Miksi jopa kolmikymppisten miesten on nykyisin niin vaikea hyväksyä se, että naisella on lapsia ennestään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ööhh miksi miehen joka ei kelvannut sulle nuoruudessa pitäisi alkaa kasvattamaan sun paha poika luuserin lapsia?

Ööhh, se on oma valinta kun se nuoruudessa kelvannut paha poika luuseri kuolee? Tai pettää?

Sä teit valinnan. Sinä valitsit panomiehen tai sekakäyttäjän. Ei kelvannut se vähän ujo painonnostajapoika sulle. Halusit pahan pojan jolla kädessä tribaaleja ja kuolemankuvia.

Hauska leikki. Mun vuoro!

Tapasin lapseni isän kun olin 17-vuotias. Hän oli toinen kenen kanssa harrastin seksiä, minä olin hänen ensimmäinen. Hän ei edes juo pahemmin vaan käytti nuoruutensa tekemällä kahta työtä.

Tulin vahingossa raskaaksi 20-vuotiaana. Kumpikin tunnustimme faktan ettemme varmaan tule olemaan loppuelämäämme yhdessä mutta silti yhteisellä päätöksellä annoimme lapsen syntyä.

Kolmen vuoden päästä poikkis ei jaksanut aikuisen elämää ja halusi käyttää rahansa itseensä eikä lapseen.

Jäin lapsen kanssa kahdestaan.

Mitä valitsin väärin?

Ei sun tarvitse ottaa itseesi, et ole tehnyt mitään väärin. Ei se tarkoita että sinä olisit tehnyt väärin jos ei joku halua uusperhettä, se tarkoittaa vain sitä että he eivät halua uusperhettä. Osa näistä ei varmasti halua lapsia ylipäätään ollenkaan. Aiemmin tähän ketjuun vastasinkin, että olen itse kolmekymppinen (lapseton) nainen, joka ei ole kiinnostunut miehistä joilla on lapsia. Ei se tarkoita että pitäisin heitä huonompina tai ajattelisin heidän tehneen vääriä valintoja, minä vain en ole kiinnostunut perhe-elämästä ja vielä vähemmän mistään uusperhekuvioista. Jätän ne hommat siis joilla niihin on kiinnostusta ja elän itse sitä lapsetonta elämää, niin on ihan varmasti parempi jokaiselle osapuolelle. :) 

Ei hätään en ole ottanut itseeni. Täytyy nyt sanoa että tuskin kukaan on kiinnostunut mistään uusperhekuvioista tarkoituksella ennen kuin tapaa sen ihmisen jonka takia alkaa kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ööhh miksi miehen joka ei kelvannut sulle nuoruudessa pitäisi alkaa kasvattamaan sun paha poika luuserin lapsia?

Ööhh, se on oma valinta kun se nuoruudessa kelvannut paha poika luuseri kuolee? Tai pettää?

Sä teit valinnan. Sinä valitsit panomiehen tai sekakäyttäjän. Ei kelvannut se vähän ujo painonnostajapoika sulle. Halusit pahan pojan jolla kädessä tribaaleja ja kuolemankuvia.

Hauska leikki. Mun vuoro!

Tapasin lapseni isän kun olin 17-vuotias. Hän oli toinen kenen kanssa harrastin seksiä, minä olin hänen ensimmäinen. Hän ei edes juo pahemmin vaan käytti nuoruutensa tekemällä kahta työtä.
Tulin vahingossa raskaaksi 20-vuotiaana. Kumpikin tunnustimme faktan ettemme varmaan tule olemaan loppuelämäämme yhdessä mutta silti yhteisellä päätöksellä annoimme lapsen syntyä.

Kolmen vuoden päästä poikkis ei jaksanut aikuisen elämää ja halusi käyttää rahansa itseensä eikä lapseen.

Jäin lapsen kanssa kahdestaan.

Mitä valitsin väärin?

Jätit abortin tekemättä. Se oli valinta.

Olisi siis pitänyt tehdä abortti vasten miehen tahtoa. Kiitoksia vastauksesta.

Sinä siis pidit lapsen koska mies halusi ja kuvittelet sen olevan yhteinen päätös? Ei ihmekään että nyt harmittaa ja kiukuttaa.

Millä ihmeen luuserilla ei muka ole lapsia kolmikymppisenä? Siis naisella tai miehellä. On kyllä aika saamaton tunari jos on yli 30 eikä ole omia lapsia. Joku peräkammarin poika tai yksinäienn vanhapiika.

Lapset kuuluu elämään, ihan normaaliin tavalliseen elämään. Jälkeläiset on jees. En itse seurustelisi kolmekymppisen kanssa, jolla ei ole lapsia, koska hänessä olisi jotain pahasti vialla.

