Mies ja lapsi kävivät. Minulle tuli siitäkin aivan hirveä psyykkinen pahoinvointi. Mitä tämä oikein on? Auttakaa!

Vierailija kirjoitti:

Mitä tuo ”lasten kanssa poltin pinnani” oikeasti tarkoittaa?

Kaikki me äidit poltetaan pinna lasten kanssa vähän väliä. Tarkoittaa sitä, että ärsyttää ja tulee vähän tiuskittua tai huudettua.

En hyväksy sellaista jos se ei liity tilanteeseen vaan on vanhemman omaa pahaa oloa syydettynä lapseen. Kaikkia vanhemman pahoinvointeja ei vain voi pyytää anteeksi ja kuvitella, että lapsi kaiken kestää.

ap

Oletko koskaan pahoillasi lastesi puolesta, että olet ollut heille niin huono äiti? Podetko ikinä huonoa omaatuntoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päänsärky ja oksentaminen on fyysistä pahoinvointia, ei psyykkistä! Ehkä sulle on flunssa tulossa..

Ei vaan se oli fyysiselle tasolle nousevaa pahoinvointia ilman muuta syytä, kuin että voin huonosti henkisesti. Nyt ei enää ole oksettava olo, se meni ulkona ohi. Tiesin, että jos nyt olisin pieni, haluaisin äidin syliin -> mahdottomuus jo silloin -> asialle ei koskaan mitään ratkaisua -> jäin vaille apua ja yksin, ja ellen olisi haudannut tunteitani, en olisi selvinnyt.

Nyt ajattelin, että koitan, josko se hoitaja toimisi sen verran äidin korvikkeena, etten joudu enää tukahduttamaan mitä tunnen.

ap

Työterveyshoitaja joutuu äidiksi nelivitoselle eukolle, voi jestas sentään.

Niin. Se ihana tunne, kun voit oikeasti tehdä muutosta parempaan toisten elämään omalla hyvyydelläsi tai osaamisellasi, ikinä tuttua sinulle?

ap

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan pahoillasi lastesi puolesta, että olet ollut heille niin huono äiti? Podetko ikinä huonoa omaatuntoa?

Varmasti huolta mutta jos heille ei synny elämää haittaavia vaurioita tai saamme ne hoidettua, niin en erityisemmin. Jos taas tulee pahoja vaikeuksia niin todellakin tunnen.

ap

Koeajo enemmän olevasi oman äitisi lapsi, vai omien lastesi äiti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päänsärky ja oksentaminen on fyysistä pahoinvointia, ei psyykkistä! Ehkä sulle on flunssa tulossa..

Ei vaan se oli fyysiselle tasolle nousevaa pahoinvointia ilman muuta syytä, kuin että voin huonosti henkisesti. Nyt ei enää ole oksettava olo, se meni ulkona ohi. Tiesin, että jos nyt olisin pieni, haluaisin äidin syliin -> mahdottomuus jo silloin -> asialle ei koskaan mitään ratkaisua -> jäin vaille apua ja yksin, ja ellen olisi haudannut tunteitani, en olisi selvinnyt.

Nyt ajattelin, että koitan, josko se hoitaja toimisi sen verran äidin korvikkeena, etten joudu enää tukahduttamaan mitä tunnen.

ap

Työterveyshoitaja joutuu äidiksi nelivitoselle eukolle, voi jestas sentään.

Niin. Se ihana tunne, kun voit oikeasti tehdä muutosta parempaan toisten elämään omalla hyvyydelläsi tai osaamisellasi, ikinä tuttua sinulle?

ap

Et sinä voi oksentaa tuota juttuasi kaikkien päälle.

Varsinkaan kun ei sua voi auttaa piiruakaan.

Sua ahdistaa, koska lapsen vierailu herätti sut todellisuuteen siitä miten sä olet hylännyt lapsesi. Kun sä olet yksin kämpässäsi, sä voit pyöriä omissa harhoissasi ja miettiä kaiket päivät vain äitiäsi ja omia loukattuja tunteitasi.

Vierailija kirjoitti:

Koeajo enemmän olevasi oman äitisi lapsi, vai omien lastesi äiti?

