Haluaisin pukeutua ekstranaisellisesti, oikein jotain pitsiä tai röyhelöä mutta aina tulee nolo olo jos on vähänkin siihen suuntaan :(

Vierailija kirjoitti:

Rohkeasti vaan niin kuin omaa silmää miellyttää. Kyllä ne ihmiset voi katsoa jos massasta poikkeaa, mutta mitä sitten. :) Osa kummeksuu, joku kadehtia ja toinen ihailee, ei väliä. Tämä on asia jossa jokaisen kannattaa olla Juuti mitä on, ei se ole keltään pois.

T: 50 lukuun hurahtanut.

Fiftarityyppinen ihminen voisin olla minäkin kun tykkään muutenkin jo genren musiikista, vanhoista autoista jne eli koko kulttuuri olisi "minua" mutta ei ole sitten kuitenkaan. Yksissä häissä kävin kyllä kerran kellohameessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mitkä on mittasi tai bmi-arvosi? Minkä ikäinen olet?

Mitä tekemistä näillä on pukeutumisen kanssa sinänsä? En aio olla mikään sexybaby kuitenkaan, pois napatoppi ym. Klassinen vartalo, klassinen tyyli on jo ennestään (siis esim. suoria housuja).

Mitoilla on ihan kaikki merkitys. Todella pieni voi näyttää koomiselta tietyissä vaatteissa. Lihavuudesta ei kannata edes aloittaa. Mutta älä muuten ota tämän ketjun ehdotuksia ihan sinällään vakavasti, eivät ole mitään maailman parhaita...

Vierailija kirjoitti:

Tuo tunne että kaikki muka tuijottaa tulee siitä että et kuitenkaan tunne oloasi kotoisaksi niissä vaatteissa joihin haluat pukeutua. Kuulostaa kliseeltä mutta naisellisuus tulee kuitenkin sisältä oli vaatteet sitten mitä tahansa.

Joo, itsekin kriiseilen aina omasta pukeutumisesta ja nyt olen vaan todennut että kunhan on niissä vaatteissa jossa viihtyy ja näyttää itseltään niin naisellisuus tulee vähän niinkun kaupan päälle. Oma tyyli on se juttu.

Nääh. Ap on varmaan vaan omaksunut sellaisen tavan pukeutua, mikä ei herätä mitään huomiota. Se ei kuitenkaan vastaa hänen oikeaa tyyliään. Mutta kun on kauan pukeutunut mahdollisimman huomaamattomasti, tuntuu pienetkin muutokset siltä, kuin kaikki tuijottaisivat. Pelkkä punan lisääminen huuliin saa kuvittelemaan, että muut tuijottavat "omituisena punahuulena". :) Ap:n kantsii nyt vaan kokeilla pikkuhiljaa ja sitten koko ajan lisäillä uusia juttuja pukeutumiseensa kunnes tavoittaa sen tyylin, mitä oikeasti haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mitkä on mittasi tai bmi-arvosi? Minkä ikäinen olet?

Mitä tekemistä näillä on pukeutumisen kanssa sinänsä? En aio olla mikään sexybaby kuitenkaan, pois napatoppi ym. Klassinen vartalo, klassinen tyyli on jo ennestään (siis esim. suoria housuja).

Mitoilla on ihan kaikki merkitys. Todella pieni voi näyttää koomiselta tietyissä vaatteissa. Lihavuudesta ei kannata edes aloittaa. Mutta älä muuten ota tämän ketjun ehdotuksia ihan sinällään vakavasti, eivät ole mitään maailman parhaita...

Osaan kyllä pukeutua oman kokoisiini vaatteisiin, se ei ollut huolenaiheeni vaan naisellisuus, juurikin vaikka korut, huulipunan käyttö, erilaiset tekstuurit ym joilla ei kyllä äkkiseltään ole mitään tekemistä lihavuuden tai laihuuden kanssa.

Kesävaatteissa viimeistän on kiva kokeilla noita, varmasti yllätyt. Itse pukeudun yleensä melko konservatiivisesti mutta kesävaatteissa on kiva pukeutua naisellisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mitkä on mittasi tai bmi-arvosi? Minkä ikäinen olet?

