Erityislapsi pilaa lapseni koko kouluvuoden
Lapsen luokalle tuli eräs oppilas vähän ennen joululomaa. Sen jälkeen oppitunnit ovat sisältäneet kiinnipitoa, jatkuvaa huutamista, kiroilua, muiden oppilaiden (ja open) uhkailua, lyömistäkin...
Oma lapseni on tavallinen, reipas poika, mutta kouluun meno on alkanut pelottaa. Ymmärrän hyvin.
Olemme muiden vanhempien ollut yhteydessä rehtoriin, joka on yrittänyt saada tilanteeseen ratkaisua. Varmaankin jotain apua tälle, selvästi hyvin sairaalle lapselle yritetään kyllä löytää,mutta ei se minua paljon lohduta.
Tälle oppilaalle ei ilmeisesti löydy (sairaala?)koulupaikkaa tai muutakaan ratkaisua.
Onko minun lapsellani mitään oikeuksia? Opettajan arvion mukaan oppitunneista menee tähän yhden oppilaan showhun vähintään kaksi oppituntia joka päivä. Ja tietysti tuossa tilanteessa sitten myös muut lapset saa "vauhdin" päälle ja koulupäivä on sitten yhtä kaaosta. Open pinna ei kestä enää "tavallista" hälinää ja tunnelma on ilmeisen ikävä.
Säälittää sairas lapsi. Toisaalta toivon, että oman lapseni toive toteutuisi ja tämä toinen lapsi olisi kipeä ja poissa koulusta. Edes huomisen. :( tai hänet edes erotettaisiin.
Kommentit (552)
**edit***Sen verran opena kommentoin, että ADHD lapsi harvoin on kovin aggressiivinen. Levoton ja muiden oppimista häiritsevä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menkää niihin sikiöseulontoihin ja tehkää se ainoa järkevä päätös kun erityislapsi on tulossa. Näin sääsätätte sekä itsenne sekä muut ihmiset ja heidän lapsensa valtavalta harmilta.
Melkoista tietämättömyyttä. Ei erityislasta seulonnassa näe.
Oma erityislapseni syntyi 9 pisteen vauvana.
Kasvoi ja kehittyi pienenä aivan normaalisti.
Oli peruskoulussa normaaliopetuksessa. Opettajien mukaan yksi kilteimmistä oppilaista.
Kymmenen vuoden terapian ja kuntoutuksen jälkeen kaikki on hyvin! Keväällä meillä juhlitaan kaksoistutkinnon suorittanutta nuorta.Tämä sinun erityisesi oli siis normaali lapsi?
Onnittelut!Mauton kommentti. Kutsuu normaalia lastaan erityislapseksi.
No ei todellakaan ollut normaali.
Psykiatrin mukaan edellytykset normaalille elämälle olivat hyvin heikot. Meillä vietettiin monia epätoivoisia hetkiä lapsen oireilun vuoksi.
Halusin vain kommentoida näitä sikiöseuloja. Lapsemme vamma tai vika ei tullut esiin raskausaikana.
Kyseessä oli neurologinen sairaus.
En muuten käyttänyt päihteitä raskausaikana, jos joku nyt päättää vetää esiin tämän wt-kortin.
Ihan tavallinen perhe ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Opettaja on vain vahvistanut lapsien kertomuksen koulupäivien kulusta. En tiedä, mikä tämän lapsen diagnoosi on, en tiedä miksi hän tuli tähän kouluun ja tälle luokalle, enkä tiedä miksi tällaiseen ratkaisuun on kunnassa päädytty.
Rehtoriin olin yhteydessä ja hän kertoi, että ongelma on tiedossa ja siihen yritetään löytää ratkaisua. Muu on omaa ja muiden vanhempien spekulaatiota.
Kuten sanoin, tunnen sääliä ko.lasta ja perhettäkin kohtaan, mutta koen, ettämimun.tehtäväni on suojella omaa lastani. Sen olen päättänyt, että mikäli lapseeni kohdistuu väkivaltaa, teen rikosilmoituksen.
Opettaja ei voi, eikä hänen pidäkään kertoa muiden lasten diagnooseja tai ongelmia muiile vanhemmille.
Lapsi on sijoitettu ns. yleisopetuksen luokkaan, koska muutamat viisaat kasvatusalan professorit keksivät ja lanseerasivat kuntiin tämä integraatio/inkluusio-mallin, jossa erityislapsi hyötyy eniten ns. normimallista, eikä häntä eristetä tai leimata ja sijoiteta vain muiden ongelmaisten kanssa samaan ryhmään. Osin on kyse lapsen oikeuksista, mutta näissä jää sitten niiden muiden lasten oikeudet vähemmälle.
