Lue keskustelun säännöt.
Shokkiuutinen: Tuoreen tutkimuksen mukaan perhetausta vaikuttaa korkeakouluun sisäänpääsyyn!
27.03.2018 |
Tutkimus paljastaa myös sen, että korkeakoulun valintakokeeseen valmentavat kurssit edistävät opiskelupaikan saantia.
Perhetausta puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti hakija osallistuu valmennuskurssille ja pääsee opiskelemaan. Mitä korkeammin koulutetut ja tästä johtuen usein myös parempituloiset vanhemmat hakijalla on, sitä todennäköisemmin hän osallistuu valmennuskurssille, ja sitä todennäköisemmin hän myös saa tavoittelemansa opiskelupaikan.
Kommentit (258)
Onneksi myös ruotsinkielisten on vaikeampi päästä yliopistoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.
Vanhemmat maanviljelijöitä, minä FM. En käynyt mitään valmennuskursseja ja pääsin kaikkialle mihin hain, vaikka olivat suosittuja koulutusohjelmia..
Näinhän sen kuuluu ollakkin. Itse kannatan myös lukukausimaksuja yliopistoihin, jolla varmistetaan se, ettei paskasakki tule sinne. Meitä varakkaimmista suvuista tulevia harmittaa se, että yliopistot ovat nykyään rappeutuneet täysin, koska kaiken maailman juntit ovat pilanneet ne.
Yliopistot ja korkeakoulut takaisin niille tasolle, mille ne kuuluvatkin ja lukukausimaksut heti käyttöön niissä!
Ihan vissisti olimme köyhiä maalaiskylien lapsia mieheni kanssa. Köyhyyttä ei nostettu tikun nokkaan. Häpeä olisi ollut mennä sossun luukulle. Suuri häpeä. Vanhemmat eivät vinkuneet yhteiskunnalta sitä ja tätä. Olemme kumpikin yliopistokoulutuksen suorittaneita. Ihmiset olivat silloin eri maata. Nyt tämän sossuyhteiskunnan kasvatit odottavat suu auki, jotta joku tiputtaa sinne ruokaa.
Lapsemme valmistuu pian yliopistosta. Ei kyse ole aina rahasta. Selkärangattamuus kansantauti. Ihmisten oma yrittäminen surkastuu kun tiedetään, että oikeasti ei tarvitsekaan yrittää. Vali. Vali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.
Kiva juttu teille, mutta olette kuitenkin tilastopoikkeamia.
Tilastot ovat jo usamman vuoden kertoneet, että ns. sosiaalinen nousu on vaikutunut huomattavasti.
Nuo preppauskurssit ovat todella kalliita, joten tavisperheillä ei käytännössä ole niihin varaa.
Nyt on uutisoitu valmennuskursseja myytävän jo peruskoululaisille, lukioikäisistä puhumattakaan.
Kyllä duunariperheen vanhemmilla on varmasti varaa valmennuskursseihin. Molemmat työssäkäyviä keskipalkkaisia . Jos ei muutaman sadan kurssiin ole varaa niin kylläpä on huonosti asiat!!!
Älä viitsi vouhkata. Jäikö itseltäsi koulutetuista vanhemmistasi ja preppauskursseistasi huolimatta "korkeakouluun" pääsemättä , ja kadehdit heitä jotka sinne pääsevät ilman mitään "tukiopetusta"?!
Vaikutat tyhmältä jankkaajalta! Lopeta jo. Mene apukouluun kertaamaan , äläkä haaveile mahdottomia!!
Ah, tuota ajatusten Tonavaa, joka lajilleen tyypillisesti antaa itsestään hyvinkin yksinkertaisen kuvan - tosin tahtomattaan ja uskoen itse vaikuttavansa nokkelalta.
Toimivien preppauskurssien hintoja keväältä 2018:
Kauppakorkea 4980 €
Oikis 3280 €
Lääkis (Tampere) 2590 €
Onhan niitä muutaman satasenkin kursseja, kokonaan toinen juttu, onko niistä oikeasti mitään hyötyä, ne kun tarkoittavat lähinnä itsekseen opiskelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tässä tutkimuksessa mitään uutta ollut - koulutus periytyy ja varakkaiden/keskiluokkaisten lapset valikoituvat suorittamaan akateemista ylempää korkeakoulututkintoa.
Kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan myös oman sosiaaliluokan uusintamisesta ja sosialisaatioprosessista, jotka kulminoituvat opiskeluvalmiuksiin, ajatteluntaitoihin ja erilaisiin tavoitteisiin. Lapsille voi olla selvää jo alakoulussa, että he lähtevät opiskelemaan yliopistoon kun taas osa lapsista ei vielä lukiossakaan oikein tiedä mikä se yliopisto ihan käytännössä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.
Kiva juttu teille, mutta olette kuitenkin tilastopoikkeamia.
