Lue keskustelun säännöt.
Minulla on niin paljon töitä, etten saa aikaan mitään
Töitä on niin paljon, että istun vaan koneella ja tuijotan sitä lasittuneesti (ja nyt tulin vauvalle edes hetkeksi ravistamaan aivoja irti lamaannuksesta). En saa enää mistään kiinni. Olen yrittänyt tehdä listaa, mitä pitäisi akuutisti tehdä ja mitkä voi antaa odottaa, mutta akuuttejakin hommia on lamaannuttavan paljon. Ja varmaan kymmenen ihmistä ainakin odottaa, että pääsisivät omien hommien kanssa eteenpäin.
Pomo sanoo vaan, että priorisoi. Ylityöllistetty hänkin.
Tätä on suomalainen työelämä tänä päivänä.
Kommentit (101)
Listaa vaikka post-it lapuille kaikki työt. Jokaiseen mukaan aika-arvio. Ja deadline, jos sellainen on.
Sitten teet muutaman kevyemmän pois alta. Saat fiiliksen, että saat jotain aikaan js valmiiksi. Sitten jatkat pomon määrittämässä järjestyksessä.
Jos vaikka huomenna on useamman työn deadline, ja aikaa näihin menee 20h, lykkäät vaan pomon murheeksi ylimääräiset. Pomosi pystyy kuitenkin vaikuttamaan taas omiin pomoihinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lajittele työt: kiireellisyys, tärkeys tms. Sovi pomon kanssa mitä ensin ja mitä sitten. Tee arvio, miten pitkään tähän astisen työpinon selvittämiseen menee aikaa, mitkä ovat resurssit. Kun teet yhtä juttua, keskity siihen.
En ole ap, mutta tuo tapa toimii silloin, kun ei olla vielä täyskaaoksessa. Jos on menty siihen pisteeseen, että töitä on aivan holtiton määrä ja keskeneräisiä juttuja roikkuu joka puolella, ei siihen auta enää kuin lisäresurssi, jotta tilanteen saa haltuun taas.
Juuri näin. Systemaattisella työn priorisoinnilla voidaan jonkin aikaa välttää tällainen tilanne. Mutta jos työtä on kohtuuttomasti liikaa, siihen ei loputtomiin auta työlistat ja suunnittelut.
Ota puheeksi lisäresurssit. Jos työtä on kohtuuttomasti liikaa, siihen auttaa vain apukädet, tää on totta.
Minulla niitä taas on niin vähän, että tuntuu vaikealta saada edes se vähä tehtyä. Liian vähän tai liian paljon ei ole kumpikaan hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Listaa hommat vaikka paperille, ensin tärkeät, sitten muut.
Ellet pysty priorisoimaan niin aloitat listan ensimmäisestä ja jatkat siitä. Kun työaika loppuu niin kone kiinni ja systemaattisesti kieltäydyt ajattelemasta työjuttuja vapaalla.
Periaatteessa toki noin. Mutta mitäs sitten, kun teet jotain tärkeää juuri ja tulee pyyntö jostain vielä tärkeämmästä. Se tärkeä jää kesken, tulipalokiireellä tekee sitä toista, kunnes taas tulee jotain akuuttia. Lopputulemana on kymmeniä hommia kesken, mitään ei voi tehdä huolellisesti tai tehokkaasti ja kaikki vaan kaatuu päälle. Tämä ei ole sellainen työ, missä voisi aina itse varsinaisesti päättää, missä järjestyksessä asioita tehdään, jos pomo/asiakas sanoo, että tämä tehdään nyt, niin sitten se tehdään. ap
Otat sähköpostista hälyt veks ja piilotat saapuvien viestien kuvakkeen kokonaan. Sitten teet homman x vastaamatta kenellekään mitään.
Mietit mikä duuni on sellainen mikä hyödyttää suurinta määrää porukkaa ja aloitat siitä.
Tiedän tunteen... olin tuollaisessa työpaikassa puoli vuotta. Loppuunpalaminen oli todella lähellä. Välillä vaan tuijotin näyttöä ja mietin että mistä hemmetistä sitä työsumaa lähtee purkamaan. Sähköposteja saattoi tulla sata päivässä joihin piti reagoida. Hommat laahasivat koko ajan jäljessä, lisäresurssien tarvetta ei nähty, pomo VÄHÄTTELI työmäärää vaikka näki että homma ei toimi. No, onneksi totesin itse että nyt saa riittää ja lähdin.
Tällä hetkellä tilanne on päinvastoin. Hommia on liian vähän... Tuntuu etten saa tehtyä näitäkään vähiä hommia kun ei ole kiirettä eikä aikataulupaineita. Ihan vinoutunutta ja sairasta on työelämä nykypäivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeä asia ja monen todellisuutta työelämässä.
