Gallup: onko mielestäsi oikein, että Suomesta hävisi 100.000 teollista työpaikkaa Kiinaan 10 vuodessa ?

Vierailija kirjoitti:

Kiittäkää ay-liikettä. Työn hinta on pilvissä, tähän päälle lakkoilu, saikuttelu ja pitkät etäisyydet.

Ehdotatko, että otetaan mallia Kiinasta ja lasketaan työn hinta ja työolot vielä sitäkin alemmas, jotta voitetaan kilpailussa?

Vierailija kirjoitti:

Yritä nyt ymmärtää, että kyse ei ole mistään ”vapaakaupasta”. Semminkin kun tässä maailmassa todellisuudessa mikään talous ei ole kehittynyt suhteellisen edun periaatteella tai vapaakaupalla. Joka ikinen kehittynyt teollisuusmaa ja talous on kehittynyt alunperin suojelemalla omaa tuotantoaan. Ne, jotka eivät ole siihen pystyneet ovat nykyään ns. kehitysmaita.

Jos Yhdysvalloissa olisi aikoinaan itsenäistymisen jälkeen tyydytty ”omaan peliin” niin siellä tuotettaisiin vieläkin pelkkiä turkiksia ja puutavaraa. Amerikkalainen tekstiiliteollisuus ei olisi ikinä pystynyt kilpailemaan vapailla markkinoilla englantilaisten kanssa (kuten englantilaiset eivät olisi pystyneet kilpailemaan intialaisten kanssa).

TTIP-, NAFTA-, TTP- ym. sopimusten yhteydessä pitää lakata puhumasta vapaakaupasta. Se ei ole mitään vapaakauppaa, että kaikki päätösvalta luovutetaan yksityisomisteisille tyranneille ja duunari penkokoot vaikka roskiksia.

Vaikuttaa siltä, ettet tiedä taloustieteestä tuon taivaallista. Etkä myöskään historiasta. Olisit kuunnellut yläkoulun historian tunnilla.

Jos maailma toimii kuvaamallasi logiikalla, miten selität sen, että Mao Zetungin sulkeutunut Kiina oli köyhä ja kärsi nälänhädästä, kun taas nykyajan kaupalle avoimessa kiinassa on vallalla talouskasvu ja yleinen vaurastuminen? 

Yhdysvaltojen itsenäistymissodasssa oli nimen omaan kyse oikeudesta käydä vapaakauppa. Englanti rajoitti Amerikan siirtokuntien käymää kauppaa ja tämä muodosti rasitteen niiden taloudelle. Juuri tästä syystä siirtokuntalaiset ryhtyivät kapinaan.

Myös Saksan yhdistymissodassa oli kyse vapaakaupasta. Ruhtinaskunnat ylläpitivät tullimuureja, jotka haittasivat taloudellista toimintaa maan sisällä. Kun Saksa yhdistyi (ensimmäisen kerran), tullimuurit poistuivat ja mahdollistivat Saksan nousun teollisuusmahtien joukkoon.

Maailma toimii täysin päinvastoin kuin esitit. Rikkaat teollisuusmaat ovat rikkaita, koska ovat aina saaneet vapaasti käydä mieleistään ulkomaankauppaa kenenkään estämättä. Köyhät kehitysmaat sen sijaan eivät ole päässeet mukaan vapaakaupan hyötyihin, sillä siirtomaaisännät ovat estäneet sen. Vapaakauppa on siis nykyisten teollisuusmaiden vaurauden perusta ei suinkaan protektionismi.

Jos jokin tuotannon ala ei pärjää vapailla markkinoilla, merkitsee se sitä, että kyseinen ala käyttää resursseja tehottomasti. Resurssien tehoton käyttö on vahingollista, sillä taloudellisessa toiminnassa pyritään mahdollisimman suureen hyötyyn mahdollisimman vähäisistä resurseista. Tehottoman tuontannon alan on syytäkin kuolla, sillä silloin vapautuneet tuotantotekijät voidaan käyttää tehokkaammin. Miksi pitäisi haaskata työvoimaa ja luonnonvaroja johonkin kannattamattomaan? Mitä tehokkaammin talous toimii, sen vauraampi on maa ja talous toimii sitä tehokkaammin, mitä vähemmän ylläpidetään tehotonta toimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritä nyt ymmärtää, että kyse ei ole mistään ”vapaakaupasta”. Semminkin kun tässä maailmassa todellisuudessa mikään talous ei ole kehittynyt suhteellisen edun periaatteella tai vapaakaupalla. Joka ikinen kehittynyt teollisuusmaa ja talous on kehittynyt alunperin suojelemalla omaa tuotantoaan. Ne, jotka eivät ole siihen pystyneet ovat nykyään ns. kehitysmaita.

