HS: Suomessa sinkut eivät kohtaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ikinä laittanut viestiä enkä vastannut miehille, jotka hakivat yli 10 vuotta itseään nuorempaa. Kyllä niin iso ikäero kertoo siitä, ettei mies ole sinut oman ikäistensä naisten kanssa ja/tai eri elämänvaiheessa (esim haluaa lapsia iässä, jossa ne yleensä on jo hankittu).

Se on sen sijaan "hienoa" ja "rohkeaa", että ikäloput puumanaiset yrittävät reilusti itseään nuorempia miehiä.

Eihän sinun ole pakko vastata "ikälopulle" naiselle. Itselläni on nuorempi mies, mutta en etsinyt nuorempaa eikä hän vanhempaa. Näin kävi ja tässä ollaan kaikkien kipuilujen jälkeen.

fasfsaddfs kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Sanavalmius ja ilmaisukyky ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, niitä ei mistään luennoilta tai tenteistä saa. On se kumma kun ihmisillä menee ominaisuudet ja koulutukset aina sekaisin.

Tämä ei todellakaan ole totta. Kaikkia ominaisuuksia voi kehittää. Esim sanavarasto korreloi lukeneisuuden kanssa vahvasti, ja kyllä, tutkimusten mukaan myös äly koulutuksen. Äly kehittyy myös, kun sitä käyttää.

Koko kansan keskinääräinen älykkyys nousee yleisen koulutustason noustessa, ja tästä voidaan vetää se selvä johtopäätös, että koulutus nostaa ihmisen älyä, myös yksilötasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ikinä laittanut viestiä enkä vastannut miehille, jotka hakivat yli 10 vuotta itseään nuorempaa. Kyllä niin iso ikäero kertoo siitä, ettei mies ole sinut oman ikäistensä naisten kanssa ja/tai eri elämänvaiheessa (esim haluaa lapsia iässä, jossa ne yleensä on jo hankittu).

Se on sen sijaan "hienoa" ja "rohkeaa", että ikäloput puumanaiset yrittävät reilusti itseään nuorempia miehiä.

Ei tarvitse yrittää yhtään mitään. Noin kolmannes viesteistä nettideiteillä tulee 10-15 nuoremmilta miehiltä. Osa hakee seksiä, mutta osa sanoo etsivänsä parisuhdetta.

jghjfgh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin et kertoo yleisesti sinkuista mutta keskittyi vaan siihen mammaan. Ihan tyhmä artikkeli.

En pääse lukemaan juttua, mutta on outoa väittää että nainen ei löytäisi Suomessa partneria. Ei muuta kuin profiili deittipalstalle, niin heti tulee satoja yhteydenottoja päivittäin toinen toistaan upeammilta uroksilta. Miehillä tilanne toki on tuo mitä otsikossa kerrotaan.

Kun se yhteydenotto ei ole vielä parisuhde. Niistä toinen toistaan upeammista uroksista kun pudottaa pois pelkän seksin vonkaajat, ei kovin montaa jää jäljelle ja nekin ovat jotain mielenterveyshäiriöisiä. 

Väärin. Vaan en eivät kelpaa naisille.

9/10 naisesta jolla on korkeakoulutus ei ikinä kelpaa ei korkeakoulutettu mies.

9/10 naisesta ei kelpaa mies joka tienaa naista vähemmän.

No minkä ihmeen takia pitäisi kelvata? Miksi tyytyä vähempään? Jos liikunnallinen mies saa vaatia liikunnalla status naista, niin miksi koulutettu ja hyvin ansaitseva nainen saa vaatia koulutettua hyvin ansaitsevaa miestä?

En jaksa lukea mistä olette keskustelleet, mutta kannattaa tarkasti miettiä, että kuinka tärkeää miehen koulutus ja ansaitseminen on. Näillä on kuitenkin erittäin vähän tekemistä niiden asioiden kanssa, jotka tekevät parisuhteesta onnellisen. 

Enemmän koulutuksella ja jopa tuloilla on väliä kuin toisen ulkonäöllä. Ulkonäkö sitä paitsi muuttuu kaikilla iän tai esim. raskauksien myötä. Tulotkin voivat tippua, mutta yhteiset arvot ja mielenkiinnon kohteet voivat kantaa pidemmälle ja auttaa selviämään vastoinkäymisistä. Koulutus periytyy yhä vahvemmin myös lapsille, eikä ole järkevää harkita sellaista kumppania, jonka käsitykset siitä eroavat liian rankasti omista.

Sinusta ilmeisesti onnelliseen parisuhteeseen riittää tarpeeksi nuori ja kaunis, timmi kroppa, johon voit aina halutessasi ejakuloida - ja säyseä ja kiltti luonne pitäisi naiselta myös löytyä, jotta leidi myötäilee halujasi eikä sano vahingossakaan sinulle vastaan.

Edelleen et ole onnistunut sanomaan mitään syytä miksi koulutus olisi tärkeää. Toisen pitäminen viehättävänä taas on mitä ilmeisimmin tärkeää hyvän parisuhteen kannalta, koska ne asiat, joita tehdään pelkästään parisuhteessa liittyvät hyvin vahvasti seksiin tai muuhun romanttiseen läheisyyteen. Tällaisia asioita haluaa tehdä vain itseään viehättävän henkilön kanssa. 

Koulutettujen perheiden lapset ovat toki todennäköisemmin koulutettuja, mutta sinähän sitä lastasi olet kasvattamassa, joten hän kyllä näkee myös sen puolen. Sehän on vain hyvä jos lapsi näkee millaista on koulutetun työ ja millaista on matalammin koulutetun työ. Silloin hän osaa itse paremmin sanoa mitä haluaa tehdä. Ei lapsi ole koskaan vanhempiensa kopio, vaan yksilö, jonka pitää antaa itse päättää mitä hän haluaa tehdä. 

