Ei ihme että Suomessa rahat loppuu, tukien syytäminen on aivan uskomatonta!
Olen tehnyt töitä koko elämäni, saamatta koskaan mitään asumistukia tms.
Nyt olen tilanteessa jossa odotan vauvaa ja edessä on avioero. Miten tämä vaikuttaa tuloihini?
Palkkani on bruttona 3000 euroa, käteen jää noin 2200 euroa. Asun helsingissä vuokra-asunnossa, jossa vuokra on 1100/ kk.
Ensimmäiset 56 päivää saan äitiysrahaa käteen saman verran kuin palkkaa, päälle tietysti 150 euroa lapsilisää. Seuraavat 57 - 105 päivää bruttona äitiysrahaa ja sen jälkeen vanhempainrahaa tulee reilu 2000 euroa, käteen reilu 1700 euroa. Asumislisää tililleni napsahtaa 440 euroa, eli nettotuloni pysyvät samana kuin työssä käydessäni.
Entä tämän jälkeen siihen asti kun lapsi on 3 vuotias? Saan kotihoidon tukea kaikkine lisineen hiukan vajaa 800 euroa, ja päälle asumistukea 750 euroa, eli hiukan vajaa 1500 euroa käteen, TEKEMÄTTÄ YHTÄÄN MITÄÄN.
Eihän tässä ole mitään järkeä, eihän tämä voi mennä näin?
Kommentit (234)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ne tuet on ihan hyvät, jos on lapsi/lapsia. Esim. työttömän lähihoitajaäidin ei kannata töihin lähteä pienellä palkalla, kun taas lapseton kituuttaa minimityömarkkinatuella nähden välillä jopa nälkää.
Mutta tässä on se MUTTA. Vaikka itseänikin kyrsii, kun tiedän kolmen kouluikäisen lapsen äidin asuvan yhteiskunnan varoin isossa asunnossa, jossa vuokra on reilusti yli tonnin. Se ilo loppuu kyllä, kun lapsilisät, korotukset sun muut loppuvat. Silloin edessä on muutto yksiöön. Lapset saivat lapsuuden, mutta laiska ihminen ei ole kerännyt itselleen ammattitaitoa, omaisuutta tai eläkettä. Enää ei käy kateeksi...
Sulla on ollut nykyajan mittapuulla ihan ok palkkakin, tilanne olisi varmasti erilainen jollain tonnin nettopalkalla.
Juuri näin. Tuttavapiirissäni on jo muutaman vuoden ajan ollut em tilanteessa olevia yksinhuoltajia. Parin vuoden välein joudutaan muuttamaan pienempään asuntoon, koska tuet pienenevät. Ei se oikeasti ole lapsillekaan kovin mukavaa, että koulu ja kaverit vaihtuvat usein vain siksi, että vanhemman rahat eivät riitä asumiseen. Lopulta kilpaillaan yksiöistä omien lasten ja muiden sinkkujen kanssa.
Jaa, hyvä jos joutuvat muuttamaan tai muuttavat pienempään ja halvempaan. Itse taas tiedän pari tapausta jossa yksinhuoltaja asuu ylisuuressa asunnossa jonka Kela ja sossu täysin kustantaa tyyliin 5h+k ja 3 henkinen perhe tai yli 110m2 viisiö ja nelihenkinen perhe. Huom! ovat työttömiä ja Kela ja sossu kustantavat koko vuokran. Tosiasia on valitetttavasti se että monesti juuri ne pienituloisimmat tai varsinkin sossun asuakkaat eivät muuta mihinkään pienempään tai halvempaan ellei sitten ole ihan hulppean kallis nimittäin sossu ei pakota muuttamaan. Maksavat vaan tyytyväisenä sieltä teidän veronmaksajien pussissa ne vuokrat.
Kai luitte sen artikkelin, jossa kerrotiin kuinka nuo vuokrarajat ovat todellisuudessa vain nimelliset. Vaikka 3 henkiselle perheelle hyväksytään vain 900€ niin todellisuudessa joku voi maksattaa vaikka 1100€ vuokran ihan surutta vedoten siihen että halvempaa ei ole saanut. Todellisuudessa halvempaan ei ole edes pyritty. Kela voi korkeintaan velvoittaa hakemaan halvempaa mutta olisi kiinnostavaa tietää tosiaan miten sitä sitten oikeasti valvotaan onko edes pyritty hakemaan halvempaan. Entäs jos heillä on mahdollisuus muuttaa halvempaan mutta eivät hyväksy asuntotarjousta. Tai voi olla niin että ovat muka etsimässä vaihtokumppania esim. kaupungin asunnoista mutta eivät ota vaihtotarjouksia vastaan koska eivät oikeasti halua muuttaa pienempään tai halvempaan. Kuka sen tarkistaa lopulta? Luulenpa että monet näistä joille nämä asunnot maksetaan eivät edes yritä hakeutua halvempiin koska mikäs siinä on ollessa kun tilaa on ja vuokrakin maksetaan.
