Tarjolla kolmivuorotyö (p*skaduuni) 25h/viikko ja 10,50e/tunti. Ottaisitteko?
Plus tietty lisät tuohon palkkaan, mut peruspalkka sen 10,50e. Tunteja noin 25/viikko. Vuorot voivat olla 4-8h, eli töitä voi mahdollisesti olla vaikka viitenäkin päivänä viikossa, vaikka ei olekaan täyttä päivää.
Työ painottuu viikonloppuihin ja iltoihin, mutta myös yötä ja aamua pitää olla valmis tekemään. Fyysinen työ, vaatii hyvää kuntoa. Sisältää asiakaspalvelua.
Tämmöinen tarjous. Mä en ehkä ole kiinnostunut lähtemään noilla ehdoilla, eihän tosta jäisi juuri mitään käteen! Olen siis jäämässä ansiosidonnaiselle kohta ja varmaan se ansiosidonnainen tulisi olemaan samaa luokkaa tuon työn palkan kanssa:D
Lähtisittekö?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtisin kokeilemaan, siitä voi kehkeytyä myöhemmin jotain parempaa eli pelkkää päivävuoroa ja enemmän tunteja (jos ne nyt on sitä mitä haluat). Varsinkin jos olet perheetön/lapseton niin ehdottomasti kannattaa. Jokaisesta työstä oppii jotain uutta, jos ei muuta niin ainakin sen ettei se sovi sinulle :)
Kyllä aika monesta duunista tietää ihan kokeilemattakin ettei sovi jos itseäsi yhtään tunnet.
Tollaset duunit joissa on vajaita päiviä, mitä vaan vuoroja, vähän viikko tunteja etkä koskaan tiedä mitä vuoroa joudut milloinkin tekemään ja kuinka kauan, on aina ihan paskaa.
Tai sitten voi kehittää ja motivoida itseään niin, että sopisi muunkinlaiset työt. Pitkälti asennekysymys se kuitenkin on joitakin harvinaisia tapauksia lukuunottamatta.
Mitä tarkoittaa asennekysymys? Mitä se "oikea asenne" oikeastaan tarkoittaa?
Mä tein parikymppisenä kaikkea hanttipätkää nollasopimuksilla, vajaita päiviä ja epäsäännöllisiä työaikoja siten, että toista työtä ei olisi voinut tehdä mitenkään samalla. Innokkaana otin vastaan kaiken mitä sain.
Oliko se hyvä asenne? Onko oikeaa asennetta tehdä työtä, jossa surkeat työehdot, työajat ja palkalla ei elä? Ja itse työkin aika surkeaa.
Mutta tämä oli siis opiskeluaikana. En mä enää tuollaiseen lähtisi, vaikka näitä työttömyysjaksoja tässä onkin ja hanttihommaa olisi tarjolla. Eihän tuollaisissa kyykytyssopimuksissa ole mitään järkeä, vähiten taloudellisesti.
Siinä tapauksessa voisin lähteä, jos olisin ensinnäkin kiinnostunut työskentelemään ko. alalla ja jatkossa olisi varmasti tiedossa enemmän tunteja ja paremmat työajat.
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään kannata lähteä jos ansiosidonnainen on samaa luokkaa.
Mistä tollasta paskadiiliä edes tarjotaan?
Noitahan ne kaupan alan työtkin on tällä hetkellä kaikki. Ei tosin kolmessa vuorossa mutta vuorossa joka tapauksessa. 5-25h/vko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtisin kokeilemaan, siitä voi kehkeytyä myöhemmin jotain parempaa eli pelkkää päivävuoroa ja enemmän tunteja (jos ne nyt on sitä mitä haluat). Varsinkin jos olet perheetön/lapseton niin ehdottomasti kannattaa. Jokaisesta työstä oppii jotain uutta, jos ei muuta niin ainakin sen ettei se sovi sinulle :)
Kyllä aika monesta duunista tietää ihan kokeilemattakin ettei sovi jos itseäsi yhtään tunnet.
Tollaset duunit joissa on vajaita päiviä, mitä vaan vuoroja, vähän viikko tunteja etkä koskaan tiedä mitä vuoroa joudut milloinkin tekemään ja kuinka kauan, on aina ihan paskaa.
Omasta kokemuksesta väitän että ei välttämättä tiedä jos ei kokeile. Itse olin fyysisesti raskaassa työssä aamuvuorossa kaksi vuotta ja paloin loppuun. Nyt lähdin rohkeasti kokeilemaan samantyylistä työtä mutta tällä kertaa tein iltavuoroa useamman kuukauden ja huomasin että jaksan ihan hyvin kun sain aamulla herätä ilman herätyskelloa eli luonnollisessa rytmissäni. Aamuvuorossa sama työ oli ihan hirveää raatamista. Nyt olen tehnyt tuota "vajaita päiviä, mitä vaan vuoroja, vähän viikko tunteja etkä koskaan tiedä mitä vuoroa joudut milloinkin tekemään ja kuinka kauan" melkein vuoden ja sopii minulle oikein hyvin. Lisää töitä on luvassa kun sopimus jatkuu taas 6kk. Aina kannattaa kokeilla.
