Miksi miesten kriteerit ovat realistisempia?
Minulta kysyttiin tätä.
Koska ketju kuitenkin poistetaan, vastaan lyhyesti: miesten kriteerit ovat realistisempia koska ne ovat sellaisia jotka kaikki voivat täyttää samanaikaisesti.
Naisten kriteerit ovat päasiassa
- geneettisiä, esim. kaikki miehet eivät voi olla pitkiä (vs kaikki naiset voivat olla normaalipainoisia)
- relatiivisia, kaikki eivät voi erottua positiivisesti muihin verrattuna (miehen asema verrattuna muihin vs nainen on mukava ja empaattinen)
Käytännössä naisen kriteerit ovat sellaisia että miehistä osa karsiutuu, riippumatta siitä ovatko miehet hyviä vai huonoja. Yksinkertaista.
Kommentit (6169)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat kiihottuneita vihasta AP:n aloitusta kohtaan; onko vaikea tarkastella asioita ulkopuolisin eikä puolueellisin silmin?
Aloittaja (sinä) tarkastelee asiaa päivästä toiseen kymmenissä viesteissä omasta, kummallisesta näkökulmastaan. Hän ei käy kotinsa ulkopuolella, koska hän ei ole nähnyt ihan tavallisia rumia, lyhyitä ja lihavia pariskuntia. Jos hänelle huomauttaa asiasta, hän ei huomioi viestiä mitenkään, vaan jatkaa saman jauhamista, kuten lainaamastani viestistä käy ilmi.
Hänhän tästä tilanteesta kärsii. Jos on aina yksin asunnossaan ja sosiaalisen elämän sijasta aika kuluu pornon ja vauvapalstan parissa, niin ikäväähän se on. Silloin on helppo vaikertaa, että naiset eivät huoli, koska olen lyhyt, vaikka oikeasti syyt ovat ihan muualla, mm. siinä, ettei koskaan käy missään, missä niitä naisia voisi tavata.
Mitähän tämäkin *mmä on oikein vetänyt, kun tuollaisissa harhoissa elää?
Sivusta, no nyt selvästi osui ja upposi...
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista seurattavaa tämä naisten purkama viha. Jo pelkkä ajatus siitä, että omissa parinvalintatavoissa saattaisi olla tarkistamisen varaa, saa (virtuaalisesti) ristiinnaulitsemaan viestintuojan.
Mitä ihmettä. Parinvalintatavoissa tarkistamisen varaa?! Pari yleensä valitaan sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu. Oman mieheni "valitsin", koska hänen lähellään ja hänen kanssaan minun on hyvä olla.
Valinta on muutenkin hassu sana - loppujen lopuksi se on sittenkin sattumaa, että ketkä kaksi syystä tai toisesta toisiinsa ihastuvat/rakastuvat ja haluavat viettää elämäänsä yhdessä.
Mutta tästähän ei olekaan kyse. Tunteista tai rakkaudesta, yhdessäolosta. AP ilmeisesti kuvittelee, että "parinvalinta" on kuin kodinkoneen ostamista. Että "tuo se olisi mulle sopiva, mutta piru kun ei ole varaa! Ja nyt tuo rikkaampi osti sen hienon koneen, katkeroidun!!"
Näinhän se ei tietenkään oikeassa elämässä toimi, ei vaikka AP sitä kuinka netissä yrittäisi väittää.
Haluaisin sanoa tämän ketjun miehille, että oikeasti parisuhteessa muullakin on merkitystä kuin joillain ominaisuus- ja kriteerilistoilla. Se teidän halveksima tunne on oikeasti melko isossa roolissa parinmuodostuksessa: siis se, millaisia tunteita ja tuntemuksia toinen ihminen minussa herättää, ja vastaavasti myös se, millaisia tuntemuksia minä herätän hänessä. Se on ilmeisesti se kuuluisa kemia. Joidenkin ihmisten kanssa niinsanotusti synkkaa, joidenkin ei.
Aloittaja ei välitä tippaakaan muiden miesten syrjäytymisestä tai yksinäisyydestä. Hän välittää ainoastaan itsestään ja omasta seksinsaannistaan.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista seurattavaa tämä naisten purkama viha. Jo pelkkä ajatus siitä, että omissa parinvalintatavoissa saattaisi olla tarkistamisen varaa, saa (virtuaalisesti) ristiinnaulitsemaan viestintuojan.
