Miksi miesten kriteerit ovat realistisempia?
Minulta kysyttiin tätä.
Koska ketju kuitenkin poistetaan, vastaan lyhyesti: miesten kriteerit ovat realistisempia koska ne ovat sellaisia jotka kaikki voivat täyttää samanaikaisesti.
Naisten kriteerit ovat päasiassa
- geneettisiä, esim. kaikki miehet eivät voi olla pitkiä (vs kaikki naiset voivat olla normaalipainoisia)
- relatiivisia, kaikki eivät voi erottua positiivisesti muihin verrattuna (miehen asema verrattuna muihin vs nainen on mukava ja empaattinen)
Käytännössä naisen kriteerit ovat sellaisia että miehistä osa karsiutuu, riippumatta siitä ovatko miehet hyviä vai huonoja. Yksinkertaista.
Kommentit (6169)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä rautalankaa. Jos sinä tutkimusten mukaan preferoit appelsiineja ja kerrot ihan avoimesti pitäväsi appelsiineista enemmän kuin omenoista, mitä tapahtuu, kun kaupassa on appelsiinit loppu. Joko ostat omenoita, jotain muuta tai et mitään. Palstamiesten logiikalla se, että henkilö tykkää enemmän appelsiineista, tarkoittaa automaattisesti sitä, että tämä henkilö ei osta yhtään mitään. Kun asiaa ajattelee yhtään laajemmin, tajuaa, että se henkilö voi ihan hyvin ostaa niitä omenoita tai vaikka banaaneja eikä siinä ole mitään ihmeellistä, jos hän ei niitä koskaan ole erityisen vastenmielisinä pitänyt. Se preferenssi nyt vain sattui viemään appelsiinit etusijalle, mutta loppuvalintahan voi olla ihan mitä tahansa.
Minusta palstamiesten logiikka on ollut, että haluttaisi komistus ja pannaan niiden kanssa (koska niitä on saatavilla yhdeksi yöksi) mutta otetaan suhteeseen ei-niin-haluttuva tavis (koska vain niitä on useimmille saatavilla pitkään suhteeseen).
Ja todellisuus menee juuri päinvastoin. Itsekin olen pannut olmeja, joita en todellakaan olisi huolinut parisuhteeseen.
Minä myös. Ainoa yhdenyön painoni oli juuri sellainen etten ikinä olisi lähtenyt hänen kanssaan suhteeseen. Ja nimenomaan siksi että olmi on hyvä sana kuvaamaan myös tätä tapausta. Siksi olenkin ihmetellyt sitä että täällä miehet haukkuu naisia joilla on paljon seksikumppaneita. Nyt ymmärrän paremmin sen logiikan, jos kuvittelevat oikeasti että naisten yhdenillanjutut tapahtuu komeiden alfojen kanssa. Totuus on kyllä sitten paljon monimuotoisempi. Jos itse eläisin yhteiskunnassa jossa yhdenillanjutut olisivat täysin nou nou, tuo olmi ei olisi saanut multa seksiä. Ikinä.
Voisko joku selittää mitä järkeä on vämmätä naisten kanssa siitä mistä nämä pitävät tilastollisesti, kun tuolla ulkona on maailma jossa on ulkopuolisen silmään mitä oudoimpia pariskuntia. Omassakin lähipiirissä vaikka mitä esimerkkejä. Todella nätti nainen parisuhteessa omaan silmään suorastaan epämiellyttävän näköisen miehen kanssa. Suvun komeimpiin kuuluva nuori mies meni juuri naimisiin lihavan tytön kanssa ja tuossa ei ollut kyse parista kilosta vaan lähellä sairalloista lihavuutta jollei jo perillä. Mitä hyötyä on nysvätä tilastojen kimpussa kun todellisuus osoittaa ettei tilastoilla ole mitään merkitystä kun mennään yksilötasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä koko haave tai ihanne juttua. En ole ikinä haaveillut muuta kuin jostain todellisesta ihmisestä jonka tunnen, ei mitään julkkiksia.
Onko ihmisillä ihan oikeasti sellaisia haavekuvia?No eihän sen nyt tarvitse mikään julkkishaave olla tai mitenkään erityisen tarkasti määritelty unelma tai mielikuvituspoikaystävä. Pointti on se, että sinullakin on joitain piirteitä, joita toivot tulevalla kumppanillasi olevan. Tai osaat suurin piirtein vastata, jos sinulta kysytään "kumman kaa".
No tämä sitten selittää. En minä ikinä ole toivonut mitään kumppania ennen kuin tapasin sellaisen jonka kanssa halusin olla. Kumman kanssa leikki on typerä jossa valitaan kahdesta vaihtoehdosta josta kumpikaan ei yleensä ole sellainen jonka valitsisi kukaan.
Sehän riippuu täysin vaihtoehdoista. Kyllä sinäkin varmaan osaat vastata, valitsisitko opettajan vai rekkakuskin. Tai sitä on ainakin hauska miettiä.
Juu, ja sitten jos irl toinen noista on sulle sopiva vaikka abstrakteissa kuvitelmissasi olisit mitä mieltä, valitset todellisudessa sen sulle sopivan ihmisen etkä ammattia.
Niin juuri. Siinä ei paljon toiveet ja haaveet enää paina, vaikka näitä preferenssejä olisi ääneen sanottukin.
Sattuuhan se myöntää että vika voisikin olla omassa luonteessa kun naiset ei kiinnostu. Jykevää leukaa hokemalla vakuuttelevat itselleen että vika on ulkoisissa asioissa eikä sisäisissä. Helpottanee oloa mutta elämänmittaisena strategiana johtaa surulliseen lopputulokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä rautalankaa. Jos sinä tutkimusten mukaan preferoit appelsiineja ja kerrot ihan avoimesti pitäväsi appelsiineista enemmän kuin omenoista, mitä tapahtuu, kun kaupassa on appelsiinit loppu. Joko ostat omenoita, jotain muuta tai et mitään. Palstamiesten logiikalla se, että henkilö tykkää enemmän appelsiineista, tarkoittaa automaattisesti sitä, että tämä henkilö ei osta yhtään mitään. Kun asiaa ajattelee yhtään laajemmin, tajuaa, että se henkilö voi ihan hyvin ostaa niitä omenoita tai vaikka banaaneja eikä siinä ole mitään ihmeellistä, jos hän ei niitä koskaan ole erityisen vastenmielisinä pitänyt. Se preferenssi nyt vain sattui viemään appelsiinit etusijalle, mutta loppuvalintahan voi olla ihan mitä tahansa.
Näkisin että se menee enemmänkin niin että se ihminen näkee omenan ja unohtaa kokonaan että meni edes ostamaan appelsiinia.
No juu. Eihän tämä henkilö välttämättä edes mennyt ostamaan appelsiinia, vaan mitä tahansa hedelmää. Tämä henkilö on vain jossain kyselyssä joskus sattunut vastaamaan ja itsekin tiedostanut pitävänsä appelsiineista. Ei sen tarvitse olla mikään himo, jossa henkilö ei koskaan syö mitään muuta.
