Tyttäreni ei halua mennä vanhojentansseihin. Onko joku ollut menemättä? Mistä syystä?

En osallistunut vanhojentansseihin silloin vähän yli 20 vuotta sitten. Ei tuntunut omalta jutulta millään tavalla, joten jätin väliin. Ei ole myöhemmin kaduttanut.

Penkkareihin osallistuin, koska pidin niitä jotenkin tärkeämpänä juttuna, mutta eivät nekään välttämättömät olisi olleet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puhutte lasten kuullen rahanpuutteesta nuori ei kehtaa haluta mennä tansseihin.

.

Ihmeellinen on perhe, jos 17v ei tiedä perheen rahatilanetta.

Ihmeelliset ovat vanhemmat, jotka kaatavat perheen taloudellisen tilanteen lasten/nuorten niskaan. Lasten ja nuorten ei pidä kantaa vanhempiensa huolia. Varmasti nuoruudessa ja opiskelussa muutenkin stressattavaa.

.

Jos 17v uskoo, että rahaa tulee, kun vain seinästä ottaa, on taloudenhallintakasvatus pahasti myöhässä.

Lopeta se jankkaaminen. Vanhojentanssit ei tarvitse olla mikään konkurssi, jos näkee vaivaa vanhempi ja nuori yhdessä. Aina löytyy rahaa, kun jotain todella haluaa.

Meidän lukiossa oli vanhojen tanssit pakolliset, samoin penkkarit. 

Penkkarit oli ihan kivat, ja tavallaan olen iloinen että ne oli pakolliset, koska en olisi muuten mennyt ja se oli kuitenkin loppujen lopuksi hauska kokemus. Mutta vanhat oli aivan kamalat. Kiinnostus oli 0% koko prosessin ajan, en osannut (enkä edelleenkään osaa) tanssia, juhlamekot ei kiinnosta, enkä osaa kuvitella mitään kamalampaa kuin tanssahdella nolosti ja kömpelösti ihmisten toljottaessa. Lisäksi meillä oli täysin riittämätön harjoitteluohjelma kyseistä tapahtumaa varten. Ja vähän sinnepäin se sitten menikin. En tiedä kuinka kauan noita tansseja yleensä harjoitellaan, mutta meillä se harjoittelun määrä oli ihan naurettavan pieni.

Taistelin vastaan loppuun saakka koska minusta ei ollut reilua silloin - eikä ole vieläkään - että täytyi tanssia vaikka ei olisi halunnut. Muutama vuosi sitten kävin katsomassa siskoni vanhat ja nautin kyllä niiden katselemisesta, se energia oli niin tarttuvaa, liikkeet hienoja, musiikki hyvää ja kaikki tanssivat taitavasti. Varmaankin just siksi kun kaikki oikeasti halusivat. 

ennen siis vain noin parisenkymmentä vuotta sitten, vai herjee, onko siitä jo peräti 30 vuotta, puettiin joitakin vanhempien vanhoja vermeitä päälle - siitä se nimikin - 'vanhojen' tanssi t - nyt tämä meininkin on mennyt älyttömäksi amerikkalaistouhun kopioksi - pitää olla iltapukua ja kampaaja jne.  miksi. ei olla prinssessoja (tai no ehkä osa meistä on) - siis että tanssitaan jossain urheilutalolla, ei esim linnassa loisteliaissa kulisseissa, kun ei nyt satu olemaan sellaisia - eli koko juttu mautonta kopiointia ja kilpavarustelua. ei olla amerikka.

Minä en mennyt. Ensinnäkin mulla oli aika huono itsetunto enkä tuntenut hirveästi poikiakaan, niin jännitti aika paljon ajatus siitä, että pitäisi hankkia pari. :D Mutta sitten, juuri sopivasti sattui lempibändini tulemaan Suomeen keikalle juuri vanhojentanssipäivänä, ja tadaa - ongelma oli sillä hoidettu. :D Ei tarvinnut kahdesti miettiä menenkö keikalle vai tanssimaan. Enkä ole tähän päivään mennessä tanssimattomuuttani katunut.

vanhojen tanssit tuli läpirämmittyä muusikon ominaisuudessa, mutta yliopistosta valmistustjaisjuhlat eli promovointi jäikin sitten väliin. koska pukuvuokraamossa ei vaan ollut enää pukuja. se harmittaa - ehkä vähän. olisi voinut olla kiva kokemus. tai sitten ei.  mistä sen tietää. maisterisormus silti, yhtä kaikki. ja diplomikin seinällä. jee.