Olen ollut ihan tyytyväinen jokaiseen seksi- ja seurustelukumppaniini. Vähempään en olisi tyytynyt. En näe että tässä ketjussa yhdelläkään naisella olisi ollut mitään ongelmia suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista seurattavaa tämä naisten purkama viha. Jo pelkkä ajatus siitä, että omissa parinvalintatavoissa saattaisi olla tarkistamisen varaa, saa (virtuaalisesti) ristiinnaulitsemaan viestintuojan.
Siis mitä parantamisen varaa? Millä tavalla tätä pitäisi parantaa? Tätä on kysytty nyt pari sataa kertaa. Vastaus on, ettei naisten tarvitse muuttaa käytöstään eikä heitä syytetä mistään. Kenen siis pitää parantaa ja mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista seurattavaa tämä naisten purkama viha. Jo pelkkä ajatus siitä, että omissa parinvalintatavoissa saattaisi olla tarkistamisen varaa, saa (virtuaalisesti) ristiinnaulitsemaan viestintuojan.
Siis mitä parantamisen varaa? Millä tavalla tätä pitäisi parantaa? Tätä on kysytty nyt pari sataa kertaa. Vastaus on, ettei naisten tarvitse muuttaa käytöstään eikä heitä syytetä mistään. Kenen siis pitää parantaa ja mitä?
No tietenkin syy on miehissä niin kuin aina ennenkin. Koska viimeksi vika ei olisi ollut miehissä? ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista seurattavaa tämä naisten purkama viha. Jo pelkkä ajatus siitä, että omissa parinvalintatavoissa saattaisi olla tarkistamisen varaa, saa (virtuaalisesti) ristiinnaulitsemaan viestintuojan.
Siis mitä parantamisen varaa? Millä tavalla tätä pitäisi parantaa? Tätä on kysytty nyt pari sataa kertaa. Vastaus on, ettei naisten tarvitse muuttaa käytöstään eikä heitä syytetä mistään. Kenen siis pitää parantaa ja mitä?
No tietenkin syy on miehissä niin kuin aina ennenkin. Koska viimeksi vika ei olisi ollut miehissä? ;)
Osaisitko asiallisesti vastata? Ilman itkua ja uhriutumista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista seurattavaa tämä naisten purkama viha. Jo pelkkä ajatus siitä, että omissa parinvalintatavoissa saattaisi olla tarkistamisen varaa, saa (virtuaalisesti) ristiinnaulitsemaan viestintuojan.
Mitä ihmettä. Parinvalintatavoissa tarkistamisen varaa?! Pari yleensä valitaan sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu. Oman mieheni "valitsin", koska hänen lähellään ja hänen kanssaan minun on hyvä olla.
Valinta on muutenkin hassu sana - loppujen lopuksi se on sittenkin sattumaa, että ketkä kaksi syystä tai toisesta toisiinsa ihastuvat/rakastuvat ja haluavat viettää elämäänsä yhdessä.
Mutta tästähän ei olekaan kyse. Tunteista tai rakkaudesta, yhdessäolosta. AP ilmeisesti kuvittelee, että "parinvalinta" on kuin kodinkoneen ostamista. Että "tuo se olisi mulle sopiva, mutta piru kun ei ole varaa! Ja nyt tuo rikkaampi osti sen hienon koneen, katkeroidun!!"
Näinhän se ei tietenkään oikeassa elämässä toimi, ei vaikka AP sitä kuinka netissä yrittäisi väittää.
Ihmisillä on tapana ihastua viehättäviin ihmisiin. Viehättävillä miehillä on hyvä ulkonäkö ja sosiaalinen asema. Vaikka kukaan ei vartavasten varmaan laskelmoi kuka on viehättävä ja kehen mieheen ihastuu ovat ne silti viehättäviä miehiä jotka vie jalat alta. Yleensä se miehen viehättävyys on aika objektiivinen naisille joten tietynlaiset tasot pariutumisessa on vaikka niitä ei tiedostaisi. Siksi osa miehistä on niitä johon naiset ihastuu ja osa sitten niitä joihin ei koskaan naiset osoita kiinnostusta
Pikkukakkonen, älä viitsi trollata! Tai jatka vaan, tuotat jatkuvasti raivostuttavalla epälogiikallasi hupia ja ajanvietettä ihmisille nyt kun Ex-----a-hahmo(si) on poistunut palstoilta.