Mitä tekemistä näillä on pukeutumisen kanssa sinänsä? En aio olla mikään sexybaby kuitenkaan, pois napatoppi ym. Klassinen vartalo, klassinen tyyli on jo ennestään (siis esim. suoria housuja).

Mitoilla on ihan kaikki merkitys. Todella pieni voi näyttää koomiselta tietyissä vaatteissa. Lihavuudesta ei kannata edes aloittaa. Mutta älä muuten ota tämän ketjun ehdotuksia ihan sinällään vakavasti, eivät ole mitään maailman parhaita...

Osaan kyllä pukeutua oman kokoisiini vaatteisiin, se ei ollut huolenaiheeni vaan naisellisuus, juurikin vaikka korut, huulipunan käyttö, erilaiset tekstuurit ym joilla ei kyllä äkkiseltään ole mitään tekemistä lihavuuden tai laihuuden kanssa.

Keskityt liikaa ulkonäköön. Ei ole noin vaikeaa. Älä ylipukeudu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mitkä on mittasi tai bmi-arvosi? Minkä ikäinen olet?

Mitä tekemistä näillä on pukeutumisen kanssa sinänsä? En aio olla mikään sexybaby kuitenkaan, pois napatoppi ym. Klassinen vartalo, klassinen tyyli on jo ennestään (siis esim. suoria housuja).

Mitoilla on ihan kaikki merkitys. Todella pieni voi näyttää koomiselta tietyissä vaatteissa. Lihavuudesta ei kannata edes aloittaa. Mutta älä muuten ota tämän ketjun ehdotuksia ihan sinällään vakavasti, eivät ole mitään maailman parhaita...

Osaan kyllä pukeutua oman kokoisiini vaatteisiin, se ei ollut huolenaiheeni vaan naisellisuus, juurikin vaikka korut, huulipunan käyttö, erilaiset tekstuurit ym joilla ei kyllä äkkiseltään ole mitään tekemistä lihavuuden tai laihuuden kanssa.

Keskityt liikaa ulkonäköön. Ei ole noin vaikeaa. Älä ylipukeudu.

No onko ylipukeutumista vaikka laittaa terassille mekko? Tätä mm on ihmetelty oikeasti.

Jos jotain koristeellisuutta haluat, aloita pienistä jutuista. Kokeile vaikka uutta rannekorua tai kirjavaa huivia. Tuollaisilla asioilla on helppo aloittaa, koska ne saa otettua helposti pois, jos ei jossain tilanteessa tunnukaan hyvältä. 

Kuten moni on jo sanonut, aloita yksittäisillä pienillä asusteilla. Itse edustin poikatyttötyyliä yli kaksikymppiseksi ja sitten, kun hameet ja muut naiselliset vaatteet alkoivat kiinnostaa, koin tuon saman tuskan: tuntui, että kaikki katsoisivat, että mikä tuokin luulee olevansa ja olo oli kuin transvestiitilla, kun koetin "naisten vaatteissa" lähteä kotoa. Palasinkin yleensä korttelin kulmalta takaisin vaihtamaan vaatteet farkkuihin ja huppariin..

Pikkuhiljaa uskaltauduin kuitenkin hivuttamaan naisellisempia elementtejä vaatetukseen. Hillityistä nappikorvakoruista, jotka silloin tuntuivat liiallisilta, olen päässyt jo suorastaan liian isoihin korvarenkaisiin ja roikkuviin koruihin. Aloitin aika ei-naisellisellisilla, punk-tyylisillä tai farkkuhamosilla, jotka näyttivät hyvältä bändipaitojen kanssa, nyt sujahdan jo häpeilemättä pikkumustaan ja pitsisukkahousuihin.

Aloita sinäkin vaikka pitsihuivista muuten tavallisten vaatteidesi kanssa, tai voihan se vaatekappale olla vaikka bolero, pitsisukkahousut, mikä ikinä sinua kiehtookaan. Vähä vähältä ne tulevat osaksi tyyliäsi, sinun pitää vain totutella niihin. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo tunne että kaikki muka tuijottaa tulee siitä että et kuitenkaan tunne oloasi kotoisaksi niissä vaatteissa joihin haluat pukeutua. Kuulostaa kliseeltä mutta naisellisuus tulee kuitenkin sisältä oli vaatteet sitten mitä tahansa.