Minä en pysty näkemään viehättävänä ihmistä, joka ei ole älykäs. Enkä tarkoita nyt vain loogis-analyyttista älykkyyttä vaan älykkyyttä, johon yhdistyy sivistys, tiedonhalu ja tunneäly. Jos älykäs ihminen ei välitä kouluttautua niin pitkälle kuin hänellä olisi lahjoja, niin olemme kovin erilaisia. Koulutus kun tuo mukanaan ihan erilaiset mahdollisuudet kehittää itseään ja työtään; vaikuttaa työhönsä ja  luoda uraa joko horisontaalisesti tai vertikaalisesti kuin suorittavan tason ammatit. Asiantuntijapuoliso voi työskennellä etänä, jolloin yhteistä aikaa on enemmän, kun työmatkoihin käytettävä aika vähenee. Hänellä on todennäköisesti paremmat mahdollisuudet valita loma-aikansa kuin ammatissa, jossa on joku kiertävä systeemi, jne.

eri

Mitä vaativampaa työtä tekee, sitä vähemmän on mahdollisuuksia vaikuttaa mihinkään. Jopa vapaa-aika jää vähiin. Näihin töihin hakeutuvat ne ihmiset, joille työ on elämän ykkösasia. Jos se on sinulle fine, niin sitten ei ole mitään ongelmaa. Aika moni tosin päätyy tuollaisessa tilanteessa panemaan jotain ulkopuolista ihmistä, jolla on aikaa olla paikalla. Toki kulissithan voi halutessaan pitää pystyssä.

Kävimme juuri äskettäin miesystäväni kanssa pitkän keskustelun uskottomuudesta/uskollisuudesta. Minä olen meistä se, joka tekee pitempää työpäivää ja työhön kuuluu matkustamista ja jonkin verran edustamistakin. Tilaisuuksia pettämiseen siis olisi. Tottakai niitä olisi hänelläkin, onhan hänelläkin omat menonsa ja joka tapauksessa vietämme yhdessä vain osan viikosta.

Jotenkin minusta joka tapauksessa tuntuu siltä, että minä tiedän sinua paremmin, mikä todennäköisyys sille on, että päätyykö miesystäväni panemaan jotain ulkopuolista ihmistä. En usko, että hän viitsisi nähdä vaivaa rakentaakseen parisuhdettamme ja pohtiakseen uskottomuuden ja uskollisuuden kysymyksiä useiden tuntien ajan, jos hänelle olisi pikku juttu käydä kiksauttamassa välillä muita. En oikein edes näe, että miksi me olisimme yhdessä, jos haluaisimme edelleen elää samoin kuin sinkkuna.

Mutta ehkä tämä onkin yksi korkeasti koulutettujen parisuhteisiin liittyvä asia: käydään pitkiä ja filosofisiakin keskusteluja mm. siitä, mikä on uskottomuutta, miksi se toista loukkaisi jos esimerkiksi harrastaisi seksiä jonkun kolmannen osapuolen kanssa, miten parisuhde eroaa muista ihmissuhteista, mitä erityistä jää jäljelle jos seksi muiden kanssa sallitaan jne. Itselleni tämä on ensimmäinen parisuhde, jossa keskustellaan todella syvällisesti ja käytetään apuna parisuhdekirjallisuutta, -kursseja ja -tehtäviä.

Oletteko huomannut minkälaisia toiveita "mielenterveyspotilailla" on yleensä partnereistaan? Niin olisiko aika kattoa peiliin ja herätä tähän todellisuuteen, niistä fantasia maailmoistanne. Riittää kun on nätti naama ja työpaikka niin kaikki elämän arvot muuttuvat narsistiselle tasolle ja omat luulot itsestä ja muista vääristyvät totaalisesti. Eikö se onnellisuus olisi kuintenkin tärkeintä?

Vierailija kirjoitti:

Oletteko huomannut minkälaisia toiveita "mielenterveyspotilailla" on yleensä partnereistaan? Niin olisiko aika kattoa peiliin ja herätä tähän todellisuuteen, niistä fantasia maailmoistanne. Riittää kun on nätti naama ja työpaikka niin kaikki elämän arvot muuttuvat narsistiselle tasolle ja omat luulot itsestä ja muista vääristyvät totaalisesti. Eikö se onnellisuus olisi kuintenkin tärkeintä?

Mitä ihmettä höpötät? Jos ainoastaan fantasia tekee onnelliseksi niin fantasia on silloin ainoa vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko huomannut minkälaisia toiveita "mielenterveyspotilailla" on yleensä partnereistaan? Niin olisiko aika kattoa peiliin ja herätä tähän todellisuuteen, niistä fantasia maailmoistanne. Riittää kun on nätti naama ja työpaikka niin kaikki elämän arvot muuttuvat narsistiselle tasolle ja omat luulot itsestä ja muista vääristyvät totaalisesti. Eikö se onnellisuus olisi kuintenkin tärkeintä?