Näin työssäkäyvännä yh:na olen asunut aivan liian pienessä asunnossa koska isompaa ei tahdo löytyvän mitenkään. Jos asuisin isommassa ja kalliimmassa, saisin vain enemmän asumistukea koska vaikka vuokra olisi 300€ enemmmän se olisi vielä hyväksyttävissä rajoissa. Jotkut sitten maksattavat ylisuuria ja ylikalliita asuntojaan surutta niin että joku huone voi toimia jopa varastona ja toiset joutuvat sullomaan sitten monta lasta yhteen huoneeseen.
Tuo ylisuurissa asunnoissa asuminen nimenomaan loppuu siinä vaiheessa, kun lapsilisät ja elatustuet loppuvat. Yleensä näissä 18 v joutuu muuttamaan omilleen ja tämä taas tarkoittaa, että vanhempi sekä perheen muut lapset joutuvat muuttamaan pienempään. Lopulta on vanhempi yksin eikä yhteiskunta enää rahoitakaan perheasunnossa asumista ja joillekin tämä tulee yllätyksenä.
Näin on mutta harvoin kenelläkään tulee kiire muuttamaan jos lapset ovat tyyliin päiväkoti tai alle teini-ikäisiä. Siinä menee vielä monta vuotta ennenkuin kukaan muuttaa omilleen. Eihän monikaan muuta edes heti 18v. täytettyään. Ja miksi edes pitäisi. Veikaampa että harva alkaa sitä muuttoa järjestelmään niin kauan kun yli 100m2 asuntoja maksellaan. Sitten vasta muutetaan kun se todella tuntuu kukkarossa.
Juuri näin. Mutta sitä minä - ja oletettavasti myös tuo, jota alunperin lainasi - tarkoittikin, että näiden yhteiskunnan tukien varaan jättäytyvien lapsiperheiden lysti muuttuu siinä vaiheessa, kun lapsista ei enää saakaan taloudellista hyötyä erilaisina tukina. Työssäkäyvän palkka ei ole riippuvainen lasten lukumäärästä, joten jokainen kotoaan omilleen muuttava lapsi nostaa vanhempansa elintasoa. Sen sijaan yhteiskunnan tuilla elävillä tulot perustuvat lasten lukumäärään ja sen vuoksi heidän tulonsa pienenevät.
Huomiona vaan sen verran, että kotoa muuttava lapsi ei välttämättä nosta vanhempien elintasoa. Tuossa joku kirjoitti, että 18v lähtee pois elatustuki ja lapsilisä lähtee jo 17v. mutta 18v. on oikeutettu muihin tukiin. Yli 18v. on oikeutettu toimeentulotukeen (vanhempien tuloista riippumatta) jos ei ole opiskelija. Opiskelija on taas oikeutettu opintotukeen ja lainaan. Vain sillä logiikalla poismuuttava nuori nostaa perheen elintasoa, että ei saa enää pienintäkään avustusta vanhemmiltaan ja on täysin omillaan.
Valitettavasti tämä muoto on monesti todella raskas nuorelle, varsinkin nyt kun lainaosuutta on kasvatettu eli jos ei riitä aika ja energia kovaan työntekoon opintojen ohella, niin nuori joutuu ottamaan ison kasan opintolainaa opintojen aikana, jotta saa vuokran ja elämisen maksettua. Harva vanhempi viitsii ajaa lastaan tällaiseen taloudelliseen ahdinkoon. Vanhempien luona opiskeleva nuori harvoin joutuu turvautumaan lainaan, koska pystyy helpommin kustantamaan omat kulunsa opintorahan ja pienen työnteon avulla. Eli, jos nuori pystyy jotenkin kustantamaan omat kulunsa, ei hänen elämisensä aiheuta suuremmin kustannuksia. Ja asumistukea saavassa perheessä otetaan tietenkin tuo nuori mukaan laskelmiin, joten hänen käyttämänsä tila ei tavallaan tuo lisäkustannuksia koska yhden henkilön lisäys nostaa tukea helposti jopa 150€ ja toimii myös toistepäin eli laskee samanverran kun hlö määrä vähenee.
En oikein ymmärtänyt miksi joku sanoi että nuoren on melkein muutettava 18v. pois kotonaan? Miksi? Ymmärrän jos on huonot välitä omaan perheeseensä tai haluaa itse perustaa perheen tai muuttaa yhteen tyttöystävän kanssa, mutta talodellisesti se on todella huono vaihtoehto nuorelle.
