Vanheneva äitini on alkanut tarvita yhä enemmän apua, mutta minä en ehdi!

Vierailija kirjoitti:

Mua ei autettu pikkulapsivaiheessa kertaakaan, nyt ei ole mun asia auttaa vanhuusvaiheessa. Ostin rahalla lapsenvahtipalvelua silloin kun tarvitsin, ostakoon eläkeläiset omilla rahoillaan tarvitsemansa palvelut.

Noi huonot perhesuhteet on aika usein periytyviä. Kun sunkin lapset pariutuu ja saa omia lapsia niin sinäkin jäät ulkopuolelle. Sinusta tulee lapsillesi se riesa.

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat on vasta viiskymppisiä ja heitä pitäisi hoitaa ja heidän asioita järjestellä. Onneksi asuvat kaukana niin ei tarvitse. On tässä omakin perhe ja sen pitää mennä etusijalle, samoin kuin aloittajalla. Ei sun tarvitse potea huonoa omaatuntoa vaikka moni koittaa varmasti syyllistää.

Ei voi olla totta! Miten viisikymppiset voisivat olla noin avuttomia? Olen itse vähän päälle 50, lapset yläkoululaisia ja itse opiskelen uutta korkeakoulututkintoa uuden ammatin saadakseni. Pitää olla jotain muuta kuin iästä johtuvia ongelmia, jos avuntarve on kovin suurta. Ellet sitten ole ymmärtänyt väärin ja vanhempasi haluavat yhteistä aikaa kanssanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ei autettu pikkulapsivaiheessa kertaakaan, nyt ei ole mun asia auttaa vanhuusvaiheessa. Ostin rahalla lapsenvahtipalvelua silloin kun tarvitsin, ostakoon eläkeläiset omilla rahoillaan tarvitsemansa palvelut.

Noi huonot perhesuhteet on aika usein periytyviä. Kun sunkin lapset pariutuu ja saa omia lapsia niin sinäkin jäät ulkopuolelle. Sinusta tulee lapsillesi se riesa.

Ehei, omiani olen auttanut ja tulen auttamaan pyyteettömästi. Itse en edes halua toisten riesaksi vanhana vaan olen järjestellyt asiat muuten tulevaisuutta silmällä pitäen.

Itse hautasin 2 vuotta sitten isäni. Suurin virheeni minkä olen elämässäni tehnyt, oli hylätä hänet terveyskeskuksen saattohoitoon. Enkä vuosia sitä ennenkään kerennyt kuuntelemaan mitä hänellä olisi ollut kerrottavana, aina niin kiire töissä ja lasten kanssa. Vaikka lapset kysyivät koska mennään vaaria katsomaan, kerroin että ei kerkiä eikä jaksa. Kuolema tuli hiipien ja hiljaa, pikkuhiljaa siinä samalla kun minä olin kiireinen. Kyllä harmittaa.

Samaa tein lapsillekin, ei äiti kerkiä leikkimään eikä olemaan kun on niin kiire.

Kiire kiire ja hirveä väsy. Onneksi jotenkin heräsin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ei autettu pikkulapsivaiheessa kertaakaan, nyt ei ole mun asia auttaa vanhuusvaiheessa. Ostin rahalla lapsenvahtipalvelua silloin kun tarvitsin, ostakoon eläkeläiset omilla rahoillaan tarvitsemansa palvelut.

Noi huonot perhesuhteet on aika usein periytyviä. Kun sunkin lapset pariutuu ja saa omia lapsia niin sinäkin jäät ulkopuolelle. Sinusta tulee lapsillesi se riesa.

Ehei, omiani olen auttanut ja tulen auttamaan pyyteettömästi. Itse en edes halua toisten riesaksi vanhana vaan olen järjestellyt asiat muuten tulevaisuutta silmällä pitäen.

Niin sä ajattelit että se raha, taksi ja laitospaikka tekee sinut sitten vanhana onnelliseksi.

