Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ovatko isovanhemmat mielestäsi itsekkäitä, jos eivät tarjoudu lastenlasten kaitsijoiksi?
21.03.2018 |
Minun ja puolisoni mielestä meidän ei ole missään nimessä tarjouduttava vakiolastenvahdeiksi (silloin tällöin toki ok), eikä ole oikein, jos lapsemme niin tulevaisuudessa olettavat. Meillä on omakin elämämme ja nyt keski-ikäisinä lasten asuessa pois kotoa nautimme paljon matkustelemista, muista harrastuksista ja toistemme seurasta. Teemme myös molemmat töitä kotoa käsin, emmekä pysty samalla katsomaan naperoiden (tai edes haukkuvien koirien) perään. Emmekä aio myöskään kaikkia viikonloppuja ja lomia niin tehdä. Ollaanhan me katsottu jo omien lastemme perään ja mielestämme meillä on nyt oikeus sen suhteen "hengähtää" ja nauttia omasta privaattielämästämme. Toki lapset käyvät kylässä useinkin ja tulevaisuudessa mahdollisten omien lastensa kanssa. Mutta sen olemme lapsillemme sanoneet, että meidän kodistamme ei tule koskaan lastenhoitopaikkaa, jonne milloin vain dumpataan lapset hoitoon omien menojen ajaksi.
Varmaankin joku ajattelee meidän olevan "itsekkäitä" tai "kylmiä" ihmisiä, mutta niin ei todellakaan ole. Olemme todella läheisiä lastemme kanssa, näemme usein, soittelemme joka päivä ja tuemme heitä edelleen myös taloudellisesti, mutta samalla haluamme elää omaa elämäämme riippumatta muiden ihmisten menoista ja aikatauluista.
Miten itse ajattelet vastaavasta? Onko isovanhemmilla mielestäsi joku velvollisuus toimia lastenlasten hoitohenkilöinä?
Kommentit (87)
Ei tietenkään. Miksi pitäisi käyttää aikaa toisten ihmisten lapsien hoitamiseen, jos ei halua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tähän vanhusjuttuun tulee, niin se EI ole riippuvaista siitä että miten paljon isovanhemmat kaitsevat lapsenlapsiaan!
Eikö se nyt jo ***metti soikoon ole päivänselvää että lastesi isovanhemmat, ELI VANHEMPASI hoitivat sinua aikanaan sen 18 vuotta, hoivasivat, maksoivat kaiken, ruokkivat, tarjosivat reissuja/elämyksiä, murehtivat ja huolehtivat sinusta, rakastivat sinua täydestä sydämestään. Miksi heidän täytyisi vielä hoitaa sinun lapsesikin? Se on sinun tehtäväsi vanhempana, vanhempasi tekivät jo osuutensa ja siksi sinusta kasvoi hyvä ihminen.
Ja sinä et aio käydä katsomassa vanhempiasi kun he ovat vanhoja, vain siksi että he eivät hoitaneet joka välissä lapsiasi? Niinkö? Jopas on ajattelutapaa kerrassaan. Vanhempasi tosiaan ovat hommansa hoitaneet, nyt on heidän vuoronsa nauttia vapaudestaan vielä kun voivat, sinunkin vuorosi tulee kyllä.
Olen eri, mutta minullehan on täysin yksi lysti mitä vanhempani tekevät tai ovat tekemättä. Minä elän oman perheeni kanssa ja heidän asiansa kiinnostaa minua yhtä vähän kuin meidän heitä. Kukaan ei ole kellekkään mitään velkaa.
Kun lapset oli pieniä niin he olivat minun äidilläni tai miehen äidillä hoidossa pari kertaa vuodessa.
Muuten käytiin mummoloissa silloin tällöin syömässä ja vietettiin myös juhlapyhiä yhdessä.