Vierailija kirjoitti:
Ylisuuri vuokra voi myös olla ahneiden vuokranantajien takia. Asun Helsingissä lapseni kanssa 56 neliön kaksiossa jossa vuokra 970 e kk. Vuokrantantaja on VVO/Kojamo ja asunto ARA- vuokra- asunto josta VVO saa valtion tukea. Mielestäni törkeää muttei ketään kiinnosta. Eli ylisuuri vuokra ei johdu asunnon koosta vaan kalliista vuokrasta! Ja on kuulkaa ahdasta saada tavarat mahtumaan kun eteisessä säilytystila on sama kuin entisessä yksiössäni. Mitään Ikean systeemeitä ei ole varaa hankkia tai voi asentaa vuokra-asuntoon. Haaveilen omasta makuuhuoneesta, sellaista ei ole mulla ole ollut koskaan. Ennen lapsen syntymää asuin yksiössä jossa alkovi ja nyt tässä kaksiossa jossa nukun olkkarissa. Sitä odotellessa, ikää on vasta 35 v.
Meillä on käynyt muutamassa vuosikymmenessä niin, että ihmiset laskevat, mikä on kallein asunto, jossa he voivat yhteiskunnan tukien avulla asua. Sen sijaan, että laskisivat, millaiseen asuntoon tarvitsisivat mahdollisimman vähän yhteiskunnan tukia. Tästä on seurannut, että vuokria on voitu nostaa, koska kovista vuokrista huolimatta asunnoilla on kysyntää.
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt töitä koko elämäni, saamatta koskaan mitään asumistukia tms.
Nyt olen tilanteessa jossa odotan vauvaa ja edessä on avioero. Miten tämä vaikuttaa tuloihini?
Palkkani on bruttona 3000 euroa, käteen jää noin 2200 euroa. Asun helsingissä vuokra-asunnossa, jossa vuokra on 1100/ kk.
Ensimmäiset 56 päivää saan äitiysrahaa käteen saman verran kuin palkkaa, päälle tietysti 150 euroa lapsilisää. Seuraavat 57 - 105 päivää bruttona äitiysrahaa ja sen jälkeen vanhempainrahaa tulee reilu 2000 euroa, käteen reilu 1700 euroa. Asumislisää tililleni napsahtaa 440 euroa, eli nettotuloni pysyvät samana kuin työssä käydessäni.
Entä tämän jälkeen siihen asti kun lapsi on 3 vuotias? Saan kotihoidon tukea kaikkine lisineen hiukan vajaa 800 euroa, ja päälle asumistukea 750 euroa, eli hiukan vajaa 1500 euroa käteen, TEKEMÄTTÄ YHTÄÄN MITÄÄN.Eihän tässä ole mitään järkeä, eihän tämä voi mennä näin?
Tätä mäkin voisin kysyä. Mä en saa yhtään mitään, vaikka hoidan lasta kotona paitsi kotihoidontukea. Kyllä vitutti.
Porvoossa tuetkin on vissiin parempia kuin muualla.
Niin mutta siitä 1500e kk maksat vuokraa 1100e kk? Eipä paljon jää hassattavaa..
Anyway, olen samaa mieltä. Juuri eilen laskin että jos asuisin lapsen kanssa kahdestaan ja menisin osa-aikatöihin mitä tein ennen lasta saisin palkkaa n. 1400e. Vuokra about 600e josta 300e asumistukea. Lapsilisä + elatusmaksu 400e. Saamme myös molemmat vammaistukea yht. Melkein. 200e.
2300e kk josta pakollisten laskujen (joihin kuuluu myös ruoka) käteen jäisi n. 1000e hassattavaa..
Surkuhupaisaa näissä yli 18v. etuisuuksissa on se, että jos nuori ei opiskele eli on työtön vätys, hän saa toimeentulotukea 350€ vanhempien luona asuessaan, vaikka vanhemmat olisivat hyvätuloisiakin. Kun taas esim. jos nuori asuu työttömien toimeentulotukea saavien vanhempien luona ja opiskelee hän saa vain ehkä 100€ opintorahaa ja loput elämisen kustannukset on kustannettava lainalla tai työnteolla tai vanhempien kukkarosta. Vaikka muuttaisi omilleen se ei parantaisi tilannetta opiskelevalle nuorelle. Itse asiassa huonontaisi, mutta työtön nuori saisi sen 480€ käteen ja vuokra päälle.
Vierailija kirjoitti:
Miten raha voisi loppua?
No ei valtiolta sinänsä lopukaan, kun valtio voi aina velkaantua lisää, mutta onhan siinäkin rajansa, kun Kreikkaa katsoo.
Pitäisi varmaan sanoa "Ei ihme, että Suomeen ei saada tasapainoista budjettia...."
Lapsesi syntyy yhteiskuntamme jäseneksi ja mahdolliseksi työntekijäksi ja veronmaksajaksi. Me veronmaksajat maksamme että huolehdit hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole muuten totta että esim. lähihoitajan palkalla ei kannata tehdä töitä yksinhuoltajana. Monille ei vaan ole auennut se, että pienituloinen lapsiperhe voi saada useamman satasenkin asumistukea ja ei työssäkäydessä ne lapsilisät mihinkään katoa, vaan tulevat siihen palkan päälle, kuten myös elatustuet. Joten ajatus siitä, että kaikki tuet lakkaa kun menee töihin on puppua. Asumistukeen vaikuttaa tulot merkittävästi, mutta kyllä yksinhuoltaja voi saada kolmentonnin brutollakin satasia asumistukea, jos lapsia on useampi.