Miesten vaatimukset realistisempia? Voi olla, mutta sinun eivät ainakaan. Vanhalla neitsytsedällä on oikeus vaatia nuorta naista, samanikäinenkään ei kelpaa koska kaikki ovat kuiteskii lihavia ja tatuoituja ja yksikin yhden illan suhde pilaa naisen for evö - miksi, siitä en ole saanut tolkkua. Todisteena ja oikeutuksena miesten epärealismiin on "koska amerikkalaisen nettipalstan tutkimuksen mukaan 22-vuotias nainen on miesten mielestä viehättävin nönnönnöö". "Miksi mun pitäisi haluta naista, jolla on vyötäröllä makkara, yääää?". Jne.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin sanoa tämän ketjun miehille, että oikeasti parisuhteessa muullakin on merkitystä kuin joillain ominaisuus- ja kriteerilistoilla. Se teidän halveksima tunne on oikeasti melko isossa roolissa parinmuodostuksessa: siis se, millaisia tunteita ja tuntemuksia toinen ihminen minussa herättää, ja vastaavasti myös se, millaisia tuntemuksia minä herätän hänessä. Se on ilmeisesti se kuuluisa kemia. Joidenkin ihmisten kanssa niinsanotusti synkkaa, joidenkin ei.
Et ota ensikiinnostusta huomioon mistä se seurustelu mahdollisesti lähtee. Ja siihen ensikiinnostavuuteen vaikuttaa tottakai ne ominaisuudet mitä ap on maininnut.
Miksi maisterismies haukkui lähihoitajanaista lyhyeksi kun ap juuri toitottaa, että naisten pitäisi ottaa hänet avosylin vastaan lyhyydestä huolimatta?
Vierailija kirjoitti:
Miksi maisterismies haukkui lähihoitajanaista lyhyeksi kun ap juuri toitottaa, että naisten pitäisi ottaa hänet avosylin vastaan lyhyydestä huolimatta?
Kumpaakaan mainitsemistasi asioista ei ole ainakaan tässä ketjussa tapahtunut.
Vihje: lyhyeksi toteaminen ei tarkoita "lyhyeksi haukkumista".
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista seurattavaa tämä naisten purkama viha. Jo pelkkä ajatus siitä, että omissa parinvalintatavoissa saattaisi olla tarkistamisen varaa, saa (virtuaalisesti) ristiinnaulitsemaan viestintuojan.
Jokainen nainen, joka epätoivoisesti haluaa parisuhteen - hinnalla millä hyvänsä - tarkistaa omia parinvalintatapojaan. Onko miesten ongelma nyt pikemminkin se, että tällaisia epätoivoisesti parisuhdetta haluavia naisia on vastaaviin miehiin nähden liian vähän?
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista seurattavaa tämä naisten purkama viha. Jo pelkkä ajatus siitä, että omissa parinvalintatavoissa saattaisi olla tarkistamisen varaa, saa (virtuaalisesti) ristiinnaulitsemaan viestintuojan.
No mitä naisten pitäisi tehdä? Naiskennella epämiellyttävien ja mitään tunteita herättämättömien miesten kanssa, jotta nämäkin saisivat seksiä? Jossain ketjussa täällä valitetaan, miten suurin osa naisista on läskejä. Toisaalta tässäkin ketjussa miesten "realistiset" vaatimukset naisten suhteen on normaalipaino ja se, että antaa seksiä. Miten hyvin nämä kriteerit teille toimii? Koko ajan toitotetaan, miten naisten pitäisi antaa omista kriteereistä poikkeaville miehille mahdollisuus. Milloinkas miehet ryhtyy antamaan mahdollisuuksia ylipainoisille tavallisille naisille? Kyllähän siinäkin potentiaalisten kumppanien määrä moninkertaistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin sanoa tämän ketjun miehille, että oikeasti parisuhteessa muullakin on merkitystä kuin joillain ominaisuus- ja kriteerilistoilla. Se teidän halveksima tunne on oikeasti melko isossa roolissa parinmuodostuksessa: siis se, millaisia tunteita ja tuntemuksia toinen ihminen minussa herättää, ja vastaavasti myös se, millaisia tuntemuksia minä herätän hänessä. Se on ilmeisesti se kuuluisa kemia. Joidenkin ihmisten kanssa niinsanotusti synkkaa, joidenkin ei.
Et ota ensikiinnostusta huomioon mistä se seurustelu mahdollisesti lähtee. Ja siihen ensikiinnostavuuteen vaikuttaa tottakai ne ominaisuudet mitä ap on maininnut.
Eikä ap ota huomioon sitä, että mikäli hän on oikeassa ja naisten viehtymys miehiin pohjautuu ensisijaisesti geneettisiin piirteisiin, meistä kukaan ei voi sille hittokajaan. Silloinhan koko keskustelu on turha, ja ap:lle voidaan todeta vain, että bad luck, bro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista seurattavaa tämä naisten purkama viha. Jo pelkkä ajatus siitä, että omissa parinvalintatavoissa saattaisi olla tarkistamisen varaa, saa (virtuaalisesti) ristiinnaulitsemaan viestintuojan.
