Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ovatko isovanhemmat mielestäsi itsekkäitä, jos eivät tarjoudu lastenlasten kaitsijoiksi?
21.03.2018 |
Minun ja puolisoni mielestä meidän ei ole missään nimessä tarjouduttava vakiolastenvahdeiksi (silloin tällöin toki ok), eikä ole oikein, jos lapsemme niin tulevaisuudessa olettavat. Meillä on omakin elämämme ja nyt keski-ikäisinä lasten asuessa pois kotoa nautimme paljon matkustelemista, muista harrastuksista ja toistemme seurasta. Teemme myös molemmat töitä kotoa käsin, emmekä pysty samalla katsomaan naperoiden (tai edes haukkuvien koirien) perään. Emmekä aio myöskään kaikkia viikonloppuja ja lomia niin tehdä. Ollaanhan me katsottu jo omien lastemme perään ja mielestämme meillä on nyt oikeus sen suhteen "hengähtää" ja nauttia omasta privaattielämästämme. Toki lapset käyvät kylässä useinkin ja tulevaisuudessa mahdollisten omien lastensa kanssa. Mutta sen olemme lapsillemme sanoneet, että meidän kodistamme ei tule koskaan lastenhoitopaikkaa, jonne milloin vain dumpataan lapset hoitoon omien menojen ajaksi.
Varmaankin joku ajattelee meidän olevan "itsekkäitä" tai "kylmiä" ihmisiä, mutta niin ei todellakaan ole. Olemme todella läheisiä lastemme kanssa, näemme usein, soittelemme joka päivä ja tuemme heitä edelleen myös taloudellisesti, mutta samalla haluamme elää omaa elämäämme riippumatta muiden ihmisten menoista ja aikatauluista.
Miten itse ajattelet vastaavasta? Onko isovanhemmilla mielestäsi joku velvollisuus toimia lastenlasten hoitohenkilöinä?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole velvollisuutta enkä kyllä ajattele, että se apu mitä vanhemmiten tarvitsee/saa on siitä lastenhoidosta riippuvainen. Mielummin suoraan kieltäytyy kuin tekee juuri tuota, että kirkkain silmin suostutaan ja itsekin pyydetään lapsia hoitoon ja sitten selän takana valitetaan kuinka ei kunto tai aika oikeasti riittäisi hoitamiseen. Sellaisesta marttyyriuhriutumisesta ei jää kuin paha maku kaikille. Ja kerran lapsia ja lapsenlapsia kuitenkin haluaa muuten tavata, niin ei ole mikään ongelma. Tietysti paljon on varmasti kiinni siitä miten on ne omat lapsensa opettanut toimimaan.
En minäkään ole sitä mieltä, mutta apu on vastavuoroista ja todennäköisesti jokainen on jossain vaiheessa sen tarpeessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen elää sen ainoan elämänsä just niin kuin itse tahtoo, te tahdotte noin. Miksi sen oikeutusta pitää tuntemattomilta kysellä? Itse todennäköisesti en tule toimimaan noin, yhtään lastenlasta ei vielä ole, joten kokemusperäistä tietoa ei toki ole. Mutta en minä omaan käytökseeni tuntemattomien mielipiteitä kaipaile.
Asian oikeutusta en tartte keneltäkään, mutta minusta tämä on ihan hyvä keskustelunaihe sen takia, että kyllä me ollaan saatu asiasta vääntää eri ihmisten kanssa. Moni tuttu ajattelee juurikin päinvastoin eli uhraa kaiken mahdollisen aikansa lastenlasten kaitsemiseen ja valittaa väsymystään ja sitä, että omia asioita ei ehdi tekemään kun lapset tuuppaavat ihan kysymättäkin omat lapsensa "kyläilemään" (lue=ilmaishoitoon), jotta pääsevät itse asioilleen. Toki tämä on valinta.
Siis onko sulla ekaa kertaa elämässäsi tilanne, että toimit eri tavalla kuin joku tuttusi? Miksi tuollaisesta pitää vääntää yhtään mitään? Kuka tuosta aiheesta ympäristössäsi vääntää? Hyväksytte kumpikin toistenne valinnat ja puhutte muista asioista kun tapaatte.
No ei todellakaan ole. Yleensä olen toiminut just eritavalla kuin omat vanhempani ovat halunneet tai tuttavani ovat tehneet. Ehkä verbi "vääntää" olisi pitänyt korvata verbillä "keskustella".