Paljon on merkitystä sillä, onko vuokra kohtuullinen, mutta asumistuen rajat ovat kyllä sen verran korkeat että ainakin arava vuokra-asunnoissa isommatkaan asunnot eivät mene vuokrarajojen yli. (nelihenkiselle perheelle kohtuullinen vuokra 1100€, viisihenkiselle 1230€ jne..) Totta kai vuokran maksu jättää palkasta saadun hyödyn pieneksi jos asuu ylikalliissa lukaalissa esim. kaksi henkeä ja vuokra 1000€ niin kuin tuo ap. jos nyt oikein muistan.
Jos oikein aletaan eroa laskemaan, niin eihän se hirveän suureksi muodostu, verrattuna työskentely pienellä palkalla ja työttömänä vaikka Kelan peruspäivärahalla. Ero voi olla vaikka 500€ nettona (laskelmassa otettu huomioon jo työssäkäynnistä aiheutuneet kulut kuten työmatkakulut ja päivähoitomaksut) ja moni voi pitää mitättömänä sitä, että saa n. 500€ enemmän raskaasta työstä 5pv viikossa kun ei tekisi mitään mutta 500€ on aina 500€ kuitenkin.
Joten kyllä se työssäkäynti kannattaa, sekä sinkuille että yksinhuoltajillekin, jos on kohtuulliset asumis- ja työmatkakustannukset.
Ilmeisesti et laske mitään arvoa vapaa-ajalle? Itse en kyllä tekisi päivääkään mitään työtä 5 päivänä viikossa, jos saisin vain 500 euroa enemmän kuin olematta töissä.
Niin, joku ei tekisi ja joku tekee. Senhän voi ihan itse päättää. En tarkoittanut tuota niin että se olisi ok. Kyllä minusta täysipäiväisestä työstä pitäisi saada selvästi enemmän kun työttömänä norkoilu mutta minkäs sille voi kun tämä yhteiskunta on tällainen että pienillä palkoilla se ero on vain satasia. Paljonko olisi sitten kohtuullinen ero? Sekin on vähän outo vastaus että "hanki koulutus ja parempi palkka" Kyllä minusta enemmän kertoo yhteiskunnan huonosta rakenteesta se, että esim. 2200€ brutolla jää ehkä vain 500€ nettona käteen enmmän kun esim. Kelan peruspäivärahalla. (näin voi olla esim. yksinhuoltajalla tai sinkulla joka maksaa asumiskulut yksin) Kuulostaa hieman vääristyneeltä että kaikkien pitäisi tienata minimissään se 3000€ brutto, jotta saisi selvästi paremman elintason kun työttömänä peruspäivärahalla.
Pienituloiset saavat myös tukia, kuten asumistukea, siihen palkkansa päälle. Tämä on tukea työnantajalle, koska pienellä palkalla kuitenkin löytyy työntekijöitä. Asumistuki menee vuokranantajalle, ei se jää sinne pienituloisen taskurahaksi. Suomessa asuminen, sähkö ja ruoka ovat kalliita.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vaan niin menee. Kun itselle jää käteen muutama sata euroa enemmän kuin jollekin toiselle joka ei tee mitään, niin kyllä se vituttaa ihan sikana. Ja minä näen oman työni kautta tuota, kuinka paljon tuota yhteiskunnan rahaa oikein jaellaan.
Ton takia en osallistu kun pelkästään pakollisten verojen maksamiseen. Multa ei apua tipu enkä lainaa rahaa enkä osallistu keräyksiin. Aikoinani tein päätöksiä makoilijoille, niin en ymmärrä järjestelmää jossa makoilija saa 50e vähemmän kun minä sillo liksaa käteen. Jotenki se ei vaan toimi.
Vierailija kirjoitti:
Surkuhupaisaa näissä yli 18v. etuisuuksissa on se, että jos nuori ei opiskele eli on työtön vätys, hän saa toimeentulotukea 350€ vanhempien luona asuessaan, vaikka vanhemmat olisivat hyvätuloisiakin. Kun taas esim. jos nuori asuu työttömien toimeentulotukea saavien vanhempien luona ja opiskelee hän saa vain ehkä 100€ opintorahaa ja loput elämisen kustannukset on kustannettava lainalla tai työnteolla tai vanhempien kukkarosta. Vaikka muuttaisi omilleen se ei parantaisi tilannetta opiskelevalle nuorelle. Itse asiassa huonontaisi, mutta työtön nuori saisi sen 480€ käteen ja vuokra päälle.
Jatkan vielä.. en silti haluaisi olla tuon työttömän nuoren vanhempi. Varmaan henkisesti raskasta katsoa kun toinen syrjäytyy eikä tee mitään.
