AUTTAKAA! Mies sai raivarin ja mua pelottaa

Käyttäjä3133 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummasti ap hiljeni. Sittenkin joku sairas provo koko "tarina".

Sama tuli mieleen. Lisäksi kiinnostaisi kuulla onko asiassa kenties jotain taustoja jotka ovat aiheuttaneet sen että miehellä kamelin selkä katkesi. Joskushan tosi minimaalinenkin juttu voi aiheuttaa hermojen menetyksen, jos sitä on edeltänyt paljon loukkaavaa ja väheksyvää käytöstä toiselta.

Juurikin näin. Avioliitossa tuppaa olemaan KAKSI osapuolta. Vauva-palstalla se mies on Aina se Pahis. Naisena en voi sietää tätä asennetta.

Useimmiten nimittäin avioliiton mädättäjä on se Vaimo. Valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Se joka ei ole itse kokenut ei voi ymmärtää.

Älkää heittäytykö lapsellisiksi. Tajuatko edes kuinka sokeasti projisoit omaa kokemustasi toisen kokemukseen, ja ehkä jopa tietoisesti pyritkin siihen vertaiskokemusta hakiessasi. Jos vanhempi tukistaa tai uhkailee lastansa turhautumisessaan niin nähdäänkö se näin yksisilmäisesti suunnitelmallisena ja harkittuna tekona eikä edes mietitä impulssiväkivaltaa. On aika puhdistaa pinttyneet kaavat mielistänne.

Ap nauraa partaansa, kun taas, jälleen kerran av-mammat meni lankaan. 👏 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muslimitaustaisi tyttölapsia saa silpoa, jos olet muslimi, jos olet suomalainen mies, et saa heittää vesilasia, muuten olet paha.

Mutta silpojat ei ole. T: Suomen Feministit.

PS Emme aio puuttua millään tavoin muslimien naisiin kohtaan harjoittamaan väkivaltaan, pakkoavioliittoihin, silpomisiin, raiskauksiin ja kunniamurhiin.

Tulkaa julkisuuteen vaatimaan musliminaisille samoja oikeuksia, jos kerran olette naisten asialla, kaikkien naisten.

Kiitos tästä välihuomautuksesta :) Tuntuu että kaikille on ok, että naisille tai tytöille tehdään suomessa mitä vain, niin kauan kuin uhri on muslimi. Haluan tyttärelleni samat oikeudet kuin muillekin tytöille ja toivoisin että pöyristyisitte saman verran jos joskus hänelle tapahtuu tällaista. Jokaisella naisella pitäisi olla oikeus tulla kohdelluksi arvokkaasti ja elää ilman väkivallan pelkoa.

-muslimiperheen äiti

Mitä ihmettä? Miten voit edes perustella kantasi? Asun samassa Suomessa kuin sinä, mutten ole koskaan kuullut että kukaan hyväksyisi että muslimitytöille tehdän pahaa, päinvastoin tälläkin palstalla on paljon puhuttu ympärileikkauksesta. Miksei muslimitytöillä olisi samoja oikeuksia kuin muilla? Kuka sallii heitä kohdeltavan eriarvoisesti? Suomen laki on sama kaikille.

Syy ettet ole "kuullut" on, että et ole kuunnellut, etkä ole koskaan edes sekunniksi pysähtynyt ajattelemaan, miltä musliminaisesta tuntuu, kun "feministeiksi" itseään kutsuvat naiset kannattavat muslimiesten naisten alistamiskulttuuria, ja vaativat muslimimiehille erikoisoikeuksia musliminaisten kustannuksella.

Kertaakaan ei ole musliminaisten puolesta konserttia järjestetty, ei ole "unelmaa" musliminaisten tasa-arvosta ja niin edelleen.

Ette ole julkisuudessakaan tuominneet muslimiesten harjoittamaaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, ahdistelua yms, saati, että olisitte vaatineet muslimnaisille samoja oikeuskia kuin teillä itsellänne on.

Ette puutu edes silpomisiin tai pakkoavioliittoihin, niin sairaita olette.