Ap
No nyt mä ymmärrän sua ap yhä vähemmän. Siis MIKÄ tässä nyt on se ongelma? Jos et halua hoitaa lastenlapsia, et hoida. Jos tämä ei ole ensimmäinen kerta kun toimit elämässäi oman pääsi mukaan, johon sulla siis on ihan täysi oikeus, miksi tämä tilanne on nyt sitten kuitenkin sulle näin vaikea, että haet sille oikeutusta tuntemattomilta? Mutta sanotaan nyt vielä kerran: elät oman elämäsi just niin kuin parhaaksi näet. Anna sinäkin muidenkin elää oma elämänsä miten he parhaaksi näkee. Joku tekee eri valintoja kuin sinä, ei ole sen parempi/ huonompi ihminen.
Ei ole mikään velvollisuus teillä hoitaa lapsenlapsia, te olette omat lapsenne hoitaneet jo. Ymmärrän teitä oikein hyvin. Olen 40-50 -välissä oleva nainen ja lapset ovat nyt täysi-ikäisiä ja on tullut aika nauttia uudesta, vapaasta elämästä, voi tulla ja mennä miten tahtoo, yhdessä puolison (eli lasten isän kanssa) kanssa. Aikansa kutakin. Oli pitkä aika jolloin mentiin ja reissattiin täysin lasten ehdoilla ja se oli mukavaa aikaa sekin, mutta se on nyt taakse jäänyttä.
Tätä on muuten hirvittävän vaikea ymmärtää ennen kuin itse tosiaan on samassa elämäntilanteessa, että miten se elämä muuttuukaan lasten aikuistuessa ns. vapaaksi. Nuorena ennen kuin perustimme perheen, ei meillä ollut vielä varaa tehdä niitä asioita kuin nyt. Nyt nautimme vielä tästä kun voimme, ei sekään aika loputtomiin kestä. On kuin eläisi uutta nuoruuttaan nyt!
Ja joo, en odota minäkään että lapsemme hoitavat meitä kun olemme vanhoja, aika harva lapsi niin tekee. Emme oleta niin, heilläkin tulee olemaan omat kiireensä ja menonsa.
Älkää kiikuttako lapsianne koko ajan vanhemmillenne, emme mekään tehneet niin ja hyvin on pärjätty. Vielä tulee teillekin pikkulapsiperheet tämä aika jolloin saatte olla, tulla ja mennä niin kuin tahdotte. Ihminen muuttuu mukavuudenhaluiseksi kun lapset lentävät pesästä, ei jaksa jälleen alkaa lastenkaitsijoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään velvollisuus teillä hoitaa lapsenlapsia, te olette omat lapsenne hoitaneet jo. Ymmärrän teitä oikein hyvin. Olen 40-50 -välissä oleva nainen ja lapset ovat nyt täysi-ikäisiä ja on tullut aika nauttia uudesta, vapaasta elämästä, voi tulla ja mennä miten tahtoo, yhdessä puolison (eli lasten isän kanssa) kanssa. Aikansa kutakin. Oli pitkä aika jolloin mentiin ja reissattiin täysin lasten ehdoilla ja se oli mukavaa aikaa sekin, mutta se on nyt taakse jäänyttä.
Tätä on muuten hirvittävän vaikea ymmärtää ennen kuin itse tosiaan on samassa elämäntilanteessa, että miten se elämä muuttuukaan lasten aikuistuessa ns. vapaaksi. Nuorena ennen kuin perustimme perheen, ei meillä ollut vielä varaa tehdä niitä asioita kuin nyt. Nyt nautimme vielä tästä kun voimme, ei sekään aika loputtomiin kestä. On kuin eläisi uutta nuoruuttaan nyt!
Ja joo, en odota minäkään että lapsemme hoitavat meitä kun olemme vanhoja, aika harva lapsi niin tekee. Emme oleta niin, heilläkin tulee olemaan omat kiireensä ja menonsa.
Älkää kiikuttako lapsianne koko ajan vanhemmillenne, emme mekään tehneet niin ja hyvin on pärjätty. Vielä tulee teillekin pikkulapsiperheet tämä aika jolloin saatte olla, tulla ja mennä niin kuin tahdotte. Ihminen muuttuu mukavuudenhaluiseksi kun lapset lentävät pesästä, ei jaksa jälleen alkaa lastenkaitsijoiksi.
