Miksi jopa kolmikymppisten miesten on nykyisin niin vaikea hyväksyä se, että naisella on lapsia ennestään?
Luulisi tuossa iässä jo ymmärtävän, että sitä elettyä elämää on takana itse kullakin.
Kommentit (251)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööhh miksi miehen joka ei kelvannut sulle nuoruudessa pitäisi alkaa kasvattamaan sun paha poika luuserin lapsia?
Ööhh, se on oma valinta kun se nuoruudessa kelvannut paha poika luuseri kuolee? Tai pettää?
Sä teit valinnan. Sinä valitsit panomiehen tai sekakäyttäjän. Ei kelvannut se vähän ujo painonnostajapoika sulle. Halusit pahan pojan jolla kädessä tribaaleja ja kuolemankuvia.
Hauska leikki. Mun vuoro!
Tapasin lapseni isän kun olin 17-vuotias. Hän oli toinen kenen kanssa harrastin seksiä, minä olin hänen ensimmäinen. Hän ei edes juo pahemmin vaan käytti nuoruutensa tekemällä kahta työtä.
Tulin vahingossa raskaaksi 20-vuotiaana. Kumpikin tunnustimme faktan ettemme varmaan tule olemaan loppuelämäämme yhdessä mutta silti yhteisellä päätöksellä annoimme lapsen syntyä.
Kolmen vuoden päästä poikkis ei jaksanut aikuisen elämää ja halusi käyttää rahansa itseensä eikä lapseen.
Jäin lapsen kanssa kahdestaan.Mitä valitsin väärin?
Ei kukaan sanonut, että olisit valinnut väärin. Mutta sinun tulee myös hyväksyä se valinta, että joku 28-vuotias lapseton mies haluaa perustaa perheen 23-27-vuotiaan lapsettoman naisen kanssa.
Löysin taas syyn, miksi täällä ei kannata olla...
Jos lasken randomien peukutusten määrän suhteessa alapeukkuihin tällaisen kysymyksen kohdalla, niin totean, että ne luuserit käy juuri täällä. Ja loput pahansisuiset.
Eli omalla hyvällä mielellä kannattaa pysyä ihan saakelin kaukana täältä. Menee vain oma päivä pilalle samalla.
Ketkä sitten ikinä käyttävätkään noita ilmaisuja... tervemenoa av
Ei tuossa ole mielestäni mitään kummallista. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut ja yhä harvempi kolmekymppinen on jo hankkinut lapsia JA eronnut lastensa isästä. Tämä tarkoittaa, että kolmekymppisistä sinkkunaisista yhä useampi on lapseton.
Lisäksi aika monelle on tärkeää, että lapset ovat omia biologisia lapsia. Itsellenikin. Jos en olisi saanut biologisia lapsia, en olisi adoptoinut lasta vaan olisin pysynyt lapsettomana. Adoptiokin olisi kuitenkin vielä eri tilanne kuin uusperhe, koska adoptiossa sekä mies että nainen on juridisesti lapsen vanhempia. Ei ole exiä eikä exien sukulaisia mukana kuvioissa. Perheessä, jossa on vanhempi lapsineen sekä vanhemman puoliso, valitettavan usein vanhempi lapsineen muodostaa varsinaisen perheen ja puolisolla on sitten jokin rooli kuviossa, mutta ei kuitenkaan vanhemman rooli. Vanhempi asettuu varsin herkästi lapsensa puolelle kasvatusasioissa ja puoliso kokee itsensä ulkopuoliseksi. Ymmärrän oikein hyvin ihmisiä, jotka eivät halua elää, asua eikä yrittää kasvattaa puolisonsa lapsia. Kyllä heitäkin löytyy, mutta miksi ehdoin tahdoin hakeutua hankalaan asemaan, jos voi etsiä sellaisen puolison, jolla ei vielä ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööhh miksi miehen joka ei kelvannut sulle nuoruudessa pitäisi alkaa kasvattamaan sun paha poika luuserin lapsia?
Ööhh, se on oma valinta kun se nuoruudessa kelvannut paha poika luuseri kuolee? Tai pettää?
Ei helvetti nauran :D
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapseton mies ja nainen saa ihan vapaasti etsiä lapsetonta kumppania 👍
Kyllä saavat hekin joilla on lapsia. On hyvä tiedostaa sekin montako jaksaa elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi hyväksyä, jos ei uusperhe-elämä kiinnosta? Minä olen kolmekymppinen nainen enkä ole kiinnostunut miehistä joilla on lapsia. Ihan oma valintani kai se on ja riittäähän noita lapsettomiakin onneksi.
