Naisen läheinen suhde miespuoliseen ystäväänsä harmittaa
Olen mustasukkainen, he ovat kuin kaksi magneettia jotka vetää toisiaan puoleensa. Heillä on omat jutut, omat menot ja vitsit joita en ymmärrä. He yökyläilevät 2-5 kertaa kuukaudessa ja reissaavat yhdessä. Ensi kuussa lähtevät kahdeksi viikoksi yhdessä lomalle.
Olen kerran laittanut suhteen alkupuolella naisen valitsemaan meidän väliltä ja silloin hän sanoi että pakkaa kamasi ja lähde, ystävistään hän ei kuulema luovu ja koska ystävä on homo niin ei ole mitään syytä olla mustasukkainen, en kuitenkaan ole nähnyt tällä ystävällä koskaan kumppania....
Olenko järjetön tämän mustankipeyden kanssa?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Pakko kysyä.. Himoitsetteko te ihmiset itse jokaista vastakkaisen sukupuolen kaveria/tuttua seksuaalisesti kun tällänen massapelko?
Jos olisin naiskaverin kanssa noin paljon tekemisissä, kuin apn nainen homokaverinsa kanssa on, varmasti yrittäisin upottaa melani kaveriini. Ei ole naiskavereita miehillä! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä hittoa. Jos ystävä olisi nainen olisitko eri mieltä? Miksi nainen hengaisi julkisesti toisen miehen kanssa jos tämä ei olisi vain ystävä/homo? Etköhän olisi jo jätetty. Ihan turhaa mustasukkaisuutta. Toki jos ystävä vie PALJON aikaa eikä sinulle jää siitä mitään niin hmh...
Aphan kertoi että jos pitäisi valita, nainen pitäisi tuon homokaverinsa ja lemppaisi apn. Itse en kyllä tollaisessa suhteessa olisi...
Silti en usko että ap olisi mustasukkainen jos ystävä olisi nainen.
Minä taas en usko, että näitä hämärtäviä argumentteja käytettäisiin puoluestelemaan miestä, joka viihtyi 3-5 yötä kuukaudessa naiskaverinsa kanssa ja viettäisi parin viikon lomankin yhdessä.
No jos nainen olisi vain kaveri niin ei minua haittaisi. Kyllä mun poikaystävälläni on naiskavereita ja on ihan ok että hengaavat. Toki jos poikaystävä lähtisi mieluummin ystävän kanssa lomalle kun minun jos itse haluaisin, niin pitäisi asiasta keskustella. Ja tässä tilanteessahan tämä naisystävän ystävä on homo. Eli vielä suuremmalla syyllä en olisi mustasukkainen jos poikaystävän naispuolinen ystävä olisi lesbo.
Uskottomuutta ei ole, mutta sinä olet selvästi suhteessa kakkossijalla. Olet syystäkin kitkerä. Minä lähtisin tuollaisesta suhteesta pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko kysyä.. Himoitsetteko te ihmiset itse jokaista vastakkaisen sukupuolen kaveria/tuttua seksuaalisesti kun tällänen massapelko?
Jos olisin naiskaverin kanssa noin paljon tekemisissä, kuin apn nainen homokaverinsa kanssa on, varmasti yrittäisin upottaa melani kaveriini. Ei ole naiskavereita miehillä! :D
Elikkäs jos sinä olet lapsuudesta asti ollut jonkun naisen kaveri. Asutte eri paikkakunnilla jolloin yökyläilyt selittyisivät. Olisitte jo pitkään puhunut miten haluaisitte lähteä lomalle kaksin ja sun mielessä on pyörinyt koko tämän ajan miten jyystäisit kaveriasi?
Vierailija kirjoitti:
Mitäs sä vastaat kun sun oma kaverisi kysyy, että missä sun naisesi on? Ylpeästi että "yökylässä Pertin luona"?
Jos et pidä tuosta, niin äkkiä nainen vaihtoon. Jos hyväksyt sen hampaita kiristellen, niin jossain vaiheessa sun omanarvontunne laskee niin alas, että sut jätetään siksi kun oot niin raukka roikkuja.
Pallit. Ne vaan pitää miehellä olla.
Tämä👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä hittoa. Jos ystävä olisi nainen olisitko eri mieltä? Miksi nainen hengaisi julkisesti toisen miehen kanssa jos tämä ei olisi vain ystävä/homo? Etköhän olisi jo jätetty. Ihan turhaa mustasukkaisuutta. Toki jos ystävä vie PALJON aikaa eikä sinulle jää siitä mitään niin hmh...
Aphan kertoi että jos pitäisi valita, nainen pitäisi tuon homokaverinsa ja lemppaisi apn. Itse en kyllä tollaisessa suhteessa olisi...
Minä kyllä lemppaisin aina sen henkilön, joka alkaa esittää vaatimuksia muiden lemppaamisesta. Siis jos poikaystävä vaatii lemppaamaan kaverin, niin jätän poikaystävän ja jos kaveri vaatii jättämään poikaystävän, niin lemppaan kaverin. Asioista voi neuvotella, mutta uhkavaatimuksia minulle ei esitetä.