Mitä ihmettä. Parinvalintatavoissa tarkistamisen varaa?! Pari yleensä valitaan sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu. Oman mieheni "valitsin", koska hänen lähellään ja hänen kanssaan minun on hyvä olla.
Valinta on muutenkin hassu sana - loppujen lopuksi se on sittenkin sattumaa, että ketkä kaksi syystä tai toisesta toisiinsa ihastuvat/rakastuvat ja haluavat viettää elämäänsä yhdessä.
Mutta tästähän ei olekaan kyse. Tunteista tai rakkaudesta, yhdessäolosta. AP ilmeisesti kuvittelee, että "parinvalinta" on kuin kodinkoneen ostamista. Että "tuo se olisi mulle sopiva, mutta piru kun ei ole varaa! Ja nyt tuo rikkaampi osti sen hienon koneen, katkeroidun!!"
Näinhän se ei tietenkään oikeassa elämässä toimi, ei vaikka AP sitä kuinka netissä yrittäisi väittää.
Tai asunnon ostaminen. Jos minulla olisi tolkuttoman paljon rahaa, en silti ostaisi paikkakunnan kalleinta asuntoa. En ostaisi edes omakotitaloa vaikka minulla olisi siihen rahaa. Minulla on asuntoakin kohtaan tietyt kriteerit eli sijainti ja kunto. Asunnolla ei kuitenkaan ole kriteerejä ostajaa kohtaan, onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin sanoa tämän ketjun miehille, että oikeasti parisuhteessa muullakin on merkitystä kuin joillain ominaisuus- ja kriteerilistoilla. Se teidän halveksima tunne on oikeasti melko isossa roolissa parinmuodostuksessa: siis se, millaisia tunteita ja tuntemuksia toinen ihminen minussa herättää, ja vastaavasti myös se, millaisia tuntemuksia minä herätän hänessä. Se on ilmeisesti se kuuluisa kemia. Joidenkin ihmisten kanssa niinsanotusti synkkaa, joidenkin ei.
Et ota ensikiinnostusta huomioon mistä se seurustelu mahdollisesti lähtee. Ja siihen ensikiinnostavuuteen vaikuttaa tottakai ne ominaisuudet mitä ap on maininnut.
Mies voi olla ulkoisesti viehättävä, mutta jos hän ei osaa puhua mistään tai on suorastaan epämiellyttävä tyyppi, ei siitä seurustelustakaan silloin mitään tule. Eiköhän se ole jonkinlainen kokonaisuus, mikä ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin sanoa tämän ketjun miehille, että oikeasti parisuhteessa muullakin on merkitystä kuin joillain ominaisuus- ja kriteerilistoilla. Se teidän halveksima tunne on oikeasti melko isossa roolissa parinmuodostuksessa: siis se, millaisia tunteita ja tuntemuksia toinen ihminen minussa herättää, ja vastaavasti myös se, millaisia tuntemuksia minä herätän hänessä. Se on ilmeisesti se kuuluisa kemia. Joidenkin ihmisten kanssa niinsanotusti synkkaa, joidenkin ei.
Et ota ensikiinnostusta huomioon mistä se seurustelu mahdollisesti lähtee. Ja siihen ensikiinnostavuuteen vaikuttaa tottakai ne ominaisuudet mitä ap on maininnut.
Mies voi olla ulkoisesti viehättävä, mutta jos hän ei osaa puhua mistään tai on suorastaan epämiellyttävä tyyppi, ei siitä seurustelustakaan silloin mitään tule. Eiköhän se ole jonkinlainen kokonaisuus, mikä ratkaisee.
Juuri näin. Jossain keskustelussa joku väitti sitkeästi, että mies tekee kaiken aloitteen ja kemian omilla toiminnallaan. Mutta kun se tunnepuoli ei toimi väkisin tekemällä. Itse olen joskus ollut ikävässä tilanteessa tässä suhteessa kun kaikkien kanssa ei synkkaa vaikka kuinka se toinen yrittäisi ja vaikka itse kuinka haluaisi antaa sen mahdollisuuden. Toisaalta sitten taas kun tapasin mieheni niin se yhteys tuntui muodostuvan hyvin vaivattomasti ja huomaamatta.
Mielenkiintoista seurattavaa tämä naisten purkama viha. Jo pelkkä ajatus siitä, että omissa parinvalintatavoissa saattaisi olla tarkistamisen varaa, saa (virtuaalisesti) ristiinnaulitsemaan viestintuojan.