Eli tavoitteena on erityisluokkien vähentäminen. Teoriassa nämä ovat hyviä malleja lasten tasa-arvon toteutumisesta, mutta koulun arjessa rankkoja ja vaikeita, niin opettajalle kuin oppilaillekin. Ei yksittäinen opettaja tai rehtori voi kieltäytyä ottamasta ketään lasta kouluun. Ja siirrot ja tutkimukset erityisluokalle ovat pitkiä prosesseja ja koulupsykologilla vähän resursseja.
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsi pilaa monen työntekijän elämän jotka joutuu niitä työssään katsella.
Erityislapset osaavat onneksi kuitenkin yleensä hyvin suomea.
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsi pilaa monen työntekijän elämän jotka joutuu niitä työssään katsella.
Ihmettelen tätä asennetta että jokaisella pitäisi olla työssä hirvittävän helppoa. Tervemenoa siinä tapauksessa Intiaan halpatuotantotehtaisiin. Niissä löytyy vielä mekaanista yksinkertaista työtä, jossa ei tarvitse lainkaan käyttää omia aivojaan. Älykäs ja kyvykäs ihminen hakee mielellään haasteita työuralleen eikä vaan pyri pääsemään mahdollisimman helpolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ei-aggreerityislapseni taas on saanut koulussa vammoja tavislasten toiminnan vuoksi. Verissäpäin tullut kotiin ja tällainenkin laitetaan meidän pienten erityisten piikkiin..kun on niin erilainen, niin provosoi muut tähän. Kyllä lapseni on paljon kysellyt miksi säännöt eivät päde kaikkiin.. miksi maailma on epäreilu.
Mikä on ei-aggreerierityislapsi?
Aggraariyhteiskunnan jälkeläinen kai.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on sijoitettu ns. yleisopetuksen luokkaan, koska muutamat viisaat kasvatusalan professorit keksivät ja lanseerasivat kuntiin tämä integraatio/inkluusio-mallin, jossa erityislapsi hyötyy eniten ns. normimallista, eikä häntä eristetä tai leimata ja sijoiteta vain muiden ongelmaisten kanssa samaan ryhmään. Osin on kyse lapsen oikeuksista, mutta näissä jää sitten niiden muiden lasten oikeudet vähemmälle.
Tiedätkö miten kävi niille, jotka kävivät peruskoulun tarkkiksella? Niille kävi todella huonosti. He ajautuivat pääosin rikollisiksi ja menettivät kaiken itsetunnon jo nuorena. Kyllä meidän ihmisten tehtävä on pitää huolta kaikista ja nostaa heikotkin kiinni elämään. Ja mikä oli juurisyy? No joskus riita opettajan kanssa. Joskus oppimishäiriö, ADHD, lukihäiriö tms. Tokihan se on monen mielestä hyvä syy pilata lapsen elämä, vaikka lapsi ei toki ole sitä itse päässyt valitsemaan.
Vierailija kirjoitti:
Ovatko kaikki koulut poistaneet ne erityisluokat joita ainakin minun aikaan oli? Sinne menivät kaikki ongelmalapset, jotka eivät suostuneet tunnilla opiskelemaan ja olemaan kuin muut.
Ei niitä koulut itse saa poistaa tai perustaa. Kyllä se on opetusminiseriön päätös, jota kunnat noudattaa. Säästösyistä alettiin erityislapsia integroida ns. normiluokkiin ja erityisluokkia vähent''. Sitä kyllä mainostettiin erityislasten oikeuksien puolustamiseksi. Kukaan päättäjistä ei kohtaa näitä päivittäisiä käytännön ongelmia.
On se kummallista kun nykyään ei muista höpötetäkään kuin erityislapsista. Valitettavaa sanoa näin, mutta sitä se vapaa kasvatus teettää. Jos lapsella ei ole auktoriteetteja pienestä pitäen, niin turvattomuuden tunne näyttäytyy "erityislapsen" ominaisuuksina, eli lapsi yrittää ottaa laumanjohtajan paikan. Katastrofaalisin seurauksin.
