Lue keskustelun säännöt.
Outo äitiin liittyvä ongelma. Miten ratkaista?
01.03.2018 |
En ensinkään ymmärrä, että miksi tällaista edes tapahtuu, mielestäni koko juttu on outo. Mutta äidilläni on tapana kertoilla minusta erilaisille tuttaville ja sukulaisille ihan paikkaansapitämättömiä asioita. Hän saattaa kertoa jollekin meidän yhteiselle tutulle miten olen ollut juuri matkalla Italiassa (no en ole koskaan käynytkään Italiassa) tai että miten olen aloittanut jonkun uuden harrastuksen (jota olen oikeasti harrastanut jo 20 vuotta). Sitten kun tapaan näitä tuttuja niin he tietenkin kysyvät, että oliko Italiassa mukavaa, tai joko olen oppinut sen uuden harrastuksen suhteen uusia asioita tms. Ja on todella kiusallista, että olen aivan puulla päähän lyöty, että mistä Italiasta puhut ja paljastuu siinä keskustelussa sitten, että äitini on taas tarinoinut minusta omiaan. Olen 30, äitini on 59 ja työelämässä, ei mikään dementti. Olen sanonut hänelle monta kertaa, että ei saa puhua tuollaisia juttuja minusta selkäni takana, mutta hän ei kuulemma ymmärrä yhtään mitä edes tarkoitan. Mikä avuksi tällaiseen?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnolla luin tätä keskustelua. Minulla on ollut työkaveri, joka keksi vastaavanlaisia tarinoita. Hänen kertomansa mukaan monet miehet ihastuivat häneen mitä kummallisimmissa tilanteissa. Kuten esim. lääkäri, linja-autonkuljettaja tms. Jutut ei voineet olla tosia, koska kaava oli jutuissa aina sama eikä hän niin kaunis ollut että kaikki häneen vois ihastua. Muuten tämä työkaveri oli ihan kiva, ja hyvä työssään, ei siis mikään dementikko. Ilmeisesti patologinen valehtelija, mytomaanikko. Varmaan uskoi itse juttuihinsa.
Mulla oli kanssa kerran tällainen muuten ihan kiva mieystävä. Kuulemma mm. Dingon Neumann oli joittenkin bileiden jälkeen nukkunut heidän sohvallaan :D Vähän vaikea koskaan mennä takuuseen, oliko se valhe vai ei, mutta kaikenlaisia muitakin ihmeellisiä ja mielettömiä juttuja oli kaverille sattunut, kaikki ennen kuin me tapasimme. Yhdessäolomme aikana ei tapahtunut kyllä yhtikäs mitään :D Näitä vanhoja juttuja kuitenkin kertoili.
t.kristallikissaMinulle on tapahtunut monenlaista ihmeellistä ja harvinaista (ei tosin mitään julkkiksiin liittyvää). Mutta en koskaan kerro niistä ihmisille, koska pelkään että ihmiset kuitenkin ajattelisivat, että olen joku valehtelija :D . Siksi päädyn esittämään sellaista, jolla on ollut tavallinen ja tylsä elämä. Ohis.
Voih :( Mä rakastan ihmisiä, joilla on ollut (oikeasti mielellään :) ) mielenkiintoinen elämä! Ja kertovat niitä juttuja :)
t.kristallikissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parkinsonin tauti?
Ai ollut 15 vuotta jo ilman diagoosia?
Mun äiti on myös tuollainen, erotuksena että hän ei varsinaisesti valehtele, vaan uskoo keksimänsä asiat itse. On kertonut mm. minun mieheni taustasta täysin keksittyjä juttuja, asioita hänen lapsuudestaan joista ei olla ikinä edes puhuttu. Kun kysyin asiasta niin se olin minä joka oli minun äidilleni nuo asiat kertonut.
Ei uskonut kun kielsin.
Kerran mukamas pilasin hänen yhden lomansa kun olin antanut väärät aukioloajat jollekin nähtävyydelle. Kyse on paikasta jossa en ole ikinä käynyt, ja josta en tiedä mitään. Silti, kun hän oli sinne mennyt sen ollessa kiinni, niin se olin minä joka oli väittänyt sen olevan siihen aikaan auki.
Kielsin, mutta hänen mielestään valehtelin. Olin ”kiven kovaan väittänyt” sen olevan auki.
Että näin. Ei olla muuten nykyään tekemisissä, näitä episodeja alkoi tulla liikaa, ja ne alkoivat olemaan liian häiriintyneitä. En tiedä mikä ongelma on, mutya jotain häikkää psyykessä on.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on myös tuollainen, erotuksena että hän ei varsinaisesti valehtele, vaan uskoo keksimänsä asiat itse. On kertonut mm. minun mieheni taustasta täysin keksittyjä juttuja, asioita hänen lapsuudestaan joista ei olla ikinä edes puhuttu. Kun kysyin asiasta niin se olin minä joka oli minun äidilleni nuo asiat kertonut.
Ei uskonut kun kielsin.Kerran mukamas pilasin hänen yhden lomansa kun olin antanut väärät aukioloajat jollekin nähtävyydelle. Kyse on paikasta jossa en ole ikinä käynyt, ja josta en tiedä mitään. Silti, kun hän oli sinne mennyt sen ollessa kiinni, niin se olin minä joka oli väittänyt sen olevan siihen aikaan auki.
Kielsin, mutta hänen mielestään valehtelin. Olin ”kiven kovaan väittänyt” sen olevan auki.Että näin. Ei olla muuten nykyään tekemisissä, näitä episodeja alkoi tulla liikaa, ja ne alkoivat olemaan liian häiriintyneitä. En tiedä mikä ongelma on, mutya jotain häikkää psyykessä on.
Minulla on sukulainen jolla on tuollainen samanlainen ongelma, hän usein saa itsensä niin vakuuttuneeksi omista totuuksistaan, että on todella vaikea vakuuttaa hänen olevan väärässä.
Olisi aivan älyttömän mielenkiintoista tietää mistä tuollainen johtuu tai onko sille ilmiölle jotain nimeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla eräällä sukulaisella vähän samanlaista, mutta pienemmässä mittakaavassa, lähinnä siis yksityiskohtiin liittyen. Kertoilee juttuja ja kun unohtaa niihin liittyvät yksityiskohdat, niin lisää ne omasta päästään. Yleensä siis sillä tavalla, että se on jotain tarinan henkilöä (sukulaista, omaa lasta tms) kohtaan jollain tavalla nöyryyttävää ja lisää tarinan huumoriarvoa, tai sitten nostaa tätä kertojaa itseään jalustalle. Ja se on selvää, että kaikki omat mokat/virheet on aina jonkun muun virheitä. Mitään ihan päästä keksittyjä jutut ei suoranaisesti ole, mutta niiden idea muuttuu aika vahvasti, kun väittää jonkun sanoneen/tehneen jotain 15-vuotiaana, jos sanoi ja teki sen asian oikeasti 5-vuotiaana jne. Alkavaa muistihäiriötä on kyllä ollut jo monet vuodet, mutta väritti vahvasti juttuja jo monta kymmentä vuotta sitten jo.
Minulle on tapahtunut monenlaista ihmeellistä ja harvinaista (ei tosin mitään julkkiksiin liittyvää). Mutta en koskaan kerro niistä ihmisille, koska pelkään että ihmiset kuitenkin ajattelisivat, että olen joku valehtelija :D . Siksi päädyn esittämään sellaista, jolla on ollut tavallinen ja tylsä elämä. Ohis.