Tottakai lähtisin. Tuohon päälle saa vielä soviteltua ansiopäivärahaa ja mä saan myös asumistuet koska asun yksin. Mulle jäisi siis enemmän käteen kuin vain kotona olemalla, plus toinen työpaikka on paaaaaljon helpompi löytää kun on jo työpaikka. Plus päähän mulla räjähtäis jos vaan kotona himmailisin.
Jos työ tosiaan painottuu viikonloppuihin ja iltoihin, niin eikö niistä lisistä tule kuussa hyvinkin satanen tai pari vielä tuohon päälle?
Pitäisi tietää enemmän työn sisällöstä, ennen kuin voin vastata. Jos työ on sellaista että arvelen että pärjäisin siinä, niin voisin hyvinkin ottaa sen vastaan. Epäsäännölliset työajat sopivat minulle, ja fyysistä rasitusta tämä kroppa kaipaisikin. Mieluummin hyötyliikun kuin kuntoilen.
Mulla ensisijaisesti ratkaisisi se, että tuleeko tällä palkalla toimeen.
Jos ansiosidonnainen on suurempi etkä tarvitse mitään tukia ja sitten tämä työ vaatisi palkan lisäksi tukiviidakon, niin en lähtisi.
Toinen asia joka kannattaa miettiä, että jos nyt vasta alkaa ansiosidonnainen juosta ja se on melko hyvä, niin jos nyt menet pienipalkkaiseen työhön ja se se loppuu, niin alentaako se sinun tulevaa ansiosidonnaista paljonkin?
Eli jos nyt saisit esimerkiksi 400 päivää 1500 euron ansiosidonnaista. Otat kuitenkin nyt huonostipalkatun työn, mutta joudut/jäät työttömäksi siitä, ehkä jo ennen sen 400 päivän täyttymistä, niin tuleva ansiosidonnainen olisikin 1000 euroa.
Häviäisit 500 euroa. Ja hyvällä onnella saattaisit saada paremman työn ennen 400 päivän täyttymistä, tai ainakin sitten samanlaisen kuin tämä.
Arvioi itse, mutta vaikka sanotaan, että työnteko kannattaa aina, nii se itse tosiaan pidä paikkaansa. Nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli saat iltalisää, lauantailisää ja sunnuntaisin tuplan? Kyllä siitä sitten varmaan ihan kiva summa tulee.
Oho siis 3-vuorotyö eli näiden lisäksi myös yölisä tulee!
Ja hyvin todennäköisesti myös soviteltua päivärahaa joku pikkusumma tuohon päälle. Itse lähtisin, jos vaan yötyö sopisi omalle kropalle, mutta en kyllä terveyttäni lähtisi pilaamaan, ennemmin teen tosi aikaisia aamuja, kuin yötöitä, joista menee kroppa ja pää ihan sekaisin ja jatkuvaan stressitilaan.
Ehdottomasti ottaisin vastaan! Terveisin karenssi päällä ja eletään miehen tuloilla. Otan vastaan minkä vaan työn, palkalla ei niin väliä edes!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä on helpompi löytää parempia töitä kun on jo työpaikka ja kokemusta. Eli kyllä, menisin ja jatkaisin työnhakua siinä samalla.
Määräaikainen työsoppari kuitenkin rajoittaa muualle työllistymistä.
Määräaikaisella aikoinaan pitkään työskentelemään joutuneena selvittelin asiaa silloin. Kyllä määräaikaisesta lähteä voi, mutta voi kyllä joutua maksamaan korvausta työnantajalle. Ammattiliitosta väitettiin, että sellainen puolen kuukauden - kuukauden palkka on normaali korvaus. Voi tässä tietysti olla alakohtaista vaihtelua, mutta ottakaa selvää omasta liitostanne.
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään kannata lähteä jos ansiosidonnainen on samaa luokkaa.
Mistä tollasta paskadiiliä edes tarjotaan?
Ihan normaali soppari kaupan alalla. Mukka on kyllä isompi tuntipalkka mutta vähemmän tunteja.
Nää suomen palkat on nykyään naurettavii ku vuokratki jo jotain 600e halvin yksiö.
Työteliäs kirjoitti:
Saisin soviteltua päivärahaa, joten lähtisin. Lisäksi on helpompaa löytää uusi työpakka, kun tekee edes jotain.
Riippuu varmaan vähän siitä, mitä työtä hakee. Tuollaisilla osa-aikaisilla hanttihommilla on väliä lähinnä haettaessa kokoaikaista hanttihommaa.