Tämä teoria voisi toimia, jos "omenat" ja "appelsiinit" (eli alfat ja betat) olisivat täysin komplementtisia keskenään eli naiselle ei olisi suurta väliä, kumman kanssa pariutuu. Tosiasiassa, vertaustasi käyttäen, on kuitenkin niin, että jos nainen menee ostamaan appelsiinia ja ne ovat loppu, hän soittaa ensin ystävälleen ja valittaa miten pitää taas ostaa omenaa, viettää puoli tuntia pohtien vaihtoehtoja omenoiden ostamiselle, etsii käsiinsä kauppiaan ja kysyy saisiko omenoista alennusta koska ne ovat niin huonolaatuisia, ja lopulta pitkin hampain valitsee omenoita mutta punnitsee ne perunoiden hinnalla päästäkseen mahdollisimman halvalla. Eli omenat ja appelsiinit EIVÄT ole tässä tapauksessa vertailukelpoisia.
Ja miksikö eivät ole? No, jos naiset preferoisivat betauroksia tai edes pitäisivät heitä samanarvoisina, niin eikö silloin naisten tuottamassa romanttisessa viihteessä esiintyisi myös heikkoleukaisia, lyhyitä, köyhiä ja pienimunaisia miehiä? Jos preferenssit olisivat yhdentekeviä? Tai pariutumistutkimuksessa huomattaisiin, että naiset suosivat tasaisesti kaikista eri ominaisuusluokista tulevia miehiä? Miksi kuitenkin lyhyys, pienimunaisuus, komeuden, statuksen ja resurssien puute on lähes universaalisti tulkittavissa miehen asemaa heikentäviksi ominaisuuksiksi pariutumismarkkinoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://time.com/65901/how-men-and-women-differ-when-drawing-up-the-perf…
Sekä miesten että naisten ihannevartalot
Miesten naisihanne on siis hoikka, tiimalasivartaloinen, isorintainen ja paksutukkainen. Jälkimmäiset näistä ovat geneettisiä ominaisuuksia joita ei ilman kirurgia tai kosmeettisia lisäkkeitä saavuta, jollei niitä ole luonnostaan.
Tosi realistista... 😂😂😂
Niin? Kuinka monen naisen ihanne onkaan hyvin varusteltu ja pitkähkö mies? Ajatuksen voimallako mies kasvattaa penistä ja vartalon pituutta?
Ihanne on fantasia, haavekuva, sellainen jota ei ehkä edes haluta todeksi. Oikea ihminen on verta ja lihaa, tunteita, ajatuksia, huonoja ja hyviä ominaisuuksia - niistä syntyy jotenkin sellainen soppa, joka tekee ihmisestä toiselle niin vastustamattoman ettei sillä ihanteella ole mitään väliä. Parhaassa tapauksessa, ja tämä tapahtuu valtaosalle ihmisistä, se vetovoima on molemminpuolista. Sitten on se pieni joukko, joka valitettavasti jää ilman tätä kokemusta. Ikävää kyllä, mutta ei millään tavalla niiden muiden ihmisten syytä.
Ihmiset viehättyvät ihmisestä, joka viehättyy heistä. Paitsi jos toinen on selvästi alempitasoinen.
Vitosen tyyppi haaveilee 8+ tyypistä, mutta ymmärtää, ettei sellaista saa eikä olisi sellaiselle riittävä. Siksi(kin) haave jää haaveeksi.
Toisaalta vitosen tyyppi ei halua 3- tyyppiä, joten kemiaa ei synny, vaikka toinen kuinka olisi innokas.
Sitten sellainen 5-6 tyyppi, joka osoittaa huomiota, on se valinta. Kiva olla rakastettu, mutta ei kuitenkaan minkään luuserin.
Sanoisitko sinä siis nyt, että jomman kumman sukupuolen kriteerit parinvalintaan olisivat realistisempia kuin toisen?
En näe realistisuusnäkökulman relevanssia tässä.
Se kuitenkin sattuu olemaan koko ketjun aihe ja otsikko:
"Miksi miesten kriteerit ovat realistisempia?"Nokkela sivallus, mutta ketjussa on 3 254 viestiä. Ketju on siis kehittynyt jo melko kauas ap:n sanavalinnasta, joka nopeasti todettiin epäonnistuneeksi jopa avausviestin näkökulmasta. En näe tarvetta hirttäytyä siihen tässä vaiheessa. Kyse ei ole ylioppilasaineesta tai romaanista.
Ohis, mutta aloittaja itse ei ole vielä missään vaiheessa myöntänyt sanavalintojaan epäonnistuneiksi. Päinvastoin, hän on ketjun kuluessa useaan otteeseen julistanut olevansa oikeassa. Lisäksi hänellä on ilmeisesti suht laaja kannattajakunta, jotka ovat koko pitkän ketjun ajan toistaneet aloittajan mantraa miesten kriteerien realistisuudesta ja naisten vastaavien epärealistisuudesta. Näitä väitteitä on ketjussa esitetty viimeksi tänään, eli ei tämä ketju sikäli kovinkaan kauas aloituksesta vielä ole kehittynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä koko haave tai ihanne juttua. En ole ikinä haaveillut muuta kuin jostain todellisesta ihmisestä jonka tunnen, ei mitään julkkiksia.
Onko ihmisillä ihan oikeasti sellaisia haavekuvia?No eihän sen nyt tarvitse mikään julkkishaave olla tai mitenkään erityisen tarkasti määritelty unelma tai mielikuvituspoikaystävä. Pointti on se, että sinullakin on joitain piirteitä, joita toivot tulevalla kumppanillasi olevan. Tai osaat suurin piirtein vastata, jos sinulta kysytään "kumman kaa".
No tämä sitten selittää. En minä ikinä ole toivonut mitään kumppania ennen kuin tapasin sellaisen jonka kanssa halusin olla. Kumman kanssa leikki on typerä jossa valitaan kahdesta vaihtoehdosta josta kumpikaan ei yleensä ole sellainen jonka valitsisi kukaan.
Sehän riippuu täysin vaihtoehdoista. Kyllä sinäkin varmaan osaat vastata, valitsisitko opettajan vai rekkakuskin. Tai sitä on ainakin hauska miettiä.
Ei ollut hauska miettiä. Päädyin ettei ainakaa rekkakuski koska oletan että heidän työnsä vie liikaa kauas kotoa ja näin pois minun luotan. En tosin tiedä sopisivatko opettajansa työajat minun elämääni. Onko kyse minkä asteen opettajasta? En tiedä oikeastaan tiedä mitään rekkakuskeista tai opettajista.
No silti näytit miettivän jostain syystä niitä asioita, joita noihin ammatteihin liittyy. Ei ole kysymys mistään sen kummemmasta. Aika kevyellä tasollahan noita mielikuvia pyöritellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä rautalankaa. Jos sinä tutkimusten mukaan preferoit appelsiineja ja kerrot ihan avoimesti pitäväsi appelsiineista enemmän kuin omenoista, mitä tapahtuu, kun kaupassa on appelsiinit loppu. Joko ostat omenoita, jotain muuta tai et mitään. Palstamiesten logiikalla se, että henkilö tykkää enemmän appelsiineista, tarkoittaa automaattisesti sitä, että tämä henkilö ei osta yhtään mitään. Kun asiaa ajattelee yhtään laajemmin, tajuaa, että se henkilö voi ihan hyvin ostaa niitä omenoita tai vaikka banaaneja eikä siinä ole mitään ihmeellistä, jos hän ei niitä koskaan ole erityisen vastenmielisinä pitänyt. Se preferenssi nyt vain sattui viemään appelsiinit etusijalle, mutta loppuvalintahan voi olla ihan mitä tahansa.