Mitään ongelmia ei ole, kun käyttäytyy kuin ne kolme kuuluisaa apinaa, "ei näe, ei kuule, ei puhu"!

Kiitos teille ymmärryksestä, tuota kommenttia johon sinä vastasit oli niin surullista lukea :( "laki on sama kaikille" jne. Kuinka moni teistä joutuu pelkäämään omaa veljeään? Ja moniko tajuaa miten olemattomat rangaistukset täällä saa siskon vainoamisesta tai siskon pahoinpitelemisestä? Suomen lakia ei ole suunniteltu suojelemaan kunniaväkivallalta.

En ymmärrä miksi feministien puolesta on ok että minun tytärtäni kohdellaan huonosti ja tätä vielä selitellään kulttuurirelativismilla.

On kaikkien etu että musliminaisia suojellaan sillä heidän osuutensa väestössä kasvaa ja lopulta saatat huomata että esimerkiksi oma tyttären tyttäresi on muslimi.

-muslimiperheen äiti

Vierailija kirjoitti:

Ap nauraa partaansa, kun taas, jälleen kerran av-mammat meni lankaan. 👏 😂

No provoksi tämä "tunistettu" sivulla no. 1. Täysin epäuskottavaa settiä ja sata kertaa käytetty avaus. Naura sinä, minä itkisin partaani, jos sinä olisin ap. 

Vierailija kirjoitti:

Teistä syy miehen hermostumiseen on pieni mutta ehkä hänelle ei. Olen kerran heittänyt maitokahvit mieheni päälle; olin lopettanut tupakanpolton kolme päivää aikaisemmin, olin päivystänyt edellisen yön, olin sopinut että menemme käymään ystäväpariskunnan luona (olin monta kertaa siirtänyt menoa miehen töiden takia) ja sitten mies ilmoitti ettei nyt oikein jaksaisi, ei vaan tunnu että viitsisi lähteä. Ja kyllä huusin ihan kunnolla, heitin kahvit ja olisin ihan hyvin voinut lyödä seinään. Onneksi mies ei lähtenyt turvakotiin........ Tuo on elämää.

Toivottavasti et päivystä terveydenhuollossa eikä missään ihmisten kanssa tekemisissä olevassa organisaatiossa.

Jotenkin järkyttävää se, että ihmisen täytyy aina, tilanteessa kuin tilanteessa säilyttää maltti. Ikinä ei saa kuormittua niin paljon, ettei enää jaksa. Ikinä ei saa tulla tilannetta, jossa se viimeinen korsi katkaisee selän. Kaikille tulee hetkiä, kun ei vaan enää pysty hillitsemään kiukkua/turhautumista/surua/stressiä, mistä nyt milloinkin on kyse. Jotkut huutavat pää punaisena, jotkut itkevät, jotkut hakkaavat nyrkillä seinää, tai niinkuin itse, potkin ämpärin rikki. Jos toisen tunteenpurkaus, joka ei kuitekaan vahingoita ketään, on syy avioeroon, niin aika vähissä on sietokyky ihmiselämään kuuluville tilanteille. Varsinkin jos kyse on yksittäistapauksesta, eikä säännöllisesti tapahtuvasta kilahtamisesta. Itse olen kilahtanut kahdesti 15 vuoden liittomme aikana, kerran miehen tekemisistä, kerran muista asioista. Olisi aikamoista, jos mies haluaisi avioeron sen takia, että vaimo kovassa stressissä ja väsymyksessä saa puhelun, joka katkaisee kamelin selän, heittää puhelimen maahan ja käy ulkona potkimassa ämpäriä rikki.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin järkyttävää se, että ihmisen täytyy aina, tilanteessa kuin tilanteessa säilyttää maltti. Ikinä ei saa kuormittua niin paljon, ettei enää jaksa. Ikinä ei saa tulla tilannetta, jossa se viimeinen korsi katkaisee selän. Kaikille tulee hetkiä, kun ei vaan enää pysty hillitsemään kiukkua/turhautumista/surua/stressiä, mistä nyt milloinkin on kyse. Jotkut huutavat pää punaisena, jotkut itkevät, jotkut hakkaavat nyrkillä seinää, tai niinkuin itse, potkin ämpärin rikki. Jos toisen tunteenpurkaus, joka ei kuitekaan vahingoita ketään, on syy avioeroon, niin aika vähissä on sietokyky ihmiselämään kuuluville tilanteille. Varsinkin jos kyse on yksittäistapauksesta, eikä säännöllisesti tapahtuvasta kilahtamisesta. Itse olen kilahtanut kahdesti 15 vuoden liittomme aikana, kerran miehen tekemisistä, kerran muista asioista. Olisi aikamoista, jos mies haluaisi avioeron sen takia, että vaimo kovassa stressissä ja väsymyksessä saa puhelun, joka katkaisee kamelin selän, heittää puhelimen maahan ja käy ulkona potkimassa ämpäriä rikki.