Aina sovittiin ajoissa sopiiko ja en ikinä vetänyt hernettä nokkaan jos ei sopinut. Ymmärrän täysin että mummoillakin on oma elämä ja rajat jaksamiselle.
Itse aion olla samanlainen mummo kuin oma äitini jos lapsenlapsia yleensä saan.
Otetaan lapsia hoitoon silloin tällöin jos meille sopii ja jaksetaan. Teen mielelläni ruokaa viikonloppuisin isommallekin porukalle jos olemme kotona. Joskus voi koko suku matkustaa viikoksi jonnekin lämpimään tai vuokrataan iso mökki. Mutta kaikkihan riippuu omasta terveydestä sillä jos tuleekin joku sairaus niin ehkä ei pysty mihinkään.
Mutta en ikinä alkaisi miksikään vakihoitajaksi koska omat lapset on jo hoidettu ja hyvin onkin niin olemme jotain vapautta ansainneet. Enkä kysele lupaa elää omaa elämääni niinkuin itse haluan. Jos joku suuttuu niin siitä vaan.
Mano Korpela kirjoitti:
Ei tietenkään. Miksi pitäisi käyttää aikaa toisten ihmisten lapsien hoitamiseen, jos ei halua?
Tai omien vanhempien, tai muidenkaan sukulaisten! Ei tarvitsekaan!
Meillä lapset ovat yleensä olleet pari kertaa vuodessa molemmilla isovanhemmilla yökylässä. Ei nyt vauvoina, mutta sitten kun ovat olleet vähän isompia. Pitäisin outona, jos isovanhemmat eivät olisi halunneet ottaa lapsia hoitoon, mutta toki ihmiset ovat erilaisia eikä kaikille edes kannata antaa lapsia hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovat itsekkäitä, jos terveet isovanhemmat eivät _koskaan ikinä_ kaitse lapsen lapsiaan. Ja varsinkin, jos ovat itse omat lapsensa hoidattaneet omilla vanhemmillaan aikoinaan (esim kesällä).
Osa kommenteista on, kuten tavallista, todella kypsiä, mutta epäkypsät kommentit tuntuvat tulevan nuorten naisten näppäimistöltä. Ei halutakaan ymmärtää omia vanhempia.....mutta, tulee se päiväkin jolloin ymmärrätte. Uskokaa pois. ❤
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakkopullaahan se velvollisuutena on.
Meille tuo oli mahdollisuus ja ilo.
Olimme mieheni kanssa molemmat 46-vuotiaita, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi ja työskentelimme kotona kuten Ap.
Jos apua tarvittiin, pystyimme auttamaan, koska työmme jousti helposti päivän tai kaksi.
Lapsenlapsilla oli tarvittaessa hoitaja kotona ja lapset meillä yleensä 2-6 kertaa kuukaudessa.
Matkustelimme myös lasten kanssa pari kertaa vuodessa ulkomaille (lisäksi myös ihan kahdestaan), kesäisin olimme mökillä.
.
54Asiaa on turha vatvoa etukäteen, ei kukaan tiedä, missä tilanteessa itse tai lapsien perheet ovat sitten, kun lapsenlapsia tulee.
.
Tää on totta. Mekin ollaan papan kanssa ihan erikuntoisia nyt kuin silloin, kun lastenlapsia ei vielä ollut. Silloin oltiin terveitä ja nyt tuskin jaksetaan hoitaa itsemme, puhumattakaan pienistä lapsista!
Vierailija kirjoitti:
Osa kommenteista on, kuten tavallista, todella kypsiä, mutta epäkypsät kommentit tuntuvat tulevan nuorten naisten näppäimistöltä. Ei halutakaan ymmärtää omia vanhempia.....mutta, tulee se päiväkin jolloin ymmärrätte. Uskokaa pois. ❤
Minkä ikäinen olet ja ymmärrätkö itse vanhempiasi? Minkä ikäisiä he ovat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei ole pakko,mutta kuulostaa kylmältä jos oma lapsenlapsi ei kiinnosta ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään. Sitten on turha vanhana odottaa kävijöitä vanhainkotiin tai apua, kun omat kädet/jalat ei enää toimi. Vuoroin vieraissa käydään, aikuisenakin. Ei teillä ole velvollisuutta hoitaa, mutta eipä toisaalta ole lapsillakaan ja vielä vähemmän lapsenlapsilla, jos vieraiksi jäävät.