Ei kai tässä ole kukaan puhunut siitä, että vanhemmat hoidetaan kokonaan, mutta se on fakta, ettei laitoksessa tai kotihoidossa olevan vanhemman elämänlaatu ole useinkaan kovin hyvä ilman sukulaisten apua. Ja kyllä, sitä vanhempaa autetaan omien kiireiden ja menojen lisäksi.
Miehen vanhemmat eivät edes kysele kuulumisia. Mun vanhemmat kyselevät. Mutta jos haluan lapsen heille hoitoon on ensin ajettava 100 km edes takaisin :/
Miehen vanhemmat asuvat lähempänä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko ottaneet huomioon, että saatatte kaivata lapsenlapsen seuraa, ikävöidä ja haluta olla hänen/heidän kanssaan? Minä en uskonut, miten kovin rakastuisin näihin pieniin! Ikävöin ja haluan hoitaa heitä! Harmi, että kaikki heistä asuvat satojen kilometrien päässä, emmekä voi nähdä kuin harvoin.
Mitä tähän vanhusjuttuun tulee, niin se EI ole riippuvaista siitä että miten paljon isovanhemmat kaitsevat lapsenlapsiaan!
Eikö se nyt jo ***metti soikoon ole päivänselvää että lastesi isovanhemmat, ELI VANHEMPASI hoitivat sinua aikanaan sen 18 vuotta, hoivasivat, maksoivat kaiken, ruokkivat, tarjosivat reissuja/elämyksiä, murehtivat ja huolehtivat sinusta, rakastivat sinua täydestä sydämestään. Miksi heidän täytyisi vielä hoitaa sinun lapsesikin? Se on sinun tehtäväsi vanhempana, vanhempasi tekivät jo osuutensa ja siksi sinusta kasvoi hyvä ihminen.
Ja sinä et aio käydä katsomassa vanhempiasi kun he ovat vanhoja, vain siksi että he eivät hoitaneet joka välissä lapsiasi? Niinkö? Jopas on ajattelutapaa kerrassaan. Vanhempasi tosiaan ovat hommansa hoitaneet, nyt on heidän vuoronsa nauttia vapaudestaan vielä kun voivat, sinunkin vuorosi tulee kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko ottaneet huomioon, että saatatte kaivata lapsenlapsen seuraa, ikävöidä ja haluta olla hänen/heidän kanssaan? Minä en uskonut, miten kovin rakastuisin näihin pieniin! Ikävöin ja haluan hoitaa heitä! Harmi, että kaikki heistä asuvat satojen kilometrien päässä, emmekä voi nähdä kuin harvoin.
Toiset kaipaavat enemmän, toiset vähemmän.
Jokainen eläköön tavallaan. Ei ole mitään syytä tänne kirjoitella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta aloittajan asenne on ideaali. Autetaan, tavataan ja hoidetaan, mutta ei sitouduta vastuuseen joka väsyttäisi ja katkeroittaisi. Kyllä isovanhempien hyväksikäyttäjiäkin näkee paljon. Appivanhempien pitää aina välillä käydä etelänmatkoilla, koska se on ainoa tapa, millä pääsevät kälyn lastenhoitovaatimuksista lepäämään. Aloittajan ei tarvitse sellaisia keksiä, vaan voi olla oikeasti hyvissä väleissä lapsiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tähän vanhusjuttuun tulee, niin se EI ole riippuvaista siitä että miten paljon isovanhemmat kaitsevat lapsenlapsiaan!
Eikö se nyt jo ***metti soikoon ole päivänselvää että lastesi isovanhemmat, ELI VANHEMPASI hoitivat sinua aikanaan sen 18 vuotta, hoivasivat, maksoivat kaiken, ruokkivat, tarjosivat reissuja/elämyksiä, murehtivat ja huolehtivat sinusta, rakastivat sinua täydestä sydämestään. Miksi heidän täytyisi vielä hoitaa sinun lapsesikin? Se on sinun tehtäväsi vanhempana, vanhempasi tekivät jo osuutensa ja siksi sinusta kasvoi hyvä ihminen.
Ja sinä et aio käydä katsomassa vanhempiasi kun he ovat vanhoja, vain siksi että he eivät hoitaneet joka välissä lapsiasi? Niinkö? Jopas on ajattelutapaa kerrassaan. Vanhempasi tosiaan ovat hommansa hoitaneet, nyt on heidän vuoronsa nauttia vapaudestaan vielä kun voivat, sinunkin vuorosi tulee kyllä.