Minä olen suunnittelualalla ja työn määrä menee melkoista käyrää. Välillä on ollut tilanteita, että aamulla töihin mennessä en tiedä mitä tänään tekisi ja kohta onkin töitä moneksi viikoksi. Syksyllä tämän kevään tilanne näytti huonolta ja tehtiin tarjouksia, ylibuukattiin. Yllättäin alalla onkin nyt valtavasti töitä ja meille tuli enemmän kuin oli odotettu, lisäksi vanhoilta asiakkailta pieniä suoria tilauksia. Näille ei oikein voi sanoa ei, koska sitten kun tulee taas hiljaisempi kausi, niin paha juttu, jos ovat häipyneet muualle. Tällä hetkellä minulla on töitä lokakuun loppuun saakka.
Minä vain yksinkertaisesti kysyn välillä pomolta, että mitä priorisoidaan. Sitten otan yhden homman kerrallaan ja pistän muut kylmästi sivuun, niin etten ajattele niitä. Pidän välillä tauon ja käyn vessassa jumppaamassa ja venyttelylemässä. Teen, pidän pienen tauon ja jatkan taas. En tee ylitöitä koskaan päivässä tuntia enempää, sillä muuten väsyy ja kohta saa korjata virheitä.
Meillekään ei voi noin vain ottaa lisää väkeä, kun tilanteet vaihtelee. Lisäksi pitäisi hommata työpisteelle kalusteet, koneet ja ohjelmat, mikä on monen tonnin investointi. Enne tuota pitäisi vielä järjestää se työpiste, yhdelle sen kyllä saisi järjestymään, mutta kun investointi työntekijään on muutakin kuin palkka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sait kuitenkin aikaiseksi kirjoituksen tälle palstalle. Onnittelut siitä🙄
"It’s very easy to fall into the trap of being busy, and being busy is not necessarily productive"
Tim Ferriss
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heippa aloittaja, tsemppiä viikkoon!
Oletko kokeillut sellaista tyyliä, että puolittaisit päiväsi ajallisesti: ennen lounasta ja lounaan jälkeen. Ennen lounasta et katso sähköpostejasi ja teet "vanhoja" eli roikkumassa olevia juttuja, yksi kerrallaan ja loppuun. Yritä priorisoida niitä, mutta jos se ei onnistu, niin aloitat vanhimmasta.
Lounaan jälkeen katsot uudet sähköpostit, onko tullut mitään akuuttia hoidettavaa sille päivälle, jos on, niin teet niistä akuuteista sinä päivänä tulleista ensimmäisen. Et lue sähköpostien uusia viestejä kuin esim lounaan jälkeen ja siitä kahden tunnin päästä (/kun olet saanut ensimmäisen sen päivän akuutin pyynnön valmiiksi). Mikäli akuutteja ei ole tullut klo 12 mennessä sille päivälle, aloitat vanhoista taas seuraavan ja teet sen loppuun/jatkat aamupäivän tekemääsi, ja kun se on valmis, katsot vasta sitten mailit uudestaan.
Kauanko sinulla kestää keskimäärin yhden työn tekemisessä, vai onko se niin, että on nopeita hommia ja pidempään kestäviä? Mikäli työt on satunnaisen mittaisia, niin siltikin tuo ylläoleva tapa pitäisi toimia.
Meillä sama. Aluksi stressasin pääni irti, sillä haluan tehdä hyvää jälkeä. Opin sitten ettei se auta, teen minkä kerkeän vähän räpiköivällä jäljellä. Loput myöhästyy ja jää tekemättä ja esimiesten valittaessa sanon takaisin. Joo kyllä, en voinut tehdä asiaa x koska tein asioita y,z ja ö. Millon mun olisi pitänyt se keretä? Aijaa, sori tein sillon asiat m ja n, millon ne olisi pitänyt sitten tehdä? Tämän jälkeen esimiehet vain mumisevat jotain ja jättävät taas hetkeksi rauhaan. Raivoaville asiakkaille pahoittelen ja pyydän pistämään viestiä johdolle, sanoen että itse en voi tällä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä työ on noin holtitonta ja hätäistä?
Millaista jälkeähän työssä syntyy jos mitään ei tehdä kunnolla alusta loppuun?
Jos siis työnantajan intressi on että tehdään mahdollisimman paljon huonolla laadulla.
Tosiasiahan on että työ ei tekemällä lopu. Jos asioita vain sataa ikkunoista ja ovista niin kannattaisiko kartoittaa työmäärää pomon kanssa ja sanoa vaikka että nyt on niin paljon juttuja kesken että haluat hoitaa ne pois ennenkuin voit tehdä uusia.
On myös työntekijän vastuulla valvoa omaa jaksamista ja jos työmäärä ylittyy mitä pystyy tehdä niin on otettava ohjat käsiin.