AINA näistä jätetään pois se fyysisen koskemattomuuden rikkominen, ap:n tapauksessa vedet päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin järkyttävää se, että ihmisen täytyy aina, tilanteessa kuin tilanteessa säilyttää maltti. Ikinä ei saa kuormittua niin paljon, ettei enää jaksa. Ikinä ei saa tulla tilannetta, jossa se viimeinen korsi katkaisee selän. Kaikille tulee hetkiä, kun ei vaan enää pysty hillitsemään kiukkua/turhautumista/surua/stressiä, mistä nyt milloinkin on kyse. Jotkut huutavat pää punaisena, jotkut itkevät, jotkut hakkaavat nyrkillä seinää, tai niinkuin itse, potkin ämpärin rikki. Jos toisen tunteenpurkaus, joka ei kuitekaan vahingoita ketään, on syy avioeroon, niin aika vähissä on sietokyky ihmiselämään kuuluville tilanteille. Varsinkin jos kyse on yksittäistapauksesta, eikä säännöllisesti tapahtuvasta kilahtamisesta. Itse olen kilahtanut kahdesti 15 vuoden liittomme aikana, kerran miehen tekemisistä, kerran muista asioista. Olisi aikamoista, jos mies haluaisi avioeron sen takia, että vaimo kovassa stressissä ja väsymyksessä saa puhelun, joka katkaisee kamelin selän, heittää puhelimen maahan ja käy ulkona potkimassa ämpäriä rikki.

AINA näistä jätetään pois se fyysisen koskemattomuuden rikkominen, ap:n tapauksessa vedet päälle.

Eikä mikään kuvatuista aggressioista edes liittynyt kyseisen ihmisen puolisoon. Ämpäriäkin meni potkimaan ulos eikä kumppanin eteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En enää tiedä mitä tehdä. Mies raivostui kun en halunnut lähteä kauas hänen serkkunsa luokse vaan pysyä kotona lepäämässä. Heitti vesilasillisen päälleni ja sai jonkun ihan ihme raivokohtauksen, hakkasi nyrkillä seinää yms.

Minua pelottaa. Minulla ei ole mitään paikkaa minne mennä. Omat vanhempani asuvat ulkomailla ja olen ainoa lapsi. Kavereita ei juurikaan enää ole, työkavereitakin vain kaksi. Yhteinen vuokra-asunto muttei lapsia.

Mitä ihmettä mä oikein teen. Avioero ainakin pitää ottaa mutten halua asua tuon kanssa samassa asunnossa. Mies lähti nyt vanhemmilleen parin kilsan päässä eikä toivottavasti tule takaisin ihan heti.

Pelottaa jos alan pakkaamaan tavaroitani ja hän tuleekin takaisin niin tulisi vielä pahempi raivari. Minuun hän ei sentään käynyt käsiksi. Ainakaan vielä.

Tämä on musliminaisille arkipäivää ja sinäkin olet tätä kannattanut kannattamalla tulijoiden omaa "kulttuuria".

Sitten kun feministit alkaa oikeasti ajaa naisten asemaa, myös tulijoiden, voidaan katsoa uudelleen.