Joo, itsekin kriiseilen aina omasta pukeutumisesta ja nyt olen vaan todennut että kunhan on niissä vaatteissa jossa viihtyy ja näyttää itseltään niin naisellisuus tulee vähän niinkun kaupan päälle. Oma tyyli on se juttu.

Olisikin pelkkä tunne mutta kun olen nähnyt ne kulmien kohottelut. Ja nekin ja nämä haukkumisetkin ovat siis tulleet ennestään tutuilta ihmisiltä. Tuntuu helpommalta että aloittaisi uuden elämän jossain ihan muualla....

No se on tämä suomalainen viheliäinen kateus. Täällä kun ei saa näyttää hyvältä tai ainakaan siltä että poikkeaisi millään lailla muista.

Tiedän, tuttu tunne.

Vierailija kirjoitti:

Kuten moni on jo sanonut, aloita yksittäisillä pienillä asusteilla. Itse edustin poikatyttötyyliä yli kaksikymppiseksi ja sitten, kun hameet ja muut naiselliset vaatteet alkoivat kiinnostaa, koin tuon saman tuskan: tuntui, että kaikki katsoisivat, että mikä tuokin luulee olevansa ja olo oli kuin transvestiitilla, kun koetin "naisten vaatteissa" lähteä kotoa. Palasinkin yleensä korttelin kulmalta takaisin vaihtamaan vaatteet farkkuihin ja huppariin..

Pikkuhiljaa uskaltauduin kuitenkin hivuttamaan naisellisempia elementtejä vaatetukseen. Hillityistä nappikorvakoruista, jotka silloin tuntuivat liiallisilta, olen päässyt jo suorastaan liian isoihin korvarenkaisiin ja roikkuviin koruihin. Aloitin aika ei-naisellisellisilla, punk-tyylisillä tai farkkuhamosilla, jotka näyttivät hyvältä bändipaitojen kanssa, nyt sujahdan jo häpeilemättä pikkumustaan ja pitsisukkahousuihin.

Aloita sinäkin vaikka pitsihuivista muuten tavallisten vaatteidesi kanssa, tai voihan se vaatekappale olla vaikka bolero, pitsisukkahousut, mikä ikinä sinua kiehtookaan. Vähä vähältä ne tulevat osaksi tyyliäsi, sinun pitää vain totutella niihin. :)

Kiitos, tässä ja kommentti suoraan tämän yläpuolella antavat jo toivoa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mitkä on mittasi tai bmi-arvosi? Minkä ikäinen olet?

Mitä tekemistä näillä on pukeutumisen kanssa sinänsä? En aio olla mikään sexybaby kuitenkaan, pois napatoppi ym. Klassinen vartalo, klassinen tyyli on jo ennestään (siis esim. suoria housuja).

Mitoilla on ihan kaikki merkitys. Todella pieni voi näyttää koomiselta tietyissä vaatteissa. Lihavuudesta ei kannata edes aloittaa. Mutta älä muuten ota tämän ketjun ehdotuksia ihan sinällään vakavasti, eivät ole mitään maailman parhaita...

Osaan kyllä pukeutua oman kokoisiini vaatteisiin, se ei ollut huolenaiheeni vaan naisellisuus, juurikin vaikka korut, huulipunan käyttö, erilaiset tekstuurit ym joilla ei kyllä äkkiseltään ole mitään tekemistä lihavuuden tai laihuuden kanssa.

Keskityt liikaa ulkonäköön. Ei ole noin vaikeaa. Älä ylipukeudu.

No onko ylipukeutumista vaikka laittaa terassille mekko? Tätä mm on ihmetelty oikeasti.

Monesti väitetään, että suomalaisten helmasynti on pukeutua enemmän ali kuin yli. - Toisaalta Suomi on moneen muuhun maahan (/kulttuuriin) verrattuna suuremmoisen ihana siinä, ettei täällä vain harvojen täytyy oikeasti pingottaa vaatteiden suhteen, tai hankkia jomman kumman  sukupuolen erityistä huomiota. Tai kätkeä oma olemus ja tahto/ tyyli pois jonkun asun alle. 