Kaikki on suunniteltu ja valmisteltu, yllätyksiä ei tule. Aika hienoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ei autettu pikkulapsivaiheessa kertaakaan, nyt ei ole mun asia auttaa vanhuusvaiheessa. Ostin rahalla lapsenvahtipalvelua silloin kun tarvitsin, ostakoon eläkeläiset omilla rahoillaan tarvitsemansa palvelut.

Noi huonot perhesuhteet on aika usein periytyviä. Kun sunkin lapset pariutuu ja saa omia lapsia niin sinäkin jäät ulkopuolelle. Sinusta tulee lapsillesi se riesa.

Ehei, omiani olen auttanut ja tulen auttamaan pyyteettömästi. Itse en edes halua toisten riesaksi vanhana vaan olen järjestellyt asiat muuten tulevaisuutta silmällä pitäen.

Niin sä ajattelit että se raha, taksi ja laitospaikka tekee sinut sitten vanhana onnelliseksi.

Kaikki on suunniteltu ja valmisteltu, yllätyksiä ei tule. Aika hienoa.

Niin ja itse annettu apu ja lähimmäisenrakkaus omille lapsille auttaa kovasti myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ei autettu pikkulapsivaiheessa kertaakaan, nyt ei ole mun asia auttaa vanhuusvaiheessa. Ostin rahalla lapsenvahtipalvelua silloin kun tarvitsin, ostakoon eläkeläiset omilla rahoillaan tarvitsemansa palvelut.

Noi huonot perhesuhteet on aika usein periytyviä. Kun sunkin lapset pariutuu ja saa omia lapsia niin sinäkin jäät ulkopuolelle. Sinusta tulee lapsillesi se riesa.

Ehei, omiani olen auttanut ja tulen auttamaan pyyteettömästi. Itse en edes halua toisten riesaksi vanhana vaan olen järjestellyt asiat muuten tulevaisuutta silmällä pitäen.

Sun lapsilla voi olla täysin päinvastainen kokemus teidän suhteesta. 😀 Sitä helposti sokeutuu omalle toiminnalleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ei autettu pikkulapsivaiheessa kertaakaan, nyt ei ole mun asia auttaa vanhuusvaiheessa. Ostin rahalla lapsenvahtipalvelua silloin kun tarvitsin, ostakoon eläkeläiset omilla rahoillaan tarvitsemansa palvelut.

Noi huonot perhesuhteet on aika usein periytyviä. Kun sunkin lapset pariutuu ja saa omia lapsia niin sinäkin jäät ulkopuolelle. Sinusta tulee lapsillesi se riesa.

Ehei, omiani olen auttanut ja tulen auttamaan pyyteettömästi. Itse en edes halua toisten riesaksi vanhana vaan olen järjestellyt asiat muuten tulevaisuutta silmällä pitäen.

Niin sä ajattelit että se raha, taksi ja laitospaikka tekee sinut sitten vanhana onnelliseksi.

Kaikki on suunniteltu ja valmisteltu, yllätyksiä ei tule. Aika hienoa.

Niin ja itse annettu apu ja lähimmäisenrakkaus omille lapsille auttaa kovasti myös.

Siis aatteliks että kaikki on silloin samoin kuin nyt, että jaksat aina vaan ja kuolet suorilta jaloilta sinne laitokseen?

Mitä jos kaipaat lapsiasi ja lähimmäisiä ja ehkä jopa apua, ne tulee kysyyn täältä ja saa ohjeen että pysykää kylmänä vaan, ei ketään tartte auttaa kun on itse se tärkein..?

Vierailija kirjoitti:

Itse hautasin 2 vuotta sitten isäni. Suurin virheeni minkä olen elämässäni tehnyt, oli hylätä hänet terveyskeskuksen saattohoitoon. Enkä vuosia sitä ennenkään kerennyt kuuntelemaan mitä hänellä olisi ollut kerrottavana, aina niin kiire töissä ja lasten kanssa. Vaikka lapset kysyivät koska mennään vaaria katsomaan, kerroin että ei kerkiä eikä jaksa. Kuolema tuli hiipien ja hiljaa, pikkuhiljaa siinä samalla kun minä olin kiireinen. Kyllä harmittaa.