Nythän suomalaiset feministit on ra'sis'teja ulkomaalaistaustaisia naisia kohtaan, heille ei suoda samoja oikeuksia kuin suomalaiselle naiselle.

Verrataanpa sukupuolielinten silpomista tähän karmeaa tekoon, eli "heitti vettä päälle ja löi seinään"?

-Kukakohan sitä suojelua todellisuudessa kaipaa, tällaiset menevät ja täyttävät turvakodit?

Heyy concern troll

1. Sulla ei ole aavistustakaan, mitä keskustelijat/"feministit" mahdollisesti tekevät muissa kulttuureissa sorrosta kärsivien naisten hyväksi (ja itse asiassa monet feministijärjestöt tekevät paljonkin, veikkaanpa että enemmän kuin sinä). Ihmiset voivat olla huolissaan useammasta kuin yhdestä asiasta samaan aikaan.

2. Kenenkään ei tarvitse jäädä suhteeseen jossa mies käyttäytyy aggressiivisesti sen takia että joissain maissa naiset elävät todella alistettuina.

1. On "aavistusta", näen päivittäin tälläkin palstalla feministien puolustelevan muslimien kulttuuria, joka on naisten ja lasten alistamiskultti, sitä et sinäkään voi kieltää.

2. En ole tällaista ehdottanutkaan, vertasin vain vesilasillisen heittämistä naisten täydelliseen alsitamiseen ja esim sukupuolielinten silpomisiin. Näistä sinä et ole huolissasi, koska olet r'a's'isti ulkomaalaisia naisia kohtaan, eikä nämä rikokset koske sinua, valkoista naista ylemmyydentunnossasi.

Häpeä, olet ihmisvihaaja ja r'a's'i's't'i!

Olen feministi ja sitä mieltä, että monissa lähi- ja kaukoidän ja afrikan kulttuureissa alistetaan naisia kammottavalla tavalla. Todellakin toivon, että nämä kulttuurit siirtyisivät arvoissaan pohjoismaiseen suuntaan ja teen voitavani sen edistämiseksi (myönnettäköön ettei se ole tällä hetkellä kovin paljon, mutta teen mitä voin). Linkkaisitko näitä tällä palstalla päivittäin esiintyviä puolusteluja? Itse en ole tainnut koskaan nähdä täällä mitään islamin puolustelua, mahdollisesti jonkin yksittäisen viestin monen kuukauden sisällä, joka saa yleensä satoja alapeukkuja. Toisekseen tällä palstalla käy käsittääkseni tuhansia ihmisiä päivässä - mistä tiedät, että ap:ta tässä ketjussa tukevat ihmiset ja nämä väittämäsi islamia puolustelevat kirjoittajat ovat samoja?

Ja edelleenkin, ihmiset voivat olla huolissaan asiasta X, vaikka maailmassa on olemassa pahempi asia Y. Se ei tarkoita, että he viis veisaisivat asiasta Y - itse asiassa todennäköisesti ne, jotka ovat huolissaan asiasta X ovat todennäköisemmin huolissaan myös asiasta Y. Lienee ymmärrettävää, että tässä ketjussa on keskitytty ap:n tilanteeseen eikä esimerkiksi arabikulttuurissa vallitsevaan tasa-arvon puutteeseen ihan siksi, että ap on avannut ketjun ja pyytänyt apua juuri omaan tilanteeseensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muslimitaustaisi tyttölapsia saa silpoa, jos olet muslimi, jos olet suomalainen mies, et saa heittää vesilasia, muuten olet paha.

Mutta silpojat ei ole. T: Suomen Feministit.

PS Emme aio puuttua millään tavoin muslimien naisiin kohtaan harjoittamaan väkivaltaan, pakkoavioliittoihin, silpomisiin, raiskauksiin ja kunniamurhiin.

Tulkaa julkisuuteen vaatimaan musliminaisille samoja oikeuksia, jos kerran olette naisten asialla, kaikkien naisten.