Minä tykkään pukeutua paljon mekkoihin, ja joskus jotkut kommentoivat vähän ikävästi. Esimerkiksi menin kavereitteni kanssa syömään, niin sanottiin että ei me kyllä mihinkään kauhean hienoon ravintolaan olla menossa. Mekko ei ollut kyllä mikään juhlamekko... Ja tuntuu juhlissakin jotenkin ylipukeutuneelta,, jos on tosiaan juhlamekko päällä, kun kovin moni ei sellaisia pidä (ainakaan minun lähipiirissä). No, käytän silti mieluummin kauniita vaatteita, kuin sellaisia mistä en pidä. Olkoon muut mitä mieltä hyvänsä.

Vaihe 1:

Käytä hametta tai mekkoa. Tunika ja leggaritkin lasketaan, jos ahdistaa :)

Vaihe 2:

Lisää asustukseen yksi supernaisellinen elementti. Korkkarit tai korkosaapikkaat, röyhelöpaita, näyttävät sukkikset, huivi. Jopa päähine on mahdollinen.

Vierailija kirjoitti:

Kuten moni on jo sanonut, aloita yksittäisillä pienillä asusteilla. Itse edustin poikatyttötyyliä yli kaksikymppiseksi ja sitten, kun hameet ja muut naiselliset vaatteet alkoivat kiinnostaa, koin tuon saman tuskan: tuntui, että kaikki katsoisivat, että mikä tuokin luulee olevansa ja olo oli kuin transvestiitilla, kun koetin "naisten vaatteissa" lähteä kotoa. Palasinkin yleensä korttelin kulmalta takaisin vaihtamaan vaatteet farkkuihin ja huppariin..

Pikkuhiljaa uskaltauduin kuitenkin hivuttamaan naisellisempia elementtejä vaatetukseen. Hillityistä nappikorvakoruista, jotka silloin tuntuivat liiallisilta, olen päässyt jo suorastaan liian isoihin korvarenkaisiin ja roikkuviin koruihin. Aloitin aika ei-naisellisellisilla, punk-tyylisillä tai farkkuhamosilla, jotka näyttivät hyvältä bändipaitojen kanssa, nyt sujahdan jo häpeilemättä pikkumustaan ja pitsisukkahousuihin.

Aloita sinäkin vaikka pitsihuivista muuten tavallisten vaatteidesi kanssa, tai voihan se vaatekappale olla vaikka bolero, pitsisukkahousut, mikä ikinä sinua kiehtookaan. Vähä vähältä ne tulevat osaksi tyyliäsi, sinun pitää vain totutella niihin. :)

Miten muuten oma lähipiirisi on ottanut tämän muodonmuutoksen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo tunne että kaikki muka tuijottaa tulee siitä että et kuitenkaan tunne oloasi kotoisaksi niissä vaatteissa joihin haluat pukeutua. Kuulostaa kliseeltä mutta naisellisuus tulee kuitenkin sisältä oli vaatteet sitten mitä tahansa.

Joo, itsekin kriiseilen aina omasta pukeutumisesta ja nyt olen vaan todennut että kunhan on niissä vaatteissa jossa viihtyy ja näyttää itseltään niin naisellisuus tulee vähän niinkun kaupan päälle. Oma tyyli on se juttu.

Olisikin pelkkä tunne mutta kun olen nähnyt ne kulmien kohottelut. Ja nekin ja nämä haukkumisetkin ovat siis tulleet ennestään tutuilta ihmisiltä. Tuntuu helpommalta että aloittaisi uuden elämän jossain ihan muualla....

No se on tämä suomalainen viheliäinen kateus. Täällä kun ei saa näyttää hyvältä tai ainakaan siltä että poikkeaisi millään lailla muista.

Tiedän, tuttu tunne.

Nuorison univormu on pillifarkut + parkatakki + tennarit + Kånken. Aikuiset pukeutuvat talvella lököttävään takkii ja toppahousuihin, kesällä paituliin ja Crocseihin. 