Onnellisuus on monelle sitä, että voi olla oma itsensä ja toteuttaa itseään, omia lahjojaan ja kykyjään. Sellainen luonnistuu parhaiten samankaltaisen kumppanin kanssa, joka ei pyri rajoittamaan toisen tapoja toteuttaa itseään ja joka samalla ymmärtää toista. Tuomitseva ja epäluuloinen kumppani on este toisen onnelle, jos pienimielinen kumppani pyrkii rajoittamaan, latistamaan, typistämään tai kutistamaan toista johonkin muottiin, mihin hän ei sovi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko huomannut minkälaisia toiveita "mielenterveyspotilailla" on yleensä partnereistaan? Niin olisiko aika kattoa peiliin ja herätä tähän todellisuuteen, niistä fantasia maailmoistanne. Riittää kun on nätti naama ja työpaikka niin kaikki elämän arvot muuttuvat narsistiselle tasolle ja omat luulot itsestä ja muista vääristyvät totaalisesti. Eikö se onnellisuus olisi kuintenkin tärkeintä?

Onnellisuus on monelle sitä, että voi olla oma itsensä ja toteuttaa itseään, omia lahjojaan ja kykyjään. Sellainen luonnistuu parhaiten samankaltaisen kumppanin kanssa, joka ei pyri rajoittamaan toisen tapoja toteuttaa itseään ja joka samalla ymmärtää toista. Tuomitseva ja epäluuloinen kumppani on este toisen onnelle, jos pienimielinen kumppani pyrkii rajoittamaan, latistamaan, typistämään tai kutistamaan toista johonkin muottiin, mihin hän ei sovi.

Eikös tähän kilpisty aika hyvin koko ketjun sanoma (siis se, mihin keskustelu kääntyi jossain vaiheessa eli akateemis-amis -kysymys)? Onnellisuutta on voida olla oma itsensä, toteuttaa itseään, omia lahjojaan ja kykyjään sellaisen kumppanin kanssa, joka ymmärtää eikä pyri rajoittamaan?

Vierailija kirjoitti:

fsfasdfasdfa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin et kertoo yleisesti sinkuista mutta keskittyi vaan siihen mammaan. Ihan tyhmä artikkeli.

En pääse lukemaan juttua, mutta on outoa väittää että nainen ei löytäisi Suomessa partneria. Ei muuta kuin profiili deittipalstalle, niin heti tulee satoja yhteydenottoja päivittäin toinen toistaan upeammilta uroksilta. Miehillä tilanne toki on tuo mitä otsikossa kerrotaan.

Kun se yhteydenotto ei ole vielä parisuhde. Niistä toinen toistaan upeammista uroksista kun pudottaa pois pelkän seksin vonkaajat, ei kovin montaa jää jäljelle ja nekin ovat jotain mielenterveyshäiriöisiä. 

Väärin. Vaan en eivät kelpaa naisille.

9/10 naisesta jolla on korkeakoulutus ei ikinä kelpaa ei korkeakoulutettu mies.

9/10 naisesta ei kelpaa mies joka tienaa naista vähemmän.

No minkä ihmeen takia pitäisi kelvata? Miksi tyytyä vähempään? Jos liikunnallinen mies saa vaatia liikunnalla status naista, niin miksi koulutettu ja hyvin ansaitseva nainen saa vaatia koulutettua hyvin ansaitsevaa miestä?

En jaksa lukea mistä olette keskustelleet, mutta kannattaa tarkasti miettiä, että kuinka tärkeää miehen koulutus ja ansaitseminen on. Näillä on kuitenkin erittäin vähän tekemistä niiden asioiden kanssa, jotka tekevät parisuhteesta onnellisen. 

Enemmän koulutuksella ja jopa tuloilla on väliä kuin toisen ulkonäöllä. Ulkonäkö sitä paitsi muuttuu kaikilla iän tai esim. raskauksien myötä. Tulotkin voivat tippua, mutta yhteiset arvot ja mielenkiinnon kohteet voivat kantaa pidemmälle ja auttaa selviämään vastoinkäymisistä. Koulutus periytyy yhä vahvemmin myös lapsille, eikä ole järkevää harkita sellaista kumppania, jonka käsitykset siitä eroavat liian rankasti omista.

Sinusta ilmeisesti onnelliseen parisuhteeseen riittää tarpeeksi nuori ja kaunis, timmi kroppa, johon voit aina halutessasi ejakuloida - ja säyseä ja kiltti luonne pitäisi naiselta myös löytyä, jotta leidi myötäilee halujasi eikä sano vahingossakaan sinulle vastaan.

Edelleen et ole onnistunut sanomaan mitään syytä miksi koulutus olisi tärkeää. Toisen pitäminen viehättävänä taas on mitä ilmeisimmin tärkeää hyvän parisuhteen kannalta, koska ne asiat, joita tehdään pelkästään parisuhteessa liittyvät hyvin vahvasti seksiin tai muuhun romanttiseen läheisyyteen. Tällaisia asioita haluaa tehdä vain itseään viehättävän henkilön kanssa. 

Koulutettujen perheiden lapset ovat toki todennäköisemmin koulutettuja, mutta sinähän sitä lastasi olet kasvattamassa, joten hän kyllä näkee myös sen puolen. Sehän on vain hyvä jos lapsi näkee millaista on koulutetun työ ja millaista on matalammin koulutetun työ. Silloin hän osaa itse paremmin sanoa mitä haluaa tehdä. Ei lapsi ole koskaan vanhempiensa kopio, vaan yksilö, jonka pitää antaa itse päättää mitä hän haluaa tehdä. 

Minä olen ollut naimisissa yli 20 v, ja vaikka edelleen meillä on aktiivinen seksielämä, kyllä meidän suhteessamme silti keskustellaan enemmän kuin harrastetaan seksiä. Jos olisin mennyt naimisiin miehen kanssa, joka ei ole lukenut venäläisiä klassikoita, jolle ei olisi luonnontieteet ja niistä puhuminen tuttua, joka ei soittaisi jotain instrumenttia, ja joka ei pystyisi pohtimaan politiikkaa vähän syvemmin, olisin hyvin yksinäinen parisuhteessani. Minulle nuo ovat tärkeitä asioita, ja miehen korkea monipuolinen koulutus niissä auttaa.