Päättäjät toimimaan kirjoitti:
Inkluusio ja integaatio epäonnistuivat ja kärsijöinä ovat tavalliset oppilaat, opettajat ja avustajat, jotka näkevät mitä on olla päivästä toiseen isossa luokkaryhmässä, jossa erityislapsi häiriköi tavalla tai toisella. Erityislapsi luonnollisesti myös kärsii tilanteesta, koska ei saa tarvitsemaansa tukea esim. häiriökäyttäytymiseensä.
Kaikkien motivaatio kärsii ja ilmapiiri on kireä, täynnä jatkuvia selvitystilanteita ja jopa vaaratilanteita. Opettajat uupuvat ja kaikki turhautuvat. Hiljaiset oppilaat eivät saa tarvitsemaansa aikaa opettajilta, koska kaikki aika menee erityisoppilaan ohjaamiseen. Perusopetuslaki ei toteudu siinä, että kaikille turvataan oikeus turvalliseen koulupäivään.
Kaukana on kultainen 80- luku, jolloin asiat hoituvat kaikkien kannalta järkevämmin. Huoltajat eivät voi ymmärtää, mikä villilänsi nykyisin on monissa luokissa.Ongelmat ovat tiedossa, mutta miksi kukaan ei toimi asioiden muuttamiseksi? Häiriköivät oppilaat eivät kuulu ns. normaaliluokkiin. Koulurauha on palautettava. Eritysryhmät on saatava takaisin ja oppilaat, jotka eivät sopeudu normiluokkaan tarvitsevat pienluokkapaikkansa nopeaan tahtiin. Kolmiportainen tuki ei toimi oppilaiden eduksi, vaan on riittämätön ja tehoton paperityöllistäjä jo ennestään kuormitetuille opettajille. Asioista vastaavat korkeammalla tasolla olevat päättäjät, tämä asia tulisi pikimmiten korjata
ja kuulla kentältä kantauvat viestit. Nyt poletaan koko ajan todella monen oikeuksia omaan koulukäyntiinsä. Yleinen etu tulee aina mennä yksilön edun edelle. Tällä hetkellä yksikin häirikköoppilas luokassa saattaa vuosikaupalla pilata koko luokan oppimispolkua peruuttamattomasti. Surullista, mutta totta.
Tämäkin on raha- ja resurssikysymys. Ei yksittäinen opettaja tai rehtori pysty enempää tekemään.
Uusavuton kirjoitti:
On se kummallista kun nykyään ei muista höpötetäkään kuin erityislapsista. Valitettavaa sanoa näin, mutta sitä se vapaa kasvatus teettää. Jos lapsella ei ole auktoriteetteja pienestä pitäen, niin turvattomuuden tunne näyttäytyy "erityislapsen" ominaisuuksina, eli lapsi yrittää ottaa laumanjohtajan paikan. Katastrofaalisin seurauksin.
Voi tätä oppimattomuutta palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein hyvin sitä aikanaan kun oli omat luokat näille "erityisille" ja tavallisille, opittiin tavallisten luokissa tavallisten kesken SEKÄ sosiaaliset taidot ETTÄ historian detaljit ja näillä opeilla jatkettiin lukion jälkeen yliopistoissa ja työelämässä. Myös "erityiset" oppivat omissa luokissaan ja hankkivat ammatin ja menivät töihin aikuistuessaan. Käytännössä ammattikoulussa, mutta jos ei koulunkäynti ja teoreettinen opiskelu kiinnosta niin se lienee paitsi luonnollista (koska keskiarvo ei lukioon riittänyt), myös järkevää.
Tässäkin meni vikaan. Katso ja sivisty esimerkiksi listaa henkilöistä, jotka ovat lapsena olleet erityislapsia. Sellaisia ovat esimerkiksi Albert Einstein, Walt Disney, Cristpher Columbus, Isac Newton.
http://turpaduunari.fi/adhd-totta-vai-tarua/
Kaikilla heillä on ollut oppivaikeuksia, mutta ovat kohonneet amistasoa paljon korkeammalle. Ei pidä kuvitella, että erityislapset olisivat lahjattomia. Monilla erityisyys kääntyy eduksi aikuiselämässä.
Tuota noin, kumpikohan on noin niinkuin oikeasti todennäköisempää, se että "erityisestä" tulee huippumenestyjä vai se, että hänestä tulee päinvastaista? Tästä varmasti on olemassa tutkittua tilastoakin, jos ketä kiinnostaa googlata.