Esimiehen kanssa keskustelu että mitä voi jättää pois,;mitä voi siirtää jollekin toiselle ja jos ne eivät auta,;yhteys työsuojeluvaltuutettuu tai työterveyshuoltoon.
Lisäksi pitää kartoittaa että johtuuko ongelma tyyönjohdosta vai onko omissa työtavoissa jotain mitä voi parantaa. Teetkö vaikka liian hyvin asioita jolloin aikaa kuluu ja et ehdi tehdä uusia.
Työ ei voi myöskään olla ympärivuorokautista.
Se on oma valinta jos jatkaa yli työajan ellei sopimuksessai nimenomaan lue että työssä ei työaikaa. Tarkasta tämä työsopimuksestasi.
Sama. Olen ollut talvilomasta asti sairaana jälkitauteineen ja hommia kasaantunut niin, että olo vielä vähän toipilaana aivan lamaantunut. Mikään ei oikein luonnistu, pää sekaisin, unohtelen kellonajat, tapaamiset, tavarat...Tänäänkin vain mokaillut ja säheltänyt, en pääse arkirytmiin. Päivä kerrallaan vaan raahautunut eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä teet? Ei kai kukaan asiakas odota tulosta samantien tai siis työtäsi? Mikä homma voi olla päivän päälle?!
Mulla on sama juttu. Monta projektia oon tekemässä yksin, joihin pitäisi olla ryhmä tekemässä. Yksi puolen vuoden projekti joka vaaditaan multa 3 viikossa. Ja ne rinnakkaiset, jolloin ei enää edes muista kuinka monessa on.
Meillä maksetaan ylityötunneista 1,5 kertainen palkka ja lapset on aikuisia joten aion tehdä omaan tahtiin ja kerätä ylityökorvaukset.
Aamulla suunnittelen luettelon mitä teen tänään tunnilleen ja teen rauhassa mitä ehdin. Tähän asti oon tehnyt 9,5 tuntisia päiviä, ruokatunti 15 min.
Kotona klikkaan asiat pois mielestä.
Sähköpostit luen, klikkaan lukemattomiksi ne joihin ei ole vielä aikaa.
Neuvottelen deadlineja että on muutama päivä kullakin väliä.
Joudun kyllä pahoittelemaan paljon, mutta olen siihen jo niin tottunut...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se on hyvin harmillista, että samanaikaisesti osa nääntyy työkuormansa alla ja osa joutuu tahtomattaan ja omaa syyttään olemaan työttömänä. - Eikä tähän ole ratkaisuna se, että aletaan syyllistämään ja uhkailemaan työttömiä, kun eivät tee mitään työtä. Kyllä työttömistä uskoakseni suurin osa olisi halukas ja valmis ryhtymään töihin. Muttta työstä pitäisi saada kompensaationa myös käypä palkkaa. Siten onkin hieman virheellistä puhua työttömyydestä kun oikeampaa saattaisi olla puhua "palkattomuudesta."
Ei tässä kukaan ole työttömiä mistään syyllistämässäkään. Koko työelämä on aivan vinksallaan kaikilla tasoilla.
ap
Säästö on tämän päivän sana. Pienillä henkilökuntaresursseilla parempi tuotto. Silloin kun ei ehdi enää tehdä mitään, on aika olla hetki tekemättä mitään. Sitten pitää miettiä hetki kerrallaan ihan putkinäköisesti, mikä on tärkeintä ensin. Ne loput tulevat kyllä sen jälkeen tai ilmoittavat olemassaolostaan. Aivan rauhassa ja välillä vedetään henkeä ja muistetaan syödä vähän.
T. Teho-osaston sairaanhoitaja
Tiedän tunteen. Pahimpina päivinä minulle saattaa tulla 40-50 sähköpostiviestiä, joihin jokaiseen on reagoitava. Jos vaikka käyttää 2 minuuttia per viesti, niin se on sitten muusta työajasta pois.
Jos on ollut yhdenkin päivän poissa, niin aamulla ahdistaa ihan hirveesti avata meili. En katso työsähköposteja kotona ollenkaan, muuten menisi yöunet kokonaan kun miettisin niitä.
Onko hr-hommia? Se on just tuollaista useimmiten...
Teet mitä pystyt, hyvin, huolellisesti ja rivakasti.
Jos jotain jää tekemättä, aukeaa isojenkin pomojen silmät, kun tärkeä dedis sössitään.
Silti sinulla on puolustuksenasi paljon ja hyvin tehtyjä töitä.*
nimimerkillä "usein samassa tilanteessa ollut"
No sitten sä teet niin. Ja jos joskus on yhtään rauhallisempaa, yritä tehdä niitä rästihommia silloin loppuun.