Lue keskustelun säännöt.
Lääkärin lapsista tulee lääkäreitä, duunarin lapsista duunareita
19.02.2018 |
Tällaisiin tuloksiin on päädytty tosi pitkään. Peruskoulu ehkä vähän paransi tilannetta, sillä aiemmin piti jo noin 10-vuotiaana pyrkiä maksulliseen keskikouluun. Silloin tapahtui jo ensimmäinen rankkaus duunareihin ja herroihin. Peruskolu toi mukanaan sen, ette nyt vasta voi päättää noin 16-vuotiaana, tuleeko duunari vai herra. Tästä huolimatta herrojen lapsista tulee useimmiten herroja ja duunareiden lapsista duunareita. Asiaa on selitetty sillä, että lapset eivät saa duunariperheissä niin paljon kannustusta kuin näissä toisissa perheissä. Sitten on selittety sillä, että lapset katsovat mallia vanhemmista. Tietenkin aina on poikkeuksia, eikä aina mene näin. Mitä mieltä te olette?
Kommentit (299)
Minun vanhempani olivat saaneet kärsiä kouluttamattomuudesta joten se oli sellainen asia mitä sai kokoajan kuulla - kouluttaudu, kouluttaudu. Valitettavasti kummallakin takana niin vaikeita perheoloja että se puski sieltä lävitse ja aiheutti minussa mt-ongelmaisuutta. Kummatkin olivat myös pätkätyöläisiä ja työttömiä vaihtelevasti. Myöskään yhteiskunnan tukitoimenpiteistä ei ollut hyötyä vaan ne päinvastoin tuntui uriuttavan sille samalle tielle. Pistin kyllä kampoihin niin kauan kuin voimia riitti, mutta niin sitä vaan tässä ollaan itsekin työttömänä (ja sairaana). Harmittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo vanhemman koulutusasteen vaikutus on varmasti sidoksissa myös kulttuuriin ja maan yleiseen kehitystasoon. On paljon kulttuurikohtaisia eroja mm. sen suhteen kuinka paljon isä on ylipäänsä läsnä ja mukana lapsen kasvatuksessa ja elämässä. Geenit toki toimii suht samalla tavalla kaikkialla.
Yksi syy miksi kehitysapu köyhissä maissa keskittyy niin vahvasti naisten kouluttamiseen on se että lukutaitoisen äidin lapset oppivat lähes poikkeuksetta lukemaan sukupuolesta riippumatta ja menevät kouluun, mutta isän lukutaidolla vastaavaa korrelaatiota ei ole.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0276562416300038
https://equityhealthj.biomedcentral.com/articles/10.1186/1475-9276-3-9 Uganda
Kannattaa hakea tutkimustulokset mahdollisiman kaukaa,
koska täällä on jo 100 vuotta naisilla ollut mahdollisuus saada lukutaito ihan yhtähyvin kuin miehillä. Kun mennään määrätyn rajan yli, niin yksilöllisillä ominaisuuksilla on suurempi vaikutus kuin sukupuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeassahan aloittaja on.
Siksi lukukausimaksut yliopistoihin on hyvä suunta. Maksuton korkeakoulutus on kädenojennus ja tulonsiirto varakkaille/koulutetuille vanhemmille ja heidän lapsilleen.
Päinvastoin, lukukausimaksut ovat varma tapa sulkea ne lahjakkaat varattomat koulutusputken ulkopuolelle. Siksihän moni niitä havitteleekin, että saataisiin säädyt takaisin.
Akateemisuus ei vaadi erityise korkeaa älykkyyttä, normaali äly riittää maisterintutkintoon useimmilla aloilla (pl. ehkä joku matematiikka ja teoreettinen fysiikka). Sen vuoksi muut vaikuttavat asiat ovat merkityksellisempiä. Näkeehän tämän jo Suomessa, jossa suomenkielisen väestön yliopistotaival on ollut niin lyhyt, ettei siinä ajassa vielä ole ehtinyt muodostua mitään jakoja niiden kuuluisien geenien suhteen, eivätkä kaikki luokkanousuun kyenneet ensimmäisen polven akateemiset varmasti ole mitään erittäin älykkäitä.
Montako sukupolvea tarvitaan, että jako geenien mukaan tulee todistettua. Minulla sekä isoisän isovanhemmat että isoäidin vanhemmat opiskelivat yliopistossa. Ja siitä eteenpäin jokainen sukupolvi on ollut akateeminen. Olen siis viidennen polven akateeminen - se ei vielä riitä?
Ei riitä. Eihän viisi sukupolvea ole kuin (reilu) sata vuotta. Evolutiivisessa mielessä kärpäsenkakka Itämeressä, enkä ole edes biologi.
Suomessa ongelmaksi tulee se, että naisia ei ole hyväksytty yliopistoon kuin suunnilleen 100 vuotta. Ennen sitä piti anoa erivapaus sukupuolestaan, että pääsi opiskelemaan, joten yli 5 sukupolven akateemisia perheitä on hankala löytää.
