Perjantain nostalgiaketju: Miten meikkasitte teineinä?
Katselin kaupungilla vastaantulevia huoliteltuja nykyteinejä ja jäin muistelemaan omia nuoruusvuosien meikkityylejä. Vaikutteet otettiin silloin vielä isosiskoilta ja välineet & tekniikat olivat hyvin yksinkertaisia verrattuna siihen, mikä katukuvan perusteella vaikuttaisi olevan nykyään valtavirtaa.
Jaan oman muistoni: aloin meikata päivittäin mennessäni yläasteelle vuonna 1998. Meikkini koostui oikeastaan koko yläasteen ajan Anytimen vaaleimmasta kivipuuterista (sävy 00), ripsarista ja mustasta kajalista, joita molempia käytin avokätisesti. Huulilla rakastin Lumenen huurteista nudepunaa, sellaista Nylon Beat-sävyä. Kulmakarvoja nypin ohuemmiksi, mutta en meikannut niitä ollenkaan.
Nykymuotiin verrattuna vuosituhannen vaihteen teinimeikki ainakin pikkukaupungissa oli yksinkertainen ja vähän karu. Meikkipohjat olivat yleensä omaa ihoa vaaleampia eikä siihen aikaan harrastettu varjostuksia, korostuksia tai edes poskipunaa. Tuotteiden suhteen ei ollut isoa valinnanvaikeutta, kun S-market myi Lumenen ja Anytimen perusvalikoimaa ja Lumeneen ei yleensä ollut varaa.
Kommentit (342)
Ai kamaala :D No mullahan oli paksu kerros tai pari meikkivoidetta, silmämeikkinä ei muuta kuin muutenkin alaspäin roikkuvissa ripsissä painona 5 kerrosta ripsiväriä ja sitä samaa ripsiväriä laitoin myös kulmakarvoihin, joita ei ollut nypitty tietenkään. Aikamoinen metsänpeikkolook näin jälkeenpäin kun kuvia katsoo. Tämä siis 90-luvun alussa.
En muista mitään merkkejä, mutta meikki oli ruma.
Aika ohkaisiksi nypityt, tummaksi värjäytetyt kulmakarvat, vaikka olen tosi vaalea. Ihan liian tummaa meikkivoidetta. Ripsiväristä tönköt ripset ja nudea huulipunaa.
Vuodet n. 1998-2001. En löytänyt tarpeeksi vaaleaa meikkivoidetta mistään. Sävytkin olivat vääriä. Kompensoin tätä puuterilla. Sitä tosiaan meni. Taisi just anytimen vaalein olla se the. Ja lumenen meikkipuuteri. Kulmat aika ohuet, kestovärjäsin kotona vähän tummemmaksi. Silmiin tein kissarajauksen vapisevin sormin lumenen nestemäistä eyelineria vapisevin käsin suhraten. Ylhäälle ja alas myös. Iltameikkiin lisäksi sisäkajalit. Luomelle lumenen duosta vaaleampaa (valkoinen tai siniharmaa) koko luomelle ja vakoon tummempaa (musta tai tummansininen). Ei häivytystä, jyrkin rajoin värit. Taivutin ripset ja ripsaria siihen, vedenkestävää että taivutus pysyy. Huuliin huulikiilto, mieluiten ihana roll-on, koska se tuntu mukavammalta kuin tahmeat liisterikiillot. Muistaakseni rimmel tuli myyntiin joskus noihin aikoihin ja oli hyvä lisä marketin halpisvalikoimiin.
Vierailija kirjoitti:
Pitää kysyä kun luin noista lävistyksistä, te jotka ootte luopuneet niistä, onko jäänyt jälki kun se kasvaa umpeen?
Valitettavasti. Omaa nenälävistyksestä jäänyttä reikää korjailtiin jopa kirurgilla, turhaan. Sellainen jelvetin ison näköisen ihohuokosen näköinen reikä on siinä nyt ikuisesti.