Luulisi että se olisi myös niille lapsellisille osapuolisille parempi, että pariutuvat sellaisten ihmisten kanssa jotka oikeasti niistä lapsista tykkää ja haluaa uusperheen.
Juuri näin minäkin ajattelen. Lasten etu ei varmasti ole tulla hyväksytyksi välttämättömänä pahana osana pakettia. Itse lapsettomana naisena en halua osaksi mitään uusperhesotkuja. En ihmettele yhtään, jos monet miehet ajattelevat samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi tuossa iässä jo ymmärtävän, että sitä elettyä elämää on takana itse kullakin.
Joillekin on ja joillekkin ei. Meitä ihmisiä on kovin monenlaisia kaiken ikäisissä. Kyllä niitäkin miehiä löytyy jotka oikein mielellään "kelpuuttaa" naisen jolla on lapsia samoin kun löytyy naisia joille miehen lapset eivät ole ongelma ollenkaan. Minulla on parikymppinen mies jolle olen arvokas ja kaikin puolin hyvä lapsistani riippumatta. Myös lapset ovat tulleet hänelle tärkeiksi suhteemme myötä.
Lapset laskevat haluttavuutta, mikä kääntäen tarkoittaa että toisen lapset on se hinta minkä maksaa paremmasta kumppanista. Jos identtiset ihmiset olisi ehdokkaita, toisella lapsia toisella ei, niin tietenkin valitaan se lapseton. Eikä se edes riipu sukupuolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööhh miksi miehen joka ei kelvannut sulle nuoruudessa pitäisi alkaa kasvattamaan sun paha poika luuserin lapsia?
Ööhh, se on oma valinta kun se nuoruudessa kelvannut paha poika luuseri kuolee? Tai pettää?
Sä teit valinnan. Sinä valitsit panomiehen tai sekakäyttäjän. Ei kelvannut se vähän ujo painonnostajapoika sulle. Halusit pahan pojan jolla kädessä tribaaleja ja kuolemankuvia.
Hauska leikki. Mun vuoro!
Tapasin lapseni isän kun olin 17-vuotias. Hän oli toinen kenen kanssa harrastin seksiä, minä olin hänen ensimmäinen. Hän ei edes juo pahemmin vaan käytti nuoruutensa tekemällä kahta työtä.
Tulin vahingossa raskaaksi 20-vuotiaana. Kumpikin tunnustimme faktan ettemme varmaan tule olemaan loppuelämäämme yhdessä mutta silti yhteisellä päätöksellä annoimme lapsen syntyä.
Kolmen vuoden päästä poikkis ei jaksanut aikuisen elämää ja halusi käyttää rahansa itseensä eikä lapseen.
Jäin lapsen kanssa kahdestaan.Mitä valitsin väärin?
Ei sun tarvitse ottaa itseesi, et ole tehnyt mitään väärin. Ei se tarkoita että sinä olisit tehnyt väärin jos ei joku halua uusperhettä, se tarkoittaa vain sitä että he eivät halua uusperhettä. Osa näistä ei varmasti halua lapsia ylipäätään ollenkaan. Aiemmin tähän ketjuun vastasinkin, että olen itse kolmekymppinen (lapseton) nainen, joka ei ole kiinnostunut miehistä joilla on lapsia. Ei se tarkoita että pitäisin heitä huonompina tai ajattelisin heidän tehneen vääriä valintoja, minä vain en ole kiinnostunut perhe-elämästä ja vielä vähemmän mistään uusperhekuvioista. Jätän ne hommat siis joilla niihin on kiinnostusta ja elän itse sitä lapsetonta elämää, niin on ihan varmasti parempi jokaiselle osapuolelle. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööhh miksi miehen joka ei kelvannut sulle nuoruudessa pitäisi alkaa kasvattamaan sun paha poika luuserin lapsia?
Ööhh, se on oma valinta kun se nuoruudessa kelvannut paha poika luuseri kuolee? Tai pettää?
monen yh mamman puolisot ovat kuolleet? Pettäjän taas on ihan itse valinnut parisuhteeseen.
Missäänhän ei lukenut, että kuinka monesta on kyse. Näitäkin tapauksia on. Liikenneonnettomuutta, syöpää, sairautta jne.