Tilastot ovat jo usamman vuoden kertoneet, että ns. sosiaalinen nousu on vaikutunut huomattavasti.
Nuo preppauskurssit ovat todella kalliita, joten tavisperheillä ei käytännössä ole niihin varaa.
Nyt on uutisoitu valmennuskursseja myytävän jo peruskoululaisille, lukioikäisistä puhumattakaan.
Kyllä duunariperheen vanhemmilla on varmasti varaa valmennuskursseihin. Molemmat työssäkäyviä keskipalkkaisia . Jos ei muutaman sadan kurssiin ole varaa niin kylläpä on huonosti asiat!!!
Älä viitsi vouhkata. Jäikö itseltäsi koulutetuista vanhemmistasi ja preppauskursseistasi huolimatta "korkeakouluun" pääsemättä , ja kadehdit heitä jotka sinne pääsevät ilman mitään "tukiopetusta"?!
Vaikutat tyhmältä jankkaajalta! Lopeta jo. Mene apukouluun kertaamaan , äläkä haaveile mahdottomia!!
Ah, tuota ajatusten Tonavaa, joka lajilleen tyypillisesti antaa itsestään hyvinkin yksinkertaisen kuvan - tosin tahtomattaan ja uskoen itse vaikuttavansa nokkelalta.
Toimivien preppauskurssien hintoja keväältä 2018:
Kauppakorkea 4980 €
Oikis 3280 €
Lääkis (Tampere) 2590 €
Onhan niitä muutaman satasenkin kursseja, kokonaan toinen juttu, onko niistä oikeasti mitään hyötyä, ne kun tarkoittavat lähinnä itsekseen opiskelua.
Huh huh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskiluokkaisten korkeakoulutettujen ja ylempiluokkaisten vanhempien lapset hankkivat todennäköisemmin korkeakoulutuksen, koska näiden ominaisuuksien taustalla olevat ajattelu- ja tointatavat periytyvät. Vielä 70-luvulla korkeakouluihin lähtiin ja päästiinkin todennäköisemmin kaikista sosiaaliluokista. Nyt mahdollisuudet ovat teoriassa kaikille samat, mutta käytännössä hyväosaisuus periytyy voimakkaammin kuin parina viimeisenä vuosikymmenenä.
Hyvinvointivaltiolla on kääntöpuolensa, ja liittyy siihen, että meillä on monennen sukupolven kouluttamattomia ja sosiaaliturvan varassa eläviä perheitä. Ei niissä perheissä saada samaa mallia, joka iskostetaan hyväosaisissa perheissä lapsiin jo varhain. Alemmista sosiaaliluokista nouseminen vaatii yksilöltä huomattavasti enemmän kompensaatiokeinoja ja henkisiä resursseja.
Kyllä mun täytyy tunnustaa, että olen vähän kade :(
Minulla ei ole erityisen rikkaaat vanhemmat ja kun olin 16-vuotias ja lähdin opiskelemaan, ei minulla olisi oikeastaan ollut mitään mahdollisuuksia mennä lukioon, koska ei olisi ollut rahaa ostaa kirjoja. Niinpä menin ammattikouluun ja sen jälkeen pääsin ammattikorkeakouluun.
Tuolloin eräs kaverini, "hyvän perheen lapsi" pääsi yliopistoon ja muutti opiskelualueelle pieneen UUTEEN kaksioon ja se asunto oli niiiiin kivasti sisustettu, sinne oli tietysti avustettu kaikkea ja se oli samanlainen kuin minulla vasta 30-vuotiaana. Oma kämppäni oli tuolloin pieni vanha yksiö spurgualueella, jossa oli vanhat huonekalut kotoani ja kaikkea epämääräistä sälää. En saanut mitään rahallista avustusta mihinkään ja toisaalta oli kivaa elää niin itsenäisesti, mutta hieman mietin nyt jälkeenpäin, olisinko kaivannut jotain tukea... Saatoin olla nälissäni viikon, kun ei ollut rahaa. Sossusta en saanut mitään jostain syystä?
Kun vertaan minua ja tuota kaveriani, niin olen vieläkin aika luuseri tuohon verrattuna. Hänellä oli jotenkin turvatumpi nuoruus, eikä tarvinnut pelätä ettei ole varaa ostaa vaikkapa ruokaa jos ostaa yhden opiskelukirjan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat duunareita. Minä DI. Veljeni tekniikan tohtori. Kumpikaan ei käynyt mitään valmennuskursseja.
Kiva juttu teille, mutta olette kuitenkin tilastopoikkeamia.
Tilastot ovat jo usamman vuoden kertoneet, että ns. sosiaalinen nousu on vaikutunut huomattavasti.
Nuo preppauskurssit ovat todella kalliita, joten tavisperheillä ei käytännössä ole niihin varaa.
