Shokkiuutinen: Tuoreen tutkimuksen mukaan perhetausta vaikuttaa korkeakouluun sisäänpääsyyn!

Tarvittiinko tähänkin tutkimus. Tuon tietää muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.

Turhaan te tätä alapeukutatte, kyse on korkeakouluun pääsystä eikä hakemisesta ja siihen perhetausta ei taatusti vaikuta koska perhetaustaa ei edes kysytä hakupapereissa missään. Korrelaatiota noilla voi toki olla mutta kyse oli siitä että se vaikuttaa sisäänpääsyyn.

Alapeukuttajat ette taida ymmärtää tilastollisista riippuvuuksista mitään ja tuskin siis olette korkeakoulutettuja, tai jos olette niin menkääs takaisin tilastotieteen peruskurssille kun on näemmä jäänyt oppi vähän vajaaksi.

Nönnönnöö, saivarsaivarsaivar. Aivan varmasti tajuat mistä tässä keskustellaan jos sinulla on sitä koulutusta? Jollet, niin sitten kuulut siihen 70% korkeakouluopiskelijoista, joiden kapasiteetti ei riitä formaalilta tasolta ajatteluun nousemiseen. Eli ei tietenkään vaikuta sisäänpääsyyn moudollisesti, mutta vaikuttaa mahdollisuuksiin välillisesti, ja todella vaikuttaakin.

Vaikuttaa saman verran kuin jäätelönmyynnin kasvu vaikuttaa rais ka uksiin. Tutkimuksissa ei ole kyetty osoittamaan muuta kuin ilmiön olemassaolo, ei sen selittävää vaikutusta. Se, että vanhemmilla on akateeminen koulutus, ei jostain syystä ole suorassa yhteydessä lasten akateemiseen uraan, koska näissä "tutkimuksissa" unohdetaan aina katsoa kokonaisuutta. Kaikista akateemisten lapsista ei tule akateemisia eli mikä on mekanismi tämän ilmiön taustalla.

Vasemmistotaustaiset tutkijat haluavat selittää kaiken mahdollisen taloudesta käsin, jolloin luontevasti lapsen koulumenestys johtuu vanhempien tuloista, tulot taas koulutuksesta ja koulutus on ollut avain siihen hyväpalkkaiseen työhön. Samalla vanhemmat ovat manipuloineet lapsensa kapitalistisen koulutusmallin opetuslapsiksi, joten oikeastaan se lapsi ei osaa yhtään mitään, se saa ne kouluarvosanat siksi, että vanhemmat ovat mitä ovat.                 

Ei kausaliteettia nykytieteessä voi yhteiskunnallisella tasolla oikein todetakaan. Ilmiselviä mekanismeja joiden paikkansapitävyyttä voidaan jonkin verran tutkia juuri tälle syy-yhteydelle on kuitenkin ihan pilvin pimein. 

Jostain syystä meillä ei tutkita niitä, jotka eivät päässeet yliopistoon. Silti heitä käytetään verrokkiryhmänä. Jos pääsykokeisiin osallistuu vain akateemisten perheiden lapsia, niin voidaanko silloin sanoa, että vanhempien koulutuksella on vaikutusta? Koskaan kun ei ole selvitetty, miksi osa nuorista ei hae yliopistoon - myös akateemisten perheiden lapsia kuuluu tähän joukkoon! Tutkijat vetävät aika hätiköityjä johtopäätöksiä muutamasta seikasta ja sitten julistavat sitä totuutena.

Tuossa nyt keskusteltavassa selvityksessä kohteena on vain 3 alan valmennuskurssit ja tiedot on kysytty yksinkertaisella lomakkeella. Huomioitavaa on, että vastaajan kotipaikkaa ei ole mitenkään otettu huomioon, joten ei voida tietää, onko vanhempien maksukykyä suurempi merkitys kuitenkin sillä, miten pääset valmennuskurssille ja onko se ollut omassa lukiossasi "maan tapa". Eikä sitäkään tiedetä, miten ne ilman valmennuskurssia yliopistoon päässeet luku-urakkansa suorittivat. Monia liian vaoimia kysymyksiä päätelmien tekoon!

Sulle on nyt päässyt syntymään vähän väärä käsitys tieteen toimimisesta. Sekoitat mediassa käytävän julkisen keskustelun siihen oikeaan tieteeseen. Nämä liikkuvat aivan eri sfääreissä, mutta tietenkin se todellinen tieteenteko on kansalle näkymätöntä, kun useimpien korkeakoulutettujenkin ymmärrys tieteen tekemisestä on jäänyt huonosti omaksutulle lukiotasolle ja akateeminen diskurssi on sitten täysin läpinäkymätöntä vaikka kaikki paperit olisivatkin täysin julkisia.