Onko tässä joku ollut sitä mieltä, että isovanhempien pitäisi hoitaa lapset? Ei ole.
Mutta jos vedotaan siihen, että on kiireinen elämä, niin ihan samalla tavalla voi hoitoa tarvitsevan vanhuksen lapsi sanoa, että en ehdi auttaa, on kiireinen elämä. Ei se, että on syntynyt jollekulle lapseksi, tarkoita sitä, että on velvollinen hoitamaan häntä. Aivan niin kuin sekään, että on isovanhempi, ei velvoita hoitamaan lapsenlapsia. Kysymys on perhesuhteiden ylläpitämisestä ja vastavuoroisesta auttamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tähän vanhusjuttuun tulee, niin se EI ole riippuvaista siitä että miten paljon isovanhemmat kaitsevat lapsenlapsiaan!
Eikö se nyt jo ***metti soikoon ole päivänselvää että lastesi isovanhemmat, ELI VANHEMPASI hoitivat sinua aikanaan sen 18 vuotta, hoivasivat, maksoivat kaiken, ruokkivat, tarjosivat reissuja/elämyksiä, murehtivat ja huolehtivat sinusta, rakastivat sinua täydestä sydämestään. Miksi heidän täytyisi vielä hoitaa sinun lapsesikin? Se on sinun tehtäväsi vanhempana, vanhempasi tekivät jo osuutensa ja siksi sinusta kasvoi hyvä ihminen.
Ja sinä et aio käydä katsomassa vanhempiasi kun he ovat vanhoja, vain siksi että he eivät hoitaneet joka välissä lapsiasi? Niinkö? Jopas on ajattelutapaa kerrassaan. Vanhempasi tosiaan ovat hommansa hoitaneet, nyt on heidän vuoronsa nauttia vapaudestaan vielä kun voivat, sinunkin vuorosi tulee kyllä.
Onko tässä joku ollut sitä mieltä, että isovanhempien pitäisi hoitaa lapset? Ei ole.
Mutta jos vedotaan siihen, että on kiireinen elämä, niin ihan samalla tavalla voi hoitoa tarvitsevan vanhuksen lapsi sanoa, että en ehdi auttaa, on kiireinen elämä. Ei se, että on syntynyt jollekulle lapseksi, tarkoita sitä, että on velvollinen hoitamaan häntä. Aivan niin kuin sekään, että on isovanhempi, ei velvoita hoitamaan lapsenlapsia. Kysymys on perhesuhteiden ylläpitämisestä ja vastavuoroisesta auttamisesta.
Aloittajahan sanoi auttavansa. Ei vain ota päävastuuta hoidosta kuten ei pidäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tähän vanhusjuttuun tulee, niin se EI ole riippuvaista siitä että miten paljon isovanhemmat kaitsevat lapsenlapsiaan!
Eikö se nyt jo ***metti soikoon ole päivänselvää että lastesi isovanhemmat, ELI VANHEMPASI hoitivat sinua aikanaan sen 18 vuotta, hoivasivat, maksoivat kaiken, ruokkivat, tarjosivat reissuja/elämyksiä, murehtivat ja huolehtivat sinusta, rakastivat sinua täydestä sydämestään. Miksi heidän täytyisi vielä hoitaa sinun lapsesikin? Se on sinun tehtäväsi vanhempana, vanhempasi tekivät jo osuutensa ja siksi sinusta kasvoi hyvä ihminen.
Ja sinä et aio käydä katsomassa vanhempiasi kun he ovat vanhoja, vain siksi että he eivät hoitaneet joka välissä lapsiasi? Niinkö? Jopas on ajattelutapaa kerrassaan. Vanhempasi tosiaan ovat hommansa hoitaneet, nyt on heidän vuoronsa nauttia vapaudestaan vielä kun voivat, sinunkin vuorosi tulee kyllä.
Onko tässä joku ollut sitä mieltä, että isovanhempien pitäisi hoitaa lapset? Ei ole.
Mutta jos vedotaan siihen, että on kiireinen elämä, niin ihan samalla tavalla voi hoitoa tarvitsevan vanhuksen lapsi sanoa, että en ehdi auttaa, on kiireinen elämä. Ei se, että on syntynyt jollekulle lapseksi, tarkoita sitä, että on velvollinen hoitamaan häntä. Aivan niin kuin sekään, että on isovanhempi, ei velvoita hoitamaan lapsenlapsia. Kysymys on perhesuhteiden ylläpitämisestä ja vastavuoroisesta auttamisesta.