Joku toinen saattaa rakastaa kukkia, ja avioliitto ammattikoulun käyneen puutarhurin kanssa on elämän onni. Mutta kyllä hänellekin koulutuksella on merkitystä.

Missään tapauksessa en voisi olla onnellinen parisuhteessa, missä toinen osapuoli on sitä mieltä, että minun koulutukseni on hänelle merkityksetön asia. Se on osa minua, ja se on minulle tärkeää, joten jos minua rakastaa, pitää myös koulutustani tärkeänä.

En ole katkera, mutta mietin vain voiko tuo kirjoitus olla edes tosissaan kirjoitettu. Venäläiset klassikot, instrumentit, luonnontieteet, politiikka jne.

Kai fiksu aikuinen ymmärtää, että musiikillisuus on syntymälahja ja niistä koulutetuistakin aikuisista vain osa harrastaa itse taiteita, saati sitten musiikkia? Musiikin kuluttamista tietysti harrastaa suuri osa väestöstä, mutta en minä ainakaan tunne kuin yhden ihmisen, joka itse soittaa ja on siinä hyvä. Tämän ihmisen koulutus ja työ liittyykin nimenomaan musiikkiin kaiken muun kustannuksella ja hänen puolisonsa myös. Miksi tavallisen ihmisen pitäisi hampaat kirskuen opetella jonkun instrumentin soittoa?

Niin korkeaa ja monipuolista koulutusta ei ainakaan tutkintotasolla ole, että se auttaisi musiikin kanssa. Niistä tutkinnoista, joiden osia minä olen opiskellut, on vain yhteen liittynyt musiikki ja se oli kirkon nuorisotyön (AMK) vapaaehtoisena kurssina jokin kitaransoittokurssi, jonka käy osa tutkinto-opiskelijoista.

Mieheni on tohtori. Osaa puhua politiikasta, tutkinto on luonnontieteistä ja klassikkonsa tuntee. Ja soittaa viulua. Kas kun tällaisia miehiä on, miksi tyytyä vähempään.

Minua on aina kiehtonut tuo klassikkokysymys. Siis että joku kokee että siitä on hyötyä, kun on lukenut kirjallisuuden klassikoita. Miten se näkyy elämässä? Meneekö se niin, että aamiaispöydässä toinen aloittaa keskustelun, että "Muistatko, rakas, kun siinä Kazamarovin veljesten sivulla 54 oli sellainen mielenkiintoinen tapahtuma? Ahahaa. Ahahahaa." "Joo, niin oli." "Joo." Tai ollaan jossain akateemisissa pippaloissa ja koetaan mentaaliorgasmi, kun joku heittää viittauksen johonkin klassikkokirjaan ja huomaa, että hei, minä ymmärsin tuon viittauksen! Olen lukenut saman kirjan! Aaah! oooh! Hei kaikki, minäkin olen lukenut sen! Se tarkoittaa, että olen älykäs ja muutenkin niin fasinoiva ihminen! Osaan lukea ja olen lukenut kirjan x, jonka kaikki muutkin ovat lukeneet, koska se on akateemisen viitekehyksen puitteissa määritelty klassikoksi! Oooh!

No joo, itse en edes muista enää kolmen kuukauden kuluttua mitä kirjassa tapahtui, muuten kuin pääkohdiltaan. Saati sitten, että rakentaisin siitä jonkun säkenöivän rungon parisuhteen peruskiveksi. Silläpä kai jäikin akateeminen tutkinto aikoinaan kesken. Kertakaikkiaan tylsää matskua ne klassikot.

Juu, täsmälleen samaa olen pariinkin otteeseen kysynyt tällä palstalla, mutta tähän ei tule muuta vastausta kuin "et vain tajua". Ja siis ihan akateeminen nainen olen itsekin, mutta esim klassikkokirjallisuudesta tai historian tapahtumista en ole koskaan keskustellut kenenkään ihmisen kanssa. Tietysti niihin voi jossain sopivassa yhteydessä viitata, mutta ne viittaukset eivät kyllä kokonaista keskustelua kovin pitkälle kannattele. 

Sehän on ihan siitä kiinni, että jos substanssi ei riitä käymään keskustelua. Ei mullakaan riitä keskusteluun vaikkapa Putouksesta, mutta eipä tuota lähipiirissäni muut katelekaan kuin kansakoulun käyneet mummot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko huomannut minkälaisia toiveita "mielenterveyspotilailla" on yleensä partnereistaan? Niin olisiko aika kattoa peiliin ja herätä tähän todellisuuteen, niistä fantasia maailmoistanne. Riittää kun on nätti naama ja työpaikka niin kaikki elämän arvot muuttuvat narsistiselle tasolle ja omat luulot itsestä ja muista vääristyvät totaalisesti. Eikö se onnellisuus olisi kuintenkin tärkeintä?

Onnellisuus on monelle sitä, että voi olla oma itsensä ja toteuttaa itseään, omia lahjojaan ja kykyjään. Sellainen luonnistuu parhaiten samankaltaisen kumppanin kanssa, joka ei pyri rajoittamaan toisen tapoja toteuttaa itseään ja joka samalla ymmärtää toista. Tuomitseva ja epäluuloinen kumppani on este toisen onnelle, jos pienimielinen kumppani pyrkii rajoittamaan, latistamaan, typistämään tai kutistamaan toista johonkin muottiin, mihin hän ei sovi.