Jos poikkeaa näistä jollain tavalla esimerkiksi mekkoa tai jakkupukua käyttämällä, saa takuuvarmasti tuijotusta osakseen. Auta armias jos päällä on jotain omaperäistä ja värikästä. Itse en ole mikään erityisen rohkea pukeutuja mutta yhteen aikaan käytin paljon hameita, ja voi sitä toljotuksen määrää. 

Kärjistän vähän, mutta näin se tuntuu menevän. 

Aloin vasta noin 38 vuotiaana muuttamaan pukeutumistani naisellisempaan suuntaan. En nyt vieläkään osaa pukeutua hameisiin tai mekkoihin, mutta paremmin istuviin, laadukkaisiin ja kauniimpiin vaatteisiin kyllä.

Ennen asuni oli aina tyyliin huppari, farkut, latistavat urheilurintaliivit ja korottomat kengät, mutta sitten aloin pikku hiljaa muuttaa tyyliäni. Aloitin kengistä ja löysin ihanan kenkämerkin, jonka valikoimassa on naisellisia erittäin hyvin jalkoihini sopivia korkokenkiä. Korkoa ei tarvitse olla kuin 4-6 senttiä, niin se tekee jo ihmeitä. Kenkien myötä aloin ostamaan kauniimpia alusvaatteita ja löysinkin muutaman virheostoksen jälkeen täsmälleen minulle sopivia, kauniita ja värikkäitä rintaliivejä ja niihin sopivia alushousuja. Nämä uudet liivit ovat kauniita ja ne tuovat mielestäni rintani kivasti, mutta ei tyrkysti, esiin.

Siitä olikin jo helpompi ostaa muita vaatteita. Virheitä on tullut, mutta myös löytöjä. Ostamani paidat ovat olleet nyt värikkäitä, ja pitsisiä ja kroppani malliin sopivia, ei enää mitään muodottomia huppareita muualla kuin mökillä puusavotassa... Housuissa aloin myyjän avustuksella etsiä muotoihin sopivia malleja jotka näyttävät hyvältä joka suunnasta. Housut maksavat hyvinkin 70 e, mutta viihdyn niissä, joten ostin useammat ja pidän niitä hyvänä sijoituksena itseeni. Hankin huiveja, takkeja ja asusteita nyt mielelläni ja vaatekauppaan meno ei ahdista ollenkaan.

Nyt olen muuttanut vähitellen koko vaatekaapin sisällön ja pistänyt 85% vanhoista huppareista kierrätykseen. Olen tyytyväinen ja se varmasti näkyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten moni on jo sanonut, aloita yksittäisillä pienillä asusteilla. Itse edustin poikatyttötyyliä yli kaksikymppiseksi ja sitten, kun hameet ja muut naiselliset vaatteet alkoivat kiinnostaa, koin tuon saman tuskan: tuntui, että kaikki katsoisivat, että mikä tuokin luulee olevansa ja olo oli kuin transvestiitilla, kun koetin "naisten vaatteissa" lähteä kotoa. Palasinkin yleensä korttelin kulmalta takaisin vaihtamaan vaatteet farkkuihin ja huppariin..

Pikkuhiljaa uskaltauduin kuitenkin hivuttamaan naisellisempia elementtejä vaatetukseen. Hillityistä nappikorvakoruista, jotka silloin tuntuivat liiallisilta, olen päässyt jo suorastaan liian isoihin korvarenkaisiin ja roikkuviin koruihin. Aloitin aika ei-naisellisellisilla, punk-tyylisillä tai farkkuhamosilla, jotka näyttivät hyvältä bändipaitojen kanssa, nyt sujahdan jo häpeilemättä pikkumustaan ja pitsisukkahousuihin.

Aloita sinäkin vaikka pitsihuivista muuten tavallisten vaatteidesi kanssa, tai voihan se vaatekappale olla vaikka bolero, pitsisukkahousut, mikä ikinä sinua kiehtookaan. Vähä vähältä ne tulevat osaksi tyyliäsi, sinun pitää vain totutella niihin. :)

Miten muuten oma lähipiirisi on ottanut tämän muodonmuutoksen?