Minun paras ystäväni on miespuolinen homoseksuaali. Olemme tunteneet vuosikausia ja kokeneet kaikenlaista yhdessä. Viestittelemme päivittäin, matkustelemme yhdessä ja joskus yökyläilemmekin. Jos tämä olisi ollut miehelleni ongelma kun hänet tapasin, niin kyllä ystävä olisi jäänyt ja mies olisi saanut lähteä. Mutta päinvastoin - mieheni halusi tutustua minulle tärkeään ihmiseen, ja pitääkin hänestä kovasti. Myös ystäväni pitää miehestäni ja on iloinen, että löysin vierelleni näin ihanan kumppanin. Tarkista nyt ensin omaa asennettasi ja mieti, onko mustasukkaisuuteen mitään järkevää syytä. Keskustele asiasta sekä naisesi että hänen ystävänsä kanssa.
Epäsuosittu mielipide: Nämä paita&perse tason "bestikset" kuuluu teini-ikään ja nuoruuteen. Aikuisena se puoliso on sun lähin ihminen ja ystävä. Sitten on hyviä ystäviä ja kavereita joita nähdään mahdollisuuksien mukaan. Se, että puoliso ilmoittaa lähtevänsä jonkun homokaverin tai minkä tahansa kanssa lomalle mieluummin kuin sinun pitäisi tarkoittaa automaattisesti suhteen tilan arviointia ja mahdollisesti katkaisua.
Vierailija kirjoitti:
Epäsuosittu mielipide: Nämä paita&perse tason "bestikset" kuuluu teini-ikään ja nuoruuteen. Aikuisena se puoliso on sun lähin ihminen ja ystävä. Sitten on hyviä ystäviä ja kavereita joita nähdään mahdollisuuksien mukaan. Se, että puoliso ilmoittaa lähtevänsä jonkun homokaverin tai minkä tahansa kanssa lomalle mieluummin kuin sinun pitäisi tarkoittaa automaattisesti suhteen tilan arviointia ja mahdollisesti katkaisua.
Juuri näin. Välillä miettii, että käyköhän täällä paljon alle 25v ihmisiä, melkein lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäsuosittu mielipide: Nämä paita&perse tason "bestikset" kuuluu teini-ikään ja nuoruuteen. Aikuisena se puoliso on sun lähin ihminen ja ystävä. Sitten on hyviä ystäviä ja kavereita joita nähdään mahdollisuuksien mukaan. Se, että puoliso ilmoittaa lähtevänsä jonkun homokaverin tai minkä tahansa kanssa lomalle mieluummin kuin sinun pitäisi tarkoittaa automaattisesti suhteen tilan arviointia ja mahdollisesti katkaisua.
Juuri näin. Välillä miettii, että käyköhän täällä paljon alle 25v ihmisiä, melkein lapsia.
Jos tästä ikä kysymys tahdotaan tehdä niin.. Eipä ainakaan ole vanhana yksin kun on osannut pitää huolen ystävyys suhteistaan ja uhrannut aikaansa myös niille. Järkyttävä määrä jo alle 40 vuotiaista valittaa kun ei ole ystäviä tai kavereita vaikka parisuhde löytyy. Miksiköhän? Kaikki aika kumppaniin kiinni vaan, ihan kuin se kimpassa asuminen ja kaiken jakaminen ei riitä. Tippaakaan ei kaverit vähennä rakkautta ja kiintymystä.. Omistamisen tarve kylläkin. Terveisin se alla 25v
Vierailija kirjoitti:
Epäsuosittu mielipide: Nämä paita&perse tason "bestikset" kuuluu teini-ikään ja nuoruuteen. Aikuisena se puoliso on sun lähin ihminen ja ystävä. Sitten on hyviä ystäviä ja kavereita joita nähdään mahdollisuuksien mukaan. Se, että puoliso ilmoittaa lähtevänsä jonkun homokaverin tai minkä tahansa kanssa lomalle mieluummin kuin sinun pitäisi tarkoittaa automaattisesti suhteen tilan arviointia ja mahdollisesti katkaisua.
Ei ole mikään epäsuosittu mielipide vaan yhteiskuntamme normatiivinen oletus.
Mulla oli kerran suhde toisen miehen kanssa. Poikaystävälleni sanoin, että se on homo.
Yleisesti ottaen. Jos naisella on näitä miespuolisia kavereita, joita piilotellaan tyyliin ettei heistä voi puhua edes etunimellä, vaan aina ollaan "kaverin kanssa siellä" niin hälytyskellojen pitäisi soida.
Vierailija kirjoitti:
OHO. Onpas täällä ahdasmielistä porukkaa. Mä oon aina ollu vähän sitä mieltä, että minun ystävyyksiini ei puoliso puutu. Ystävät on ikuisia, parisuhteita tulee ja menee. Ei mulla toki ole tuollaista ystävää, eikä puolisollakaan... mut yökylä 2-5krt KUUSSA - no hei ei sentään viikossa! Ja kahden viikon matka ystävän kanss on mun mielestä ihan normaalia, mä oon tehnyt kahden viikon matkoja parisuhteeni akana niin yksin, kuin seurassa. Toki myös puolison kanssa, mut siis... ei. En oikein hyväksy toisen vapauden tai ihmissuhteiden rajoittamista. Ap:n tunteet on ymmärrettäviä, mutta epäreilua olisi rajoittaa toisen elämää.