Mitä tulee kirjoittajan mainitsemiin entisaikoihin kun oli tarkkista ja apukoulua (nämähän poistuivat muistaakseni 90-luvulla ellei jo 80-luvulla), tuohon aikaan lukioon ei päässyt ilman peruskoulun päästotodistusta suoritetusta oppimäärästä, jollaista ei välttämättä ollut jos oli oltu mukautetulla opetuksella ja lukioon ei myöskään ainakaan isommilla paikkakunnilla päässyt, ellei keskiarvoraja täyttynyt ja joskus se oli niin korkea halutuissa lukioissa, ettei sinne päässeet ns. taviksetkaan huonolla keskiarvollaan. Korkeakouluopinnoissa samoin edellytettiin pääsyvaatimuksissa paitsi pääsykoetta myös lukiota/yo-tutkintoa, joista sai pisteitä sitä enemmän mitä paremmat ne olivat. Harvemmin sellaisella, jolla oli oppimisvaikeuksia tai käytösongelmia siinä määrin, että joutui erityisluokalle, oli sellaista päästotodistusta jolla mentiin neroutta esittämään.
Ja tokihan on olemassa näitä "erityisiä" ihmisiä, jotka osaavat jonkin tietyn asian vaikkapa matematiikassa todella hyvin ja suorastaan neroutta hipoen, mutta kun hyvin harvoin vain yhden ainoan asian hallinta riittää. Opinnoissa on varsiniin korkea-asteella kyse muustakin, amiksessa tietenkin ollaan käytännönläheisempiä, joten siksikin amis on todennäköisesti se todennäköisin jatko-opintovaihtoehto.
Tyhmyys ei lienekään se olennainen osa "erityisyyttä", mutta koska osaamisesta vaaditaan tutkintoa, jonka saaminen taas edellyttää opiskeluvalmiuksia, oppimis- ja keskittymiskykyä niin siihen se voi jumittua.
Muistan lukeneeni jonkin vangeista tehdyn tutkimuksen, jossa noin kolmanneksella vangeista ADHD (tarkkaavaisuushäirö)-tausta ja lapsena alkavaa ylivilkkautta ja joka toisella on vaikea luku- ja kirjoittamishäiriö. ADHD-taustaan yhdistyy aikuisen toistuvaa väkivaltaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsi pilaa monen työntekijän elämän jotka joutuu niitä työssään katsella.
Ihmettelen tätä asennetta että jokaisella pitäisi olla työssä hirvittävän helppoa. Tervemenoa siinä tapauksessa Intiaan halpatuotantotehtaisiin. Niissä löytyy vielä mekaanista yksinkertaista työtä, jossa ei tarvitse lainkaan käyttää omia aivojaan. Älykäs ja kyvykäs ihminen hakee mielellään haasteita työuralleen eikä vaan pyri pääsemään mahdollisimman helpolla.
Eiköhän niitä haasteita haluta ja haeta ammatillisesti, ei työtoverien haasteellisuuden muodossa......
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein hyvin sitä aikanaan kun oli omat luokat näille "erityisille" ja tavallisille, opittiin tavallisten luokissa tavallisten kesken SEKÄ sosiaaliset taidot ETTÄ historian detaljit ja näillä opeilla jatkettiin lukion jälkeen yliopistoissa ja työelämässä. Myös "erityiset" oppivat omissa luokissaan ja hankkivat ammatin ja menivät töihin aikuistuessaan. Käytännössä ammattikoulussa, mutta jos ei koulunkäynti ja teoreettinen opiskelu kiinnosta niin se lienee paitsi luonnollista (koska keskiarvo ei lukioon riittänyt), myös järkevää.
Tässäkin meni vikaan. Katso ja sivisty esimerkiksi listaa henkilöistä, jotka ovat lapsena olleet erityislapsia. Sellaisia ovat esimerkiksi Albert Einstein, Walt Disney, Cristpher Columbus, Isac Newton.
http://turpaduunari.fi/adhd-totta-vai-tarua/
Kaikilla heillä on ollut oppivaikeuksia, mutta ovat kohonneet amistasoa paljon korkeammalle. Ei pidä kuvitella, että erityislapset olisivat lahjattomia. Monilla erityisyys kääntyy eduksi aikuiselämässä.
Tuota noin, kumpikohan on noin niinkuin oikeasti todennäköisempää, se että "erityisestä" tulee huippumenestyjä vai se, että hänestä tulee päinvastaista? Tästä varmasti on olemassa tutkittua tilastoakin, jos ketä kiinnostaa googlata.