Helpottaako sinua yhtään, jos kerron olevani tohtori ja tiedän tieteestä ja tieteellisestä keskustelusta hieman keskivertokansalaista enemmän.

Akateemiseen diskurssiin ei kuulu toisen väheksyminen eikä edes se, että sinun tavallasi jättää näkemyksensä perustelematta. Vauva-palsta ei ole mitään tiedeyhteisö, mutta jos vetoat täällä tieteessä toimimiseen, niin silloin  sinulta voi edellyttää mutun lisäksi myös faktaa.

Odotan innolla tieteellistä keskustelua kanssasi, joten näin aluksi voisit vähättelyn sijaan hieman avata sitä, miksi koet edellisen kommenttini sekoittavan mediassa käytävän keskustelun tiedemaailmassa käytävään ajatuksenvaihtoon. Todellinen tieteenteko voi olla varsin käytännönläheistä, mutta sillä on silti omat tarkasti määritellyt muotonsa ja lainalaisuutensa.

Ole hyvä, keskustelukenttä on vapaa.

Eipä se oikein helpota. Kyllä tohtorin pitäisi ymmärtää, ettei mikään yksittäinen tutkimus pyri kertomaan koko totuutta mistään asiasta, ja että se on vähän niinkuin yksittäinen puheenvuoro pitkässä dialogissa jonka päämääränä se kokonaiskuva totuudesta vasta on. Sinun kritiikkisi tutkimuksesta kuitenkin kohdistuvat nimenomaan niihin kohtiin, joissa se yksittäisena tutkimuksena ei kerrokaan kaikesta kaikkea. Tutkimusta myöskään ilmeisesti lukematta oletat, ettei siinä ole käsitelty tätä asiaa lainkaan tai pyritty asettamaan edes lyhyesti tuloksia laajemman tieteellisen keskustelun kontekstiin.

Luin kyllä kyseisen selvityksen. Sinä nähtävästi et paneutunut edes käytettyihin lähteisiin, vaikka nekin ovat julkisia.

Vaikuttaa siltä, että sinulla ei ole minkäänlaista kokemusta tiedemaailmasta tai siitä, miten mediassa aiheesta voi keskustella. Kritiikkini ei kohdistunut yksittäiseen tutkimukseen, joka toki on nyt erikseen nostettu esille ko. selvityksenä. Kritisoin sitä, että epärelevantit argumentit nostetaan kritiikittömästi esille aivan kuin ne implisiittisesti olisivat ainoa selittävä tekijä. Tieteentekijä muistaa sanoa, mitä tutkittavaan ilmiöön vaikuttavia asioita on jättänyt sillä kertaa tarkastelematta ja miksi.

Olet pahastunut siitä että joku kehtasi ruveta isottelemaan ihan tohtorille ja haluat nyt maksaa samalla mitalla voittamalla jonkun kuvittelemasi pippelinvenytyskilpailun. Varmaan olet samaa mieltä, että tätä kautta ja tästä lähtökohdasta ei ole minkäänlaista mahdollisuutta mihinkään rakentavaan. Annan sinulle viimeisen sanan, kuittaa asia itsellesi vaikka sillä, että pelotit minut tieheni. Sitten kun harmittaa vähemmän kannattaa ehkä lukea koko ketju ajatuksella läpi uudestaan ja katsoa näkyisikö siellä ehkä mitä mahdoinkaan tarkoittaa. Heippa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opettaja. Viime lukuvuonna työskentelin sosioekonomisesti huonon alueen koulussa. Oppimistulokset siellä oli heikot. Nyt työskentelen sosioekonomisesti hyvän alueen koulussa ja oppimistulokset on huippuluokkaa. Myös häiriökäyttäytymistä ja väkivaltaa on huomattavasti vähemmän. Kasvuympäristöllä on siis todellakin merkitystä!

Vaihdoitko koulua sen takia, että oppimustulokset ovat parempia eliittialueen koulussa?

En, vaan siksi etten enää jaksanut sitä jatkuvaa väkivaltaa (myös itseeni kohdistuvaa).

Tapauksesi kertoo karua kieltä siitä kuinka eriarvoistava Suomen koulujärjestelmä on. Jos opettajatkin jo luikkivat pakoon kouluista joissa on sosioekonomisesti alemman luokan lapsia, niin kuka näitä nuoria auttaa kohti parempaa tulevaisuutta.