Samaa tein lapsillekin, ei äiti kerkiä leikkimään eikä olemaan kun on niin kiire.

Kiire kiire ja hirveä väsy. Onneksi jotenkin heräsin.

Ja vaikka olisin halunnut vielä nähdä isän, oli hänet jo viety kylmään ja tavarat heitetty roskiin koska ajateltiin ettei hänellä ole omaisia.. Aika rajua.

Minkä viestin annoin lapsilleni, että hyljätkää vaan sinne minutkin. Tulen kuolemaan yksin varmasti. Opetanhan koko ajan että kiire on tärkeintä... Ja rahalla saa ja hevosella pääsee.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla totta.. Oletteko te oikeasti noin kylmiä? Taitaa olla niin että naiset on nykyään melkoisen julmia.

Mites nuo aikuiset pojat? Hekö sitten huolehtivat vanhemmistaan pyyteettömästi, auttavat siivouksista lähtien?

Omat vanhemmat alkavat olla huonokuntoisia. Isältä lähti kortti pois, äidillä ei sitä edes ole. Käytän äitiä viikottain kaupassa ja kaikilla lääkärireissuilla, joita on ollut paljon. Veli hoitaa omakotitalon ulkohommia minkä ehtii. Mitään ulkopuolista apua vanhemmat eivät halua, kaikkeen on vastaus "ei". Rahasta ei ole kyse, mutta ilmaiseksi pitäisi saada. Muutto lähemmäs palveluja ja kerrostaloon on myös iso "ei". Jatkossa tilanne huononee ja huolettaa, miten asiat sitten hoidetaan. En minäkään mahdottomiin kykene, omakin terveys on huono.

Onpa keskustelu mennyt oudoksi täällä. Ap:n ongelmahan oli se että vanhempi pompottaa eikä huoli apua julkiselta puolelta koska se maksaa vaikka rahasta ei olisi puute kun taas pompotettavalla on omat lapset huollettavana joista toinen vielä vammainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla totta.. Oletteko te oikeasti noin kylmiä? Taitaa olla niin että naiset on nykyään melkoisen julmia.

Mites nuo aikuiset pojat? Hekö sitten huolehtivat vanhemmistaan pyyteettömästi, auttavat siivouksista lähtien?

Omat vanhemmat alkavat olla huonokuntoisia. Isältä lähti kortti pois, äidillä ei sitä edes ole. Käytän äitiä viikottain kaupassa ja kaikilla lääkärireissuilla, joita on ollut paljon. Veli hoitaa omakotitalon ulkohommia minkä ehtii. Mitään ulkopuolista apua vanhemmat eivät halua, kaikkeen on vastaus "ei". Rahasta ei ole kyse, mutta ilmaiseksi pitäisi saada. Muutto lähemmäs palveluja ja kerrostaloon on myös iso "ei". Jatkossa tilanne huononee ja huolettaa, miten asiat sitten hoidetaan. En minäkään mahdottomiin kykene, omakin terveys on huono.

Jaa niin että kun ei noikaan niin en minäkään. Selvä.

Ei kai kyse tuollaisesta olekaan. Turha vaan jakaa vinkkejä että ei saa tehdä mitään tai on hyväksikäytetty. Nyt menee puurot ja vellit sekaisin.