Nyt on uutisoitu valmennuskursseja myytävän jo peruskoululaisille, lukioikäisistä puhumattakaan.
Kyllä duunariperheen vanhemmilla on varmasti varaa valmennuskursseihin. Molemmat työssäkäyviä keskipalkkaisia . Jos ei muutaman sadan kurssiin ole varaa niin kylläpä on huonosti asiat!!!
Älä viitsi vouhkata. Jäikö itseltäsi koulutetuista vanhemmistasi ja preppauskursseistasi huolimatta "korkeakouluun" pääsemättä , ja kadehdit heitä jotka sinne pääsevät ilman mitään "tukiopetusta"?!
Vaikutat tyhmältä jankkaajalta! Lopeta jo. Mene apukouluun kertaamaan , äläkä haaveile mahdottomia!!
Ah, tuota ajatusten Tonavaa, joka lajilleen tyypillisesti antaa itsestään hyvinkin yksinkertaisen kuvan - tosin tahtomattaan ja uskoen itse vaikuttavansa nokkelalta.
Toimivien preppauskurssien hintoja keväältä 2018:
Kauppakorkea 4980 €
Oikis 3280 €
Lääkis (Tampere) 2590 €
Onhan niitä muutaman satasenkin kursseja, kokonaan toinen juttu, onko niistä oikeasti mitään hyötyä, ne kun tarkoittavat lähinnä itsekseen opiskelua.
Höpönlöpön. Jos esimerkiksi oikiksessa haluaa, kannattaa mennä ainejärjestön omalle kurssille, joka esimerkiksi Turussa on kalleimmillaankin 10 % tuosta. Vetäjät tuntevat aihealueen, kirjan ja sen kirjoittajan sekä itse tentin läpikotaisin. Lisäksi raha menee suoraan sille ainejärjestölle, johon sisäänpäästessään liittyy, ei jollekin bisnestä tekevälle yritykselle. Toisekseen, oikiksessa mennessä ei ehkä edes kannata tuhlata aikaa hirveästi ylimääräiseen kikkailuun. Kaikki tarvittava tieto on edelleen, satunnaisista aineistotehtävistä huolimatta, niissä pääsykoekirjoissa, ja ne nyt pitää vaan osata ulkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten opiskelu ja työt sitten sujuvat, jos tyyppi tarvitsee aina vanhempiensa tukea?
Helposti jos työskentelee myöhemmin vanhempien järjestämässä suojatyöpaikkassa :)
Tunnen yhden, ollut aina rahoitettu muiden taholta. Isä meni ja kuoli nuorena, joten naimisiin hyvätuloisen puolison kanssa, kunnes konkurssi vei rakkauden ja luottotiedot. Sitten uudestaan naimisiin, eikä ymmärtänyt että avioehto vois olla jotenkin paha, kun hyvätuloinen puoliso kustansi makean elämän. Puoliso petti kuitenkin, ja kuoli kesken kaiken. Nyt alkaa olla 60v ja huokailee että mistä löytäisi rikkaan ja vanhan puolison, joka kuolisi pian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun täytyy tunnustaa, että olen vähän kade :(
Minulla ei ole erityisen rikkaaat vanhemmat ja kun olin 16-vuotias ja lähdin opiskelemaan, ei minulla olisi oikeastaan ollut mitään mahdollisuuksia mennä lukioon, koska ei olisi ollut rahaa ostaa kirjoja. Niinpä menin ammattikouluun ja sen jälkeen pääsin ammattikorkeakouluun.
Tuolloin eräs kaverini, "hyvän perheen lapsi" pääsi yliopistoon ja muutti opiskelualueelle pieneen UUTEEN kaksioon ja se asunto oli niiiiin kivasti sisustettu, sinne oli tietysti avustettu kaikkea ja se oli samanlainen kuin minulla vasta 30-vuotiaana. Oma kämppäni oli tuolloin pieni vanha yksiö spurgualueella, jossa oli vanhat huonekalut kotoani ja kaikkea epämääräistä sälää. En saanut mitään rahallista avustusta mihinkään ja toisaalta oli kivaa elää niin itsenäisesti, mutta hieman mietin nyt jälkeenpäin, olisinko kaivannut jotain tukea... Saatoin olla nälissäni viikon, kun ei ollut rahaa. Sossusta en saanut mitään jostain syystä?
Kun vertaan minua ja tuota kaveriani, niin olen vieläkin aika luuseri tuohon verrattuna. Hänellä oli jotenkin turvatumpi nuoruus, eikä tarvinnut pelätä ettei ole varaa ostaa vaikkapa ruokaa jos ostaa yhden opiskelukirjan.