Opettajalle on rankkaa kun usein näiden autettavien lasten perheet ovat epästabiileita, eivätkä pysty ottamaan vastuuta lapsistaan niin että tilanteeseen saataisiin joku muutos parempaan. Opettajia ja koulua aletaan syyllistää oman lapsen vaikeuksista eikä millään nähdä ja hyväksytä omaa tuhoisaa vaikutusta lapsen hyvinvoinnille ja sitä kautta sille, ettei lapsella ole edellytyksiä koulunkäyntiin koska muu elämä on niin sekaisin. Opettaja jaksaa aikansa taistella tuulimyllyjä vastaan mutta uupuu lopulta ja vaihtaa maisemaa sinne missä hänen työpanostaan arvostetaan, ja vanhemmat vielä kantavat oman vastuunsa.

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö, yhdessäkään kohtaa hakulomakkeessa tai pääsykokeessa ei kyselty perheestä mitään joten vaikutus ei taatusti ole suora.

Siksi onkin pääsykokeet. Niillä voidaan varmistaa, että oikeat henkilöt saavat opiskelupaikat.

Vierailija kirjoitti:

Tämä alkaa näkyäjo peruskoulussa, että kotitausta alkaa suunnata oppilaiden toiveammatteja ja hakeutumista jatko-opintoihin. Malli siitä mitä pidetään tavoittelemisen arvoisena ammattina tulee kotoa. Lapsi voi jopa tuntea pettävänsä vanhempansa, jos haluaa korkeasti koulutetuksi, varsinkin jos kotoa on istutettu ajatusta, että koulutetut on jotenkin typerää porukkaa.

Mulla on kavereita kenen vanhemmat kielsi kouluttautumisen. Yksi näistä oli meidän kaveriporukan lahjakkain matematiikassa. Hyvin kyllä menestyy ilman korkeakoulututkintoakin ja on kouluttautunut työssään korkealle vaikka tutkinto varsinaisesta koulusta puuttuukin. On myös naimisissa korkeastikoulutetun naisen kanssa.

isovanhemmat köyhiä duunareita, me vanhemmat toimihenkilöitä.

Tytön yo-todistuksen ka 9.4 ja yliopistoon kerralla sisään ilman valmennuskurssia. Valmistui 4,5 vuodessa (tuossa jo 8kk erikoistumisopintoja ulkomailla)

Vierailija kirjoitti:

isovanhemmat köyhiä duunareita, me vanhemmat toimihenkilöitä.

Tytön yo-todistuksen ka 9.4 ja yliopistoon kerralla sisään ilman valmennuskurssia. Valmistui 4,5 vuodessa (tuossa jo 8kk erikoistumisopintoja ulkomailla)

Kiitos tästä :)

Tieteistä huudetaan korkeakouluopintojen yhteydessä, vaikka taiteetkin kuuluvat erittäin vahvasti tähän hienoon korkeakulttuuriin.

Ei ollut omasta puolestasi shokki, vaan selvyys.

Ja selvyys on myös se, ettei korkeakoulutetun lapsi aina yliopistoon pääse.

Ei, vaikka kuinka tarmokkaana preppaisin.

Vierailija kirjoitti:

Tieteistä huudetaan korkeakouluopintojen yhteydessä, vaikka taiteetkin kuuluvat erittäin vahvasti tähän hienoon korkeakulttuuriin.

Ei ollut omasta puolestasi shokki, vaan selvyys.

Ja selvyys on myös se, ettei korkeakoulutetun lapsi aina yliopistoon pääse.

Ei, vaikka kuinka tarmokkaana preppaisin.

Taiteet ovat tieteen syöpä.

Vierailija kirjoitti:

Hain työttömän yh:n lapsena vain oman paikkakunnan kouluihin. Ei ollut rahaa lähteä muualle pääsykokeisiin tai muuttaa jos olisin päässyt sisään. Erään amk:n kautta olisi tarjottu opiskelumahdollisuutta ulkomailla, niille jotka eivät päässeet sisään (en päässyt pääsykokeisiin rahan puutteen vuoksi), en voinut taloudellisista syistä ottaa vastaan. Olisin saanut myös opiskelupaikan t ulkomaisesta yliopistosta mutta ei ollut rahaa lähteä, olisi pitänyt tehdä maksullinen kielitesti ja muutto olisi maksanut myös.

Arka sinä vain olit. Kyllä persaukisena on lähdetty ennen ja niin lähdetään nykyäänkin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Opintolainaa ja töitä vaan niinkuin muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Tarvittiinko tähänkin tutkimus. Tuon tietää muutenkin.

Aina on hyvä tutkia lisää. Tiedä vaikka tulos muutuisi ;)

Minä Aallossa ja sisko Yliopistossa ilman mitään kursseja. Lapsilisät menivät aina ruokaan.

