Rikkaat ja koulutetut ovat etuoikeutetussa asemassa, he ja akvat lapsillee sekä aineellista että kulttuurisita pääomaa ja siten heidän lapsensa ovat etuoikeutettuja suhteessa köyhien ja kouluttamattomian perheiden lapsiin. Tämä on lapselle todella epäreilua, mutta erittäin vaikea tasata. taloudellisesti ainakin pitäisi, sillä nykyisellään lukiokin on kustannuksiltaan jo helposti ylivoimaisen tuntuinen.
köyhyys ja kouluttamattomuus korreloi erittäin paljon älykkyysosamäärän kanssa, mikä on geneettinen ominaisuus.
linkkiä?
Vierailija kirjoitti:
... Internet on täynnä paskaa pseudotiedettä (usein täysin eksplisiittistä natsipropagandaa) juuri älykkyysosamäärän periytyvyydestä. Tee itse oma tutkimustyösi niin ei mene sekään aika hukkaan etkä saastuta päätäsi maailmanhistorian valheellisimmalla "tieteellä". Aineisto on äärimmäisen yliyksinkertaistettua ja elitistille/rasistille/seksistille intuitiivista. Ikävä kyllä monien oikeiden akateemikkojen sympatiat on tällä puolella, ja ihan oikeaa vaikkakin motivoitunutta tutkimustyötä on olemassa paljon näiden kantojen validoimiseksi.
Hienosti sait mahtumaan kommenttiisi kaikki itsellesi vastenmieliset ja "väärät" ideologiat. Taidan kuitenkin arvata, mitä "edistyksellistä" ideologiaa itse edustat. LOL
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kuuluu kannattaako yhteiskunnan varoilla korkeakouluttaa ihmisiä tekemään tällaisia tutkimuksia joiden tuloksen näkee jokainen ihan ilman mitään tutkimuksia katselemalla ympärilleen. Onko nämä nyt niitä ns. suojatyöpaikkoja?
Näin se vain on! Koulutus ja opiskelut on homojen hommia.
Onko näin? Mihin perustat väittämäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... Internet on täynnä paskaa pseudotiedettä (usein täysin eksplisiittistä natsipropagandaa) juuri älykkyysosamäärän periytyvyydestä. Tee itse oma tutkimustyösi niin ei mene sekään aika hukkaan etkä saastuta päätäsi maailmanhistorian valheellisimmalla "tieteellä". Aineisto on äärimmäisen yliyksinkertaistettua ja elitistille/rasistille/seksistille intuitiivista. Ikävä kyllä monien oikeiden akateemikkojen sympatiat on tällä puolella, ja ihan oikeaa vaikkakin motivoitunutta tutkimustyötä on olemassa paljon näiden kantojen validoimiseksi.
Hienosti sait mahtumaan kommenttiisi kaikki itsellesi vastenmieliset ja "väärät" ideologiat. Taidan kuitenkin arvata, mitä "edistyksellistä" ideologiaa itse edustat. LOL
Elitismin, natsismin, seksismin ja rasismin puolesta, "edistyksellisiä" aatteita vastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja. Viime lukuvuonna työskentelin sosioekonomisesti huonon alueen koulussa. Oppimistulokset siellä oli heikot. Nyt työskentelen sosioekonomisesti hyvän alueen koulussa ja oppimistulokset on huippuluokkaa. Myös häiriökäyttäytymistä ja väkivaltaa on huomattavasti vähemmän. Kasvuympäristöllä on siis todellakin merkitystä!
Vaihdoitko koulua sen takia, että oppimustulokset ovat parempia eliittialueen koulussa?
En, vaan siksi etten enää jaksanut sitä jatkuvaa väkivaltaa (myös itseeni kohdistuvaa).
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ehkä maailman tasa-arvoisin opiskelujärjestelmä ja parhaat tuet. Muualla maailmassa vanhemmat säästävät-jos pystyvät- lapsilleen opiskelurahoja vuosikausia. Suomessa pystyy jokainen tarpeeksi älykäs saamaan yliopistotutkinnon, jopa ilman lainanottoa. Ja silti hemmetti tää kansa vaan valittaa!!!
Tämä on totta. Myös valmennuskurssejakin on useimmilla aivan pienipalkkaisillakin vanhemmilla varaa kustantaa lapsilleen.
On edullisia hotelleja (esim. Omenahotellit)joissa yöpyä sekä opiskelijat saavat myös opiskelijakortillaan ( kannattaa hommata tälläinen ) alennusta matkoihin junilla ja busseilla, Onnibussihan on jo muutoinkin edullinen kurssipaikkakunnille.