Tähän vielä lisää katkeruutta: samassa taloyhtiössä asui eräs "sossun kasvatti" eli sellainen lapsi, joka oli huostaanotettu alkoholistivanhemmilta. En ole tuosta tietenkään kade, mutta.... Hän oli lukiossa, ja sossu kustansi ihan kaiken: kirjat, asumisen, ruoan kaiken. Jopa auton. Minä en saanut samasta lafkasta yhtään mitään.. :( Koska vanhempani eivät olleet alkkiksia, vaan vain köyhiä.
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssejakin tärkeämpää on lasten "valmentaminen" syntymästä asti kohti parempaa tulevaisuutta. Kouluttautuneet vanhemmat tietävät mihin aineisiin lapsten kannattaa panostaa koulussa. Matkustelu, vanhempien työskentelyt ulkomailla, kielikurssit, harrastukset jne. tukevat lapsen menestymismahdollisuuksia vanhempana.
Mua vähän aina ärsyttää tällaiset tekstit. Koska joo, tottakai tällaisesta on hyötyä. Mutta ei se mitenkään välttämätöntä ole, ihan peruspaskoista oloista voi myös ponnistaa parempaan koulutukseen ja ammattiin.
Omat vanhempani olivat lakaisukoneen kuljettaja ja kotiäiti. Ei tod. matkusteltu, työskennelty ulkomailla, käyty kielikursseilla, tai ylipäätään saanut vanhemmilta minkäänlaista kannustusta koulunkäyntiin.
Ei meitä hakattu, eikä oltu nälässä, joten selviytymisestä ei sinänsä joutunut kamppailemaan, vaikka välillä sossun kupongilla ruokaa haettiinkin. Ja lamassa perhe menetti kaiken.
MUTTA pointtina: tottakai lähtökohdat on monesti monella tapaa epätasa-arvoiset. Ei se silti tarkoita, etteikö ihan normaalilla opiskelulla ja työnteolla voisi päästä ihan yhtä pitkälle kuin se viereisen penkin hyvän perheen tyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kukaan koskaan tarjonnut yhtään järkevää ratkaisuehdotusta tähän rakenteelliseen ongelmaan? Selvähän se on että vanhemmat siirtävät omat asenteensa jälkipolville, eikä niitä hyväosaisia oikein voi estää pyrkimästä antamaan lapsilleen parhaita mahdollisia lähtökohtia elämään. Silloin 70-luvulla asiat oli toisin kun "kaikki" oli köyhistä duunariperheistä, jolloin yliopistoihin pääsi ne, joilla kapasiteetti riitti ja joilla oli kannustavat vanhemmat. Oman isäni köyhä yh-äiti komensi silloin kaikki lapsensa käymään lukion ja niin siitä huimapääpojastakin tuli lopulta tohtori. Varmasti ei olisi tullut jos äiti ei olisi siihen kannustanut. Vaikka aika oli silloin toinen, kyllä vanhempien vaikutus on ollut suuri. Rahasta se ei ole kiinni, ei silloin eikä nykypäivänä, ei kaikilla akateemisillakaan perheillä ole varaa kustantaa lapsilleen valmennuskursseja tai opintoja ulkomailla. Muu kotoa saatu pääoma on paljon tärkeämpää.
Aika kylmästi tuntuu osa teistä suhtautuvan asiaan. Totta kai yksilö on loppuviimein itse vastuussa valinnoistaan. Totuus on kuitenkin se, että mitä nuorempana omaa tulevaisuutta koskevat valinnat pitäisi tehdä sitä suurempi on perhetaustan vaikutus näihin valintoihin. Oikeistohallitus pyrkii toimillaan juuri tähän.
Joo ja maailma ei oo yhtään tasa-arvoinen kun jotkut syntyy älykkäämmiksi ja toiset tyhmemmiksi! Miten valtio aikoo tämänkin epäkohdan korjata?!
Vierailija kirjoitti:
Joo ja maailma ei oo yhtään tasa-arvoinen kun jotkut syntyy älykkäämmiksi ja toiset tyhmemmiksi! Miten valtio aikoo tämänkin epäkohdan korjata?!
Miten liittyy aloitukseen?
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmästi tuntuu osa teistä suhtautuvan asiaan. Totta kai yksilö on loppuviimein itse vastuussa valinnoistaan. Totuus on kuitenkin se, että mitä nuorempana omaa tulevaisuutta koskevat valinnat pitäisi tehdä sitä suurempi on perhetaustan vaikutus näihin valintoihin. Oikeistohallitus pyrkii toimillaan juuri tähän.
Se on paha valtion puuttua siihen jos perheessä A panostetaan lukemiseen ja läksyjentekoon jo nuoresta asti kun taas perheessä B vanhempien aika kuluu keskikaljan kulutukseen lasten pyöriessä jaloissa
Tässä yksi syy mulla olla lisääntymättä. Miettiikö perhettä perustavat näitä asioita? Siis pienituloiset esimerkiksi. :)
Linkkiä?