Aloittajahan sanoi auttavansa. Ei vain ota päävastuuta hoidosta kuten ei pidäkään.
Onko joku tässä ketjussa sanonut, että isovanhempien tehtävä on ottaa päävastuu lastenlasten hoidosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ihan reilua tietty kertoa omista suunnitelmista lapsille jo ennen kun lapset lisääntyvät, mutta kannattaa muistaa se toinenkin puoli.
Voi olla, että kun lapset saavat omia lapsia niin he haluavatkin toimia ihan omilla ehdoillaan, hoitaa lapset itse ja ehkä vähentää kyläilyjä entisestä. Siitäkäään ei pidä sitten loukkaantua.
Mutta hyvältä kuulostaa teidän suunnitelmat :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tähän vanhusjuttuun tulee, niin se EI ole riippuvaista siitä että miten paljon isovanhemmat kaitsevat lapsenlapsiaan!
Eikö se nyt jo ***metti soikoon ole päivänselvää että lastesi isovanhemmat, ELI VANHEMPASI hoitivat sinua aikanaan sen 18 vuotta, hoivasivat, maksoivat kaiken, ruokkivat, tarjosivat reissuja/elämyksiä, murehtivat ja huolehtivat sinusta, rakastivat sinua täydestä sydämestään. Miksi heidän täytyisi vielä hoitaa sinun lapsesikin? Se on sinun tehtäväsi vanhempana, vanhempasi tekivät jo osuutensa ja siksi sinusta kasvoi hyvä ihminen.
Ja sinä et aio käydä katsomassa vanhempiasi kun he ovat vanhoja, vain siksi että he eivät hoitaneet joka välissä lapsiasi? Niinkö? Jopas on ajattelutapaa kerrassaan. Vanhempasi tosiaan ovat hommansa hoitaneet, nyt on heidän vuoronsa nauttia vapaudestaan vielä kun voivat, sinunkin vuorosi tulee kyllä.
Onko tässä joku ollut sitä mieltä, että isovanhempien pitäisi hoitaa lapset? Ei ole.
Mutta jos vedotaan siihen, että on kiireinen elämä, niin ihan samalla tavalla voi hoitoa tarvitsevan vanhuksen lapsi sanoa, että en ehdi auttaa, on kiireinen elämä. Ei se, että on syntynyt jollekulle lapseksi, tarkoita sitä, että on velvollinen hoitamaan häntä. Aivan niin kuin sekään, että on isovanhempi, ei velvoita hoitamaan lapsenlapsia. Kysymys on perhesuhteiden ylläpitämisestä ja vastavuoroisesta auttamisesta.
Outo kommentti, taidat olla aika nuori....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tähän vanhusjuttuun tulee, niin se EI ole riippuvaista siitä että miten paljon isovanhemmat kaitsevat lapsenlapsiaan!
Eikö se nyt jo ***metti soikoon ole päivänselvää että lastesi isovanhemmat, ELI VANHEMPASI hoitivat sinua aikanaan sen 18 vuotta, hoivasivat, maksoivat kaiken, ruokkivat, tarjosivat reissuja/elämyksiä, murehtivat ja huolehtivat sinusta, rakastivat sinua täydestä sydämestään. Miksi heidän täytyisi vielä hoitaa sinun lapsesikin? Se on sinun tehtäväsi vanhempana, vanhempasi tekivät jo osuutensa ja siksi sinusta kasvoi hyvä ihminen.
Ja sinä et aio käydä katsomassa vanhempiasi kun he ovat vanhoja, vain siksi että he eivät hoitaneet joka välissä lapsiasi? Niinkö? Jopas on ajattelutapaa kerrassaan. Vanhempasi tosiaan ovat hommansa hoitaneet, nyt on heidän vuoronsa nauttia vapaudestaan vielä kun voivat, sinunkin vuorosi tulee kyllä.
Onko tässä joku ollut sitä mieltä, että isovanhempien pitäisi hoitaa lapset? Ei ole.
Mutta jos vedotaan siihen, että on kiireinen elämä, niin ihan samalla tavalla voi hoitoa tarvitsevan vanhuksen lapsi sanoa, että en ehdi auttaa, on kiireinen elämä. Ei se, että on syntynyt jollekulle lapseksi, tarkoita sitä, että on velvollinen hoitamaan häntä. Aivan niin kuin sekään, että on isovanhempi, ei velvoita hoitamaan lapsenlapsia. Kysymys on perhesuhteiden ylläpitämisestä ja vastavuoroisesta auttamisesta.