Nuo on rikkaiden tuet. Me köyhät ei saada ansiosidonnaisia. Ja kokeillaan oikeasti. Laskennalliset menee yleensä jossain pieleen. En ainakaan itse saa tukia sitä mitä netissä lasken. Vetääkö joku välistä?
Vierailija kirjoitti:
Montako lasta sinulla on? Puhut yhdestä, mutta lapsilisää saa yli 150 euroa vasta neljännestä lapsesta. Ensimmäisestä lapsesta saa 94,88 euroa.
Yksinhuoltaja korotus. Sitä saa se jonka luona lapsi asuu vaikka olisi yhteishuoltajuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ne tuet on ihan hyvät, jos on lapsi/lapsia. Esim. työttömän lähihoitajaäidin ei kannata töihin lähteä pienellä palkalla, kun taas lapseton kituuttaa minimityömarkkinatuella nähden välillä jopa nälkää.
Mutta tässä on se MUTTA. Vaikka itseänikin kyrsii, kun tiedän kolmen kouluikäisen lapsen äidin asuvan yhteiskunnan varoin isossa asunnossa, jossa vuokra on reilusti yli tonnin. Se ilo loppuu kyllä, kun lapsilisät, korotukset sun muut loppuvat. Silloin edessä on muutto yksiöön. Lapset saivat lapsuuden, mutta laiska ihminen ei ole kerännyt itselleen ammattitaitoa, omaisuutta tai eläkettä. Enää ei käy kateeksi...
Sulla on ollut nykyajan mittapuulla ihan ok palkkakin, tilanne olisi varmasti erilainen jollain tonnin nettopalkalla.
Juuri näin. Tuttavapiirissäni on jo muutaman vuoden ajan ollut em tilanteessa olevia yksinhuoltajia. Parin vuoden välein joudutaan muuttamaan pienempään asuntoon, koska tuet pienenevät. Ei se oikeasti ole lapsillekaan kovin mukavaa, että koulu ja kaverit vaihtuvat usein vain siksi, että vanhemman rahat eivät riitä asumiseen. Lopulta kilpaillaan yksiöistä omien lasten ja muiden sinkkujen kanssa.
Jaa, hyvä jos joutuvat muuttamaan tai muuttavat pienempään ja halvempaan. Itse taas tiedän pari tapausta jossa yksinhuoltaja asuu ylisuuressa asunnossa jonka Kela ja sossu täysin kustantaa tyyliin 5h+k ja 3 henkinen perhe tai yli 110m2 viisiö ja nelihenkinen perhe. Huom! ovat työttömiä ja Kela ja sossu kustantavat koko vuokran. Tosiasia on valitetttavasti se että monesti juuri ne pienituloisimmat tai varsinkin sossun asuakkaat eivät muuta mihinkään pienempään tai halvempaan ellei sitten ole ihan hulppean kallis nimittäin sossu ei pakota muuttamaan. Maksavat vaan tyytyväisenä sieltä teidän veronmaksajien pussissa ne vuokrat.
Kai luitte sen artikkelin, jossa kerrotiin kuinka nuo vuokrarajat ovat todellisuudessa vain nimelliset. Vaikka 3 henkiselle perheelle hyväksytään vain 900€ niin todellisuudessa joku voi maksattaa vaikka 1100€ vuokran ihan surutta vedoten siihen että halvempaa ei ole saanut. Todellisuudessa halvempaan ei ole edes pyritty. Kela voi korkeintaan velvoittaa hakemaan halvempaa mutta olisi kiinnostavaa tietää tosiaan miten sitä sitten oikeasti valvotaan onko edes pyritty hakemaan halvempaan. Entäs jos heillä on mahdollisuus muuttaa halvempaan mutta eivät hyväksy asuntotarjousta. Tai voi olla niin että ovat muka etsimässä vaihtokumppania esim. kaupungin asunnoista mutta eivät ota vaihtotarjouksia vastaan koska eivät oikeasti halua muuttaa pienempään tai halvempaan. Kuka sen tarkistaa lopulta? Luulenpa että monet näistä joille nämä asunnot maksetaan eivät edes yritä hakeutua halvempiin koska mikäs siinä on ollessa kun tilaa on ja vuokrakin maksetaan.
Näin työssäkäyvännä yh:na olen asunut aivan liian pienessä asunnossa koska isompaa ei tahdo löytyvän mitenkään. Jos asuisin isommassa ja kalliimmassa, saisin vain enemmän asumistukea koska vaikka vuokra olisi 300€ enemmmän se olisi vielä hyväksyttävissä rajoissa. Jotkut sitten maksattavat ylisuuria ja ylikalliita asuntojaan surutta niin että joku huone voi toimia jopa varastona ja toiset joutuvat sullomaan sitten monta lasta yhteen huoneeseen.