Näkisin että se menee enemmänkin niin että se ihminen näkee omenan ja unohtaa kokonaan että meni edes ostamaan appelsiinia.
No juu. Eihän tämä henkilö välttämättä edes mennyt ostamaan appelsiinia, vaan mitä tahansa hedelmää. Tämä henkilö on vain jossain kyselyssä joskus sattunut vastaamaan ja itsekin tiedostanut pitävänsä appelsiineista. Ei sen tarvitse olla mikään himo, jossa henkilö ei koskaan syö mitään muuta.
Tämä teoria voisi toimia, jos "omenat" ja "appelsiinit" (eli alfat ja betat) olisivat täysin komplementtisia keskenään eli naiselle ei olisi suurta väliä, kumman kanssa pariutuu. Tosiasiassa, vertaustasi käyttäen, on kuitenkin niin, että jos nainen menee ostamaan appelsiinia ja ne ovat loppu, hän soittaa ensin ystävälleen ja valittaa miten pitää taas ostaa omenaa, viettää puoli tuntia pohtien vaihtoehtoja omenoiden ostamiselle, etsii käsiinsä kauppiaan ja kysyy saisiko omenoista alennusta koska ne ovat niin huonolaatuisia, ja lopulta pitkin hampain valitsee omenoita mutta punnitsee ne perunoiden hinnalla päästäkseen mahdollisimman halvalla. Eli omenat ja appelsiinit EIVÄT ole tässä tapauksessa vertailukelpoisia.
Ja miksikö eivät ole? No, jos naiset preferoisivat betauroksia tai edes pitäisivät heitä samanarvoisina, niin eikö silloin naisten tuottamassa romanttisessa viihteessä esiintyisi myös heikkoleukaisia, lyhyitä, köyhiä ja pienimunaisia miehiä? Jos preferenssit olisivat yhdentekeviä? Tai pariutumistutkimuksessa huomattaisiin, että naiset suosivat tasaisesti kaikista eri ominaisuusluokista tulevia miehiä? Miksi kuitenkin lyhyys, pienimunaisuus, komeuden, statuksen ja resurssien puute on lähes universaalisti tulkittavissa miehen asemaa heikentäviksi ominaisuuksiksi pariutumismarkkinoilla?
Kuinka edelleen kehtaat käyttää romanttisia hömppäleffoja todisteenasi? Tähän pätee nyt taas ja vielä kerran tämä: ihanne = haavekuva = fantasia. Samoin kuin leffat ovat fantasiaa, niin ovat myös mies- ja naisihanteet. Tarkemmin ajateltuna kukaan ei edes haluaisi elää hömppäfantasiamaailmassa, vaikka sitä hauska välillä onkin tuijotella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä rautalankaa. Jos sinä tutkimusten mukaan preferoit appelsiineja ja kerrot ihan avoimesti pitäväsi appelsiineista enemmän kuin omenoista, mitä tapahtuu, kun kaupassa on appelsiinit loppu. Joko ostat omenoita, jotain muuta tai et mitään. Palstamiesten logiikalla se, että henkilö tykkää enemmän appelsiineista, tarkoittaa automaattisesti sitä, että tämä henkilö ei osta yhtään mitään. Kun asiaa ajattelee yhtään laajemmin, tajuaa, että se henkilö voi ihan hyvin ostaa niitä omenoita tai vaikka banaaneja eikä siinä ole mitään ihmeellistä, jos hän ei niitä koskaan ole erityisen vastenmielisinä pitänyt. Se preferenssi nyt vain sattui viemään appelsiinit etusijalle, mutta loppuvalintahan voi olla ihan mitä tahansa.
Näkisin että se menee enemmänkin niin että se ihminen näkee omenan ja unohtaa kokonaan että meni edes ostamaan appelsiinia.
No juu. Eihän tämä henkilö välttämättä edes mennyt ostamaan appelsiinia, vaan mitä tahansa hedelmää. Tämä henkilö on vain jossain kyselyssä joskus sattunut vastaamaan ja itsekin tiedostanut pitävänsä appelsiineista. Ei sen tarvitse olla mikään himo, jossa henkilö ei koskaan syö mitään muuta.
Tämä teoria voisi toimia, jos "omenat" ja "appelsiinit" (eli alfat ja betat) olisivat täysin komplementtisia keskenään eli naiselle ei olisi suurta väliä, kumman kanssa pariutuu. Tosiasiassa, vertaustasi käyttäen, on kuitenkin niin, että jos nainen menee ostamaan appelsiinia ja ne ovat loppu, hän soittaa ensin ystävälleen ja valittaa miten pitää taas ostaa omenaa, viettää puoli tuntia pohtien vaihtoehtoja omenoiden ostamiselle, etsii käsiinsä kauppiaan ja kysyy saisiko omenoista alennusta koska ne ovat niin huonolaatuisia, ja lopulta pitkin hampain valitsee omenoita mutta punnitsee ne perunoiden hinnalla päästäkseen mahdollisimman halvalla. Eli omenat ja appelsiinit EIVÄT ole tässä tapauksessa vertailukelpoisia.
Ja miksikö eivät ole? No, jos naiset preferoisivat betauroksia tai edes pitäisivät heitä samanarvoisina, niin eikö silloin naisten tuottamassa romanttisessa viihteessä esiintyisi myös heikkoleukaisia, lyhyitä, köyhiä ja pienimunaisia miehiä? Jos preferenssit olisivat yhdentekeviä? Tai pariutumistutkimuksessa huomattaisiin, että naiset suosivat tasaisesti kaikista eri ominaisuusluokista tulevia miehiä? Miksi kuitenkin lyhyys, pienimunaisuus, komeuden, statuksen ja resurssien puute on lähes universaalisti tulkittavissa miehen asemaa heikentäviksi ominaisuuksiksi pariutumismarkkinoilla?