Eikös tähän kilpisty aika hyvin koko ketjun sanoma (siis se, mihin keskustelu kääntyi jossain vaiheessa eli akateemis-amis -kysymys)? Onnellisuutta on voida olla oma itsensä, toteuttaa itseään, omia lahjojaan ja kykyjään sellaisen kumppanin kanssa, joka ymmärtää eikä pyri rajoittamaan?

On edelleen väärin sanoa, että akateeminen rajoittaa amista tai amis akateemista.

fasfsaddfs kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Sanavalmius ja ilmaisukyky ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, niitä ei mistään luennoilta tai tenteistä saa. On se kumma kun ihmisillä menee ominaisuudet ja koulutukset aina sekaisin.

Kuule kun ei ole. Sanavalmius ja ilmaisukyky liittyvät hyvin vahvasti siihen miten kukin osaa sanoittaa tapahtumia ja asettaa niitä kontekstiinsa. Kielellinen lahjakkuus on yksi älykkyyden osa-alue, jota todellakin voi harjoittaa lukemalla, opiskelemalla jne. Sanavalmiutta ei ole osata sanoa oikeaan aikaan omasta mielestään "no vittu joo".

Vierailija kirjoitti:

ghfghf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin et kertoo yleisesti sinkuista mutta keskittyi vaan siihen mammaan. Ihan tyhmä artikkeli.

En pääse lukemaan juttua, mutta on outoa väittää että nainen ei löytäisi Suomessa partneria. Ei muuta kuin profiili deittipalstalle, niin heti tulee satoja yhteydenottoja päivittäin toinen toistaan upeammilta uroksilta. Miehillä tilanne toki on tuo mitä otsikossa kerrotaan.

Kun se yhteydenotto ei ole vielä parisuhde. Niistä toinen toistaan upeammista uroksista kun pudottaa pois pelkän seksin vonkaajat, ei kovin montaa jää jäljelle ja nekin ovat jotain mielenterveyshäiriöisiä. 

Väärin. Vaan en eivät kelpaa naisille.

9/10 naisesta jolla on korkeakoulutus ei ikinä kelpaa ei korkeakoulutettu mies.

9/10 naisesta ei kelpaa mies joka tienaa naista vähemmän.

No minkä ihmeen takia pitäisi kelvata? Miksi tyytyä vähempään? Jos liikunnallinen mies saa vaatia liikunnalla status naista, niin miksi koulutettu ja hyvin ansaitseva nainen saa vaatia koulutettua hyvin ansaitsevaa miestä?

En jaksa lukea mistä olette keskustelleet, mutta kannattaa tarkasti miettiä, että kuinka tärkeää miehen koulutus ja ansaitseminen on. Näillä on kuitenkin erittäin vähän tekemistä niiden asioiden kanssa, jotka tekevät parisuhteesta onnellisen. 

Enemmän koulutuksella ja jopa tuloilla on väliä kuin toisen ulkonäöllä. Ulkonäkö sitä paitsi muuttuu kaikilla iän tai esim. raskauksien myötä. Tulotkin voivat tippua, mutta yhteiset arvot ja mielenkiinnon kohteet voivat kantaa pidemmälle ja auttaa selviämään vastoinkäymisistä. Koulutus periytyy yhä vahvemmin myös lapsille, eikä ole järkevää harkita sellaista kumppania, jonka käsitykset siitä eroavat liian rankasti omista.

Sinusta ilmeisesti onnelliseen parisuhteeseen riittää tarpeeksi nuori ja kaunis, timmi kroppa, johon voit aina halutessasi ejakuloida - ja säyseä ja kiltti luonne pitäisi naiselta myös löytyä, jotta leidi myötäilee halujasi eikä sano vahingossakaan sinulle vastaan.

Edelleen et ole onnistunut sanomaan mitään syytä miksi koulutus olisi tärkeää. Toisen pitäminen viehättävänä taas on mitä ilmeisimmin tärkeää hyvän parisuhteen kannalta, koska ne asiat, joita tehdään pelkästään parisuhteessa liittyvät hyvin vahvasti seksiin tai muuhun romanttiseen läheisyyteen. Tällaisia asioita haluaa tehdä vain itseään viehättävän henkilön kanssa. 

Koulutettujen perheiden lapset ovat toki todennäköisemmin koulutettuja, mutta sinähän sitä lastasi olet kasvattamassa, joten hän kyllä näkee myös sen puolen. Sehän on vain hyvä jos lapsi näkee millaista on koulutetun työ ja millaista on matalammin koulutetun työ. Silloin hän osaa itse paremmin sanoa mitä haluaa tehdä. Ei lapsi ole koskaan vanhempiensa kopio, vaan yksilö, jonka pitää antaa itse päättää mitä hän haluaa tehdä. 

Minulle koulutus on yksi tärkeimmistä kriteereistä. Olen itse hankkinut kaksi akateemista tutkintoa ja miehellä tulee olla ainakin yksi ollakseen mielenkiintoinen. Kouluttamattomien jutut vaan tuppaa olemaan aika tylsiä. Ja ei, ei kelpaa tutkinto kuin tutkinto. Olen itse valtiotieteilijä, insinööriä en ota muuta kuin väitelleenä.

Valtiotieteilijä? Tsiisus, sinun juttusi varmaan ovatkin tylsiä.

Kiitos. Nämä tällaiset kommentit nimenomaan vahvistavat ketjun sanoman: akateemisen naisen ei kannata tuhlata aikaansa amikseen. Tarjolla on vain halveksuntaa ja vttuilua.