Kiitos tästä välihuomautuksesta :) Tuntuu että kaikille on ok, että naisille tai tytöille tehdään suomessa mitä vain, niin kauan kuin uhri on muslimi. Haluan tyttärelleni samat oikeudet kuin muillekin tytöille ja toivoisin että pöyristyisitte saman verran jos joskus hänelle tapahtuu tällaista. Jokaisella naisella pitäisi olla oikeus tulla kohdelluksi arvokkaasti ja elää ilman väkivallan pelkoa.

-muslimiperheen äiti

Mitä ihmettä? Miten voit edes perustella kantasi? Asun samassa Suomessa kuin sinä, mutten ole koskaan kuullut että kukaan hyväksyisi että muslimitytöille tehdän pahaa, päinvastoin tälläkin palstalla on paljon puhuttu ympärileikkauksesta. Miksei muslimitytöillä olisi samoja oikeuksia kuin muilla? Kuka sallii heitä kohdeltavan eriarvoisesti? Suomen laki on sama kaikille.

Syy ettet ole "kuullut" on, että et ole kuunnellut, etkä ole koskaan edes sekunniksi pysähtynyt ajattelemaan, miltä musliminaisesta tuntuu, kun "feministeiksi" itseään kutsuvat naiset kannattavat muslimiesten naisten alistamiskulttuuria, ja vaativat muslimimiehille erikoisoikeuksia musliminaisten kustannuksella.

Kertaakaan ei ole musliminaisten puolesta konserttia järjestetty, ei ole "unelmaa" musliminaisten tasa-arvosta ja niin edelleen.

Ette ole julkisuudessakaan tuominneet muslimiesten harjoittamaaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, ahdistelua yms, saati, että olisitte vaatineet muslimnaisille samoja oikeuskia kuin teillä itsellänne on.

Ette puutu edes silpomisiin tai pakkoavioliittoihin, niin sairaita olette.

Mitään ongelmia ei ole, kun käyttäytyy kuin ne kolme kuuluisaa apinaa, "ei näe, ei kuule, ei puhu"!

Kiitos teille ymmärryksestä, tuota kommenttia johon sinä vastasit oli niin surullista lukea :( "laki on sama kaikille" jne. Kuinka moni teistä joutuu pelkäämään omaa veljeään? Ja moniko tajuaa miten olemattomat rangaistukset täällä saa siskon vainoamisesta tai siskon pahoinpitelemisestä? Suomen lakia ei ole suunniteltu suojelemaan kunniaväkivallalta.

En ymmärrä miksi feministien puolesta on ok että minun tytärtäni kohdellaan huonosti ja tätä vielä selitellään kulttuurirelativismilla.

On kaikkien etu että musliminaisia suojellaan sillä heidän osuutensa väestössä kasvaa ja lopulta saatat huomata että esimerkiksi oma tyttären tyttäresi on muslimi.

-muslimiperheen äiti

Mä en tarkoita, että sulla olisi mitään velvollisuutta valistaa minua, mutta jos haluat/jaksat, niin kertoisitko jotain vinkkejä, miten valkoinen länsimainen nainen voisi auttaa kulttuurin muutosta tasa-arvoisempaan suuntaan yhteisössänne? Itse lahjoitan rahaa kehitysmaiden tyttöjen avuksi monien järjestöjen kautta, allekirjoitan addresseja ja jaan tietoa, mutta mä en kerta kaikkiaan tiedä mitä voisin tehdä tälle ongelmalle mistä puhut, vaikka pidän sitä tärkeänä.

Kulttuurirelativismi ideana on mielestäni täysin perseestä, vaikka olen suvaitsevainen feministi.

Käyttäjä3133 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummasti ap hiljeni. Sittenkin joku sairas provo koko "tarina".

Sama tuli mieleen. Lisäksi kiinnostaisi kuulla onko asiassa kenties jotain taustoja jotka ovat aiheuttaneet sen että miehellä kamelin selkä katkesi. Joskushan tosi minimaalinenkin juttu voi aiheuttaa hermojen menetyksen, jos sitä on edeltänyt paljon loukkaavaa ja väheksyvää käytöstä toiselta.