Mitä tulee kirjoittajan mainitsemiin entisaikoihin kun oli tarkkista ja apukoulua (nämähän poistuivat muistaakseni 90-luvulla ellei jo 80-luvulla), tuohon aikaan lukioon ei päässyt ilman peruskoulun päästotodistusta suoritetusta oppimäärästä, jollaista ei välttämättä ollut jos oli oltu mukautetulla opetuksella ja lukioon ei myöskään ainakaan isommilla paikkakunnilla päässyt, ellei keskiarvoraja täyttynyt ja joskus se oli niin korkea halutuissa lukioissa, ettei sinne päässeet ns. taviksetkaan huonolla keskiarvollaan. Korkeakouluopinnoissa samoin edellytettiin pääsyvaatimuksissa paitsi pääsykoetta myös lukiota/yo-tutkintoa, joista sai pisteitä sitä enemmän mitä paremmat ne olivat. Harvemmin sellaisella, jolla oli oppimisvaikeuksia tai käytösongelmia siinä määrin, että joutui erityisluokalle, oli sellaista päästotodistusta jolla mentiin neroutta esittämään.
Ja tokihan on olemassa näitä "erityisiä" ihmisiä, jotka osaavat jonkin tietyn asian vaikkapa matematiikassa todella hyvin ja suorastaan neroutta hipoen, mutta kun hyvin harvoin vain yhden ainoan asian hallinta riittää. Opinnoissa on varsiniin korkea-asteella kyse muustakin, amiksessa tietenkin ollaan käytännönläheisempiä, joten siksikin amis on todennäköisesti se todennäköisin jatko-opintovaihtoehto.
Tyhmyys ei lienekään se olennainen osa "erityisyyttä", mutta koska osaamisesta vaaditaan tutkintoa, jonka saaminen taas edellyttää opiskeluvalmiuksia, oppimis- ja keskittymiskykyä niin siihen se voi jumittua.
Muistan lukeneeni jonkin vangeista tehdyn tutkimuksen, jossa noin kolmanneksella vangeista ADHD (tarkkaavaisuushäirö)-tausta ja lapsena alkavaa ylivilkkautta ja joka toisella on vaikea luku- ja kirjoittamishäiriö. ADHD-taustaan yhdistyy aikuisen toistuvaa väkivaltaisuutta.
Piti olla: aikuisena toistuvaa väkivaltaisuutta ja olla-verbi puuttuu tuosta sivulauseesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä hyvin näkyy erityislasten vanhempien ja koulujenkin asenne. Tavislapset eivät merkitse mitään eikä heillä ole mitään oikeuksia.
Ja normilapsetko ei muka tappele ja koulukiusaa? Heh hyvä vitsi. Ja todellakin on normilapsillakin oikeus opetella koulutaitojen lisäksi sosiaalisia taitoja ja erilaisten ihmisten kanssa pärjäämistä. Niistä tulee lopulta työelämässä tärkeämpiä kuin jostain historian detaljista, jota kuitenkaan kukaan ei kolmekymppisenä enää muista, vaikka olisi tokalla opetetu.
Se historian opiskelu alkaa vasta 5.-luokalla :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä hyvin näkyy erityislasten vanhempien ja koulujenkin asenne. Tavislapset eivät merkitse mitään eikä heillä ole mitään oikeuksia.
Ja normilapsetko ei muka tappele ja koulukiusaa? Heh hyvä vitsi. Ja todellakin on normilapsillakin oikeus opetella koulutaitojen lisäksi sosiaalisia taitoja ja erilaisten ihmisten kanssa pärjäämistä. Niistä tulee lopulta työelämässä tärkeämpiä kuin jostain historian detaljista, jota kuitenkaan kukaan ei kolmekymppisenä enää muista, vaikka olisi tokalla opetetu.
Se historian opiskelu alkaa vasta 5.-luokalla :).
5.-luokalla...
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsi ja aikuinen tietenkin myös voi olla huippuälykäs. Esim. Asperger henkilöitä on paljon yliopistoissa. Valmistuvat ja ovat työelämässä monella eri alalla.