Outo kommentti, taidat olla aika nuori....
Mikä kommentissani oli mielestäni outoa? Olen vähän alle 40, jos se sinua kiinnostaa. Mutta kerro toki asiasi, se ei vielä tullut esille.
Ette ole tietenkään itsekkäitä. Itsekkäitä eivät ole myöskään omat lapsenne ja lapsenlapsenne, jotka eivät teitä auta kun muututte avuttomiksi. Minä en auta lainkaan omia vanhempiani, joku kunnallinen huolto siellä käy ja minimillä mennään. Etenkin äiti on katkera, mutta minä saan siitä suorastaan tyydytystä ja tilit tasoittuvat. Hän ei koskaan auttanut minua - niin makaa kuin petaa. Kirjaimellisesti.
Ette sinänsä ole itsekkäitä, mutta kandesko itse myös päästää omat lapset jo elämään omaa elämäänsä eikä roikkua kiinni. Esim. soittelemme joka päivä, huuhhuh...
Eikä minusta tarvitse toisen mieltä pahoittaa sillä että etukäteen tulee latelemaan, että me ei sitten olla käytettävissä lyhyellä varoitusajalla jne..
Ihmeen tyhmiä lapsia olette itse kasvattaneet kun teillä on pelko että omat lapset heittää lapsensa teille aina hoitoon ja vielä esim. työpäivän aikana.
JOs välit on kunnossa saati läheiset niin ei tuollaisia etukäteissääntöjä tarvita. Kyllä teidän lapset sillon oikeasti ajattelee myös teidän tunteita ja kyselee hyvissä ajoin etukäteen jos tarvii apua eikä oleta yhtikäs mitään esim. että apua olisi aina saatavilla, saati että sitä olisi saatavilla johonkin päivittäiseen. Näin ainakin meillä.
Lapsi ei ole valinnut syntyä, joten vanhemman tehtävä on hoitaa, huolehtia ja kasvattaa hänet hyvin. Antaa hänelle eväät maailmaan. Lapselle kuuluu normaali hoiva ja huolenpito eikä hänen tarvitse tuntea ylenmääräistä kiitollisuutta sylistä, ruuasta tai harrastuksista. Jos on lapsen vanhempi, niin siihen diiliin kuuluu huolehtia siitä lapsesta.
Lähipiiriin kuuluvat jäsenet, ystävät tai sukulaiset, taas auttavat usein toisiaan vastavuoroisesti. Minä autan sinua tänään tässä asiassa ja sinä minua huomenna tuossa asiassa. Ja koska olet tärkeä niin haluan viettää aikaa kanssasi.
Nämä kaksi asiaa ovat erillisiä - lapsen oikeus huolenpitoon ja lähipiiriin kuuluvien henkilöiden auttaminen ja ajan viettäminen yhdessä.
Siksi lasta ei voi pakottaa hoitamaan vanhempaansa vain sen takia että tuo henkilö on hänen vanhempansa eikä kukaan voi olettaa isovanhempien hoitavan tai muodostavan suhdetta lapsenlapsiin jos isovanhemmat eivät kuulu lähipiiriin.
Lapsi on ainut, jolla on oikeus edellyttää hoivaa ja huolenpitoa. Aikuisten taas pitää tehdä se valinta, että ketkä ihmiset haluaa lähipiiriinsä ja toimia sitten sen mukaan. Lapsiin tai aikuisiin ei muodostu suhdetta tai kiintymystä, jos heidän kanssaan ei vietä aikaa.
Alue: Aihe vapaa
Joo, äiti on voinut niin sanoa, mutta jos hän jossain vaiheessa sairastuu, voikin tulla vähän eri mietteet eteen. Esim. erään ystäväni isä sairastui jokunen vuosi sitten muistisairauteen, ja samalla meni hänen äitinsä mielenterveys. Ystäväni äiti on periaatteessa omaishoitaja, mutta käytännössä monet toimet eivät onnistu. Ystäväni kävi sitten vähintään kaksi kertaa viikossa tekemässä ne toimet, joita kotihoito ei tee, esim. isänsä peseminen. Olisihan hän toki voinut sanoa, ettei hänellä ole velvollisuutta toimia isänsä hoitohenkilönä, eikä tietenkään ollutkaan.