En usko että kyse olisi siitä että hyväksyminen olisi heille mitenkään vaikeaa. He eivät vaan halua tehdä sitä, eivätkä koe että heidän tarvitsisi.

tuna kirjoitti:

Millä ihmeen luuserilla ei muka ole lapsia kolmikymppisenä? Siis naisella tai miehellä. On kyllä aika saamaton tunari jos on yli 30 eikä ole omia lapsia. Joku peräkammarin poika tai yksinäienn vanhapiika.

Lapset kuuluu elämään, ihan normaaliin tavalliseen elämään. Jälkeläiset on jees. En itse seurustelisi kolmekymppisen kanssa, jolla ei ole lapsia, koska hänessä olisi jotain pahasti vialla.

Sellaisella joka on opiskellut ja tehnyt vähän uraa ennenkuin alkaa lisääntymään. Helpompi tehdä lapset hyvään tahalliseen tilanteeseen kuin valittaa täällä ettei ole rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hyväksynyt vaimoni aiemman seksuaalihistorian ja hänen aiemmista suhteistaan peräisin olevat lapsensa. Onhan meillä kaikilla historiaa, eikä ketään voi omistaa.

Se vähän häiritsee, että vaimoni lapset eivät oikein sulata tätä meidän uusperhekuviota, vanhin "poikani" jaksaa muistuttaa minua jatkuvasti siitä, miten hänen ei tarvitse totella minua, koska en ole hänen oikea isänsä jne.

Lisäksi vaimoni aiemmat renttumiehet käyvät säännöllisin väliajoin vittuilemassa minulle täällä meidän Älvärissämme. Tuntuu erityisen pahalta, kun eräskin hamppari kourii vaimoani intiimeistä paikoista, virnuilee ja kysyy minulta: "Miltäs ne mun mällit maistuu?". Lisäksi hän ei lähde pois täältä meiltä pakottamallakaan, vaan istuu sohvallemme, kaivelee muniansa ja syö jääkaappimme tyhjäksi.

Oi-voi-voi... :(

Sellaista se siellä Liljalaaksossa timpan elämä on :D . Joko sulla on Skeidan jakoremmi vaihdettu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ööhh miksi miehen joka ei kelvannut sulle nuoruudessa pitäisi alkaa kasvattamaan sun paha poika luuserin lapsia?

Ööhh, se on oma valinta kun se nuoruudessa kelvannut paha poika luuseri kuolee? Tai pettää?

Sä teit valinnan. Sinä valitsit panomiehen tai sekakäyttäjän. Ei kelvannut se vähän ujo painonnostajapoika sulle. Halusit pahan pojan jolla kädessä tribaaleja ja kuolemankuvia.

Hauska leikki. Mun vuoro!

Tapasin lapseni isän kun olin 17-vuotias. Hän oli toinen kenen kanssa harrastin seksiä, minä olin hänen ensimmäinen. Hän ei edes juo pahemmin vaan käytti nuoruutensa tekemällä kahta työtä.

Tulin vahingossa raskaaksi 20-vuotiaana. Kumpikin tunnustimme faktan ettemme varmaan tule olemaan loppuelämäämme yhdessä mutta silti yhteisellä päätöksellä annoimme lapsen syntyä.

Kolmen vuoden päästä poikkis ei jaksanut aikuisen elämää ja halusi käyttää rahansa itseensä eikä lapseen.

Jäin lapsen kanssa kahdestaan.

Mitä valitsin väärin?

*DING * *DING* *DING*

Ei sitten kellot nähtävästi lyö, edelleenkään. Mikäköhän tai missäköhän kohtaa tuo homma meni ruhtinaallisesti ja eeppisesti vituiksi? Jos ei tuon vertaa järki päätä pakota, ei sen perään kyllä kannata myöhemminkään kysellä. Kerran on lusikalla annettu, niin se on turha kauhan kanssa olla vailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipä kuinka luonnotonta se on, että uros hyväksyy vieraan uroon lapset. Karhut ja leijonat tappavat vieraat pennut saman tien.

Oikein validi argumentti verrata ihmistä karhuihin ja leijonoihin. Toivottavasti sinussa ei ole muita yhtäläisyyksiä eläinten kanssa kuin se, ettet hyväksy vieraan uroon lapsia. :-)

Vastavalla argumentilla puolustetaan myös homouden luonnolisuutta (esiintyy jollain eläimillä). Eli sinällään tässäkin validi argumentti.