No oli provo tai ei, keskustelu aiheesta oli kuitenkin asiallista ja asian käsittelynä tietysti  aina tarpeellista jo ihan sinänsä.

Jos mahdollinen 'provoaja' jotain 'tyydytystä' siitä sai, että oli tällaisen keskustelun herättänyt, niin suotakoon se nyt hänelle, kaikin mokomin.

WT-porukka taitaa pitää tuollaista raivoamista ihan normaalina? Sivistys puuttuu?

Itse en voisi kuvitellkaan eläväni sellaisessa suhteessa. Meillä ei huudeta eikä räyhätä, saati paiskota tavaroita. Ikinä minuun ei ole pahalla koskettu, eikä haukuttu, pilkattu, huoriteltu tai mitä tältä palstalta nyt saakaan lukea. Enkä myöskään itse ole käyttäytynyt sillä tavalla.

Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta ne selvitetään keskustelemalla eikä riitelemällä.

Vierailija kirjoitti:

Ap nauraa partaansa, kun taas, jälleen kerran av-mammat meni lankaan. 👏 😂

Eräs provoaja näköjään ilmoittautuikin jo...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin järkyttävää se, että ihmisen täytyy aina, tilanteessa kuin tilanteessa säilyttää maltti. Ikinä ei saa kuormittua niin paljon, ettei enää jaksa. Ikinä ei saa tulla tilannetta, jossa se viimeinen korsi katkaisee selän. Kaikille tulee hetkiä, kun ei vaan enää pysty hillitsemään kiukkua/turhautumista/surua/stressiä, mistä nyt milloinkin on kyse. Jotkut huutavat pää punaisena, jotkut itkevät, jotkut hakkaavat nyrkillä seinää, tai niinkuin itse, potkin ämpärin rikki. Jos toisen tunteenpurkaus, joka ei kuitekaan vahingoita ketään, on syy avioeroon, niin aika vähissä on sietokyky ihmiselämään kuuluville tilanteille. Varsinkin jos kyse on yksittäistapauksesta, eikä säännöllisesti tapahtuvasta kilahtamisesta. Itse olen kilahtanut kahdesti 15 vuoden liittomme aikana, kerran miehen tekemisistä, kerran muista asioista. Olisi aikamoista, jos mies haluaisi avioeron sen takia, että vaimo kovassa stressissä ja väsymyksessä saa puhelun, joka katkaisee kamelin selän, heittää puhelimen maahan ja käy ulkona potkimassa ämpäriä rikki.

AINA näistä jätetään pois se fyysisen koskemattomuuden rikkominen, ap:n tapauksessa vedet päälle.

Eikä mikään kuvatuista aggressioista edes liittynyt kyseisen ihmisen puolisoon. Ämpäriäkin meni potkimaan ulos eikä kumppanin eteen.