Kauheeta lukea tätä ketjua ja nähdä miten monet ovat tästä asiasta negatiivista mieltä ikääntyvien vanhempien auttamisesta😱

Ap'n tapauksessa ymmärrän että ei yksinkertaisesti aika ja voimavarat riitä kun on omaishoitajana jo omalle lapselle... mutta miten voitte nähdä noin negatiivisena asiana että OMAT vanhemmat tarvitsevat apua eivätkä halua ulkopuolista tuntematonta apua kun eivät pärjää enää yksin? Ihan kamala ajatus minusta ja itselle ei tulisi mieleenkään sanoa ei ja ohjata kotihoitoon. Meillä isovanhempia ja vanhempia on aina kunnioitettu ja autettu ja ehkä tämä onkin sitten arvokysymys.

Itse kävin isovanhempieni luona kerran viikossa vauvasta asti (en hoidossa vaan viettämässä aikaa heidän kanssaan) ja vaikka omassa elämässä tapahtui muutoksia ja tuli työ, parisuhde ja lapset niin tämä ei muuttunut missään vaiheessa ja kun isovanhemmat olivat siinä kunnossa etteivät pärjänneet enää yksin niin omat vanhempani ottivat heidät asumaan heidän kanssaan. Toki heillä oli onnekas tilanne että heillä oli tilaa ja resursseja, ja kaikki eivät tähän pysty, edes me. Mutta vaikka ei pystyisi luokseen ottaa asumaan niin kyllä mielestäni on lasten velvollisuus auttaa ja käydä usein ikääntyvien vanhempien luona. Tämä voi olla kyllä siitäkin johtuvaa että meillä on oikeasti läheinen perhe ja näemme molempien vanhempia ja sisaruksia vähintään joka

Toinen viikko joten meidän perheeseen kuuluu puolison ja omien lasten lisäksi miehen vanhemmat ja sisarukset perheineen ja minun vanhemmat ja sisarukset perheineen. Tämän vuoksi minun on hyvin vaikea kuvitella että jättäisin ikääntyvät vanhempani oman onnensa ojaan tai näkisin heitä vaan merkkipäivinä. Surullista miten monella suomalaisessa perheessä omaan perheeseen luetaan nykyään vaan oma puoliso ja lapset :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jouduin muuttamaan vanhemmilleni, kun asuin kaukana ja Äitini oli jatkuvasti kaikenlaista apua vaille. Tämä ei ole mitään helopoa. Nyt sitten odottaa, että Mulla olisi kaikki aika käytettävissä hänen avukseen.

Täyttä soopaa kukaan eikä mikään voi vaatia että muuttaisit äitisi asuntoon. Ihan omasta tahdostasi muutit.

Tietenkin muutin omasta tahdostani. Syynä oli se, että alkoi käydä hankalaksi hoitaa vanhempieni asioita 200 kilometrin päästä eikä mulla ole sisaruksistaan.

Äitini saa jonkinlaisia kauhukohtauksia tms kotonaan ja soittaa sitten minulle. Ei voi koskaan tietää, onko oikeasti joku hätä päällä ja sitten täytyi mennä tarkistamaan tilanne sieltä 200 kilometrin päästä. Usein soitot tulevat vielä yöaikaan.

Ja sen lisäksi on toki suotavaa, että menen mukaan hänen lääkärikäynneilleen yms, kun toimintakyky on jo heikentynyt. Kävi itsekseen (avustajan kanssa) kerrankin lääkärissä, kun oli lonkassa hiusmurtuma. Yksityislääkäri sanoi, että paranee itsestään ja antoi erittäin voimakasta kipulääkettä. Sanoi, että kävellä saa, minkä pystyy. Äitini sitten kaatui vuorokauden aikana 3 kertaa sen kipulääkkeen takia.

Kunnallisesti ei pääse palvelutaloon vielä läheskään tuossa kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttää hyväkseen sun kiltteyttä. Pistä rajat tolle. Sä et ole mikään palvelija ja juoksutyttö. Kunnalta saa apua hankittua. Teet karhunpalveluksen jos hyysäät liikaa niin tulee entistä avuttomampi.

Mikä on se taho kunnalla, josta saa apua kyseisiin asioihin?

Ohis

Ei sellaista ole.