Tuo ylisuurissa asunnoissa asuminen nimenomaan loppuu siinä vaiheessa, kun lapsilisät ja elatustuet loppuvat. Yleensä näissä 18 v joutuu muuttamaan omilleen ja tämä taas tarkoittaa, että vanhempi sekä perheen muut lapset joutuvat muuttamaan pienempään. Lopulta on vanhempi yksin eikä yhteiskunta enää rahoitakaan perheasunnossa asumista ja joillekin tämä tulee yllätyksenä.
Näin on mutta harvoin kenelläkään tulee kiire muuttamaan jos lapset ovat tyyliin päiväkoti tai alle teini-ikäisiä. Siinä menee vielä monta vuotta ennenkuin kukaan muuttaa omilleen. Eihän monikaan muuta edes heti 18v. täytettyään. Ja miksi edes pitäisi. Veikaampa että harva alkaa sitä muuttoa järjestelmään niin kauan kun yli 100m2 asuntoja maksellaan. Sitten vasta muutetaan kun se todella tuntuu kukkarossa.
Juuri näin. Mutta sitä minä - ja oletettavasti myös tuo, jota alunperin lainasi - tarkoittikin, että näiden yhteiskunnan tukien varaan jättäytyvien lapsiperheiden lysti muuttuu siinä vaiheessa, kun lapsista ei enää saakaan taloudellista hyötyä erilaisina tukina. Työssäkäyvän palkka ei ole riippuvainen lasten lukumäärästä, joten jokainen kotoaan omilleen muuttava lapsi nostaa vanhempansa elintasoa. Sen sijaan yhteiskunnan tuilla elävillä tulot perustuvat lasten lukumäärään ja sen vuoksi heidän tulonsa pienenevät.
Huomiona vaan sen verran, että kotoa muuttava lapsi ei välttämättä nosta vanhempien elintasoa. Tuossa joku kirjoitti, että 18v lähtee pois elatustuki ja lapsilisä lähtee jo 17v. mutta 18v. on oikeutettu muihin tukiin. Yli 18v. on oikeutettu toimeentulotukeen (vanhempien tuloista riippumatta) jos ei ole opiskelija. Opiskelija on taas oikeutettu opintotukeen ja lainaan. Vain sillä logiikalla poismuuttava nuori nostaa perheen elintasoa, että ei saa enää pienintäkään avustusta vanhemmiltaan ja on täysin omillaan.
Valitettavasti tämä muoto on monesti todella raskas nuorelle, varsinkin nyt kun lainaosuutta on kasvatettu eli jos ei riitä aika ja energia kovaan työntekoon opintojen ohella, niin nuori joutuu ottamaan ison kasan opintolainaa opintojen aikana, jotta saa vuokran ja elämisen maksettua. Harva vanhempi viitsii ajaa lastaan tällaiseen taloudelliseen ahdinkoon. Vanhempien luona opiskeleva nuori harvoin joutuu turvautumaan lainaan, koska pystyy helpommin kustantamaan omat kulunsa opintorahan ja pienen työnteon avulla. Eli, jos nuori pystyy jotenkin kustantamaan omat kulunsa, ei hänen elämisensä aiheuta suuremmin kustannuksia. Ja asumistukea saavassa perheessä otetaan tietenkin tuo nuori mukaan laskelmiin, joten hänen käyttämänsä tila ei tavallaan tuo lisäkustannuksia koska yhden henkilön lisäys nostaa tukea helposti jopa 150€ ja toimii myös toistepäin eli laskee samanverran kun hlö määrä vähenee.
En oikein ymmärtänyt miksi joku sanoi että nuoren on melkein muutettava 18v. pois kotonaan? Miksi? Ymmärrän jos on huonot välitä omaan perheeseensä tai haluaa itse perustaa perheen tai muuttaa yhteen tyttöystävän kanssa, mutta talodellisesti se on todella huono vaihtoehto nuorelle.
Koska samaan talouteen ei makseta kahta eri toimeentulotukea. Jos siis yh ja nuoremmat sisarukset ovat toimeentultukiasiakkaita, ei 18 v nuori heidän kanssaan asuessaan saa itselleen toimeentultukea vaan sitä on haettava koko taloudelle, jolloin myös nuoren tulot vaikuttavat vanhempansa ja pienempien sisarustensa saamaan toimeentulotukeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole muuten totta että esim. lähihoitajan palkalla ei kannata tehdä töitä yksinhuoltajana. Monille ei vaan ole auennut se, että pienituloinen lapsiperhe voi saada useamman satasenkin asumistukea ja ei työssäkäydessä ne lapsilisät mihinkään katoa, vaan tulevat siihen palkan päälle, kuten myös elatustuet. Joten ajatus siitä, että kaikki tuet lakkaa kun menee töihin on puppua. Asumistukeen vaikuttaa tulot merkittävästi, mutta kyllä yksinhuoltaja voi saada kolmentonnin brutollakin satasia asumistukea, jos lapsia on useampi.