Ensinnäkin paskaduunia ei ole olemassakaan, jos työ on laillista ja siitä maksetaan veroa. Palkkaus voi olla paskaa, samoin työolot.
Ap:lta kysyisin, mikä on koulutuksesi ja työkokemuksesi? Palkka on kyllä vaatimaton, mutta lähtöpalkka monellakin alalla. Tässä tuo 3-vuorotyö voi nostaa ansioita reilustikin.
Vierailija kirjoitti:
Työteliäs kirjoitti:
Saisin soviteltua päivärahaa, joten lähtisin. Lisäksi on helpompaa löytää uusi työpakka, kun tekee edes jotain.
Riippuu varmaan vähän siitä, mitä työtä hakee. Tuollaisilla osa-aikaisilla hanttihommilla on väliä lähinnä haettaessa kokoaikaista hanttihommaa.
Näin rekrytoijana sanoisin, ettei asia ihan noin yksioikoinen ole.
Riippuu myös itse työn luonteesta, olisiko korvaus riittävä työn rasittavuuteen nähden.
Minun korvaan kuulostaa hieman kaupan alan työltä, jotkut Prismathan ovat 24/7 auki. Tai sitten abc-jobilta, joka on saman tyyppistä.
Joskus reilut kymmenen vuotta sitten olisin saattanut ottaakin vastaan määräajaksi, parempaa paikkaa etsiessä. Silloin oli vielä suht riittävästi työntekijöitä vuoroissa ja työn määrä oli kohtuullinen, lisäksi paremmat tunnit ja vakinaistaminen oli ihan mahdollinen asia, kunhan oli ensin tehnyt määräajan. Työ oli rennompaa kuin nykyään.
Nykyään en ottaisi. Älytön kiire koko ajan, töitään ei ehdi hoitaa mitenkään kaikkea kunnolla, mutta priimaa pitäis olla jälki. Tekijöitä liian vähän, yksi tekee kahden tai kolmen työt, vessaankaan ei aina ehdi.
Ihan mahdottomia tehtäväkombinaatioita pitäisi pystyä hoitamaan yhtä aikaa (hoida ovelle asti oleva jono ja tee siinä samalla tukkutilausta ja vastaa puhelimeen sekä siivoa). Lisätunteja vaikea saada, harvalle kirjoitetaan edes takuutuntisopimuksia enää.
T: Entinen kaupan täti
Riippuu voisiko työaikoihin vaikuttaa itse. Voisin ottaakin, jos saisin sovittua, että voin vaikuttaa itse työaikoihin eli olisi mahdollista etsiä tähän lisäksi joku muukin osa-aikatyö. Ja muutenkin työvuorot saisi soviteltua, niin että jäsi mahdollisuus myös omaan vapaa-aikaan.
Jos taas työ tyyliin, työvuorolista tulee max. 2vk ennen listan ensimäistä vuoroa, vuoroa ei ole mahdollista vaihtaa/sovitella ja työvuorot suunniteltu täysin työnantajan tarpeita silmällä pitäen, niin yrittäisin kyllä kaikin mahdollisin kainoin etsiä jotain muuta, jotta ei olisi pakko mennä (minulla kuitenkin perhe, jossa kaksi pientä lasta (mies tekee päivätyötä, joten ilta ja yövuorot ei ole täysin poissa suljettu) tosi mieluinen harrastus kerran viikossa ja muutakin elämää).
Ja toki myös itse työ vaikuttaisi, voisin suostua vähän huonommillakin ehdoilla, jos olisi tosi mieluista, liittyisi vaikkapa jollain tavalla harrastukseeni tms. Jos työ taas olisi mukavuusalueeni äärilaidalla ja työyhteisö huono, niin tekisin kyllä kaikkeni, että löytäisin jotain mieluisempaa.
Kyllä mä varmaan lähtisin. 25h viikossa on oikein mukava työmäärä, vuorotyö tuo mukavaa vaihtelua päiviin ja lisäksi palkka on kylläkin ihan hyvä, jos tosiaan pyhiä ja iltoja/öitä on tarjolla!
Tossahan on mahdollisuus tienata ihan hyvin tekemättä kuitenkaan täyttä viikkoa? Täydellistä suorastaan! Mä mieluummin kärsin pari viikonloppua tai yötä kuin että tekisin 8h/päivä ma-pe. Eli se joku 38-40h viikossa.. yök. Tossa saa 25 tuntia tekemällä ihan hyvää palkkaa.
En ymmärrä miksi valitat. Jos vuorotyö on ongelma, niin ymmärrän. Itse tykkään vuorotyöstä.
No senkus olet ottamatta! Kyllä siihen työhön varmasti ehdokkaita löytyy!
Lähtisin, lapsettomana. Miehellä kolmivuorotyö eli koululainen joutuisi olemaan öitä yksin kotona. Mummollaan 600km. Ja pienemmät päiväkodissa yötä,ei kiitos.