Asperger-lapsen suurin ongelma koulussa onkin empatiakyvyn puute ja näin ollen sosiaalisten taitojen opetteleminen on haastavaa. Heillä saattaa olla vain yhden osa-alueen tai aiheen lahjakkuus ja joskus jopa vaikeata oppia niitä asioita, joihin heillä ei ole erityislahjakkuutta. Tutkijoina he ovat parhaimmillaan, eivät yliopiston opettajina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on sijoitettu ns. yleisopetuksen luokkaan, koska muutamat viisaat kasvatusalan professorit keksivät ja lanseerasivat kuntiin tämä integraatio/inkluusio-mallin, jossa erityislapsi hyötyy eniten ns. normimallista, eikä häntä eristetä tai leimata ja sijoiteta vain muiden ongelmaisten kanssa samaan ryhmään. Osin on kyse lapsen oikeuksista, mutta näissä jää sitten niiden muiden lasten oikeudet vähemmälle.
Tiedätkö miten kävi niille, jotka kävivät peruskoulun tarkkiksella? Niille kävi todella huonosti. He ajautuivat pääosin rikollisiksi ja menettivät kaiken itsetunnon jo nuorena. Kyllä meidän ihmisten tehtävä on pitää huolta kaikista ja nostaa heikotkin kiinni elämään. Ja mikä oli juurisyy? No joskus riita opettajan kanssa. Joskus oppimishäiriö, ADHD, lukihäiriö tms. Tokihan se on monen mielestä hyvä syy pilata lapsen elämä, vaikka lapsi ei toki ole sitä itse päässyt valitsemaan.
No en kyllä tiedä ketään, jollekulle olisi käynyt noin vaikka olivat tarkkiksella tai apukoulussa. Ihan perustavallista heillä oli paitsi että koulu käytiin erityisluokalla, amikseen menivät useimmat ja jotkut ihan vaan suoraan suorittaviin töihin. Ei heistä aikuisena olisi sellainen joka ei ollut samaan aikaan koulussa tiennyt, että tarkkiksella ja apukoulussa ovat peruskoulun käyneet. Liekö sitten koulumaailma ja ihmiset erilaisia tuolloin, mutta tarkkista jotkut pitivät itselleen ihan hyvänäkin koska siellä opetettiin asioita niin että oppiminen oli kuulemma mukavampaa ja helpompaa.
Jos alkaa mennä hommat pahasti tärviölle, syy on todennäköisesti jossakin muussa kuin erityisluokalla olemisessa. Ja kun niitä tärviölle joutuneita on ihan siellä normiväessäkin, ilman että on oltu erityisluokilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.
Haistappa kuule vittu. Olen itse opettaja yläkoulussa ja sitä mieltä, ettei erityislasten missään nimessä kuulu olla normaalien kanssa samassa luokassa. Yhdellä pikku häiritsijällä EI ole oikeutta pilata muiden opiskelua, ja mitä sitten kun erityislapsia/nuoria onkin useampi samalla luokalla. Mistäs tiedät, miten paljon normaalilapset häiritsevät? Oletko ollut koulussa?
Wautsi. Opettaja haistatti vitut.
Jännä tää nykyaika kyllä.
Aivan. Paljasti heti alkuun ettei todellakaan oo mikään opettaja.
Luultavasti oli opettaja ja tässä tulee toiselta: Haistappa kuule vittu!
Ja minä olen rehtori: syökää kaikki iso akateeminen perse!
Minä kuulkaas olen tutkija ja Pisa-tutkimuksen mukaan Suomen kouluissa oppimista tukevat opiskeluasenteet ja taidot ovat ihan huippuluokkaa. Saatana,
nyt valittavat tavisvanhemmat päät kiinni älkääkä leimatko erityislapsia!
Tiedättekö, mistä teidät opettajaksi itseänne tituleeraavat alepan kassat tunnistaa trolleiksi?
Teette täysin alkeellisen kielioppivirheen kirjoittaessanne haistapa kahdella p-kirjaimella. Jokainen lukion käynyt (tai no, itse asiassa jopa yläkoulun äidinkielen tunneilla hereillä ollut) nimittäin tietää, että päätteet kuten -pa, -pä, -kin, -kaan lisätään sanaan ilman ylimääräisiä konsonantteja tai konsonantin muutoksia. Eli haistapa, kunpa, meillekin.
Joten hävetkää idioottitrollit.
Oikeat opettajat eivät ikinä kehtaisi syyllistää erityislasten vanhempia siitä, että opetustoimi on säästänyt avustajissa ja erityisluokkapaikoissa.
Mistä ihmisille tulee tarve selittää asioita kummallisesti, tyyliin vaikka ei menesty koulussa onkin oikeasti nero tai joku ihan vain omituinen ihminen on muka oikeasti tosi lukenut ja tokikin huippuälykäs ja rikkaasta suvustakin vielä?