Pitää olla kotihoidon asiakas. Sieltä sitten tehdään kartoituskäynti ja katsotaan mitä apuja tarvitaan. Toki palvelukotipaikan voi itsekin hankkia suoraan, mutta sitten maksat siitä täyden hinnan. Ostopalveluna kunnalta et saa apua. Onhan näitä varakkkaita paljonkin, mutta jos on normituloinen eläkeläinen, niin tuskin onnistuu.

Nainen 29v kirjoitti:

Kauheeta lukea tätä ketjua ja nähdä miten monet ovat tästä asiasta negatiivista mieltä ikääntyvien vanhempien auttamisesta😱

Ap'n tapauksessa ymmärrän että ei yksinkertaisesti aika ja voimavarat riitä kun on omaishoitajana jo omalle lapselle... mutta miten voitte nähdä noin negatiivisena asiana että OMAT vanhemmat tarvitsevat apua eivätkä halua ulkopuolista tuntematonta apua kun eivät pärjää enää yksin? Ihan kamala ajatus minusta ja itselle ei tulisi mieleenkään sanoa ei ja ohjata kotihoitoon. Meillä isovanhempia ja vanhempia on aina kunnioitettu ja autettu ja ehkä tämä onkin sitten arvokysymys.

Itse kävin isovanhempieni luona kerran viikossa vauvasta asti (en hoidossa vaan viettämässä aikaa heidän kanssaan) ja vaikka omassa elämässä tapahtui muutoksia ja tuli työ, parisuhde ja lapset niin tämä ei muuttunut missään vaiheessa ja kun isovanhemmat olivat siinä kunnossa etteivät pärjänneet enää yksin niin omat vanhempani ottivat heidät asumaan heidän kanssaan. Toki heillä oli onnekas tilanne että heillä oli tilaa ja resursseja, ja kaikki eivät tähän pysty, edes me. Mutta vaikka ei pystyisi luokseen ottaa asumaan niin kyllä mielestäni on lasten velvollisuus auttaa ja käydä usein ikääntyvien vanhempien luona. Tämä voi olla kyllä siitäkin johtuvaa että meillä on oikeasti läheinen perhe ja näemme molempien vanhempia ja sisaruksia vähintään joka

Toinen viikko joten meidän perheeseen kuuluu puolison ja omien lasten lisäksi miehen vanhemmat ja sisarukset perheineen ja minun vanhemmat ja sisarukset perheineen. Tämän vuoksi minun on hyvin vaikea kuvitella että jättäisin ikääntyvät vanhempani oman onnensa ojaan tai näkisin heitä vaan merkkipäivinä. Surullista miten monella suomalaisessa perheessä omaan perheeseen luetaan nykyään vaan oma puoliso ja lapset :/

Miten ehdit ja jaksat käydä vanhempien ja isovanhempien luona joka viikko 400 kilometrin päästä? Käykö mies yhtä usein omien sukulaisten luona auttamassa? Minulla ei riittäisi aika eikä rahat jaksamisesta puhumattakaan.

Miettikää nyt kommentoijat vähän. Te puhutte meidän pressan ikäisistä ihmisistä täysin avuttomina. Heistä voi tulla avuttomia jos heidät päästää siihen tilaan. Toimintakyky laskee jos päätään ei käytä.

Vanhuksen yksinäisyys on suurelta osin hänen itsensä ratkaistava. Eläkeläisille on tarjolla jos jonkinlaista puuhaa, yhteisöllistä juttua jne. Niihin pitää vaan itse mennä. Tietokone jumissa ei ole sellainen kriisi, jonka vuoksi tyttären pitäisi ottaa töistään palkatonta vapaata.