Mistä näet pettämisen ennalta? Mistä saisi kristallipalloja, sinulla ilmeisesti sellainen on.
On myös paljon monia muita syitä, jotka eivät aina ole naisen vika. Toki eroja tapahtuu myös naisen aloitteesta. Ja ihan vain siksi, että haluaa kokea muutakin, en sitä kiistä.
"myös naisten aloitteesta" yli 70% eroista on naisten aloitteesta.
Pettävä mieshän ei itse osaa päättää suhdetta vaan naisen on sen tehtävä.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Monet kolmekymppiset miehet ovat vielä neitsyitä tai lähes kokemattomia. Eivät ole valmiita uusperhe-elämään, jolloin kuvioissa on vielä mahdollisesti joku viekkaasti virnistelevä ex-mies.
Näillä miehillä biologinen kulli tikittää ja pitäisi saada 10 vuotta nuorempaa (mieluiten monta erilaista) ennen kuin voi kuvitella betoninharmaata vakiutumista.
Naisille seikkailut ovat itsestäänselvyys murrosiän alkaessa.
siksikö ikäsi on 29+1?
tikittääkö biologinen kullisi?
Onneksi 50v miesten lapset on yleensä vähintään teinejä.
En ala vara-äidiksi toisen taaperoille.
Tietty mies käyttää paljon rahaa muhun ja meidän yhteiseen vapaa aikaan:)
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan kiinni siitä onko itsellä lapsia. Jos itsellä on lapsia on syytä kelvata ne toisenkin lapset. Jos taas ei ole itsellä lapsia niin silloin on ihan perusteltua haluta toiseltakin samaa.
Ne on noloja jolla on itsellä lapsia mutta ei hyväksy niitä toisella. Tässä asiassa(kaan) ei voi olla kaksoisstandardit.
Kyllä vaan voi kpska mulla voi.
En todellakaan jatkaisi tapailua miehen kanssa jolla on pienet lapset ennestään. Vähän isommatkaan eivät mene. Mikään laki ei pakota sitoutumaan ihmiseen jolla on lapsia eikä silloinkaan jos itsellään on. Säästän tällä tavoin aikaa, vaivaa ja puuttuu yksi eksä ruikuttamasta taustalta.
Ymmärrän hyvin. En minäkään kelpuuttaisi miestä jolla on jo lapsia. En ala kenenkään äitipuoleksi enkä muutenkaan mihinkään uusperhesekoiluun mukaan, arvostan itseäni sen verran.
Miksi ihmiset perustaa perheen 20v?
Tuntuu et kaikki on niin pentuja että ero tulee joka tapauksessa.
Miehen kanssa pitäis olla väh se 3 vuotta (rakkausormoni) minkä alkuhuuma kestää..
Sit vasta lisäännytään....
Itse en pidä naisen lapsia esteenä vaan nainen on se joka ratkaisee. On vain hieman alkanut tuntua, että tälläinen eronnut ja lapseton mies ei ole yh-äideilläkään kovin huudossa. Monesti nettideittisivuilta saa lukea, että nainen haluaisi miehellä olevan ennestään jo kokemusta lapsista omien lasten muodossa.
M35
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööhh miksi miehen joka ei kelvannut sulle nuoruudessa pitäisi alkaa kasvattamaan sun paha poika luuserin lapsia?
Ööhh, se on oma valinta kun se nuoruudessa kelvannut paha poika luuseri kuolee? Tai pettää?
Sä teit valinnan. Sinä valitsit panomiehen tai sekakäyttäjän. Ei kelvannut se vähän ujo painonnostajapoika sulle. Halusit pahan pojan jolla kädessä tribaaleja ja kuolemankuvia.
Hauska leikki. Mun vuoro!
Tapasin lapseni isän kun olin 17-vuotias. Hän oli toinen kenen kanssa harrastin seksiä, minä olin hänen ensimmäinen. Hän ei edes juo pahemmin vaan käytti nuoruutensa tekemällä kahta työtä.
Tulin vahingossa raskaaksi 20-vuotiaana. Kumpikin tunnustimme faktan ettemme varmaan tule olemaan loppuelämäämme yhdessä mutta silti yhteisellä päätöksellä annoimme lapsen syntyä.
Kolmen vuoden päästä poikkis ei jaksanut aikuisen elämää ja halusi käyttää rahansa itseensä eikä lapseen.
Jäin lapsen kanssa kahdestaan.Mitä valitsin väärin?