Siis kun ehdoton valtaosa miehistä elää ainakin jossain vaiheessa elämäänsä parisuhteessa, niin eikö se juuri todista, että pariutumisessa naiset nimenomaan suosivat hyvin erilaisia miehiä? Mitä puolestaan naisten romanttiseen viihteeseen tulee, niin eipä siellä ne sankarittaretkaan yleensä mitään tavisnaisia ole, rumiluksista puhumattakaan. Pääosin ovat suht nuoria, hoikkia ja vähintäänkin sieviä. Ikääntyneemmät ihmiset näissä tarinoissa esitetään ulkoisesti realistisemmassa valossa, mutta se pätee miehiin yhtälailla. Hömppäromantiikka on pullollaan puolikaljuja isiä ja isoisiä, jotka esitetään hyvin positiivisessa valossa, kunnollisina ja luotettavina miehinä, jotka rakastavat perhettään ja hoitavat työnsä hyvin. Munan kokoa ei naisille suunnattu hömppäromantiikka juuri edes käsittele, oli se vehje minkä kokoinen hyvänsä. Ja loppukaneettina että Fifty shades of grey on pehmopornoa ei romantiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä rautalankaa. Jos sinä tutkimusten mukaan preferoit appelsiineja ja kerrot ihan avoimesti pitäväsi appelsiineista enemmän kuin omenoista, mitä tapahtuu, kun kaupassa on appelsiinit loppu. Joko ostat omenoita, jotain muuta tai et mitään. Palstamiesten logiikalla se, että henkilö tykkää enemmän appelsiineista, tarkoittaa automaattisesti sitä, että tämä henkilö ei osta yhtään mitään. Kun asiaa ajattelee yhtään laajemmin, tajuaa, että se henkilö voi ihan hyvin ostaa niitä omenoita tai vaikka banaaneja eikä siinä ole mitään ihmeellistä, jos hän ei niitä koskaan ole erityisen vastenmielisinä pitänyt. Se preferenssi nyt vain sattui viemään appelsiinit etusijalle, mutta loppuvalintahan voi olla ihan mitä tahansa.
Näkisin että se menee enemmänkin niin että se ihminen näkee omenan ja unohtaa kokonaan että meni edes ostamaan appelsiinia.
No juu. Eihän tämä henkilö välttämättä edes mennyt ostamaan appelsiinia, vaan mitä tahansa hedelmää. Tämä henkilö on vain jossain kyselyssä joskus sattunut vastaamaan ja itsekin tiedostanut pitävänsä appelsiineista. Ei sen tarvitse olla mikään himo, jossa henkilö ei koskaan syö mitään muuta.
Tämä teoria voisi toimia, jos "omenat" ja "appelsiinit" (eli alfat ja betat) olisivat täysin komplementtisia keskenään eli naiselle ei olisi suurta väliä, kumman kanssa pariutuu. Tosiasiassa, vertaustasi käyttäen, on kuitenkin niin, että jos nainen menee ostamaan appelsiinia ja ne ovat loppu, hän soittaa ensin ystävälleen ja valittaa miten pitää taas ostaa omenaa, viettää puoli tuntia pohtien vaihtoehtoja omenoiden ostamiselle, etsii käsiinsä kauppiaan ja kysyy saisiko omenoista alennusta koska ne ovat niin huonolaatuisia, ja lopulta pitkin hampain valitsee omenoita mutta punnitsee ne perunoiden hinnalla päästäkseen mahdollisimman halvalla. Eli omenat ja appelsiinit EIVÄT ole tässä tapauksessa vertailukelpoisia.
Ja miksikö eivät ole? No, jos naiset preferoisivat betauroksia tai edes pitäisivät heitä samanarvoisina, niin eikö silloin naisten tuottamassa romanttisessa viihteessä esiintyisi myös heikkoleukaisia, lyhyitä, köyhiä ja pienimunaisia miehiä? Jos preferenssit olisivat yhdentekeviä? Tai pariutumistutkimuksessa huomattaisiin, että naiset suosivat tasaisesti kaikista eri ominaisuusluokista tulevia miehiä? Miksi kuitenkin lyhyys, pienimunaisuus, komeuden, statuksen ja resurssien puute on lähes universaalisti tulkittavissa miehen asemaa heikentäviksi ominaisuuksiksi pariutumismarkkinoilla?
Kuinka edelleen kehtaat käyttää romanttisia hömppäleffoja todisteenasi? Tähän pätee nyt taas ja vielä kerran tämä: ihanne = haavekuva = fantasia. Samoin kuin leffat ovat fantasiaa, niin ovat myös mies- ja naisihanteet. Tarkemmin ajateltuna kukaan ei edes haluaisi elää hömppäfantasiamaailmassa, vaikka sitä hauska välillä onkin tuijotella.
Näin. Ja romanttisissa hömppäleffoissa on sitä paitsi huomattavasti yleisempää, jollei suorastaan murskaavasti yleisempää se, että nainen valitsee sen betamman miehen eikä sitä laatikkopäistä baseball-tähteä tai pörssimeklaria joka hänelle tyypillisesti on jossain vaiheessa tarjolla. Eihän romanttiset leffat juuri ikinä mene niin, että nainen päätyy yhteen sen jykeväleukainen kirurgi-astronautti-kalsarimallin kanssa. Näin tapahtuu korkeintaan jossain kioskikirjallisuudessa, jota lukee vain yksinkertaisimmat ihmiset ja 13 - vuotiaat jos edes enää nämä nykyään. Päivitä nyt ihan oikeasti 50-luvulle jämähtäneet kuvitelmasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä rautalankaa. Jos sinä tutkimusten mukaan preferoit appelsiineja ja kerrot ihan avoimesti pitäväsi appelsiineista enemmän kuin omenoista, mitä tapahtuu, kun kaupassa on appelsiinit loppu. Joko ostat omenoita, jotain muuta tai et mitään. Palstamiesten logiikalla se, että henkilö tykkää enemmän appelsiineista, tarkoittaa automaattisesti sitä, että tämä henkilö ei osta yhtään mitään. Kun asiaa ajattelee yhtään laajemmin, tajuaa, että se henkilö voi ihan hyvin ostaa niitä omenoita tai vaikka banaaneja eikä siinä ole mitään ihmeellistä, jos hän ei niitä koskaan ole erityisen vastenmielisinä pitänyt. Se preferenssi nyt vain sattui viemään appelsiinit etusijalle, mutta loppuvalintahan voi olla ihan mitä tahansa.
Näkisin että se menee enemmänkin niin että se ihminen näkee omenan ja unohtaa kokonaan että meni edes ostamaan appelsiinia.
No juu. Eihän tämä henkilö välttämättä edes mennyt ostamaan appelsiinia, vaan mitä tahansa hedelmää. Tämä henkilö on vain jossain kyselyssä joskus sattunut vastaamaan ja itsekin tiedostanut pitävänsä appelsiineista. Ei sen tarvitse olla mikään himo, jossa henkilö ei koskaan syö mitään muuta.
Tämä teoria voisi toimia, jos "omenat" ja "appelsiinit" (eli alfat ja betat) olisivat täysin komplementtisia keskenään eli naiselle ei olisi suurta väliä, kumman kanssa pariutuu. Tosiasiassa, vertaustasi käyttäen, on kuitenkin niin, että jos nainen menee ostamaan appelsiinia ja ne ovat loppu, hän soittaa ensin ystävälleen ja valittaa miten pitää taas ostaa omenaa, viettää puoli tuntia pohtien vaihtoehtoja omenoiden ostamiselle, etsii käsiinsä kauppiaan ja kysyy saisiko omenoista alennusta koska ne ovat niin huonolaatuisia, ja lopulta pitkin hampain valitsee omenoita mutta punnitsee ne perunoiden hinnalla päästäkseen mahdollisimman halvalla. Eli omenat ja appelsiinit EIVÄT ole tässä tapauksessa vertailukelpoisia.