Kyllä minä pystyn sen hyväksymään että naisella on lapsia, en vaan halua seurustella sellaisen naisen kanssa :D

Vierailija kirjoitti:

Jos 30+ miehellä ei ole omia lapsia eikä ilmeisesti edes kokemusta perhe-elämästä aikuisen roolissa, pitää olla todella optimistinen yh-nainen, joka tuollaiseen haksahtaa. Aikuistumista on tässäkin ketjussa jäänyt vaille suurin osa. Ei kukaan normaalisti kehittynyt aikuinen ihminen saa tyydytystä pelkästään oman navan tuijottelusta. Lapset ja heidän mukanaan tuomat uudet tuulet ja virkeät näkemykset, sekä taloudellinen että kasvatusvastuu, tuottavat syvän tyydytyksen. Ei sillä ole väliä, onko lapset biologisesti omia vai ei.

No just!

Sinua on sitten kersana nähtävästi "iskä" & "äiskä" heitellyt ja hyppyytellyt aika paljon, mutta melko vähän ottaneet kiinni. Että juttujen perusteella sitten on tullut sukellettua kupoli edellä betonilattiaan hieman turhan monta kertaa. Jutut ainakin on kuin latvarosolla retardilla.

Ihan vaan sen takia, koska ei tarvitse 😁 . Lapsettomiakin naisia on paljon saatavilla, ja kun aloittaa suhteen voi rauhassa viettää vapaa-aikaa ja matkustella. Perhearjen kaikkine rajoitteineen ja iloineen voi sitten aloittaa jokusen vuoden päästä omien lasten kanssa.

tuna kirjoitti:

Millä ihmeen luuserilla ei muka ole lapsia kolmikymppisenä? Siis naisella tai miehellä. On kyllä aika saamaton tunari jos on yli 30 eikä ole omia lapsia. Joku peräkammarin poika tai yksinäienn vanhapiika.

Lapset kuuluu elämään, ihan normaaliin tavalliseen elämään. Jälkeläiset on jees. En itse seurustelisi kolmekymppisen kanssa, jolla ei ole lapsia, koska hänessä olisi jotain pahasti vialla.

Aika moni nykyisin löytää puolisonsakin vasta noin 26-28 -vuotiaana. Siinä sitten ensin muutama vuosi ollaan ihan kahdestaan ja vasta sitten hankitaan lapsia, jos hankitaan. Itse pitäisi enemmän luuserina sellaista, jolla kolmekymppisenä on lapsia ja on jo ehtinyt erotakin lastensa äidistä/isästä. 

Kaikkein eniten ihmettelen niitä miehiä/naisia, joilla itsellään ei lapsia ja menevät yhteen henkilön kanssa, jolla vaikkapa pari lasta. Sitten, koska tällä toisella ihmisella on jo lapsia eikä hän halua niitä lisää, niin jäävät itse lapsettomiksi, puolison niin tahtoessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ööhh miksi miehen joka ei kelvannut sulle nuoruudessa pitäisi alkaa kasvattamaan sun paha poika luuserin lapsia?

Ööhh, se on oma valinta kun se nuoruudessa kelvannut paha poika luuseri kuolee? Tai pettää?

Kuolee tai pettää, iha sama 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ööhh miksi miehen joka ei kelvannut sulle nuoruudessa pitäisi alkaa kasvattamaan sun paha poika luuserin lapsia?

Ööhh, se on oma valinta kun se nuoruudessa kelvannut paha poika luuseri kuolee? Tai pettää?

Kuolee tai pettää, iha sama 😂

Tota kutsutaan olkiukoksi. Ei kukaan (mies) ole sanonut, että lesket olisivat samalla viivalla. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein eniten ihmettelen niitä miehiä/naisia, joilla itsellään ei lapsia ja menevät yhteen henkilön kanssa, jolla vaikkapa pari lasta. Sitten, koska tällä toisella ihmisella on jo lapsia eikä hän halua niitä lisää, niin jäävät itse lapsettomiksi, puolison niin tahtoessa.

Kyllä minäkin ihmettelen usein sitä, miten joku menee yhteen läskin/tyhmän/mt-ongelmaisen/juopon/työttömän/maratoonarin/vuokralla asuvan/lemmikinomistajan kanssa vaikkei itse ole sellainen.

On se kumma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ööhh miksi miehen joka ei kelvannut sulle nuoruudessa pitäisi alkaa kasvattamaan sun paha poika luuserin lapsia?

Ööhh, se on oma valinta kun se nuoruudessa kelvannut paha poika luuseri kuolee? Tai pettää?

Sä teit valinnan. Sinä valitsit panomiehen tai sekakäyttäjän. Ei kelvannut se vähän ujo painonnostajapoika sulle. Halusit pahan pojan jolla kädessä tribaaleja ja kuolemankuvia.