No kyllä tällaista keskimääräistä dippainssiäkin on joskus huvittanut näiden "suoraan julkisen palvelukseen" koulutettavien maisterisnaisien jutut.

Mutta kyllä niitä kuunteli mukamas kiinnostuneena, vain yhden asian takia...

Vierailija kirjoitti:

Monesko juttu vuoden sisään Hesarissa, jossa käsitellään suomalaisten sinkkujen kohtaanto-ongelmaa? Yrittääkö HS syrjäyttää Väestöliiton? Ärsyttää, kun ennen hyvästä ja asiapitoisesta julkaisusta on tullut samanlainen ihmissuhdescheisseen keskittyvä tabloidi kuin jostain Iltalehdestä.

Älähän liioittele, kertoohan ne usein myös mistä "internet" räjähti, ihastui, raivostui jne. tai kenelle ne soittivat...

Vierailija kirjoitti:

fasfsaddfs kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Sanavalmius ja ilmaisukyky ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, niitä ei mistään luennoilta tai tenteistä saa. On se kumma kun ihmisillä menee ominaisuudet ja koulutukset aina sekaisin.

Kuule kun ei ole. Sanavalmius ja ilmaisukyky liittyvät hyvin vahvasti siihen miten kukin osaa sanoittaa tapahtumia ja asettaa niitä kontekstiinsa. Kielellinen lahjakkuus on yksi älykkyyden osa-alue, jota todellakin voi harjoittaa lukemalla, opiskelemalla jne. Sanavalmiutta ei ole osata sanoa oikeaan aikaan omasta mielestään "no vittu joo".

Ja tämä käsityksesi amiksista paljastaa vain sen kuinka tietämätön olet.

Sinä taidat tuntea aika vähän ihmisiä? Nykyään moni amiksen käynyt menee lukioon tai yliopistoon ja pärjää siellä ihan omilla lahjoillaan samoin kun muutkin. Jos on lahjakas kuvailemaan asioita ja kirjoittamaan niin se on ihan sama istuuko amiksessa, lukiossa vai yliopistossa. Edelleen sieltä lukiosta tulee se kymppi äidinkielestä vaikka lukioon menisi amiksen kautta. Sama juttu yliopistossa. Tosin yliopistossa nipotetaan kielioppivirheistä joka on sinänsä typerää. Asiasisällön pitäisi olla tärkeämpää kuin ulkoasun.

Mites kun luet kirjoja joita ihan kouluttamattomat ihmiset ovat kirjoittaneet ja se sitten tekee sinut älykkääksi? Etkö huomaa mitään ristiriitaa? Entä kun se amis lukee niitä samoja kirjoja kuin sinä, mutta mielestäsi ei kykene tulemaan yhtä älykkääksi kuin sinä?

Päteekö sama kuvataiteeseen? Tavis alkaa taiteilijaksi vs. amiksen käynyt kuvittaja vs. kuvataidekasvatuksen tohtori?

Usein taiteilijat ovat ja olivat köyhiä ja aliarvostettuja elinaikanaan ja arvostusta tulee/tuli vasta heidän kuoltuaan. Miten "korkea-arvoinen akateeminen" kostuu mitään jonkun köyhän ja kurjan hengen ja sielun tuotoksista? Entä miksi toinen köyhä ei ymmärtäisi toisen köyhän sanomaa paremmin kuin rikas?

Anton Tsehovin isoisä oli maaorja ja Aleksandr Puskinin isoisän isä oli adoptoitu afrikkalainen orja. Kyllähän se sinut älykkääksi tekee, mutta amiksen tyhmäksi kun heidän jälkeläistensä kirjoja lueskelet? Joku nuo orjatkin nai ja nyt sinä siellä hienostelet ja halveksut amiksia samalla kun hikipinkona pidät sivistyneen rimana orjien jälkeläisten kirjoittamia kirjoja... Ehkä saisit parhaat keskustelut pystyyn orjien kanssa? Eräältä järjestöltä on vapautettu muutama hiljattain..

Nai nyt ihmeessä joku orja tai amis niin pääset sinäkin hienoon sukuun. Lapsestanne voi vaikka tulla Suuri Taiteilija (jos itsestäsi on vain lukemaan eikä kirjoittamaan).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

fasfsaddfs kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Sanavalmius ja ilmaisukyky ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, niitä ei mistään luennoilta tai tenteistä saa. On se kumma kun ihmisillä menee ominaisuudet ja koulutukset aina sekaisin.

Kuule kun ei ole. Sanavalmius ja ilmaisukyky liittyvät hyvin vahvasti siihen miten kukin osaa sanoittaa tapahtumia ja asettaa niitä kontekstiinsa. Kielellinen lahjakkuus on yksi älykkyyden osa-alue, jota todellakin voi harjoittaa lukemalla, opiskelemalla jne. Sanavalmiutta ei ole osata sanoa oikeaan aikaan omasta mielestään "no vittu joo".

Ja tämä käsityksesi amiksista paljastaa vain sen kuinka tietämätön olet.

Sinä taidat tuntea aika vähän ihmisiä? Nykyään moni amiksen käynyt menee lukioon tai yliopistoon ja pärjää siellä ihan omilla lahjoillaan samoin kun muutkin. Jos on lahjakas kuvailemaan asioita ja kirjoittamaan niin se on ihan sama istuuko amiksessa, lukiossa vai yliopistossa. Edelleen sieltä lukiosta tulee se kymppi äidinkielestä vaikka lukioon menisi amiksen kautta. Sama juttu yliopistossa. Tosin yliopistossa nipotetaan kielioppivirheistä joka on sinänsä typerää. Asiasisällön pitäisi olla tärkeämpää kuin ulkoasun.