Niin, ja lisäksi se että Suomessa ei 100 vuotta sitten ollut vielä edes yleistä oppivelvollisuutta (se tuli 1921), ja senkin jälkeen iso osa väestöstä kävi vain 4 vuoden pituisen kansakoulun. Pitkään tilanne oli esimerkiksi se että syrjäseuduilla lapsilla oli mahdollisuus vain pakolliseen kansakouluun, oppikoulu olisi vaatinut lasten lähettämistä kaupunkiin. Ja tietenkin monessa perheessä lapset tekivät myös maataloustöitä. Vanhemmat tekivät päätöksen lapsen koulutuksesta.
Vasta siinä 50-60-luvun loppupuolella syntyneillä on ollut edes teoriassa samanlaiset mahdollisuudet ja pääsy korkeakoulutuksen piiriin, kun nykymuotoinen peruskoulutus tuli kuvioihin.
pojasta polvi paranee kirjoitti:
Olen tehnyt tuon uskomattomalta kuulostavan sosiaalisen nousun. Vanhempani olivat maanviljelijöitä, minusta tuli valtiotieteellisen käynyt akateemikko. Kyllä se kodin ilmapiiri vaikuttaa todella paljon. Periytyvää on hyvä- ja huono-osaisuus. Jos ei kannusteta eikä opeteta ymmärtämään omia mahdollisuuksia, niin ei voi kovin kummoista elämää itselleen odottaa tulevaksi ja sen mukaisesti tehdään ratkaisut. Omalta isältäni jäi koulut kesken, koska hän joutui oman isänsä kuoltua nuorena ottamaan vastuun tilan hoidosta ja nuoremmista sisaruksista. Meitä lapsia hän kannusti aina koulunkäyntiin ja häpesi omaa tietämättömyyttään. Meistä tulikin hyvin koulutettuja ja siitä olen isälle kiitollinen.
Ohis omassa lähipiirissä myös näitä maanviljelöiden akateemisia lapsia. Ikä 40+. Ilmeisesti maanviljelykodeissa oli erilaiset lähtökohdat kuin duunariperheissä.
Ketkä muuten lasketaan duunareiksi? Ovatko vain fyysistä työtä tekevät duunareita vai lasketaanko sellaisiin myös esim. sihteerinä tai perustoimistotyöntekijänä työskentelevä merkonomi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketkä muuten lasketaan duunareiksi? Ovatko vain fyysistä työtä tekevät duunareita vai lasketaanko sellaisiin myös esim. sihteerinä tai perustoimistotyöntekijänä työskentelevä merkonomi?
Matalasti koulutetut ovat duunareita. Myös sihteerit yms kuuluvat tähän ryhmään.
Mä tiedän yhden miehen. Isä ja äiti olivat akateemisesti koulutettuja ja samoin isovanhemmat opettajia.
Mies/poika kirjoitti 7 L:ää yo-kirjoituksissa ja meni hautausmaalle töihin.
Isoisä sanoi: 7 ällän ylioppilas on hautausmaalla töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketkä muuten lasketaan duunareiksi? Ovatko vain fyysistä työtä tekevät duunareita vai lasketaanko sellaisiin myös esim. sihteerinä tai perustoimistotyöntekijänä työskentelevä merkonomi?
Matalasti koulutetut ovat duunareita. Myös sihteerit yms kuuluvat tähän ryhmään.
Ainoa vain, että sihteereiden joukosta löytyy niin merkantteja, merkonomeja kuin tradenomejakin. Ja merkonomeja on asiantuntijatehtävissä ja jopa pankinjohtajinakin.
No eihän se nyt ihan niin kaikkein tärkeintä ole, mikä on ammatti, mutta jos ei ole opiskellut asioita eikä tiedä mitään, sua voidaan käyttää hyväksi. Jos et taas osaa mitään kieliä, et saa matkoista niin paljon irti ym.
Pääsi on siis aika tyhjä, vaikka varmasti toki siellä jotain on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo vanhemman koulutusasteen vaikutus on varmasti sidoksissa myös kulttuuriin ja maan yleiseen kehitystasoon. On paljon kulttuurikohtaisia eroja mm. sen suhteen kuinka paljon isä on ylipäänsä läsnä ja mukana lapsen kasvatuksessa ja elämässä. Geenit toki toimii suht samalla tavalla kaikkialla.
Yksi syy miksi kehitysapu köyhissä maissa keskittyy niin vahvasti naisten kouluttamiseen on se että lukutaitoisen äidin lapset oppivat lähes poikkeuksetta lukemaan sukupuolesta riippumatta ja menevät kouluun, mutta isän lukutaidolla vastaavaa korrelaatiota ei ole.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0276562416300038
https://equityhealthj.biomedcentral.com/articles/10.1186/1475-9276-3-9 Uganda
Kannattaa hakea tutkimustulokset mahdollisiman kaukaa,
koska täällä on jo 100 vuotta naisilla ollut mahdollisuus saada lukutaito ihan yhtähyvin kuin miehillä. Kun mennään määrätyn rajan yli, niin yksilöllisillä ominaisuuksilla on suurempi vaikutus kuin sukupuolella.