En mieti, että olen "äitini lapsi". Mutta olen kyllä lasteni äiti, joten se enemmän. Ainakin siihen suuntaan pyrin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päänsärky ja oksentaminen on fyysistä pahoinvointia, ei psyykkistä! Ehkä sulle on flunssa tulossa..

Ei vaan se oli fyysiselle tasolle nousevaa pahoinvointia ilman muuta syytä, kuin että voin huonosti henkisesti. Nyt ei enää ole oksettava olo, se meni ulkona ohi. Tiesin, että jos nyt olisin pieni, haluaisin äidin syliin -> mahdottomuus jo silloin -> asialle ei koskaan mitään ratkaisua -> jäin vaille apua ja yksin, ja ellen olisi haudannut tunteitani, en olisi selvinnyt.

Nyt ajattelin, että koitan, josko se hoitaja toimisi sen verran äidin korvikkeena, etten joudu enää tukahduttamaan mitä tunnen.

ap

Työterveyshoitaja joutuu äidiksi nelivitoselle eukolle, voi jestas sentään.

Niin. Se ihana tunne, kun voit oikeasti tehdä muutosta parempaan toisten elämään omalla hyvyydelläsi tai osaamisellasi, ikinä tuttua sinulle?

ap

Et sinä voi oksentaa tuota juttuasi kaikkien päälle.

Varsinkaan kun ei sua voi auttaa piiruakaan.

Ei se tarkoita, ettet sinä mitään tajua, etteikö ole paljon sinua fiksumpia, jotka kyllä rakastaa ihmisiä ja saavat autettua toisia. Se on sitäpaitsi hänen työtään kuunnella millaisia murheita ihmisillä on. Väärä ala jos ei osaa :)

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan pahoillasi lastesi puolesta, että olet ollut heille niin huono äiti? Podetko ikinä huonoa omaatuntoa?

Varmasti huolta mutta jos heille ei synny elämää haittaavia vaurioita tai saamme ne hoidettua, niin en erityisemmin. Jos taas tulee pahoja vaikeuksia niin todellakin tunnen.

ap

Ei kato jos vanha ihminen sekoilee niin ettei pysty lapsiensa kanssa olemaan ja syyttää siitä äitiään, niin sä et todellakaan kuuluisi lastesi elämään mitenkään.

Ei kaikista ole vanhemmiksi ja joskus sen tajuaa liian myöhään.

Eli et saanut lapsena näyttää negatiivisia tunteita, aina piti olla kiltti ja reipas? Ja nyt tuntuu että taas pitää olla kiltti ja reipas muttet jaksa etkä halua ja kaipaat ymmärrystä? Vai mitä ihmettä kaipaat? Keneltä?

Ei sinua nyt enää millään saa viisivuotiaaksi, uutta lapsuutta ei ole luvassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päänsärky ja oksentaminen on fyysistä pahoinvointia, ei psyykkistä! Ehkä sulle on flunssa tulossa..

Ei vaan se oli fyysiselle tasolle nousevaa pahoinvointia ilman muuta syytä, kuin että voin huonosti henkisesti. Nyt ei enää ole oksettava olo, se meni ulkona ohi. Tiesin, että jos nyt olisin pieni, haluaisin äidin syliin -> mahdottomuus jo silloin -> asialle ei koskaan mitään ratkaisua -> jäin vaille apua ja yksin, ja ellen olisi haudannut tunteitani, en olisi selvinnyt.

Nyt ajattelin, että koitan, josko se hoitaja toimisi sen verran äidin korvikkeena, etten joudu enää tukahduttamaan mitä tunnen.

ap

Työterveyshoitaja joutuu äidiksi nelivitoselle eukolle, voi jestas sentään.

Niin. Se ihana tunne, kun voit oikeasti tehdä muutosta parempaan toisten elämään omalla hyvyydelläsi tai osaamisellasi, ikinä tuttua sinulle?

ap

Et sinä voi oksentaa tuota juttuasi kaikkien päälle.

Varsinkaan kun ei sua voi auttaa piiruakaan.

Ei se tarkoita, ettet sinä mitään tajua, etteikö ole paljon sinua fiksumpia, jotka kyllä rakastaa ihmisiä ja saavat autettua toisia. Se on sitäpaitsi hänen työtään kuunnella millaisia murheita ihmisillä on. Väärä ala jos ei osaa :)

ap

Ei kun se teki sulle terveystarkastusta, ei ollut ideana että sä sielläkin jauhat tätä samaa skeidaa sielläkin.