Jätit abortin tekemättä. Se oli valinta.
Olisi siis pitänyt tehdä abortti vasten miehen tahtoa. Kiitoksia vastauksesta.
Tinderissä moni 30+ mies jolla on lapsi(a) super likeaa minun profiiliani. Olen 35v akateeminen ja lapseton nainen. Nätti ja hoikka ja urheilullinen. Kerron tämän profiilissani. Ei kiitos mulle, en halua mitään uusperhekuvioita. Lapsistakaan en ole niin kovin varma, ehkä jos se oikea tulisi vastaan voisin ehkä myöntyäkin tuohon puuhaan. Parhaita on tietysti ne miehet jotka ei kerro profiilissaan että niillä on 2-3 lasta ja tämä paljastuu sitten kun rupean epäilemään asiaa. Mutta jännä juttu tätä ketjua lukiessa on huomata että jos itsellään on jo ne lapset, niin sitten ei välttämättä kumminkaan hyväksytä että mahdollisella deittikumppanilla on ne myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööhh miksi miehen joka ei kelvannut sulle nuoruudessa pitäisi alkaa kasvattamaan sun paha poika luuserin lapsia?
Ööhh, se on oma valinta kun se nuoruudessa kelvannut paha poika luuseri kuolee? Tai pettää?
Sä teit valinnan. Sinä valitsit panomiehen tai sekakäyttäjän. Ei kelvannut se vähän ujo painonnostajapoika sulle. Halusit pahan pojan jolla kädessä tribaaleja ja kuolemankuvia.
Hauska leikki. Mun vuoro!
Tapasin lapseni isän kun olin 17-vuotias. Hän oli toinen kenen kanssa harrastin seksiä, minä olin hänen ensimmäinen. Hän ei edes juo pahemmin vaan käytti nuoruutensa tekemällä kahta työtä.
Tulin vahingossa raskaaksi 20-vuotiaana. Kumpikin tunnustimme faktan ettemme varmaan tule olemaan loppuelämäämme yhdessä mutta silti yhteisellä päätöksellä annoimme lapsen syntyä.
Kolmen vuoden päästä poikkis ei jaksanut aikuisen elämää ja halusi käyttää rahansa itseensä eikä lapseen.
Jäin lapsen kanssa kahdestaan.Mitä valitsin väärin?
Ei kukaan sanonut, että olisit valinnut väärin. Mutta sinun tulee myös hyväksyä se valinta, että joku 28-vuotias lapseton mies haluaa perustaa perheen 23-27-vuotiaan lapsettoman naisen kanssa.
Ei minulla ole ollut mitään ongelmaa sen kanssa. Tuossa vaan joku tykkäsi syytellä yhn vallinoista niin halusin osallistua leikkiin. Kyllä minäkin katson tarkkaan millaisen ihmisen kanssa harkitsen jakavani elämäni.
Huvittaa tämä keskutelu monilta muiltakin osin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööhh miksi miehen joka ei kelvannut sulle nuoruudessa pitäisi alkaa kasvattamaan sun paha poika luuserin lapsia?
Ööhh, se on oma valinta kun se nuoruudessa kelvannut paha poika luuseri kuolee? Tai pettää?
Sä teit valinnan. Sinä valitsit panomiehen tai sekakäyttäjän. Ei kelvannut se vähän ujo painonnostajapoika sulle. Halusit pahan pojan jolla kädessä tribaaleja ja kuolemankuvia.
Hauska leikki. Mun vuoro!
Tapasin lapseni isän kun olin 17-vuotias. Hän oli toinen kenen kanssa harrastin seksiä, minä olin hänen ensimmäinen. Hän ei edes juo pahemmin vaan käytti nuoruutensa tekemällä kahta työtä.
Tulin vahingossa raskaaksi 20-vuotiaana. Kumpikin tunnustimme faktan ettemme varmaan tule olemaan loppuelämäämme yhdessä mutta silti yhteisellä päätöksellä annoimme lapsen syntyä.
Kolmen vuoden päästä poikkis ei jaksanut aikuisen elämää ja halusi käyttää rahansa itseensä eikä lapseen.
Jäin lapsen kanssa kahdestaan.Mitä valitsin väärin?
Jätit abortin tekemättä. Se oli valinta.
Olisi siis pitänyt tehdä abortti vasten miehen tahtoa. Kiitoksia vastauksesta.
Niin olisi. Sanoit ettei kumpikaan uskonut että suhde kestää.
-eri