Jos Yhdysvalloissa olisi aikoinaan itsenäistymisen jälkeen tyydytty ”omaan peliin” niin siellä tuotettaisiin vieläkin pelkkiä turkiksia ja puutavaraa. Amerikkalainen tekstiiliteollisuus ei olisi ikinä pystynyt kilpailemaan vapailla markkinoilla englantilaisten kanssa (kuten englantilaiset eivät olisi pystyneet kilpailemaan intialaisten kanssa).

TTIP-, NAFTA-, TTP- ym. sopimusten yhteydessä pitää lakata puhumasta vapaakaupasta. Se ei ole mitään vapaakauppaa, että kaikki päätösvalta luovutetaan yksityisomisteisille tyranneille ja duunari penkokoot vaikka roskiksia.

Vaikuttaa siltä, ettet tiedä taloustieteestä tuon taivaallista. Etkä myöskään historiasta. Olisit kuunnellut yläkoulun historian tunnilla.

Jos maailma toimii kuvaamallasi logiikalla, miten selität sen, että Mao Zetungin sulkeutunut Kiina oli köyhä ja kärsi nälänhädästä, kun taas nykyajan kaupalle avoimessa kiinassa on vallalla talouskasvu ja yleinen vaurastuminen? 

Yhdysvaltojen itsenäistymissodasssa oli nimen omaan kyse oikeudesta käydä vapaakauppa. Englanti rajoitti Amerikan siirtokuntien käymää kauppaa ja tämä muodosti rasitteen niiden taloudelle. Juuri tästä syystä siirtokuntalaiset ryhtyivät kapinaan.

Myös Saksan yhdistymissodassa oli kyse vapaakaupasta. Ruhtinaskunnat ylläpitivät tullimuureja, jotka haittasivat taloudellista toimintaa maan sisällä. Kun Saksa yhdistyi (ensimmäisen kerran), tullimuurit poistuivat ja mahdollistivat Saksan nousun teollisuusmahtien joukkoon.

Maailma toimii täysin päinvastoin kuin esitit. Rikkaat teollisuusmaat ovat rikkaita, koska ovat aina saaneet vapaasti käydä mieleistään ulkomaankauppaa kenenkään estämättä. Köyhät kehitysmaat sen sijaan eivät ole päässeet mukaan vapaakaupan hyötyihin, sillä siirtomaaisännät ovat estäneet sen. Vapaakauppa on siis nykyisten teollisuusmaiden vaurauden perusta ei suinkaan protektionismi.

Jos jokin tuotannon ala ei pärjää vapailla markkinoilla, merkitsee se sitä, että kyseinen ala käyttää resursseja tehottomasti. Resurssien tehoton käyttö on vahingollista, sillä taloudellisessa toiminnassa pyritään mahdollisimman suureen hyötyyn mahdollisimman vähäisistä resurseista. Tehottoman tuontannon alan on syytäkin kuolla, sillä silloin vapautuneet tuotantotekijät voidaan käyttää tehokkaammin. Miksi pitäisi haaskata työvoimaa ja luonnonvaroja johonkin kannattamattomaan? Mitä tehokkaammin talous toimii, sen vauraampi on maa ja talous toimii sitä tehokkaammin, mitä vähemmän ylläpidetään tehotonta toimintaa.

Lapsekasta uusliberalistista propagandaa. Et varmaan ymmärrä että globalisaatio on vain paluuta tuohon 1800-luvun faisez-laire kapitalismiin. Tuolloin amerikkalaiset eivät antaneet englantilaisten tuhota omaa teollisuuttaan halpatuonnilla. Kiina olisi noussut sisämarkkinoidensakin turvin.  Aivan samoin kuin länsimaiden Venäjän vastaiset pakotteet joilla ne ampuvat itseään vain jalkaan. Venäjällä on suurimmat luonnonvarat ja myös suuret kotimarkkinat joilla alkaa näkyä selviä piristymisen merkkejä. Osaamista tuossa maassa riittää niin voi olla että Saksalainen teknologiateollisuuskin saa unohtaa nuo markkinat tulevaisuudessa. Venäjä on tietysti poikkeustapaus valtavien resurssiensa suhteen mutta sen kehitys ei ole kiinni siitä mitä länsimaat tekevät.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa opiskella vapaakaupan teoria ennen kuin postaa siitä mitään internettiin. Lyhyesti se on seuraava:

1. Taloudessa aina vallitsee resurssipula.

2. Mahdollisimman vähästä pyritään saamaan mahdollisimman paljon.

3. Tämä onnistuu, kun tuontanto keskitetään sinne, missä se toteutetaan kaikkein tehokkaiten ja valmiit tuotteet kärrätään sinne, missä niitä tarvitaan. (Olettaen, että kärräys vie vähemmän resursseja kuin tuotannon siirron tuoma hyöty.)

Siispä globaalisaatio ja vapaakauppa säästävät ympäristöä, sillä ne tehostavat luonnonvarojen käyttöä. Esim. appelsiinien viljely on tropiikissa tehokkaampaa kuin Lapissa. Vapaakaupasta hyötyvät sellaisetkin maat, jolla on heikko kilpailukyky (ks. David Ricardon suhteellisen edun periaate).