🇺🇦🇮🇱
Perusmeikkiä ei ollut mutta yleistä siihen aikaan kimalleluomiväri sellainen paksu ja hyvin näkyvä. (apua!) ripsaria ei lainkaan. Yhden kerran ala-asteella laitoin tumman violettia huulipunaa(!!!) Ihastuspoika katsoi hyvin kummoksuen, taisin välkällä pyyhkiä punan pois. Ja joskus laiton jotain vaaleaa väriä ripsiin ja kaverin kaveri ihmetteli paljon. En tajunnut silloin että ripsiin ei kannata laittaa vaaleaa koska näyttää kalpealta ja värivirheiseltä. Läheltä katsottuna oli kiva mielestäni. Vasta sitten tajusin että ripsiin tulee ehdottomasti mustaa, joskus oikein tumman sinistä, ripsiväriä. Ei missään nimessä vaaleaa/valkoista.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää kysyä kun luin noista lävistyksistä, te jotka ootte luopuneet niistä, onko jäänyt jälki kun se kasvaa umpeen?
Omani näytää ihan ok. Vain läheltä katottuna näyttää että ollut esim iso finni josta jäänyt parantuessa pieni kuoppa. Reikä edelleen menee läpi jos kokeilen. Nenäkorun otosta 19 vuotta ja kokonaan korun poisotosta ainakin 17 vuotta.
Muistan myös ne ihanat rollon huulikiilteet <3
Ja kun Clearasil tuli, sitä oli pakko käyttää koska se oli sen ajan teinien the juttu. Clearasil teki ihosta herkän ja punoittavan ja kriveli, silti käytin sitä koska kaikissa Demi lehdissäkin mainostettiin ja halusin olla kuten ne mainokset tytöt.
Hajuvetenä YvesRosherin/The body shopin pikkupullot jotain Eau de toilettea. Niitä suihkittiin monta suhausta lisää päivän aikanakin ja aina koulurepussa mukana. Liikkatunnin jälkeen lisä hajuvettä ni ei hiki haise. eipä...
Kiitos tästä ketjusta! Sain aamun naurut ja mahan kipeäksi kaikesta muistoista ja myötähäpeästä.
Mitä mahtoi ajan opettajat miettiä kun toinen toistaan erikoisempi teinityttö meikissään/lookissaan astellut luokkaan sisään? :D
Mun punk-henkinen meikki yläasteella ja ammattikoulussa 1995 ->
- lumenen mattameikkivoide sävy inkiväärikerma
- paksu kerros lumenen translucent puuteria
- musta kajalrajaus alaluomelle
- paksu kerros mustaa ripsiväriä (ei taivutuksia)
- huuliin ruskeanpunainen rajaus ja huulipuna, lumenea nämäkin
En muista, että kulmakarvoja olisi meikattu mitenkään, luomiväriä saatoin kai joskus laittaa (mustaa). Poskipunaa tai aurinkopuuteria en edes omistanut, valkoisella kalkkinaamalla mentiin. Välillä kaadoin jonkun puoli purkkia glitteriä naamaani. Kaiholla muistelen näitä aikoja.
Käytin kirkkaansinistä ripsiväriä, sille sen piti korostaa silmieni väriä. 😄
Ysiluokalla aloitin kunnolla meikkaamisen. Silloin vakiolateksini oli jokin mahdollisimman vaalea puuteri jota kerrostettiin kunnon pakkelin tavoin, reippain ottein käytetty ruskeanmusta luomiväri ja random musta ripsiväri. Huulipunaa tai poskipunaa ei tietenkään, koska ilmeisesti halusin näyttää pandakarhulta. Ruskealla luomivärillä tuhraaminen kai onnistui yli odotusten, sillä monet luulivat pitkään, että silmäni ovat ruskeat, vaikka ovatkin vihreät.
Tämä sotku poistettiin illalla No.7 -sarjan puhdistusmaidolla ja kasvovedellä. Kosteusvoide oli sitä perus-Lumenea, jonka piti riittää, vaikka talvisin ihoa kiristeli kuivuudesta.
Tämä tyylikäs maskeeraus siis 80-luvun lopulla.
Lukiossa 80-luvun lopulla vaalean violettia ja pinkkiä luomiväriä, pinkin sävyistä poskipunaa ja pinkkiä huulipunaa. 💜 😄
Olin kalpea kuin kalkkilaivan kapteeni ja sopivan meikkivoiteen löytyminen oli vaikeaa.