Mites kun luet kirjoja joita ihan kouluttamattomat ihmiset ovat kirjoittaneet ja se sitten tekee sinut älykkääksi? Etkö huomaa mitään ristiriitaa? Entä kun se amis lukee niitä samoja kirjoja kuin sinä, mutta mielestäsi ei kykene tulemaan yhtä älykkääksi kuin sinä?

Päteekö sama kuvataiteeseen? Tavis alkaa taiteilijaksi vs. amiksen käynyt kuvittaja vs. kuvataidekasvatuksen tohtori?

Usein taiteilijat ovat ja olivat köyhiä ja aliarvostettuja elinaikanaan ja arvostusta tulee/tuli vasta heidän kuoltuaan. Miten "korkea-arvoinen akateeminen" kostuu mitään jonkun köyhän ja kurjan hengen ja sielun tuotoksista? Entä miksi toinen köyhä ei ymmärtäisi toisen köyhän sanomaa paremmin kuin rikas?

Anton Tsehovin isoisä oli maaorja ja Aleksandr Puskinin isoisän isä oli adoptoitu afrikkalainen orja. Kyllähän se sinut älykkääksi tekee, mutta amiksen tyhmäksi kun heidän jälkeläistensä kirjoja lueskelet? Joku nuo orjatkin nai ja nyt sinä siellä hienostelet ja halveksut amiksia samalla kun hikipinkona pidät sivistyneen rimana orjien jälkeläisten kirjoittamia kirjoja... Ehkä saisit parhaat keskustelut pystyyn orjien kanssa? Eräältä järjestöltä on vapautettu muutama hiljattain..

Nai nyt ihmeessä joku orja tai amis niin pääset sinäkin hienoon sukuun. Lapsestanne voi vaikka tulla Suuri Taiteilija (jos itsestäsi on vain lukemaan eikä kirjoittamaan).

Yliopistossa opetetaan tieteellistä kirjoittamista, ei äidinkieltä. Onko sinulla mitään kontaktipintaa akateemisiin?

Vierailija kirjoitti:

Mutta ehkä tämä onkin yksi korkeasti koulutettujen parisuhteisiin liittyvä asia: käydään pitkiä ja filosofisiakin keskusteluja mm. siitä, mikä on uskottomuutta, miksi se toista loukkaisi jos esimerkiksi harrastaisi seksiä jonkun kolmannen osapuolen kanssa, miten parisuhde eroaa muista ihmissuhteista, mitä erityistä jää jäljelle jos seksi muiden kanssa sallitaan jne. Itselleni tämä on ensimmäinen parisuhde, jossa keskustellaan todella syvällisesti ja käytetään apuna parisuhdekirjallisuutta, -kursseja ja -tehtäviä.

Et voi olla tosissasi.. Suurin osa ihmisistä keskustelee noista asioista ja itsehoito-oppaat, kurssit ja internetissä vapaasti saatavilla olevat testit ja materiaalit ovat pop. Ehkä suurimmalla osalla ei ole tarvetta tarkastella ko. asioita filosofisten teorioiden pohjalta vaan ihan omasta ja kumppanin omasta näkökulmasta. Sinulle vasta ensimmäinen? :D Sen kyllä huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

fasfsaddfs kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Sanavalmius ja ilmaisukyky ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, niitä ei mistään luennoilta tai tenteistä saa. On se kumma kun ihmisillä menee ominaisuudet ja koulutukset aina sekaisin.

Kuule kun ei ole. Sanavalmius ja ilmaisukyky liittyvät hyvin vahvasti siihen miten kukin osaa sanoittaa tapahtumia ja asettaa niitä kontekstiinsa. Kielellinen lahjakkuus on yksi älykkyyden osa-alue, jota todellakin voi harjoittaa lukemalla, opiskelemalla jne. Sanavalmiutta ei ole osata sanoa oikeaan aikaan omasta mielestään "no vittu joo".

Ja tämä käsityksesi amiksista paljastaa vain sen kuinka tietämätön olet.

Sinä taidat tuntea aika vähän ihmisiä? Nykyään moni amiksen käynyt menee lukioon tai yliopistoon ja pärjää siellä ihan omilla lahjoillaan samoin kun muutkin. Jos on lahjakas kuvailemaan asioita ja kirjoittamaan niin se on ihan sama istuuko amiksessa, lukiossa vai yliopistossa. Edelleen sieltä lukiosta tulee se kymppi äidinkielestä vaikka lukioon menisi amiksen kautta. Sama juttu yliopistossa. Tosin yliopistossa nipotetaan kielioppivirheistä joka on sinänsä typerää. Asiasisällön pitäisi olla tärkeämpää kuin ulkoasun.

Mites kun luet kirjoja joita ihan kouluttamattomat ihmiset ovat kirjoittaneet ja se sitten tekee sinut älykkääksi? Etkö huomaa mitään ristiriitaa? Entä kun se amis lukee niitä samoja kirjoja kuin sinä, mutta mielestäsi ei kykene tulemaan yhtä älykkääksi kuin sinä?

Päteekö sama kuvataiteeseen? Tavis alkaa taiteilijaksi vs. amiksen käynyt kuvittaja vs. kuvataidekasvatuksen tohtori?