Vierailija kirjoitti:

Eli et saanut lapsena näyttää negatiivisia tunteita, aina piti olla kiltti ja reipas? Ja nyt tuntuu että taas pitää olla kiltti ja reipas muttet jaksa etkä halua ja kaipaat ymmärrystä? Vai mitä ihmettä kaipaat? Keneltä?

Ei sinua nyt enää millään saa viisivuotiaaksi, uutta lapsuutta ei ole luvassa.

Aika paljolti varmaan näin. Viime kädessä itseltäni, MUTTA se ei ole mahdollista saavuttaa yksin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päänsärky ja oksentaminen on fyysistä pahoinvointia, ei psyykkistä! Ehkä sulle on flunssa tulossa..

Ei vaan se oli fyysiselle tasolle nousevaa pahoinvointia ilman muuta syytä, kuin että voin huonosti henkisesti. Nyt ei enää ole oksettava olo, se meni ulkona ohi. Tiesin, että jos nyt olisin pieni, haluaisin äidin syliin -> mahdottomuus jo silloin -> asialle ei koskaan mitään ratkaisua -> jäin vaille apua ja yksin, ja ellen olisi haudannut tunteitani, en olisi selvinnyt.

Nyt ajattelin, että koitan, josko se hoitaja toimisi sen verran äidin korvikkeena, etten joudu enää tukahduttamaan mitä tunnen.

ap

Työterveyshoitaja joutuu äidiksi nelivitoselle eukolle, voi jestas sentään.

Niin. Se ihana tunne, kun voit oikeasti tehdä muutosta parempaan toisten elämään omalla hyvyydelläsi tai osaamisellasi, ikinä tuttua sinulle?

ap

Et sinä voi oksentaa tuota juttuasi kaikkien päälle.

Varsinkaan kun ei sua voi auttaa piiruakaan.

Ei se tarkoita, ettet sinä mitään tajua, etteikö ole paljon sinua fiksumpia, jotka kyllä rakastaa ihmisiä ja saavat autettua toisia. Se on sitäpaitsi hänen työtään kuunnella millaisia murheita ihmisillä on. Väärä ala jos ei osaa :)

ap

Ei kun se teki sulle terveystarkastusta, ei ollut ideana että sä sielläkin jauhat tätä samaa skeidaa sielläkin.

Ei kun siellä nimenomaan oli nyt jaksamiseen liittyvä tuki tarjolla. Mä olen muuten kato niin terve. Ei ole mitään läskien tules-vaivoja :)

ap

Vierailija kirjoitti:

Haukutko myös todellisessa elämässäsi ihmisiä homepersepillupäiksi, vi-tun idi-ooteiksi kusipäämulk-kuperseenrei'iksi yms.?

Noh, en. Jos silti joku tulis naamalleni samoissa merkeissä kuukaudesta toiseen niin sitten saisi.

ap

Voisitko olla narsisti? Kaikki ajatukset kiertää oman itsen ympärillä: minun paha olo, minun tunteet, minä minä. Kaikki on muiden syytä. Ei empatiaa omia lapsia kohtaan, vaikka nämä käyvät läpi todella traumaattista tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Voisitko olla narsisti? Kaikki ajatukset kiertää oman itsen ympärillä: minun paha olo, minun tunteet, minä minä. Kaikki on muiden syytä. Ei empatiaa omia lapsia kohtaan, vaikka nämä käyvät läpi todella traumaattista tilannetta.

Olihan empatiaa, he saivat tänään tulla, koska tytär pyysi. Ei se itseäni varten ollut. Jos mä tekisin vain niin kuin musta tuntuu hyvältä oisin varmaan sanonut, ettei sovi.

ap

Sä olet täysin rakastunut tuohon uhrin osaasi ja haluat kerrata samaa tarinaa kenelle vaan joka suostuu kuuntelemaan. Parin tapaamiskerran jälkeen työterveyshoitaja nostaa kädet pystyyn ja toteaa, ettei ole psykoterapeutti.

Eikä narsisti kyllä hae koko elämäänsä apua.

ap