Ja miksikö eivät ole? No, jos naiset preferoisivat betauroksia tai edes pitäisivät heitä samanarvoisina, niin eikö silloin naisten tuottamassa romanttisessa viihteessä esiintyisi myös heikkoleukaisia, lyhyitä, köyhiä ja pienimunaisia miehiä? Jos preferenssit olisivat yhdentekeviä? Tai pariutumistutkimuksessa huomattaisiin, että naiset suosivat tasaisesti kaikista eri ominaisuusluokista tulevia miehiä? Miksi kuitenkin lyhyys, pienimunaisuus, komeuden, statuksen ja resurssien puute on lähes universaalisti tulkittavissa miehen asemaa heikentäviksi ominaisuuksiksi pariutumismarkkinoilla?
Olkoonkin heikentäviä ominaisuuksia, totaalisesta esteestä ei ole kyse. Tiedäthän, ei este vaan hidaste. Muistaakseni tässäkin ketjussa jo mainittiin, että sosiaaliset ongelmat ja puutteet ovat ennemmin este pariutumiselle kuin ulkoiset seikat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä rautalankaa. Jos sinä tutkimusten mukaan preferoit appelsiineja ja kerrot ihan avoimesti pitäväsi appelsiineista enemmän kuin omenoista, mitä tapahtuu, kun kaupassa on appelsiinit loppu. Joko ostat omenoita, jotain muuta tai et mitään. Palstamiesten logiikalla se, että henkilö tykkää enemmän appelsiineista, tarkoittaa automaattisesti sitä, että tämä henkilö ei osta yhtään mitään. Kun asiaa ajattelee yhtään laajemmin, tajuaa, että se henkilö voi ihan hyvin ostaa niitä omenoita tai vaikka banaaneja eikä siinä ole mitään ihmeellistä, jos hän ei niitä koskaan ole erityisen vastenmielisinä pitänyt. Se preferenssi nyt vain sattui viemään appelsiinit etusijalle, mutta loppuvalintahan voi olla ihan mitä tahansa.
Näkisin että se menee enemmänkin niin että se ihminen näkee omenan ja unohtaa kokonaan että meni edes ostamaan appelsiinia.
No juu. Eihän tämä henkilö välttämättä edes mennyt ostamaan appelsiinia, vaan mitä tahansa hedelmää. Tämä henkilö on vain jossain kyselyssä joskus sattunut vastaamaan ja itsekin tiedostanut pitävänsä appelsiineista. Ei sen tarvitse olla mikään himo, jossa henkilö ei koskaan syö mitään muuta.
Tämä teoria voisi toimia, jos "omenat" ja "appelsiinit" (eli alfat ja betat) olisivat täysin komplementtisia keskenään eli naiselle ei olisi suurta väliä, kumman kanssa pariutuu. Tosiasiassa, vertaustasi käyttäen, on kuitenkin niin, että jos nainen menee ostamaan appelsiinia ja ne ovat loppu, hän soittaa ensin ystävälleen ja valittaa miten pitää taas ostaa omenaa, viettää puoli tuntia pohtien vaihtoehtoja omenoiden ostamiselle, etsii käsiinsä kauppiaan ja kysyy saisiko omenoista alennusta koska ne ovat niin huonolaatuisia, ja lopulta pitkin hampain valitsee omenoita mutta punnitsee ne perunoiden hinnalla päästäkseen mahdollisimman halvalla. Eli omenat ja appelsiinit EIVÄT ole tässä tapauksessa vertailukelpoisia.
Ja miksikö eivät ole? No, jos naiset preferoisivat betauroksia tai edes pitäisivät heitä samanarvoisina, niin eikö silloin naisten tuottamassa romanttisessa viihteessä esiintyisi myös heikkoleukaisia, lyhyitä, köyhiä ja pienimunaisia miehiä? Jos preferenssit olisivat yhdentekeviä? Tai pariutumistutkimuksessa huomattaisiin, että naiset suosivat tasaisesti kaikista eri ominaisuusluokista tulevia miehiä? Miksi kuitenkin lyhyys, pienimunaisuus, komeuden, statuksen ja resurssien puute on lähes universaalisti tulkittavissa miehen asemaa heikentäviksi ominaisuuksiksi pariutumismarkkinoilla?
Voi luoja! Ymmärrätkö, että viihde ei ole todellisuutta. Tottakai niissä miehet ja naiset esitetään niiden stereotypioiden kautta, koska se tarina on helpompi ymmärtää, kun roolit ovat selkeät ja katsoja yhdistää tietyt hahmot tietynlaisiksi. Sama tapahtuu myös monen muunkin asian suhteen. Kiireiset ja poissaolevat vanhemmat ovat elokuvissa aina jakkupukuisia bisnesihmisiä eivätkä perusduunareita. Kilteillä tytöillä on aina vaaleat letit ja sillä pahistytöllä on tummat meikit. Ujolla pojalla on aina silmälasit ja slipoveri. Väkivaltainen isä on aina resuinen juoppo jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä rautalankaa. Jos sinä tutkimusten mukaan preferoit appelsiineja ja kerrot ihan avoimesti pitäväsi appelsiineista enemmän kuin omenoista, mitä tapahtuu, kun kaupassa on appelsiinit loppu. Joko ostat omenoita, jotain muuta tai et mitään. Palstamiesten logiikalla se, että henkilö tykkää enemmän appelsiineista, tarkoittaa automaattisesti sitä, että tämä henkilö ei osta yhtään mitään. Kun asiaa ajattelee yhtään laajemmin, tajuaa, että se henkilö voi ihan hyvin ostaa niitä omenoita tai vaikka banaaneja eikä siinä ole mitään ihmeellistä, jos hän ei niitä koskaan ole erityisen vastenmielisinä pitänyt. Se preferenssi nyt vain sattui viemään appelsiinit etusijalle, mutta loppuvalintahan voi olla ihan mitä tahansa.
Näkisin että se menee enemmänkin niin että se ihminen näkee omenan ja unohtaa kokonaan että meni edes ostamaan appelsiinia.
No juu. Eihän tämä henkilö välttämättä edes mennyt ostamaan appelsiinia, vaan mitä tahansa hedelmää. Tämä henkilö on vain jossain kyselyssä joskus sattunut vastaamaan ja itsekin tiedostanut pitävänsä appelsiineista. Ei sen tarvitse olla mikään himo, jossa henkilö ei koskaan syö mitään muuta.
Tämä teoria voisi toimia, jos "omenat" ja "appelsiinit" (eli alfat ja betat) olisivat täysin komplementtisia keskenään eli naiselle ei olisi suurta väliä, kumman kanssa pariutuu. Tosiasiassa, vertaustasi käyttäen, on kuitenkin niin, että jos nainen menee ostamaan appelsiinia ja ne ovat loppu, hän soittaa ensin ystävälleen ja valittaa miten pitää taas ostaa omenaa, viettää puoli tuntia pohtien vaihtoehtoja omenoiden ostamiselle, etsii käsiinsä kauppiaan ja kysyy saisiko omenoista alennusta koska ne ovat niin huonolaatuisia, ja lopulta pitkin hampain valitsee omenoita mutta punnitsee ne perunoiden hinnalla päästäkseen mahdollisimman halvalla. Eli omenat ja appelsiinit EIVÄT ole tässä tapauksessa vertailukelpoisia.