Hauska leikki. Mun vuoro!

Tapasin lapseni isän kun olin 17-vuotias. Hän oli toinen kenen kanssa harrastin seksiä, minä olin hänen ensimmäinen. Hän ei edes juo pahemmin vaan käytti nuoruutensa tekemällä kahta työtä.
Tulin vahingossa raskaaksi 20-vuotiaana. Kumpikin tunnustimme faktan ettemme varmaan tule olemaan loppuelämäämme yhdessä mutta silti yhteisellä päätöksellä annoimme lapsen syntyä.

Kolm

en vuoden päästä poikkis ei jaksanut aikuisen elämää ja halusi käyttää rahansa itseensä eikä lapseen.

Jäin lapsen kanssa kahdestaan.

Mitä valitsin väärin?

Jätit abortin tekemättä. Se oli valinta.

Olisi siis pitänyt tehdä abortti vasten miehen tahtoa. Kiitoksia vastauksesta.

Sinä siis pidit lapsen koska mies halusi ja kuvittelet sen olevan yhteinen päätös? Ei ihmekään että nyt harmittaa ja kiukuttaa.

Ymmärrätkö mikä on yhteinen päätös? Molemmat halusi eli mies halusi myös eli minun olisi pitänyt tehdä abortti vaikka mies halusi lapsen.

Olen kahden lapsen lähestulkoon totaali yh-äiti. Ja kyllä minut olisi huolinut jokunen mies mutta vain sellaiset joilla on itsellään myös alle 13 v lapsia. Jos on aikuistuvia lapsia jo niin en yleensä kelpaa. Ehkä halutaan nähdä kuinka hot olen yhden treffikerran mut siihen jää. Uskon vakaasti että päädyn ns äitipuoleksi jollekin suht pienelle lapselle. Tämä on minulle ok koska nämä markkinat on niiiiiiin nähty. Enkä itse halunnut erota jos joku sitä miettii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ööhh miksi miehen joka ei kelvannut sulle nuoruudessa pitäisi alkaa kasvattamaan sun paha poika luuserin lapsia?

Ööhh, se on oma valinta kun se nuoruudessa kelvannut paha poika luuseri kuolee? Tai pettää?

Sä teit valinnan. Sinä valitsit panomiehen tai sekakäyttäjän. Ei kelvannut se vähän ujo painonnostajapoika sulle. Halusit pahan pojan jolla kädessä tribaaleja ja kuolemankuvia.

Hauska leikki. Mun vuoro!

Tapasin lapseni isän kun olin 17-vuotias. Hän oli toinen kenen kanssa harrastin seksiä, minä olin hänen ensimmäinen. Hän ei edes juo pahemmin vaan käytti nuoruutensa tekemällä kahta työtä.

Tulin vahingossa raskaaksi 20-vuotiaana. Kumpikin tunnustimme faktan ettemme varmaan tule olemaan loppuelämäämme yhdessä mutta silti yhteisellä päätöksellä annoimme lapsen syntyä.

Kolmen vuoden päästä poikkis ei jaksanut aikuisen elämää ja halusi käyttää rahansa itseensä eikä lapseen.

Jäin lapsen kanssa kahdestaan.

Mitä valitsin väärin?

*DING * *DING* *DING*

Ei sitten kellot nähtävästi lyö, edelleenkään. Mikäköhän tai missäköhän kohtaa tuo homma meni ruhtinaallisesti ja eeppisesti vituiksi? Jos ei tuon vertaa järki päätä pakota, ei sen perään kyllä kannata myöhemminkään kysellä. Kerran on lusikalla annettu, niin se on turha kauhan kanssa olla vailla.

Voit kertoa minulle kun tiedät paremmin. Miksi muilla menee niin tunteisiin asia jota itse pidän leikkinä ja pitää alkaa haukkua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein eniten ihmettelen niitä miehiä/naisia, joilla itsellään ei lapsia ja menevät yhteen henkilön kanssa, jolla vaikkapa pari lasta. Sitten, koska tällä toisella ihmisella on jo lapsia eikä hän halua niitä lisää, niin jäävät itse lapsettomiksi, puolison niin tahtoessa.

Kyllä minäkin ihmettelen usein sitä, miten joku menee yhteen läskin/tyhmän/mt-ongelmaisen/juopon/työttömän/maratoonarin/vuokralla asuvan/lemmikinomistajan kanssa vaikkei itse ole sellainen.

On se kumma.

Minä en pidä kissoista. En ymmärrä miksi kukaan seurustelee sellaisen kanssa jolla on kissa. Se sotkee kotona ja sitä ei voi jättää viikonlopuksi ilman vahva eli ei voi matkakustaa yhdessä.