Olen työssäni nähnyt 104-vuotiaan vuodepotilaan, joka suri, ettei kukaan käy, vaikka lapsia on kuusi, lapsenlapsia 14 ja lapsenlapsenlapsiakin muutama. Yksi lapsista (pakolla paikalle raahautunut, joka sitten lähti näkemättä äitiään) kertoi sitten miten nämä olivat kupanneet lapsiltaan jopa pennin, nokka pystyssä jättäneet lapsenlapset hoitamatta, apua tarjoamatta ja "tehneet omaa" juttua lapsista ja lapsenlapsista välittämätt.
15 vuotta on heeeemmetin pitkä aika laitoksessa, jossa kukaan ei käy katsomassa.
Etenkin, jos vika on kropassa, mutta pää toimii. Siinä ehtii monta kertaa miettiä, mitä voisi tehdä toisin, mutta vuosikymmenten katkeruutta ei korjata.
Sitä kannattaa miettiä.
Ei lastenlapsia hoitamalla voi varmistaa vanhuuden turvaa tai edes vierailijoita . Maailma muuttuu, ihmiset muuttuvat, tilanteet elävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään. Sitten on turha vanhana odottaa kävijöitä vanhainkotiin tai apua, kun omat kädet/jalat ei enää toimi. Vuoroin vieraissa käydään, aikuisenakin. Ei teillä ole velvollisuutta hoitaa, mutta eipä toisaalta ole lapsillakaan ja vielä vähemmän lapsenlapsilla, jos vieraiksi jäävät.
Olen työssäni nähnyt 104-vuotiaan vuodepotilaan, joka suri, ettei kukaan käy, vaikka lapsia on kuusi, lapsenlapsia 14 ja lapsenlapsenlapsiakin muutama. Yksi lapsista (pakolla paikalle raahautunut, joka sitten lähti näkemättä äitiään) kertoi sitten miten nämä olivat kupanneet lapsiltaan jopa pennin, nokka pystyssä jättäneet lapsenlapset hoitamatta, apua tarjoamatta ja "tehneet omaa" juttua lapsista ja lapsenlapsista välittämätt.
15 vuotta on heeeemmetin pitkä aika laitoksessa, jossa kukaan ei käy katsomassa.
Etenkin, jos vika on kropassa, mutta pää toimii. Siinä ehtii monta kertaa miettiä, mitä voisi tehdä toisin, mutta vuosikymmenten katkeruutta ei korjata.
Sitä kannattaa miettiä.
Ei lastenlapsia hoitamalla voi varmistaa vanhuuden turvaa tai edes vierailijoita . Maailma muuttuu, ihmiset muuttuvat, tilanteet elävät.
No sitten varmasti kannattaa jättää lapsenlapset hoitamatta.
Jos lapsia hankkii, huolehditaan heistä itse. Vierailla voi puolin ja toisin ja viettää aikaa lastenlasten kanssa silloin kun isovanhemmille sopii. 1-2x/kk voisi olla sopiva määrä muutaman tunnin ajan.
On todella ikäviä vanhempia, jotka olettavat mummojen ja ukkien olevan käytössä jatkuvasti. Ei edes kysytä sopiiko tulla, vaan pölähdetään pihaan mihin aikaan itseä huvittaa. Maksatetaan myös laskut, teetetään siivoukset ja lomille kelpaa mukaan, kun maksavat matkat ja hoitavat lapset. Vikaa on kyllä noissa isovanhemmissakin, jos tuohon suostuvat. Turha sitten valittaa osaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään. Sitten on turha vanhana odottaa kävijöitä vanhainkotiin tai apua, kun omat kädet/jalat ei enää toimi. Vuoroin vieraissa käydään, aikuisenakin. Ei teillä ole velvollisuutta hoitaa, mutta eipä toisaalta ole lapsillakaan ja vielä vähemmän lapsenlapsilla, jos vieraiksi jäävät.