Ja miksikö eivät ole? No, jos naiset preferoisivat betauroksia tai edes pitäisivät heitä samanarvoisina, niin eikö silloin naisten tuottamassa romanttisessa viihteessä esiintyisi myös heikkoleukaisia, lyhyitä, köyhiä ja pienimunaisia miehiä? Jos preferenssit olisivat yhdentekeviä? Tai pariutumistutkimuksessa huomattaisiin, että naiset suosivat tasaisesti kaikista eri ominaisuusluokista tulevia miehiä? Miksi kuitenkin lyhyys, pienimunaisuus, komeuden, statuksen ja resurssien puute on lähes universaalisti tulkittavissa miehen asemaa heikentäviksi ominaisuuksiksi pariutumismarkkinoilla?
Sinun kannattaa jo lopettaa niiden romanttisten komedioiden katsominen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://time.com/65901/how-men-and-women-differ-when-drawing-up-the-perf…
Sekä miesten että naisten ihannevartalot
Miesten naisihanne on siis hoikka, tiimalasivartaloinen, isorintainen ja paksutukkainen. Jälkimmäiset näistä ovat geneettisiä ominaisuuksia joita ei ilman kirurgia tai kosmeettisia lisäkkeitä saavuta, jollei niitä ole luonnostaan.
Tosi realistista... 😂😂😂
Niin? Kuinka monen naisen ihanne onkaan hyvin varusteltu ja pitkähkö mies? Ajatuksen voimallako mies kasvattaa penistä ja vartalon pituutta?
Ihanne on fantasia, haavekuva, sellainen jota ei ehkä edes haluta todeksi. Oikea ihminen on verta ja lihaa, tunteita, ajatuksia, huonoja ja hyviä ominaisuuksia - niistä syntyy jotenkin sellainen soppa, joka tekee ihmisestä toiselle niin vastustamattoman ettei sillä ihanteella ole mitään väliä. Parhaassa tapauksessa, ja tämä tapahtuu valtaosalle ihmisistä, se vetovoima on molemminpuolista. Sitten on se pieni joukko, joka valitettavasti jää ilman tätä kokemusta. Ikävää kyllä, mutta ei millään tavalla niiden muiden ihmisten syytä.
Ihmiset viehättyvät ihmisestä, joka viehättyy heistä. Paitsi jos toinen on selvästi alempitasoinen.
Vitosen tyyppi haaveilee 8+ tyypistä, mutta ymmärtää, ettei sellaista saa eikä olisi sellaiselle riittävä. Siksi(kin) haave jää haaveeksi.
Toisaalta vitosen tyyppi ei halua 3- tyyppiä, joten kemiaa ei synny, vaikka toinen kuinka olisi innokas.
Sitten sellainen 5-6 tyyppi, joka osoittaa huomiota, on se valinta. Kiva olla rakastettu, mutta ei kuitenkaan minkään luuserin.
Sanoisitko sinä siis nyt, että jomman kumman sukupuolen kriteerit parinvalintaan olisivat realistisempia kuin toisen?
En näe realistisuusnäkökulman relevanssia tässä.
Se kuitenkin sattuu olemaan koko ketjun aihe ja otsikko:
"Miksi miesten kriteerit ovat realistisempia?"Nokkela sivallus, mutta ketjussa on 3 254 viestiä. Ketju on siis kehittynyt jo melko kauas ap:n sanavalinnasta, joka nopeasti todettiin epäonnistuneeksi jopa avausviestin näkökulmasta. En näe tarvetta hirttäytyä siihen tässä vaiheessa. Kyse ei ole ylioppilasaineesta tai romaanista.
Ohis, mutta aloittaja itse ei ole vielä missään vaiheessa myöntänyt sanavalintojaan epäonnistuneiksi. Päinvastoin, hän on ketjun kuluessa useaan otteeseen julistanut olevansa oikeassa. Lisäksi hänellä on ilmeisesti suht laaja kannattajakunta, jotka ovat koko pitkän ketjun ajan toistaneet aloittajan mantraa miesten kriteerien realistisuudesta ja naisten vastaavien epärealistisuudesta. Näitä väitteitä on ketjussa esitetty viimeksi tänään, eli ei tämä ketju sikäli kovinkaan kauas aloituksesta vielä ole kehittynyt.
Paitsi että ap on itse kertonut kulkevansa kriteerilistan kanssa etsimässä naista jota ei usko olevan olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä rautalankaa. Jos sinä tutkimusten mukaan preferoit appelsiineja ja kerrot ihan avoimesti pitäväsi appelsiineista enemmän kuin omenoista, mitä tapahtuu, kun kaupassa on appelsiinit loppu. Joko ostat omenoita, jotain muuta tai et mitään. Palstamiesten logiikalla se, että henkilö tykkää enemmän appelsiineista, tarkoittaa automaattisesti sitä, että tämä henkilö ei osta yhtään mitään. Kun asiaa ajattelee yhtään laajemmin, tajuaa, että se henkilö voi ihan hyvin ostaa niitä omenoita tai vaikka banaaneja eikä siinä ole mitään ihmeellistä, jos hän ei niitä koskaan ole erityisen vastenmielisinä pitänyt. Se preferenssi nyt vain sattui viemään appelsiinit etusijalle, mutta loppuvalintahan voi olla ihan mitä tahansa.
Näkisin että se menee enemmänkin niin että se ihminen näkee omenan ja unohtaa kokonaan että meni edes ostamaan appelsiinia.
No juu. Eihän tämä henkilö välttämättä edes mennyt ostamaan appelsiinia, vaan mitä tahansa hedelmää. Tämä henkilö on vain jossain kyselyssä joskus sattunut vastaamaan ja itsekin tiedostanut pitävänsä appelsiineista. Ei sen tarvitse olla mikään himo, jossa henkilö ei koskaan syö mitään muuta.
Tämä teoria voisi toimia, jos "omenat" ja "appelsiinit" (eli alfat ja betat) olisivat täysin komplementtisia keskenään eli naiselle ei olisi suurta väliä, kumman kanssa pariutuu. Tosiasiassa, vertaustasi käyttäen, on kuitenkin niin, että jos nainen menee ostamaan appelsiinia ja ne ovat loppu, hän soittaa ensin ystävälleen ja valittaa miten pitää taas ostaa omenaa, viettää puoli tuntia pohtien vaihtoehtoja omenoiden ostamiselle, etsii käsiinsä kauppiaan ja kysyy saisiko omenoista alennusta koska ne ovat niin huonolaatuisia, ja lopulta pitkin hampain valitsee omenoita mutta punnitsee ne perunoiden hinnalla päästäkseen mahdollisimman halvalla. Eli omenat ja appelsiinit EIVÄT ole tässä tapauksessa vertailukelpoisia.