Silloin rikkoutuivat myös luokkarajat, tuli sota ja monenlaista pahuutta. Tarvitaanko tuo myös uudestaan, vain sen vuoksi että vastakkainasettelu lisääntyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketkä muuten lasketaan duunareiksi? Ovatko vain fyysistä työtä tekevät duunareita vai lasketaanko sellaisiin myös esim. sihteerinä tai perustoimistotyöntekijänä työskentelevä merkonomi?
Matalasti koulutetut ovat duunareita. Myös sihteerit yms kuuluvat tähän ryhmään.
Ainoa vain, että sihteereiden joukosta löytyy niin merkantteja, merkonomeja kuin tradenomejakin. Ja merkonomeja on asiantuntijatehtävissä ja jopa pankinjohtajinakin.
Niin tosiaan pankinjohtajina on merkonomeja ja taas sihteereinä voi olla jopa maistereita.
Ehkä tällöin tutkimuksissa katsotaan koulutusta, en tiedä? Toki myös työtehtävissä koulutetaan ja käydään kursseja, ehkä merkonomi on käynyt kaikenlaisia kursseja päästäkseen ko. ammattiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketkä muuten lasketaan duunareiksi? Ovatko vain fyysistä työtä tekevät duunareita vai lasketaanko sellaisiin myös esim. sihteerinä tai perustoimistotyöntekijänä työskentelevä merkonomi?
Matalasti koulutetut ovat duunareita. Myös sihteerit yms kuuluvat tähän ryhmään.
Ainoa vain, että sihteereiden joukosta löytyy niin merkantteja, merkonomeja kuin tradenomejakin. Ja merkonomeja on asiantuntijatehtävissä ja jopa pankinjohtajinakin.
No ei voi väittää että merkantti/merkonomi olisi KORKEASTI koulutettu?!
Merkonomi pankinjohtajana on kuoleva laji, nykyään vähimmäisvaatimus on tradenomi. Tradenomi on myös suhteellisen matala koulutus, jos nykyään halutaan johtajapestiin vaaditaan vähintään maisterin papereita.
Merkonomi oli hyvä koulutus ennen kuin tuli tradenomeja ym. Toimessa olevat merkonomit ovat varmaan hiukan vanhempaa ikäluokkaa. Joskus jopa pääsi ylioppilastutkinnolla johtajaksi, mutta ei enää pitkään aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset yleisemmin oppivat koulumenestyksen ja motivaation vanhemmilta. Jos vanhemmilla ei ole minkäänlaista motivaatiota opiskella hyvää koulutusta, todennäköisesti ei ole myöskään lapsilla. Koulutusta ei nähdä niin tärkeänä. Kuin taas lääkäreillä ym. muilla asia on toinenlainen.
Vierailija kirjoitti:
Ja Missien lapsista tulee Missejä....
Ja jääkiekkoilijoiden lapsista jääkiekkoilijoita ja näyttelijöiden lapsista näyttelijöitä.
Olen duunariperheestä, mutta minulla on alemman korkea-asteen tutkinto ja olen esimiestehtävissä. Mieheni on akateeminen, ja molemmat lapsemme opiskelevat yliopistossa. Olen myös lukenut tuon tutkimustuloksen, mutta onneksi elämä ei mene aina niin säännönmukaisesti!
En usko yksin mihinkään geeneihin. Joskushan on lähdetty siitä, että molemmat tai toinen vanhempi on ollut kouluttamaton. Tai mun mielestä geenien osuutta ei pystytä selvittämään. Ei ihmiset ole aina olleet näin koulutettuja. Joskus on kouluttamattomilla vanhemmilla ollut koulutettu lapsi.
Oliko Alkesis Kiven vanhemmat koulutettuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän monta lääkäriä, joiden vanhemmat duunareita. Ja toisaalta esim. lääkäreiden lapsia, jotka narkkareita, mutta myöhemmin ovat työllistyneet hommiin joihin ei koulutusta tarvita.
Tiedän paljon enemmän työttömien narkkarilapsia kuin lääkäreiden vastaavia. Saattaa toki johtua siitä, että työttömien perheissä huumeita ei pidetä vaarallisina.
Huumeet on pitkälti älykkäiden ja ennakkoluulottomien (eli tyypillisesti koulutettujen) juttu, ymmärtävät että osa huumeista on väärin käytettynä erittäin vaarallisia ja toiset ei.
Nämä tutkimustulokset eivät ota huomioon yksilöitä, vaan tulokset saadaan niin, kun katsotaan, mitä tapauksia on eniten. Yksittäiset tapaukset jätetää huomiotta, kun julkaistaan tutkimustuloksia.
Varmaan vaihtelee todella paljon ajan ja paikan mukaan. Isän koulutuksen merkittävyydestä tulee heti mieleen, että se on määrännyt ratkaisevammin sosioekonomista statusta. Äidin koulutus enemmän ympäristöä ja virikkeitä.