Meikkaamiseni kesti tosi kauan huonon ihoni takia.
Ensin peitettiin finnit peitepuikolla, sitten levitettiin meikkivoide, joka oli oranssi ja kokonaisuus kruunattiin paksulla kerroksella valeaa puuteria. Siihen vielä kulmakynää kapeiksi kynittyihin kulmakarvoihin ja paakkuiset ripset. Ja siihen vielä hirveä määrä jotain kamalan imelän hajuista hajuvettä.
Näytin ihan kamalalta, mutta niin näytti kaikki muutkin.
Todella harmillista miten nykypäivänä lasten/nuorten on näytettyvä niin aikuisilta ja huolitelluilta, nuoruuden kokeilu ja hulluttelu on jotenkin kadonnut somen myötä.
Olin yläasteella v 1988- ja meikkiä oli paljon. Meikkivoidetta mitä tummempaa sen parempaa, selkeät rajat näkyivät monella leuan kohdalla. Paksut mustat rajaukset ja niin paljon ripsiväriä, poskipunaa ja pinkkiä huulipunaa. Hiukset oli blondatut tai mustia raitoja ja ne oli voimakkaasti tupeerattu isoksi pilveksi. Ihan kauheeta hommaa aamuisin et pääsi kouluun tuon näköisenä. Onneksi en ole enää teini!
Ihana ketju! Alotin meikkaaminen ysillä v.97. Ekat meikkini olivat Yves Rocherin ripsari, Lumenen mattameikkivoide (vaalein sävy) ja luomiväriduo sävyssä Kaislakehrääjä, sekä tässä ketjussa jo klassikon maineen saanut Anytimen puuteri 00. Kaikki pohjameikit tuntuivat taittuvan oranssiin, riippumatta siitä, mitä pakkauksessa luvattiin. Jonkun karmean, nykyisiä meikkivoiteita etäisesti muistuttavan tökötin hommasin Seppälästä 10 markalla. Äiti tosin takavarikoi sen, koska sanoi sen pilaavan ihoni. Lumenen sinihylsyiset Classic-huulipunat muistan myös, sävynä aina joku huomattavasti vanhentava paskanruskea. Ne olivat usein Anttilassa tarjouksessa 19.90mk. Äiti osti mulle myös poskipunan (muistaakseni Seppälästä), mutta mielestäni se oli out, joten en juurikaan käyttänyt. Kalpeus oli in.
Siveltimet olivat nykyisiin verrattuna vitsi, meikkivoide levitettiin kolmion mallisilla sienillä, jotka imivät kaiken tuotteen itseensä. Luomivärin tuhrutin pakkauksessa mukava tulevalla vaahtomuovisella aplikaattorilla. Varjostuksista ja häivytyksistä ei ollut tietoakaan. Body Shopin tuotteita kuolasin, mutta niihin ei ollut yleensä varaa.
En meikannut. Rupesin käyttämään meikkivoidetta vasta 20-vuotiaana, koska jostain syystä sillon vasta alkoi finnit kiusaamaan. Tämä oli vuonna 2004.
Ne ketkä meikkas mun ikäluokasta teininä oli kyllä todellisia glitter prinsessoja.
Vierailija kirjoitti:
Siveltimet olivat nykyisiin verrattuna vitsi, meikkivoide levitettiin kolmion mallisilla sienillä, jotka imivät kaiken tuotteen itseensä.
Muistan nämä kolmion muotoiset sienet. Sinne hävisi meikkivoide, sienen uumeniin. Toisaalta ehkä hyvä näin, koska muuten sitä olisi ollut hirveä kerros naamalla.
Itse luin jotain Raili Hulkkosen rouville tarkoitettuja meikkausohjeita ja levitin voidetta iholle ensin ennen meikkivoidetta, kun näin oli neuvottu. Vaikka mun rasvainen iho ei todellakaan olisi sitä tarvinnut. Meikki valuikin sitten jo parin tunnin päästä rasvaisena kuorrutteena pitkin naamaa.
🇺🇦🇮🇱
Riippuu vähän siitä, miten meikkaa. Hyvällä meikillä korostetaan niitä kasvojen parhaita puolia, huonolla taas muutetaan ihminen tunnistamattoman ja luonnottoman näköiseksi.