Olen myös kuullut että Kelasta voi varaton opiskelija saada tukea matkoihin ja pakollisiin yöpymisiin pääsykoepaikkakunnille. ( Ja ehkä valmennuskursseihinkin)
Itsestä ja viitseliäisyydestä ovat nämäkin kiinni. Kannattaa ottaa asioista selvää eikä uskoa kuulopuheita.Jos sokeasti uskoo mitä täällä lietsotaan opiskelujen , valmennuskurssien , matkojen ym. kalleudesta, voi todellakin jäädä se korkeakoulutuspaikka saamatta !!!
Muka vain korekastikoulutettujen lapsia yliopistoissa ! Älkää uskoko ! Suurin osa on aivan tavallisista työläisperheistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ehkä maailman tasa-arvoisin opiskelujärjestelmä ja parhaat tuet. Muualla maailmassa vanhemmat säästävät-jos pystyvät- lapsilleen opiskelurahoja vuosikausia. Suomessa pystyy jokainen tarpeeksi älykäs saamaan yliopistotutkinnon, jopa ilman lainanottoa. Ja silti hemmetti tää kansa vaan valittaa!!!
Tämä on totta. Myös valmennuskurssejakin on useimmilla aivan pienipalkkaisillakin vanhemmilla varaa kustantaa lapsilleen.
On edullisia hotelleja (esim. Omenahotellit)joissa yöpyä sekä opiskelijat saavat myös opiskelijakortillaan ( kannattaa hommata tälläinen ) alennusta matkoihin junilla ja busseilla, Onnibussihan on jo muutoinkin edullinen kurssipaikkakunnille.
Olen myös kuullut että Kelasta voi varaton opiskelija saada tukea matkoihin ja pakollisiin yöpymisiin pääsykoepaikkakunnille. ( Ja ehkä valmennuskursseihinkin)
Itsestä ja viitseliäisyydestä ovat nämäkin kiinni. Kannattaa ottaa asioista selvää eikä uskoa kuulopuheita.Jos sokeasti uskoo mitä täällä lietsotaan opiskelujen , valmennuskurssien , matkojen ym. kalleudesta, voi todellakin jäädä se korkeakoulutuspaikka saamatta !!!
Muka vain korekastikoulutettujen lapsia yliopistoissa ! Älkää uskoko ! Suurin osa on aivan tavallisista työläisperheistä.
Ai, että suurin osa yliopistopiskelijoista muka duunariperheen lapsia. Tämähän oli todellinen shokkiuutinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.
Kaksi lastamme opiskelee DI:ksi. Ilman mitään pääsykokeita pääsivät sisään, ensiyrittämällä.
Tekniikan alan pääsykokeet onkin lähinnä muodollisuus, noille aloille ei ole mikään kova karsinta.
Olisi varmaankin pitänyt sitten hakea opiskelemaan yliopistoon, jos se noin helppoa on. Hain aikoinaan suomen ”parhaaseen” teknilliseen ammattikorkeakouluun. Hakijoita tietotektiikkaan noin 600/vuosi. Aloituspaikkoja 100 kappaletta. Ensimmäisenä vuotena olin sijalla 108, en päässyt sisälle edes varasijalta. Toisena vuotena olin sijalla 32 ja pääsin sisään. Tuona vuonna aloitti 78 oppilasta, koska sen useampi ei koetta läpäissyt. Meistä taisi noin 30 valmistua lopulta. En sitten tiedä onko asiat muutuneet 15 vuoden aikana, mutta väite kuulostaa melko oudolta.
Pikemminkin siihen korkeakoulun sisäänpääsyyn voivat vaikuttaa varakkaiden vanhempien suhteet..
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin siihen korkeakoulun sisäänpääsyyn voivat vaikuttaa varakkaiden vanhempien suhteet..
Että mitä? Pilailetko? Tai olet ihan tietämätön siitä miten korkeakouluihin pyritään. Valintakoepisteet ja/tai ylioppilaskokeen pisteet määräävät sisäänpääsyn. Vanhemmilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Yllättyneitä ovat:
-
-
-
Unohtamatta tietenkin:
-
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin siihen korkeakoulun sisäänpääsyyn voivat vaikuttaa varakkaiden vanhempien suhteet..
Olenkin epäillyt asian olevan näin. Kiitos että jaoit tietosi.
Ilmaista lainaa? Nykyään opintolaina on 650 euroa / kk eikä töistä valmistumisen jälkeen tietoakaan. Maksele työttömyyskorvauksista 20000 euroa ilmaista rahaa takaisin.