Itastadi kirjoitti:

Itä helsingissä myllypurossa kasvanut ja duunari vanhemmat jotka erosivat kun olin nuori. Itse ktm veljeni kanssa ja sisko DI, suurin pääoma mitä vanhemmilta saimme oli kannustus! Omalla rahalla säästin 800€ aikoinaan valmennuskurssiin ja pääsin sisään

Uskon että tämä ero johtuu tietysti talludellisen tilanteen lisäksi siitä että esim korkeakoulun käyneet vanhemmat kannustavat ja työntävät lastaan enemmän myös opinahjon pariin.

Myllypurossa ala ja ylasteella kaikki nauro kun puhu korkeakouluu menosta, siellä opinto ohjaaja kannusti mielummin lähi hoitajaksi opiskelua ja nauro jos kerto että haaveena yliopisto xD että joo rahalla on väliä mutta enemmän väliä sillä miten ne vanhemmat kasvattaa, kasvatetaanko kunnianhimoiseksi vai ei

Trollihan tuo on mutta listataan nyt kuitenkin:

Itä helsingissä

myllypurossa

duunari vanhemmat

talludellisen

ala ja ylasteella

opinto ohjaaja

mielummin

lähi hoitajaksi

xD

Kyllähän se 70 -luvulla rakennettu koulutuksen kautta tapahtuva säätykierto on ollut rikki jo parikin vuosikymmentä. Kaikki keski-ikäiset ja sitä vanhemmat siis tässä ketjussa ovat kuutamolla selittäessään omaa yksinhuoltajaproletaustaansa ja hienoa koulutustaan. Tästä aiheesta on olemassa lukuisia tutkimuksia yhteiskuntatieteessä ja se on valtavirtakäsitys ei kuinkaan siis mikään yllättävä tulos. Tällä hetkellä maassamme hyväosaisuus periytyy ja huono-osaisuus periytyy. Toimeentulotukiperheestä ei mennä yliopistoon piste. Aina joku onnistuu, mutta rakenteellinen mahdollisuus on tällaista yksilöä vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se 70 -luvulla rakennettu koulutuksen kautta tapahtuva säätykierto on ollut rikki jo parikin vuosikymmentä. Kaikki keski-ikäiset ja sitä vanhemmat siis tässä ketjussa ovat kuutamolla selittäessään omaa yksinhuoltajaproletaustaansa ja hienoa koulutustaan. Tästä aiheesta on olemassa lukuisia tutkimuksia yhteiskuntatieteessä ja se on valtavirtakäsitys ei kuinkaan siis mikään yllättävä tulos. Tällä hetkellä maassamme hyväosaisuus periytyy ja huono-osaisuus periytyy. Toimeentulotukiperheestä ei mennä yliopistoon piste. Aina joku onnistuu, mutta rakenteellinen mahdollisuus on tällaista yksilöä vastaan.

Niin, minä pääsin yliopistoon valintakokeen kautta vaikka olen ttt-perheestä. Johtunee siitä, että luin pääsykoekirjat hyvin :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten opiskelu ja työt sitten sujuvat, jos tyyppi tarvitsee aina vanhempiensa tukea?

Helposti jos työskentelee myöhemmin vanhempien järjestämässä suojatyöpaikkassa :)

Ai että pitää olla kateellisia! Hieno asiahan se on jos vanhemmat ovat olleet fiksuja ja pyörittäneet menestyvää yritystä, jota kautta myös lapset saavat työpaikat jos niin haluavat.

Ehkä pitää paikkansa jossain tuppukylässä, jossa ihmisillä on liikaa antipatioita ja sukurasitteita menneisyydestä.

Älykkyys on osin myös geeneissä. Korkeakouluja käyneet älykkäät vanhemmat saavat todennäköisemmin älykkäitä korkeakouluihin meneviä lapsia.

Se valmennuskurssiin menevä rahasumma on aika helppo säästää vaikka kesätöillä, enemmän olisin huolissani koko ajan nousevista lukiokuluista ja siitä, jos sinne korkeakouluun pääsee. Opiskeluaika on taloudellisesti aika haastavaa ja rikkaiden lapsilla valtava etu.

Kävin valmennuskurssin ja ihan itse säästin rahat. Vanhemmat kyllä lukioaikana maksoi tavalliset elinkustannukset, mutta ei mitään ylimääräistä. En kokenut haastavaksi tilannetta silloin, mutta opiskeluaika on helvettiä varsinkin, jos tulee joku ongelma esim sairastuminen ja opinnot viivästyy.

Jaa no mitäs tuosta, olen ihan tyytyväinen elämääni vaikka en ole noita yliopisto korkeakouluja käynytkään.