Usein taiteilijat ovat ja olivat köyhiä ja aliarvostettuja elinaikanaan ja arvostusta tulee/tuli vasta heidän kuoltuaan. Miten "korkea-arvoinen akateeminen" kostuu mitään jonkun köyhän ja kurjan hengen ja sielun tuotoksista? Entä miksi toinen köyhä ei ymmärtäisi toisen köyhän sanomaa paremmin kuin rikas?

Anton Tsehovin isoisä oli maaorja ja Aleksandr Puskinin isoisän isä oli adoptoitu afrikkalainen orja. Kyllähän se sinut älykkääksi tekee, mutta amiksen tyhmäksi kun heidän jälkeläistensä kirjoja lueskelet? Joku nuo orjatkin nai ja nyt sinä siellä hienostelet ja halveksut amiksia samalla kun hikipinkona pidät sivistyneen rimana orjien jälkeläisten kirjoittamia kirjoja... Ehkä saisit parhaat keskustelut pystyyn orjien kanssa? Eräältä järjestöltä on vapautettu muutama hiljattain..

Nai nyt ihmeessä joku orja tai amis niin pääset sinäkin hienoon sukuun. Lapsestanne voi vaikka tulla Suuri Taiteilija (jos itsestäsi on vain lukemaan eikä kirjoittamaan).

Yliopistossa opetetaan tieteellistä kirjoittamista, ei äidinkieltä. Onko sinulla mitään kontaktipintaa akateemisiin?

Edellisen kirjoittajan vuodatuksesta kyllä käy hyvin ilmi se seikka, että joka kerta kun ihminen puhuu tai tässä tapauksessa näppäilee nettiin, paljastaa hän itsestään enemmän kuin taitaa ymmärtää.

Itse toivon/ vaadin kumppanilta samoja arvoja ja elämäntapoja kuin itselläni. Olen paljon treenaava 35v. Kroppa kunnossa ja elän terveellisesti, en polta tms. Todella vaikea oli löytää tällainen samanlainen mies, kaikkinikäisrni ovat jo aika huonossa kunnossa jos katselee muualta kuin salilta. Onneksi löysin siltä kihlattuni.

Jos miehelle ei toimi Suomi24 tms. niin miksi ei kokeile jotain muuta, vaikka Heila Matchmaking-palvelua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

fasfsaddfs kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Sanavalmius ja ilmaisukyky ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, niitä ei mistään luennoilta tai tenteistä saa. On se kumma kun ihmisillä menee ominaisuudet ja koulutukset aina sekaisin.

Kuule kun ei ole. Sanavalmius ja ilmaisukyky liittyvät hyvin vahvasti siihen miten kukin osaa sanoittaa tapahtumia ja asettaa niitä kontekstiinsa. Kielellinen lahjakkuus on yksi älykkyyden osa-alue, jota todellakin voi harjoittaa lukemalla, opiskelemalla jne. Sanavalmiutta ei ole osata sanoa oikeaan aikaan omasta mielestään "no vittu joo".

Ja tämä käsityksesi amiksista paljastaa vain sen kuinka tietämätön olet.

Sinä taidat tuntea aika vähän ihmisiä? Nykyään moni amiksen käynyt menee lukioon tai yliopistoon ja pärjää siellä ihan omilla lahjoillaan samoin kun muutkin. Jos on lahjakas kuvailemaan asioita ja kirjoittamaan niin se on ihan sama istuuko amiksessa, lukiossa vai yliopistossa. Edelleen sieltä lukiosta tulee se kymppi äidinkielestä vaikka lukioon menisi amiksen kautta. Sama juttu yliopistossa. Tosin yliopistossa nipotetaan kielioppivirheistä joka on sinänsä typerää. Asiasisällön pitäisi olla tärkeämpää kuin ulkoasun.

Mites kun luet kirjoja joita ihan kouluttamattomat ihmiset ovat kirjoittaneet ja se sitten tekee sinut älykkääksi? Etkö huomaa mitään ristiriitaa? Entä kun se amis lukee niitä samoja kirjoja kuin sinä, mutta mielestäsi ei kykene tulemaan yhtä älykkääksi kuin sinä?

Päteekö sama kuvataiteeseen? Tavis alkaa taiteilijaksi vs. amiksen käynyt kuvittaja vs. kuvataidekasvatuksen tohtori?

Usein taiteilijat ovat ja olivat köyhiä ja aliarvostettuja elinaikanaan ja arvostusta tulee/tuli vasta heidän kuoltuaan. Miten "korkea-arvoinen akateeminen" kostuu mitään jonkun köyhän ja kurjan hengen ja sielun tuotoksista? Entä miksi toinen köyhä ei ymmärtäisi toisen köyhän sanomaa paremmin kuin rikas?

Anton Tsehovin isoisä oli maaorja ja Aleksandr Puskinin isoisän isä oli adoptoitu afrikkalainen orja. Kyllähän se sinut älykkääksi tekee, mutta amiksen tyhmäksi kun heidän jälkeläistensä kirjoja lueskelet? Joku nuo orjatkin nai ja nyt sinä siellä hienostelet ja halveksut amiksia samalla kun hikipinkona pidät sivistyneen rimana orjien jälkeläisten kirjoittamia kirjoja... Ehkä saisit parhaat keskustelut pystyyn orjien kanssa? Eräältä järjestöltä on vapautettu muutama hiljattain..

Nai nyt ihmeessä joku orja tai amis niin pääset sinäkin hienoon sukuun. Lapsestanne voi vaikka tulla Suuri Taiteilija (jos itsestäsi on vain lukemaan eikä kirjoittamaan).

Oliko tämän tarkoitus todistaa, miten fiksuja kouluttamattomat ovat? Mahtoiko ihan onnistua!