No ulkona se puolisokin oli. Talon nurkalta kurkki järkyttyneen näköisenä, että mikä sille vaimolle nyt tuli. Selvästi oli siis puolisokin järkyttynyt. Ei silti lähtenyt avioeroa ottamaan. Ei eronnut myöskään silloin, kun hänelle kilahdin. Hampaiden välistä sähisin, käskin lähteä pois silmistä, jonka jälkeen painuin taas ulos hakkaamaan kirveellä kantoa niin että puunpalaset vaan sinkoili. Puolisoon en tosiaan koskenut, ei tullut edes mieleen vahingoittaa mitään elävää olentoa, vaikka päässä oli punainen usva ja tuntui että tikahdun raivooni. En jotenkin jaksa uskoa, että vesilasillisen heittäminen päälle on tehty vahingoittamistarkoituksessa. Normaali ihminen pystyy raivonkin vallassa kanavoimaan sen niin, ettei satuta toista. Hakkaa vaikka sitä seinää. Hassua, että juoman heittäminen päälle vaikuttaa olevan ihan ok, jos se tapahtuu vaikkapa baarissa, ja sen tekee nainen miehelle riidan yhteydessä.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin järkyttävää se, että ihmisen täytyy aina, tilanteessa kuin tilanteessa säilyttää maltti. Ikinä ei saa kuormittua niin paljon, ettei enää jaksa. Ikinä ei saa tulla tilannetta, jossa se viimeinen korsi katkaisee selän. Kaikille tulee hetkiä, kun ei vaan enää pysty hillitsemään kiukkua/turhautumista/surua/stressiä, mistä nyt milloinkin on kyse. Jotkut huutavat pää punaisena, jotkut itkevät, jotkut hakkaavat nyrkillä seinää, tai niinkuin itse, potkin ämpärin rikki. Jos toisen tunteenpurkaus, joka ei kuitekaan vahingoita ketään, on syy avioeroon, niin aika vähissä on sietokyky ihmiselämään kuuluville tilanteille. Varsinkin jos kyse on yksittäistapauksesta, eikä säännöllisesti tapahtuvasta kilahtamisesta. Itse olen kilahtanut kahdesti 15 vuoden liittomme aikana, kerran miehen tekemisistä, kerran muista asioista. Olisi aikamoista, jos mies haluaisi avioeron sen takia, että vaimo kovassa stressissä ja väsymyksessä saa puhelun, joka katkaisee kamelin selän, heittää puhelimen maahan ja käy ulkona potkimassa ämpäriä rikki.

No ei todellakaan kaikille. Pitää ihmisellä olla elämänhallinta aika paljon sekaisin kun alkaa potkia ämpäreitä ja huutaa pää punaisena. Ja kyllä tuollaiset kiukun purkaukset vahingoittaa yksilön psyykettä melko varmasti. Ja lähinaapurit ovat ihmeissään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin järkyttävää se, että ihmisen täytyy aina, tilanteessa kuin tilanteessa säilyttää maltti. Ikinä ei saa kuormittua niin paljon, ettei enää jaksa. Ikinä ei saa tulla tilannetta, jossa se viimeinen korsi katkaisee selän. Kaikille tulee hetkiä, kun ei vaan enää pysty hillitsemään kiukkua/turhautumista/surua/stressiä, mistä nyt milloinkin on kyse. Jotkut huutavat pää punaisena, jotkut itkevät, jotkut hakkaavat nyrkillä seinää, tai niinkuin itse, potkin ämpärin rikki. Jos toisen tunteenpurkaus, joka ei kuitekaan vahingoita ketään, on syy avioeroon, niin aika vähissä on sietokyky ihmiselämään kuuluville tilanteille. Varsinkin jos kyse on yksittäistapauksesta, eikä säännöllisesti tapahtuvasta kilahtamisesta. Itse olen kilahtanut kahdesti 15 vuoden liittomme aikana, kerran miehen tekemisistä, kerran muista asioista. Olisi aikamoista, jos mies haluaisi avioeron sen takia, että vaimo kovassa stressissä ja väsymyksessä saa puhelun, joka katkaisee kamelin selän, heittää puhelimen maahan ja käy ulkona potkimassa ämpäriä rikki.

AINA näistä jätetään pois se fyysisen koskemattomuuden rikkominen, ap:n tapauksessa vedet päälle.

Eikä mikään kuvatuista aggressioista edes liittynyt kyseisen ihmisen puolisoon. Ämpäriäkin meni potkimaan ulos eikä kumppanin eteen.

No ulkona se puolisokin oli. Talon nurkalta kurkki järkyttyneen näköisenä, että mikä sille vaimolle nyt tuli. Selvästi oli siis puolisokin järkyttynyt. Ei silti lähtenyt avioeroa ottamaan. Ei eronnut myöskään silloin, kun hänelle kilahdin. Hampaiden välistä sähisin, käskin lähteä pois silmistä, jonka jälkeen painuin taas ulos hakkaamaan kirveellä kantoa niin että puunpalaset vaan sinkoili. Puolisoon en tosiaan koskenut, ei tullut edes mieleen vahingoittaa mitään elävää olentoa, vaikka päässä oli punainen usva ja tuntui että tikahdun raivooni. En jotenkin jaksa uskoa, että vesilasillisen heittäminen päälle on tehty vahingoittamistarkoituksessa. Normaali ihminen pystyy raivonkin vallassa kanavoimaan sen niin, ettei satuta toista. Hakkaa vaikka sitä seinää. Hassua, että juoman heittäminen päälle vaikuttaa olevan ihan ok, jos se tapahtuu vaikkapa baarissa, ja sen tekee nainen miehelle riidan yhteydessä.