Olen työssäni nähnyt 104-vuotiaan vuodepotilaan, joka suri, ettei kukaan käy, vaikka lapsia on kuusi, lapsenlapsia 14 ja lapsenlapsenlapsiakin muutama. Yksi lapsista (pakolla paikalle raahautunut, joka sitten lähti näkemättä äitiään) kertoi sitten miten nämä olivat kupanneet lapsiltaan jopa pennin, nokka pystyssä jättäneet lapsenlapset hoitamatta, apua tarjoamatta ja "tehneet omaa" juttua lapsista ja lapsenlapsista välittämätt.
15 vuotta on heeeemmetin pitkä aika laitoksessa, jossa kukaan ei käy katsomassa.
Etenkin, jos vika on kropassa, mutta pää toimii. Siinä ehtii monta kertaa miettiä, mitä voisi tehdä toisin, mutta vuosikymmenten katkeruutta ei korjata.
Sitä kannattaa miettiä.
Ei lastenlapsia hoitamalla voi varmistaa vanhuuden turvaa tai edes vierailijoita . Maailma muuttuu, ihmiset muuttuvat, tilanteet elävät.
No sitten varmasti kannattaa jättää lapsenlapset hoitamatta.
Eipä se hoito kuulukaan isovanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään. Sitten on turha vanhana odottaa kävijöitä vanhainkotiin tai apua, kun omat kädet/jalat ei enää toimi. Vuoroin vieraissa käydään, aikuisenakin. Ei teillä ole velvollisuutta hoitaa, mutta eipä toisaalta ole lapsillakaan ja vielä vähemmän lapsenlapsilla, jos vieraiksi jäävät.
Olen työssäni nähnyt 104-vuotiaan vuodepotilaan, joka suri, ettei kukaan käy, vaikka lapsia on kuusi, lapsenlapsia 14 ja lapsenlapsenlapsiakin muutama. Yksi lapsista (pakolla paikalle raahautunut, joka sitten lähti näkemättä äitiään) kertoi sitten miten nämä olivat kupanneet lapsiltaan jopa pennin, nokka pystyssä jättäneet lapsenlapset hoitamatta, apua tarjoamatta ja "tehneet omaa" juttua lapsista ja lapsenlapsista välittämätt.
15 vuotta on heeeemmetin pitkä aika laitoksessa, jossa kukaan ei käy katsomassa.
Etenkin, jos vika on kropassa, mutta pää toimii. Siinä ehtii monta kertaa miettiä, mitä voisi tehdä toisin, mutta vuosikymmenten katkeruutta ei korjata.
Sitä kannattaa miettiä.
Ei lastenlapsia hoitamalla voi varmistaa vanhuuden turvaa tai edes vierailijoita . Maailma muuttuu, ihmiset muuttuvat, tilanteet elävät.
No sitten varmasti kannattaa jättää lapsenlapset hoitamatta.
Eipä se hoito kuulukaan isovanhemmille.
Eikä vanhusten auttaminen heidän lapsilleen, lapsenlapsilleen tai muille sukulaisilleen.
Minusta tuo on tosi itsekästä ajattelua. Suuret ikäluokat eivät ole nähneet eläissään mitään muuta kuin oman napansa. Oikein minäminä-sukupolvi joka elättää itsensä ihan kaikkineen lapsillaan ja oikein varotaan olemasta avuksi.