Ja miksikö eivät ole? No, jos naiset preferoisivat betauroksia tai edes pitäisivät heitä samanarvoisina, niin eikö silloin naisten tuottamassa romanttisessa viihteessä esiintyisi myös heikkoleukaisia, lyhyitä, köyhiä ja pienimunaisia miehiä? Jos preferenssit olisivat yhdentekeviä? Tai pariutumistutkimuksessa huomattaisiin, että naiset suosivat tasaisesti kaikista eri ominaisuusluokista tulevia miehiä? Miksi kuitenkin lyhyys, pienimunaisuus, komeuden, statuksen ja resurssien puute on lähes universaalisti tulkittavissa miehen asemaa heikentäviksi ominaisuuksiksi pariutumismarkkinoilla?
En oikein ymmärrä tuota appelsiini/ omena- ongelmaasi. Miten sitten pariutumistilanteessa mielestäsi näkyy tuo, että soitetaan kaverille ja valitetaan, kun ei ole appelsiinia ja pitää taas ostaa omenaa ja pyydetään alennusta kauppiaalta ja punnitaan perunoiden hinnalla? Kyllä se pariutumistilanteessa sitten menee yksinkertaisesti siten, että jos omenat eivät kelpaa, niin sitten ollaan ilman. Missä ihmeen todellisuudessa naiset mielestäsi pariutumistilanteessa alkavat tinkiä parisuhteen ehdoista eli vaaditaan alennusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://time.com/65901/how-men-and-women-differ-when-drawing-up-the-perf…
Sekä miesten että naisten ihannevartalot
Miesten naisihanne on siis hoikka, tiimalasivartaloinen, isorintainen ja paksutukkainen. Jälkimmäiset näistä ovat geneettisiä ominaisuuksia joita ei ilman kirurgia tai kosmeettisia lisäkkeitä saavuta, jollei niitä ole luonnostaan.
Tosi realistista... 😂😂😂
Niin? Kuinka monen naisen ihanne onkaan hyvin varusteltu ja pitkähkö mies? Ajatuksen voimallako mies kasvattaa penistä ja vartalon pituutta?
Ihanne on fantasia, haavekuva, sellainen jota ei ehkä edes haluta todeksi. Oikea ihminen on verta ja lihaa, tunteita, ajatuksia, huonoja ja hyviä ominaisuuksia - niistä syntyy jotenkin sellainen soppa, joka tekee ihmisestä toiselle niin vastustamattoman ettei sillä ihanteella ole mitään väliä. Parhaassa tapauksessa, ja tämä tapahtuu valtaosalle ihmisistä, se vetovoima on molemminpuolista. Sitten on se pieni joukko, joka valitettavasti jää ilman tätä kokemusta. Ikävää kyllä, mutta ei millään tavalla niiden muiden ihmisten syytä.
Ihmiset viehättyvät ihmisestä, joka viehättyy heistä. Paitsi jos toinen on selvästi alempitasoinen.
Vitosen tyyppi haaveilee 8+ tyypistä, mutta ymmärtää, ettei sellaista saa eikä olisi sellaiselle riittävä. Siksi(kin) haave jää haaveeksi.
Toisaalta vitosen tyyppi ei halua 3- tyyppiä, joten kemiaa ei synny, vaikka toinen kuinka olisi innokas.
Sitten sellainen 5-6 tyyppi, joka osoittaa huomiota, on se valinta. Kiva olla rakastettu, mutta ei kuitenkaan minkään luuserin.
Sanoisitko sinä siis nyt, että jomman kumman sukupuolen kriteerit parinvalintaan olisivat realistisempia kuin toisen?
En näe realistisuusnäkökulman relevanssia tässä.
Se kuitenkin sattuu olemaan koko ketjun aihe ja otsikko:
"Miksi miesten kriteerit ovat realistisempia?"Nokkela sivallus, mutta ketjussa on 3 254 viestiä. Ketju on siis kehittynyt jo melko kauas ap:n sanavalinnasta, joka nopeasti todettiin epäonnistuneeksi jopa avausviestin näkökulmasta. En näe tarvetta hirttäytyä siihen tässä vaiheessa. Kyse ei ole ylioppilasaineesta tai romaanista.
Ohis, mutta aloittaja itse ei ole vielä missään vaiheessa myöntänyt sanavalintojaan epäonnistuneiksi. Päinvastoin, hän on ketjun kuluessa useaan otteeseen julistanut olevansa oikeassa. Lisäksi hänellä on ilmeisesti suht laaja kannattajakunta, jotka ovat koko pitkän ketjun ajan toistaneet aloittajan mantraa miesten kriteerien realistisuudesta ja naisten vastaavien epärealistisuudesta. Näitä väitteitä on ketjussa esitetty viimeksi tänään, eli ei tämä ketju sikäli kovinkaan kauas aloituksesta vielä ole kehittynyt.
Paitsi että ap on itse kertonut kulkevansa kriteerilistan kanssa etsimässä naista jota ei usko olevan olemassa.
No se selittää miksi suksi ei luista. Ap, heitä nyt hyvä ihminen ne kriteerilistasi jo jorpakkoon ja lähde tutustumaan ihmisiin avoimin mielin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä koko haave tai ihanne juttua. En ole ikinä haaveillut muuta kuin jostain todellisesta ihmisestä jonka tunnen, ei mitään julkkiksia.
Onko ihmisillä ihan oikeasti sellaisia haavekuvia?No eihän sen nyt tarvitse mikään julkkishaave olla tai mitenkään erityisen tarkasti määritelty unelma tai mielikuvituspoikaystävä. Pointti on se, että sinullakin on joitain piirteitä, joita toivot tulevalla kumppanillasi olevan. Tai osaat suurin piirtein vastata, jos sinulta kysytään "kumman kaa".
No tämä sitten selittää. En minä ikinä ole toivonut mitään kumppania ennen kuin tapasin sellaisen jonka kanssa halusin olla. Kumman kanssa leikki on typerä jossa valitaan kahdesta vaihtoehdosta josta kumpikaan ei yleensä ole sellainen jonka valitsisi kukaan.
Sehän riippuu täysin vaihtoehdoista. Kyllä sinäkin varmaan osaat vastata, valitsisitko opettajan vai rekkakuskin. Tai sitä on ainakin hauska miettiä.
Ei ollut hauska miettiä. Päädyin ettei ainakaa rekkakuski koska oletan että heidän työnsä vie liikaa kauas kotoa ja näin pois minun luotan. En tosin tiedä sopisivatko opettajansa työajat minun elämääni. Onko kyse minkä asteen opettajasta? En tiedä oikeastaan tiedä mitään rekkakuskeista tai opettajista.
No silti näytit miettivän jostain syystä niitä asioita, joita noihin ammatteihin liittyy. Ei ole kysymys mistään sen kummemmasta. Aika kevyellä tasollahan noita mielikuvia pyöritellään.
Minä en kai sitten ole pahemmin edes tuollaisella kevyellä tasolla miettinyt mitä toivon kumppanilta kun ei tuo oikein luonnistu enkä saa mitään kuvia päähäni pelkällä ammatilla.