Muutos oli melko hidas, ei mikään parin viikon tai kuukauden projekti, vaan pari vuotta korvakoruista ja kaulahuiveista "pikkumustaan" ja pitsiboleroihin, joten kaikki eivät välttämättä ole edes huomanneet, että on tapahtunut suurikin muutos, kun olen edennyt vähän kerrallaan. Varmasti joku joka ei vuosiin ole minua nähnyt voisi olla ihmeissään.

Edelleenkin yhdistelen vaatteita vähän entiseen tyyliin, ei minusta mitään täysfemmeä ole tullut. Kengät ovat yhä pitkälti tennareita ja maihinnousukenkiä, mutta niitä maihareitakin saa oikein naisellisissa malleissa, jollaisia en vielä jokunen vuosi sitten oli ikinä kuvitellut pistäväni jalkaan.

Vierailija kirjoitti:

Aloin vasta noin 38 vuotiaana muuttamaan pukeutumistani naisellisempaan suuntaan. En nyt vieläkään osaa pukeutua hameisiin tai mekkoihin, mutta paremmin istuviin, laadukkaisiin ja kauniimpiin vaatteisiin kyllä.

Ennen asuni oli aina tyyliin huppari, farkut, latistavat urheilurintaliivit ja korottomat kengät, mutta sitten aloin pikku hiljaa muuttaa tyyliäni. Aloitin kengistä ja löysin ihanan kenkämerkin, jonka valikoimassa on naisellisia erittäin hyvin jalkoihini sopivia korkokenkiä. Korkoa ei tarvitse olla kuin 4-6 senttiä, niin se tekee jo ihmeitä. Kenkien myötä aloin ostamaan kauniimpia alusvaatteita ja löysinkin muutaman virheostoksen jälkeen täsmälleen minulle sopivia, kauniita ja värikkäitä rintaliivejä ja niihin sopivia alushousuja. Nämä uudet liivit ovat kauniita ja ne tuovat mielestäni rintani kivasti, mutta ei tyrkysti, esiin.

Siitä olikin jo helpompi ostaa muita vaatteita. Virheitä on tullut, mutta myös löytöjä. Ostamani paidat ovat olleet nyt värikkäitä, ja pitsisiä ja kroppani malliin sopivia, ei enää mitään muodottomia huppareita muualla kuin mökillä puusavotassa... Housuissa aloin myyjän avustuksella etsiä muotoihin sopivia malleja jotka näyttävät hyvältä joka suunnasta. Housut maksavat hyvinkin 70 e, mutta viihdyn niissä, joten ostin useammat ja pidän niitä hyvänä sijoituksena itseeni. Hankin huiveja, takkeja ja asusteita nyt mielelläni ja vaatekauppaan meno ei ahdista ollenkaan.

Nyt olen muuttanut vähitellen koko vaatekaapin sisällön ja pistänyt 85% vanhoista huppareista kierrätykseen. Olen tyytyväinen ja se varmasti näkyy.

Miten sinun lähipiirisi on reagoinut muodonmuutokseen?

Vierailija kirjoitti:

On asioita, joista olen, ehkä hieman kade naisille; nimittäin siitä, että yleisesti ottaen naisille on paljon enemmän ulkoisia tyylejä valittavana kuin miehillä. Esimerkiksi oma työyhteisöni on niin konservatiivinen, ettei se salli miehillä kuin säällä kuin säällä pitkkälahkeiset housut. 

Ajatusleikkinä olisi kiva ajatella, että mitä vastaavasti olisi vastaavasti -ap:ta mukaillen- ekstramiehinen pukeutuminen?  - Onko sellaista "miehistä" pukinetta, jota nainen ei voisi laittaa päällensä menettämällä sitä käyttämällä naiseutensa, kuten miehillä vaikka yleisesti hame. (Poikkueuksena (mm.) skottien tapauta pukua "omaan hameeseensa, kilttiin).  - No ehkä jotkut juntturat pitävät "rekkalesbo" tyyliä tällaisena. Mutta tällöinkin lienee kyse enempi siitä, miten vaatteet kantaa ja/ tai on pukenut päällensä ja edelleen, mten on muutoin tälläytynyt.