Mä en mennyt, ihan periaatteesta. En saanut tanssia tyttöystäväni kanssa vaikka muut saivat tanssia omien poikaystäviensä kanssa. En kadu. Myöskään vaimoni ei osallistunut. N32

Olin pyytänyt yhtä poikaa parikseni ja hän oli suostunut mutta hyvin pian sen jälkeen meotä alettiin painostamaan vaihtamaan paria koska toinen tyttö halusi parikseen tuon minun "varaamani" pojan. Lopulta en enää jaksanut sitä ja päätin etten lähde koko tansseihin. Tuota poikaa tuo koko härdelli ahdisti eniten ja minuakin se harmitti. Hän ei todellakaan ollut sellainen kundi joka nauttii siitä kun tytöt tappelevat hänestä vaan koki tilanteen todella epämukavaksi.

Vuotta myöhemmin rakastelin tuon pojan kanssa penkkarien jatkojen jatkoilla. Sen jälkeen ei paljoa enää haitannut vaikka meni vanhojen tanssit pieleen.

Minä osallistuin, aikaa on jo lähes 20 vuotta. Se oli silloin meidän koulussa aikalailla normi, että osallistutaan. Tiedän yhden opiskelijan, joka ei osallistunut, mutta hän sitten juonsi tapahtumaa.

Myöhemmin olen miettinyt monta kertaa, että jospa vain olisi uskaltanut mennä oman päänsä mukaan ja jättänyt tanssit väliin. En nauttinut koko spektaakkelista yhtään! Olin todella ujol ja varautunut ja yläasteen koulukiusaamisen takia kammoksuin poikia. En siis kokenut tanssimistakaan yhtään mukavana juttuna. Kaiken lisäksi minulla ei ollut omaa paria, vaan välillä tanssin pojan kanssa, jolle olin kakkostanssitettava, ja välillä toisen tytön kanssa. Siinäkin tunsin epäonnistuneeni, kun kukaan poika ei pitänyt minusta niin, että olisi pyytänyt edes tanssipariksi (opettaja määräsi).

Koko päivä oli epämiellyttävä. Aamulla piti pynttäytyä, pitää mekkoa, jossa en todellakaan tuntenut oloani kotoisaksi, olla valokuvissa, tanssia suuren juhlayleisön edessä... Ujolle, sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivälle ja koulukiusauksen takia itsetuntonsa menettäneelle tuo päivä oli yhtä kidutusta. Vaikka nykyään itsetuntoni on parempi, jättäisin tuollaiset väliin. Aikuisena sitä jo osaa ajatella itse, mistä nauttii ja mistä ei, eikä mene vain virran mukana.

Olen nyt ykkösellä enkä aio osallistua vanhoihin ensi vuonna. Kyse ei ole minun kohdallani siitä etten saisi paria, sillä ihan vähintään ensi syksyn ykkösistä sitten jonkun varmasti saisin. Kyse ei ole myöskään rahan puutteesta :-)

Itse en kuitenkaan näe vanhojen tansseissa (nyk. prinsessapäivä) mitään järkeä. Toki ne ovat perinne (tosin vähän muuttunut matkan varrella tämä perinne) ja perinteitä ei usein kuulu kyseenalaistaa, mutta minä teen sen. Kun tänään päivällä katselin kakkosten tanssahtelua, niin mietin vaan että mikäköhän siinä oli niin mukavaa!? No, ehkä olen vain siinä vähemmistössä, josta se ei sitten ole mukavaa.

Vanhojen tanssien mekosta olen haaveillut seiskaluokalta lähtien, ja se onkin ainoa asia, joka tässä vaiheessa harmittaa tansseista poisjäännissä. Uskon silti, että mekkoja voin ostaa muitakin tilaisuuksia varten :-)

Toivon kuitenkin, että kaikilla kakkosilla, jotka ovat tanssineet, ja tulevat tanssimaan, on hauskaa ja unelmien päivä.

Mun kaveriporukka ei tanssinut, homma ei kai vaan kiinnostanut meistä ketään. Meillä tuo vanhojentanssien tanssikurssi kuului pakollisiin liikunnankursseihin, mutta itse juhlavuuksiin ei tarvinnut osallistua kuin katsomon puolelta. Ei ole harmittanut ainakaan itseäni tippaakaan.

Säästäkää jossain muussa asiassa ja ehdottomasti tytölle prinsessa päivä. Poika tosin tulee halvemmaksi. Aina voi vuokrata , tehdä itse meikin ja kampaajalla tietenkin käydä. Täytyy säästää jos ei oo muuten varaa. 

Uskaltaisin väittää että kaikki riidat mitä meillä koko lukioaikana oli olivat jotenkin kytköksissä vanhojen tansseihin. Siis kuka saa kenetkin pariksi ja kuka saa laittaa minkäkinlaisen ja -värisen mekon, etc. Ja kinaa oli myös siitä mikä on vaatteena halpaa roinaa ja mikä ylikallista ökyilyä. Kaikki olivat sitä mieltä että omat vaatteet olivat juuri sitä kultaista keskitietä.

Riitoja riitti pitkän aikaa ennen tansseja ja vielä sen jälkeenkin. Itse tilaisuus toki oli ihan kiva. Mutta liikaa hälyä oli ympärillä.