Paljon on merkitystä sillä, onko vuokra kohtuullinen, mutta asumistuen rajat ovat kyllä sen verran korkeat että ainakin arava vuokra-asunnoissa isommatkaan asunnot eivät mene vuokrarajojen yli. (nelihenkiselle perheelle kohtuullinen vuokra 1100€, viisihenkiselle 1230€ jne..) Totta kai vuokran maksu jättää palkasta saadun hyödyn pieneksi jos asuu ylikalliissa lukaalissa esim. kaksi henkeä ja vuokra 1000€ niin kuin tuo ap. jos nyt oikein muistan.
Jos oikein aletaan eroa laskemaan, niin eihän se hirveän suureksi muodostu, verrattuna työskentely pienellä palkalla ja työttömänä vaikka Kelan peruspäivärahalla. Ero voi olla vaikka 500€ nettona (laskelmassa otettu huomioon jo työssäkäynnistä aiheutuneet kulut kuten työmatkakulut ja päivähoitomaksut) ja moni voi pitää mitättömänä sitä, että saa n. 500€ enemmän raskaasta työstä 5pv viikossa kun ei tekisi mitään mutta 500€ on aina 500€ kuitenkin.
Joten kyllä se työssäkäynti kannattaa, sekä sinkuille että yksinhuoltajillekin, jos on kohtuulliset asumis- ja työmatkakustannukset.
Ilmeisesti et laske mitään arvoa vapaa-ajalle? Itse en kyllä tekisi päivääkään mitään työtä 5 päivänä viikossa, jos saisin vain 500 euroa enemmän kuin olematta töissä.
Niin, joku ei tekisi ja joku tekee. Senhän voi ihan itse päättää. En tarkoittanut tuota niin että se olisi ok. Kyllä minusta täysipäiväisestä työstä pitäisi saada selvästi enemmän kun työttömänä norkoilu mutta minkäs sille voi kun tämä yhteiskunta on tällainen että pienillä palkoilla se ero on vain satasia. Paljonko olisi sitten kohtuullinen ero? Sekin on vähän outo vastaus että "hanki koulutus ja parempi palkka" Kyllä minusta enemmän kertoo yhteiskunnan huonosta rakenteesta se, että esim. 2200€ brutolla jää ehkä vain 500€ nettona käteen enmmän kun esim. Kelan peruspäivärahalla. (näin voi olla esim. yksinhuoltajalla tai sinkulla joka maksaa asumiskulut yksin) Kuulostaa hieman vääristyneeltä että kaikkien pitäisi tienata minimissään se 3000€ brutto, jotta saisi selvästi paremman elintason kun työttömänä peruspäivärahalla.
Pienituloiset saavat myös tukia, kuten asumistukea, siihen palkkansa päälle. Tämä on tukea työnantajalle, koska pienellä palkalla kuitenkin löytyy työntekijöitä. Asumistuki menee vuokranantajalle, ei se jää sinne pienituloisen taskurahaksi. Suomessa asuminen, sähkö ja ruoka ovat kalliita.
Oletko oikeasti sitä mieltä, että se asumistuki ei siis ole pienituloisen rahaa????
Niin eläkeläiset maksavat eläkkeestään samanmoisesti veroa kuin työssä käyvä. En ainakaan eläkeläisenä saa mitään tukia.Eläkkeet eivät myöskään nouse.Tulevaisuudessa olen köyhyysloukussa. Lipponen aikanaan sai aikaiseksi se että eläkkeet eivät nouse suhteessa elinkustannuksiin.Viimeksi eläkekorotus oli n0.5%. Käteen sain 20 € vähemmän kuin ennen
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt töitä koko elämäni, saamatta koskaan mitään asumistukia tms.
Nyt olen tilanteessa jossa odotan vauvaa ja edessä on avioero. Miten tämä vaikuttaa tuloihini?
Palkkani on bruttona 3000 euroa, käteen jää noin 2200 euroa. Asun helsingissä vuokra-asunnossa, jossa vuokra on 1100/ kk.
Ensimmäiset 56 päivää saan äitiysrahaa käteen saman verran kuin palkkaa, päälle tietysti 150 euroa lapsilisää. Seuraavat 57 - 105 päivää bruttona äitiysrahaa ja sen jälkeen vanhempainrahaa tulee reilu 2000 euroa, käteen reilu 1700 euroa. Asumislisää tililleni napsahtaa 440 euroa, eli nettotuloni pysyvät samana kuin työssä käydessäni.
Entä tämän jälkeen siihen asti kun lapsi on 3 vuotias? Saan kotihoidon tukea kaikkine lisineen hiukan vajaa 800 euroa, ja päälle asumistukea 750 euroa, eli hiukan vajaa 1500 euroa käteen, TEKEMÄTTÄ YHTÄÄN MITÄÄN.Eihän tässä ole mitään järkeä, eihän tämä voi mennä näin?