Olennaista on se että eikö se toinen osapuoli itse halua vähän rajoittaa. Ihan ymmärrettävää jos tulee laiminlyöty olo, tosin kun nainen on heti alkuun tehnyt selväksi että ap on kakkonen, niin...
Vierailija kirjoitti:
Olen mustasukkainen, he ovat kuin kaksi magneettia jotka vetää toisiaan puoleensa. Heillä on omat jutut, omat menot ja vitsit joita en ymmärrä. He yökyläilevät 2-5 kertaa kuukaudessa ja reissaavat yhdessä. Ensi kuussa lähtevät kahdeksi viikoksi yhdessä lomalle.
Olen kerran laittanut suhteen alkupuolella naisen valitsemaan meidän väliltä ja silloin hän sanoi että pakkaa kamasi ja lähde, ystävistään hän ei kuulema luovu ja koska ystävä on homo niin ei ole mitään syytä olla mustasukkainen, en kuitenkaan ole nähnyt tällä ystävällä koskaan kumppania....Olenko järjetön tämän mustankipeyden kanssa?
Jos nainen nukkuu miehen kanssa miehen luona niin 100% varmuudella ne nussivat toisiaan.
Miksi sinä hyväksyt tuollaisen toiminnan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko siis mustasukkainen sen siitä, että nainen viettää paljon aikaa ystävänsä kanssa vai siitä, että ystävä on miespuolinen? Jos naisella olisi naispuolinen bestis, jonka kanssa matkustelisi ja kyläilisi paljon, olisiko tilanne eri?
Eikö se ole aina eri. Mies ja nainen pystyy olemaan frendejä vaan jos he eivät tapaa useasti ja viestittele jatkuvasti. Jos se on jatkuvaa, niin toiselle osapuolelle tulee aina ne TUNTEET mukaan. Se vaan on niin.
No ei ole. Jos noin olisi niin eipä palstamiehetkään itkisi pelkoaan joutua kaverisektorille, mutta kun totuus on, että jos ihminen tuntuu omalta veljeltä/siskolta, niin niitä TUNTEITA ei häntä kohtaan kehity vaikka nukkuisi vierekkäin.
Entäs sitten kun kaveruksista toinen on aiemmin ollut epätoivoisen ihastunut "kaveriinsa" ja sitten alkavat "ihan vaan läheisiksi ystäviksi"... vaimolla tällainen läheinen "kaveri".
Vierailija kirjoitti:
En jaksa uskoa että mies olisi julkihomo jos ei ole ketään kumppania... tosi outoa! Itse epäilisin kovasti tuota suhdetta. Enkä jatkaisi itse suhteessa, jossa naisen ystävät ovat tärkeämpiä kuin minä...
Ai outoa kun ihmisellä ei ole kumppania? Sekä minä että homokaverini ollaan oltu vuosiakin putkeen sinkkuina. Ottaa päähän ihmiset joiden mielestä normaalitila on parisuhde ja muuten on sitten outo.
Mutta mitä tulee ap:n tilanteeseen, kyllähän se siltä kuulostaa että ap jää kakkoseksi tässä vähän liiaksi, vaikken itsekään kavereistani luopuisi kenenkään takia.
Kamalaksi on mennyt nykypäivän meno.
Vierailija kirjoitti:
OHO. Onpas täällä ahdasmielistä porukkaa. Mä oon aina ollu vähän sitä mieltä, että minun ystävyyksiini ei puoliso puutu. Ystävät on ikuisia, parisuhteita tulee ja menee. Ei mulla toki ole tuollaista ystävää, eikä puolisollakaan... mut yökylä 2-5krt KUUSSA - no hei ei sentään viikossa! Ja kahden viikon matka ystävän kanss on mun mielestä ihan normaalia, mä oon tehnyt kahden viikon matkoja parisuhteeni akana niin yksin, kuin seurassa. Toki myös puolison kanssa, mut siis... ei. En oikein hyväksy toisen vapauden tai ihmissuhteiden rajoittamista. Ap:n tunteet on ymmärrettäviä, mutta epäreilua olisi rajoittaa toisen elämää.
Miten niin parisuhteita tulee ja menee? Kyllä minä ainakin ajattelin olla naimisissa mieheni kanssa toisetkin 25v jollei 50v ;) Aika kepoinen suhtautuminen parisuhteeseen, mutta taitaa monet nuoremmat harrastaa kevytsuhteilua. Onneksi on tosissaan olijoita ja ihmisiä jotka pystyvät rakastamaan pitkäjänteisesti.
Pakko kysyä.. Himoitsetteko te ihmiset itse jokaista vastakkaisen sukupuolen kaveria/tuttua seksuaalisesti kun tällänen massapelko?