Olen valinnut haluta lapsia ja heitä tulen varmasti lapsenlasten kanssa auttamaan, jos apua kaipaavat. Vanhempiani en ole valinnut, joten on ihan heistä kiinni itsestään kiinnostaako paljoa heitä järkkäillä vanhainkotiin tai tilailla turvarannekkeita tai vaipan vaihtoa kotipalveluna. Eipä taida kiinnostaa muu kuin perintö... Potut pottuina. Vastaavasti odotan kyllä lasteni hoitavan minut aikanani johonkin inhimilliseen hoitoon viimeisiksi vuosikseni, kun heitä myös olen valmis auttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa kommenteista on, kuten tavallista, todella kypsiä, mutta epäkypsät kommentit tuntuvat tulevan nuorten naisten näppäimistöltä. Ei halutakaan ymmärtää omia vanhempia.....mutta, tulee se päiväkin jolloin ymmärrätte. Uskokaa pois. ❤
Minkä ikäinen olet ja ymmärrätkö itse vanhempiasi? Minkä ikäisiä he ovat?
Olen kohta 50 vuotta täyttävä. Itse hoidin lapseni aikanaan, koska olin heidät täysin tietoisesti hankkinutkin. Kerran vuodessa hankimme miehen kanssa lapsenvahdin ja lähdimme johonkin kaksin. Ainoa isovanhempi jota joskus pyysimme avuksi, oli äitini. Hän tuli silloin tällöin lapsia katsomaan jos esim. töissä oli sellainen tilanne että ei voitu jäädä sairaan lapsen kanssa kotiin. Perheenä reissattiin ja touhuttiin, nyt häärätään puolison kanssa kaksin ja aikuiset lapset tahollaan omiaan. Toki tapaamme ja pidämme yhteyttä lapsiin, tottakai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa kommenteista on, kuten tavallista, todella kypsiä, mutta epäkypsät kommentit tuntuvat tulevan nuorten naisten näppäimistöltä. Ei halutakaan ymmärtää omia vanhempia.....mutta, tulee se päiväkin jolloin ymmärrätte. Uskokaa pois. ❤
Minkä ikäinen olet ja ymmärrätkö itse vanhempiasi? Minkä ikäisiä he ovat?
Olen kohta 50 vuotta täyttävä. Itse hoidin lapseni aikanaan, koska olin heidät täysin tietoisesti hankkinutkin. Kerran vuodessa hankimme miehen kanssa lapsenvahdin ja lähdimme johonkin kaksin. Ainoa isovanhempi jota joskus pyysimme avuksi, oli äitini. Hän tuli silloin tällöin lapsia katsomaan jos esim. töissä oli sellainen tilanne että ei voitu jäädä sairaan lapsen kanssa kotiin. Perheenä reissattiin ja touhuttiin, nyt häärätään puolison kanssa kaksin ja aikuiset lapset tahollaan omiaan. Toki tapaamme ja pidämme yhteyttä lapsiin, tottakai.
59 jatkaa vielä: Hoidan kyllä vanhempiani nyt kun se apua tarvitsevat, ei se ole mikään silmä silmästä -homma!
Alue: Aihe vapaa
Pakkopullaahan se velvollisuutena on.
Meille tuo oli mahdollisuus ja ilo.
Olimme mieheni kanssa molemmat 46-vuotiaita, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi ja työskentelimme kotona kuten Ap.
Jos apua tarvittiin, pystyimme auttamaan, koska työmme jousti helposti päivän tai kaksi.
Lapsenlapsilla oli tarvittaessa hoitaja kotona ja lapset meillä yleensä 2-6 kertaa kuukaudessa.
Matkustelimme myös lasten kanssa pari kertaa vuodessa ulkomaille (lisäksi myös ihan kahdestaan), kesäisin olimme mökillä.
.
Asiaa on turha vatvoa etukäteen, ei kukaan tiedä, missä tilanteessa itse tai lapsien perheet ovat sitten, kun lapsenlapsia tulee.
.