Vaikka sinä saat 3000€ bruttona, moni ei saa. Tuet ovat siis paljon pienempiä. Lisäksi tuista maksetaan veroa ja loppu raha menee suoraan elämiseen, eli raha kiertää takaisin yhteiskuntaan.
On hienoa asua maassa, jolla on varaa tukea monenlaisia elämäntapoja ja - vaiheita, niin ettei ihminen ole joko hyvätuloinen tai syrjäytynyt, työtön tai työssä.
Joskus ennen lamoja ja vielä sen aikana se oli ihan normaalia ja sitä pidettiin suomalaisen sosiaaliturvan menestystarinana. Sittemmin ajat muuttuivat ja arvot kovenivat. Olen vain iloinen, jos systeemi saataisiin taas toimimaan niin ettei lapsiperheitä kiusattaisi ja riepoteltaisi miten hallitukselle sattuu sopimaan - ja että erityisesti ne pienituloisemmat saisivat enemmän valinnanvaraa.
Enkö ihan oikeasti ymmärrä mistä valitat, kun tuossa tukimallissa saat vain omia verorahojasi takaisin.
Tukien syytäminen on vain pieni asia koko kokonaisuudessa.
Suurimmat syyt ovat siinä, ettei yrittämisessä ole mitään järkeä, kun valtio ryöstää yritysten kassat tekaisemiensa lakien varjolla, jolloin ei myöskään synny uusia yrityksiä ja niiden tuomia työpaikkoja.
Kiitokset tästä vihervasemmistolaiselle politiikalle.
Tämän lisäksi valtion varat lykätään EU:lle eli Saaatanan synagoogalle, josta on ollut ainoastaan ääretöntä vahinkoa ja haittaa Suomelle.
Ja nämä edelliset kruunataan vielä tekemällä Suomesta koko maailman sosiaalitoimisto ja pidetään rajojamme avoinna ja otetaan avosylin vastaan vaikka jokainen maahamme haluava terroristi.
Ja älkää tulko sanomaan, että kokoomus ja keskusta ovat oikeistolaisia puolueita; kummallakaan noista ei ole mitään tekemistä oikeiston kanssa, vaan ne ovat vihervasemmistolaisia kulttuurimarxilaisia oksennuksia, joiden ainoana agendana on tuhota Suomi, aivan kuten muillakin valtapuolueilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteellisuudentajua kirjoitti:
Miten joku yksineläjä voi kadehtia perhettä,joka asuu asumistuen turvin isommassa asunnossa kuin hän? Hänellä on ihan samat mahdollisuudet, jos hän olisi itse vastaavassa tilanteessa. Ja silti, tilaa tuskin on paljoo enempää köyhällä lapsiperheellä per hlö, kuin yksinasujan yksiössä.
Nooh, jos viittaat tuohon minun kirjoitukseeni niin huomasitko että en ole yksineläjä vaan yksinhuoltaja ja kyllä, ottaa päähän se että joku työtön kahden lapsen vanhempi elää isommassa, paremmassa asunnossa täysin valtion kustatamana kun minä, neljän lapsen vanhempi. Eli rautalangasta väännettynä, pienempi perhe elää paljon isommassa. Kyllä, olen hakenut isompia mutta niitä ei kuulemma vapaudu kovinkaan usein kun niistä ei muuteta pois usein...
En viitannut sinun kirjoitukseen aiemmin, mutta olen sitä mieltä, että olet turhaan kateellinen toisille. Keskittyisit omaan elämääsi ennemmin. Sinulla voi olla jotain, josta joku toinen olisi sinulle kateellinen. Haluaisitko saada häneltä pahansuopuutta itsellesi vain koska kateus?
Juuri tuon aioin kirjoittaa itse. Luulisi raskaana olevalla, eroa läpikäyvällä ihmisellä olevan muuta tekemistä, kuin kitistä siitä miten hänen asiansa ovat liian hyvin.
On koe tuntevani kylläkään kateutta tai pahansuopuutta vaan täytyy sanoa että kyllä ärsyttää aina meininki joka on jotenkin järjen vastaista ja jos siinä on kyse vielä valtion rahojen käytöstä. Ei ole ainakaan minun mielestäni kovin järkevää maksaa Kelan tukisummista jollekin ylisuurta tai ylikallista asumista? Onko sinun mielestäsi tämä ihan ok tai vähäpätöinen asia. Tietenkin sinua tuskin liikuttaa jos itse asut tarpeeksi hyvin mutta jos esim. asuisit todella huonossa asunnossa niin että lapsesikin jo kärsisivät tilan puutteesta miltäs tuntuu se kun ympärillä huomaat että toisille valtio kustantaa ylikalliita ja suuria asuntoja niin että jopa joku huone on ihan ylimääräinen tai jopa vauvaikäisille voi laittaa oman huoneen ja joku toinen joutuu miettimään miten saa toimimaan lasten yhdessäelon suurella ikäerolla samassa huoneessa tai pahimmassa tapuksessa sullomaan 3 henkilöä yhteen huoneeseen.