Oikeassa elämässä olen ollut tilanteessa jossa valitsin kahden miehen väliltä kumman kanssa haluan olla. Sitä tuskin tapahtuu edes monille.
Valitsin sen lyhyemmän, objektiivisesti vähemmän komean jonka ympärillä ei pyörinyt muita naisia.
Valinta ei ollut vaikea koska vain toisen kanssa oli kehittynyt tunteita.
Voi aina tietysti leikkiä tuollaista leikkejä mutta oikeassa elämässä se tuskin pätee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä koko haave tai ihanne juttua. En ole ikinä haaveillut muuta kuin jostain todellisesta ihmisestä jonka tunnen, ei mitään julkkiksia.
Onko ihmisillä ihan oikeasti sellaisia haavekuvia?No eihän sen nyt tarvitse mikään julkkishaave olla tai mitenkään erityisen tarkasti määritelty unelma tai mielikuvituspoikaystävä. Pointti on se, että sinullakin on joitain piirteitä, joita toivot tulevalla kumppanillasi olevan. Tai osaat suurin piirtein vastata, jos sinulta kysytään "kumman kaa".
No tämä sitten selittää. En minä ikinä ole toivonut mitään kumppania ennen kuin tapasin sellaisen jonka kanssa halusin olla. Kumman kanssa leikki on typerä jossa valitaan kahdesta vaihtoehdosta josta kumpikaan ei yleensä ole sellainen jonka valitsisi kukaan.
Sehän riippuu täysin vaihtoehdoista. Kyllä sinäkin varmaan osaat vastata, valitsisitko opettajan vai rekkakuskin. Tai sitä on ainakin hauska miettiä.
Ei ollut hauska miettiä. Päädyin ettei ainakaa rekkakuski koska oletan että heidän työnsä vie liikaa kauas kotoa ja näin pois minun luotan. En tosin tiedä sopisivatko opettajansa työajat minun elämääni. Onko kyse minkä asteen opettajasta? En tiedä oikeastaan tiedä mitään rekkakuskeista tai opettajista.
No silti näytit miettivän jostain syystä niitä asioita, joita noihin ammatteihin liittyy. Ei ole kysymys mistään sen kummemmasta. Aika kevyellä tasollahan noita mielikuvia pyöritellään.
Minä en kai sitten ole pahemmin edes tuollaisella kevyellä tasolla miettinyt mitä toivon kumppanilta kun ei tuo oikein luonnistu enkä saa mitään kuvia päähäni pelkällä ammatilla.
Oikeassa elämässä olen ollut tilanteessa jossa valitsin kahden miehen väliltä kumman kanssa haluan olla. Sitä tuskin tapahtuu edes monille.
Valitsin sen lyhyemmän, objektiivisesti vähemmän komean jonka ympärillä ei pyörinyt muita naisia.
Valinta ei ollut vaikea koska vain toisen kanssa oli kehittynyt tunteita.
Voi aina tietysti leikkiä tuollaista leikkejä mutta oikeassa elämässä se tuskin pätee.
Mielenkiintoista, että itsetuntemuksesi on noin matala. Useimmat meistä osaavat ainakin jossain määrin arvioida, mistä pidämme tai viehätymme ja mistä emme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://time.com/65901/how-men-and-women-differ-when-drawing-up-the-perf…
Sekä miesten että naisten ihannevartalot
Miesten naisihanne on siis hoikka, tiimalasivartaloinen, isorintainen ja paksutukkainen. Jälkimmäiset näistä ovat geneettisiä ominaisuuksia joita ei ilman kirurgia tai kosmeettisia lisäkkeitä saavuta, jollei niitä ole luonnostaan.
Tosi realistista... 😂😂😂
Niin? Kuinka monen naisen ihanne onkaan hyvin varusteltu ja pitkähkö mies? Ajatuksen voimallako mies kasvattaa penistä ja vartalon pituutta?
Ihanne on fantasia, haavekuva, sellainen jota ei ehkä edes haluta todeksi. Oikea ihminen on verta ja lihaa, tunteita, ajatuksia, huonoja ja hyviä ominaisuuksia - niistä syntyy jotenkin sellainen soppa, joka tekee ihmisestä toiselle niin vastustamattoman ettei sillä ihanteella ole mitään väliä. Parhaassa tapauksessa, ja tämä tapahtuu valtaosalle ihmisistä, se vetovoima on molemminpuolista. Sitten on se pieni joukko, joka valitettavasti jää ilman tätä kokemusta. Ikävää kyllä, mutta ei millään tavalla niiden muiden ihmisten syytä.
Ihmiset viehättyvät ihmisestä, joka viehättyy heistä. Paitsi jos toinen on selvästi alempitasoinen.
Vitosen tyyppi haaveilee 8+ tyypistä, mutta ymmärtää, ettei sellaista saa eikä olisi sellaiselle riittävä. Siksi(kin) haave jää haaveeksi.
Toisaalta vitosen tyyppi ei halua 3- tyyppiä, joten kemiaa ei synny, vaikka toinen kuinka olisi innokas.
Sitten sellainen 5-6 tyyppi, joka osoittaa huomiota, on se valinta. Kiva olla rakastettu, mutta ei kuitenkaan minkään luuserin.
Sanoisitko sinä siis nyt, että jomman kumman sukupuolen kriteerit parinvalintaan olisivat realistisempia kuin toisen?
En näe realistisuusnäkökulman relevanssia tässä.
Se kuitenkin sattuu olemaan koko ketjun aihe ja otsikko:
"Miksi miesten kriteerit ovat realistisempia?"Nokkela sivallus, mutta ketjussa on 3 254 viestiä. Ketju on siis kehittynyt jo melko kauas ap:n sanavalinnasta, joka nopeasti todettiin epäonnistuneeksi jopa avausviestin näkökulmasta. En näe tarvetta hirttäytyä siihen tässä vaiheessa. Kyse ei ole ylioppilasaineesta tai romaanista.
Ohis, mutta aloittaja itse ei ole vielä missään vaiheessa myöntänyt sanavalintojaan epäonnistuneiksi. Päinvastoin, hän on ketjun kuluessa useaan otteeseen julistanut olevansa oikeassa. Lisäksi hänellä on ilmeisesti suht laaja kannattajakunta, jotka ovat koko pitkän ketjun ajan toistaneet aloittajan mantraa miesten kriteerien realistisuudesta ja naisten vastaavien epärealistisuudesta. Näitä väitteitä on ketjussa esitetty viimeksi tänään, eli ei tämä ketju sikäli kovinkaan kauas aloituksesta vielä ole kehittynyt.
Paitsi että ap on itse kertonut kulkevansa kriteerilistan kanssa etsimässä naista jota ei usko olevan olemassa.
Se omia yksi ketjun parhaista hetkistä kun ap sanoi etsivänsä yksisarvista :D
En ole lukenut kaikkea, enkä puhu muiden kirjoittajien suulla.
Vinkkini olisi hankkia lisää ymmärrystä liittyen tilastoihin, tutkimuksiin ja malleihin. Esimerkiksi tilastotieteen peruskursseista voisi aloittaa, tai vaikka Nassim Talebin mainioista satunnaisuutta käsittelevistä teoksista.