Miten niin juoman heittäminen baarissa toisen päälle on ok? Ei todellakaan ole paitsi silloin jos toinen käy käsiksi eikä lopeta. Ja edelleenkin, tapauksesi ei ole millään lailla vertailukelpoinen ap:hen. Voidaan vaikka aloittaa siitä että sinun olisi pitänyt heittää puhelimesi kohti miestäsi. Älä jaksa leikkiä yksinkertaista.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin järkyttävää se, että ihmisen täytyy aina, tilanteessa kuin tilanteessa säilyttää maltti. Ikinä ei saa kuormittua niin paljon, ettei enää jaksa. Ikinä ei saa tulla tilannetta, jossa se viimeinen korsi katkaisee selän. Kaikille tulee hetkiä, kun ei vaan enää pysty hillitsemään kiukkua/turhautumista/surua/stressiä, mistä nyt milloinkin on kyse. Jotkut huutavat pää punaisena, jotkut itkevät, jotkut hakkaavat nyrkillä seinää, tai niinkuin itse, potkin ämpärin rikki. Jos toisen tunteenpurkaus, joka ei kuitekaan vahingoita ketään, on syy avioeroon, niin aika vähissä on sietokyky ihmiselämään kuuluville tilanteille. Varsinkin jos kyse on yksittäistapauksesta, eikä säännöllisesti tapahtuvasta kilahtamisesta. Itse olen kilahtanut kahdesti 15 vuoden liittomme aikana, kerran miehen tekemisistä, kerran muista asioista. Olisi aikamoista, jos mies haluaisi avioeron sen takia, että vaimo kovassa stressissä ja väsymyksessä saa puhelun, joka katkaisee kamelin selän, heittää puhelimen maahan ja käy ulkona potkimassa ämpäriä rikki.

Sulta ei kuitenkaan liikene hirveästi sympatiaa niille, joita tuollainen käytös pelottaa? Ei siihen tarvitse välttämättä traumaattista lapsuutta. On ihan normaalia arastella toisen ihmisen tunteenpurkauksia, joihin liittyy tavaroiden rikkomista. Ainakin minulle se näyttäytyy väkivaltaisuutena. Jotkut tuollaisten ihmisten puolisoista sitten elävät pelossa koska "täytyy suvaita sitä, että joskus toinen ei vaan jaksa".

Vierailija kirjoitti:

WT-porukka taitaa pitää tuollaista raivoamista ihan normaalina? Sivistys puuttuu?

Itse en voisi kuvitellkaan eläväni sellaisessa suhteessa. Meillä ei huudeta eikä räyhätä, saati paiskota tavaroita. Ikinä minuun ei ole pahalla koskettu, eikä haukuttu, pilkattu, huoriteltu tai mitä tältä palstalta nyt saakaan lukea. Enkä myöskään itse ole käyttäytynyt sillä tavalla.

Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta ne selvitetään keskustelemalla eikä riitelemällä.

Juuri näin. Ja vaikka ap nyt lopulta sopisikin miehensä kanssa, kuitenkin tämä hänen reaktionsa /voimakas pelästyminen, hätää/ miehen ensimmäiseen kiukun purkaukseen viittaa siihen, että hän herkkänä ihmisenä ja ei tule kestämään tätä suuttumiskäyttäytymistä tulevaisuudessa.

Muslimiperheen äidille:

http://www.uskontojenuhrientuki.fi/

Siitä vaikka ensimmäinen askel. Vika on uskonnossa.