Vierailija kirjoitti:

Nainen 29v kirjoitti:

Kauheeta lukea tätä ketjua ja nähdä miten monet ovat tästä asiasta negatiivista mieltä ikääntyvien vanhempien auttamisesta😱

Ap'n tapauksessa ymmärrän että ei yksinkertaisesti aika ja voimavarat riitä kun on omaishoitajana jo omalle lapselle... mutta miten voitte nähdä noin negatiivisena asiana että OMAT vanhemmat tarvitsevat apua eivätkä halua ulkopuolista tuntematonta apua kun eivät pärjää enää yksin? Ihan kamala ajatus minusta ja itselle ei tulisi mieleenkään sanoa ei ja ohjata kotihoitoon. Meillä isovanhempia ja vanhempia on aina kunnioitettu ja autettu ja ehkä tämä onkin sitten arvokysymys.

Itse kävin isovanhempieni luona kerran viikossa vauvasta asti (en hoidossa vaan viettämässä aikaa heidän kanssaan) ja vaikka omassa elämässä tapahtui muutoksia ja tuli työ, parisuhde ja lapset niin tämä ei muuttunut missään vaiheessa ja kun isovanhemmat olivat siinä kunnossa etteivät pärjänneet enää yksin niin omat vanhempani ottivat heidät asumaan heidän kanssaan. Toki heillä oli onnekas tilanne että heillä oli tilaa ja resursseja, ja kaikki eivät tähän pysty, edes me. Mutta vaikka ei pystyisi luokseen ottaa asumaan niin kyllä mielestäni on lasten velvollisuus auttaa ja käydä usein ikääntyvien vanhempien luona. Tämä voi olla kyllä siitäkin johtuvaa että meillä on oikeasti läheinen perhe ja näemme molempien vanhempia ja sisaruksia vähintään joka

Toinen viikko joten meidän perheeseen kuuluu puolison ja omien lasten lisäksi miehen vanhemmat ja sisarukset perheineen ja minun vanhemmat ja sisarukset perheineen. Tämän vuoksi minun on hyvin vaikea kuvitella että jättäisin ikääntyvät vanhempani oman onnensa ojaan tai näkisin heitä vaan merkkipäivinä. Surullista miten monella suomalaisessa perheessä omaan perheeseen luetaan nykyään vaan oma puoliso ja lapset :/

Miten ehdit ja jaksat käydä vanhempien ja isovanhempien luona joka viikko 400 kilometrin päästä? Käykö mies yhtä usein omien sukulaisten luona auttamassa? Minulla ei riittäisi aika eikä rahat jaksamisesta puhumattakaan.

Toki jos vanhemmat ja isovanhemmat asuvat noin kaukana on ymmärrettävää että ei vaan pysty, mutta toivon että tällöin yhteydenpito on säännöllistä esimerkiksi puhelimen välityksellä. Nimittäin tiedän paljon ihmisiä jotka puhuvat tai näkevät vanhempiaan vain jouluna/äitien-tai isänpäivänä ja en tiedä mutta minusta tuo on hyvin surullista.

Meillä on siitä onnekas tilanne että perhe asuu suht lähellä, miehen äiti vain asuu ulkomailla mutta hän viettää täällä 1-2kk puolen vuoden välein ja asuu tuolloin kanssamme. Muuten näemme perhettä joka sunnuntai, joka toinen minun vanhempieni tai sisarusten luona, ja joka toinen miehen isän tai sisarusten luona tai pyydämme kaikki meille päivälliselle. Omien vanhempieni luona saatan käydä arkisin töiden jälkeen tai ennen muuten vaan tai jos he tarvitsevat apua.

En lukenut koko ketjua, mutta tuohon puhelinasiaan liittyen, jos älypuhelin käy liian hankalaksi vanhukselle, niin olisiko millainen vaihtoehto ostaa hänelle vanhanmallinen näppäinpuhelin? Sellainen missä ei ole oikein muuta kuin puhelin ja tekstarit, mutta ei nettiä.

Onko se julmaa ja hylkäämistä, jos käskee käyttämään taksia? Mun vanhemmilla on ihan hyvin rahaakin kun pari vuotta sitten luopuivat omakotitalosta. Mutta se piheys..