Mulla oli paljon kavereita lukiossa, ja muutama poika (ja jopa yksi tyttö :D) pyysikin pariksi, mutta en vaan yhtään kokenut sitä omaksi jutukseni. Meillä oli ysiluokalla ysien tanssit, joihin osallistuin parhaan poikapuolisen ystäväni kanssa ja se oli ihan mukavaa. Lukiossa en vaan kokenut, että haluan olla jossain prinsessamekossa ihmisten pällisteltävänä, jos ei ole pakko. Tästä on nyt 13 vuotta enkä ole kyllä päivääkään katunut :D Oikeastaan olen aika tyytyväinen, että olen 17-vuotiaana uskaltanut sanoa, että en halua tanssia, vaikka kaikki muut tanssikin. Penkkareihin ja kaikkiin muihinkin juttuihin kyllä sitten osallistuin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puhutte lasten kuullen rahanpuutteesta nuori ei kehtaa haluta mennä tansseihin.

.

Ihmeellinen on perhe, jos 17v ei tiedä perheen rahatilanetta.

Ihmeelliset ovat vanhemmat, jotka kaatavat perheen taloudellisen tilanteen lasten/nuorten niskaan. Lasten ja nuorten ei pidä kantaa vanhempiensa huolia. Varmasti nuoruudessa ja opiskelussa muutenkin stressattavaa.

.

Jos 17v uskoo, että rahaa tulee, kun vain seinästä ottaa, on taloudenhallintakasvatus pahasti myöhässä.

Lopeta se jankkaaminen. Vanhojentanssit ei tarvitse olla mikään konkurssi, jos näkee vaivaa vanhempi ja nuori yhdessä. Aina löytyy rahaa, kun jotain todella haluaa.

.

Tuon tiedän ihan tämän vuoden kokemuksella.

Vastaus oli siihen, ettei 17v tiedä, kuinka perheen raha-asiat ovat.

Meillä tytön puku maksoi 150 euroa ja kampaus 50 euroa.

Joko nykyään saa vanhojen tansseihin osallistua myös maahanmuuttajataustaiset tytöt? Reilu kymmenen vuotta sitten kun minä olin lukiossa sitä ei oikein toivottavana pidetty vaikkei suoraan kiellettykään.

Vierailija kirjoitti:

Joko nykyään saa vanhojen tansseihin osallistua myös maahanmuuttajataustaiset tytöt? Reilu kymmenen vuotta sitten kun minä olin lukiossa sitä ei oikein toivottavana pidetty vaikkei suoraan kiellettykään.

.

Meillä ainakin sai osallistua, henkilön kulttuurista/uskonnosta riippuen tanssivat joko tyttöparina tai pojan kanssa.

Ohiksena, ihan järkyttävää miksi mennyt ihan kiva tapa! Meidän aikoina riitti ihan perus itsetehty meikki ja normi korkkarit, pukuja kierrätettiin paljon. Jotkut kävi kampaajalla jos ei ollut tuttua tai sukulaista joka olisi osannut kampaukset tehdä. Ihan kiva päivä ihan turhaa stressiä eikä ollut mitään pukujen vertailua tms. Nyt noihin menee ihan älyttömät määrät rahaa eikä ole enää fiilistä että ollaan vanhoja (alunperinhän oikeasti pukeuduttiin vanhoiksi). Mieheni reilusti nuorempi sisko jätti väliin muutama vuosi sitten kun pitää prinsessa hörhöilyä älyttömänä, meni kyllä auttamaan koululle. Ei ole katunut.

Itse lähdin ainoana parini kanssa mukaan, kun harjotukset olivat jo alkaneet. Sitä ennen olin ajatellut olla menemättä juurikin, koska en tuntenut oikein ketään. Pari oli ekan vuoden puolituttu poika, jonka kanssa tanssikurssin alettua vitsillä heitin käytävällä, että meidän pitäisi tanssia. Jatkoille ym jätin silti menemättä.

Ei se mitään erityistä tarjonnut, koska minulla ei sukukaan sitä prinsessapäivää odottanut. Ainoa oikeasti hieno fiilis oli se, kun kävimme tanssimassa vanhoille kouluillemme ja vanhat openi, joista olin joskus tykännyt kovin, katsoivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joko nykyään saa vanhojen tansseihin osallistua myös maahanmuuttajataustaiset tytöt? Reilu kymmenen vuotta sitten kun minä olin lukiossa sitä ei oikein toivottavana pidetty vaikkei suoraan kiellettykään.

.

Meillä ainakin sai osallistua, henkilön kulttuurista/uskonnosta riippuen tanssivat joko tyttöparina tai pojan kanssa.

Meillä oli yksi somalitaustainen tyttö joka olisi tanssinut yhden pojan kanssa mutta määrättiin toiselle tytölle tyttöpariksi. Ei ollut hänen oma tai perheensä vaatimus. Koulu vaan päätti niin.