Yleinen harhaluulo on, että ostamalla kalliin kotimaisen tuotteen halvan ulkomaalaisen sijaan luo vaurautta kotimaahansa. Vaikutus on oikeasti päinvastainen. Hinta kuvaa yleensä melko hyvin tuotteen valmistamiseen kulutettujen resurssien määrää.* Ostamalla kalliin tuotteen halvan sijaan kuluttaja ohjaa tuotantoa tehottomampaan suuntaan. Tässä tapauksessa nimenomaan kotimaansa teollisuustuotantoa. Koska kussakin maassa on resursseja vain rajallisesti, kalliin tuotteen valmistamiseksi käytetyt resurssit ovat poissa jostain tehokkaammin lisäarvoa tuottavasti toiminnasta. Vähemmän lisäarvoa=vähemmän vaurautta.

Ostamalla halvan ulkomaisen tuotteen kotimaan resurssit jäävät tehokkaaseen käyttöön ja kuluttaja saa vastaavan tuotteen. Vauraus siis lisääntyy. Kansantalouteen pätevät samat säännöt kuin kotitalouteen. Perunoiden viljely ja vaatteiden valmistus kotona ei kannata, jos käyttämällä saman työmäärän palkkatyöhön saa samat asiat ja rahaa jää vielä ylikin. Vastaavasti kansantalouden mittakaavassa ei kannata valmistaa kotimaassa niitä tuotteita, jotka voi ostaa halvalla ulkomailta oman teollisuustuotannon tuottamilla tuloilla.

*Verotus vääristää tätä hieman. Viinaralli ei luo tehokkuutta.

Kai tajuat että tuolla menolla KAIKKI työpaikat on Kiinassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipas taas töräys sitä ihtiään!

- Teollisuustyöpaikat eivät ole mitään pyhää

- Teollisuustyöpaikat ovat tylsää rutiinipuurtamista

- Teollisuustyöpaikat häviää muutenkin, erityisesti automaatiolle

- Jo 70-luvulla palvelualan työ oli suurin työpaikkasektori

- Aikanaan lähes 100 % talikoi paskaa pelloille, ihan hyvä ettei enää

- Lapsityö on joku 0,001 % ongelma, mutta kaikki asioiden paisuttaminenhan käy, eiks jee

- Niitä kiinalaisia tuotteita ei oikein voi nykymaailmassa välttää. Ihan hyviä ovat. Muistan vielä ajat, kun japanilaiset tuotteet oli sinunkaltaistesi mielestä täysin huonoja, sitten hongkongilaiset. Nyt on Kiina vuorossa.

Umm... näytä minulle maa joka kukoistaa toistensa paitoja pesemällä? 

Mistä se raha silloin tulee kansantalouteen jos kaikki vain pesevät toistensa paitoja? 

Miksi kaikki merkittävät maat pitävät kynsin hampain kiinni teollisuudestaan jos sillä ei tee mitään? 

Kannattaisi ottaa ihan itse selvää, mistä se raha tulee. Vastaus voi yllättää.

Vuonna 2014 Suomen bruttokansantuote jakaantui toimialoittain seuraavasti:

alkutuotanto 2,8 %

jalostus 26,5 %

palvelut 70,6 %.

Ja tämä on todellisuus aika kaikkialla maailmassa.

Juuri siksi Suomi voikin huonosti. Noi palvelut rahoitetaan ulkomaan viennillä ja velalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa opiskella vapaakaupan teoria ennen kuin postaa siitä mitään internettiin. Lyhyesti se on seuraava:

1. Taloudessa aina vallitsee resurssipula.

2. Mahdollisimman vähästä pyritään saamaan mahdollisimman paljon.

3. Tämä onnistuu, kun tuontanto keskitetään sinne, missä se toteutetaan kaikkein tehokkaiten ja valmiit tuotteet kärrätään sinne, missä niitä tarvitaan. (Olettaen, että kärräys vie vähemmän resursseja kuin tuotannon siirron tuoma hyöty.)

Siispä globaalisaatio ja vapaakauppa säästävät ympäristöä, sillä ne tehostavat luonnonvarojen käyttöä. Esim. appelsiinien viljely on tropiikissa tehokkaampaa kuin Lapissa. Vapaakaupasta hyötyvät sellaisetkin maat, jolla on heikko kilpailukyky (ks. David Ricardon suhteellisen edun periaate).

Yleinen harhaluulo on, että ostamalla kalliin kotimaisen tuotteen halvan ulkomaalaisen sijaan luo vaurautta kotimaahansa. Vaikutus on oikeasti päinvastainen. Hinta kuvaa yleensä melko hyvin tuotteen valmistamiseen kulutettujen resurssien määrää.* Ostamalla kalliin tuotteen halvan sijaan kuluttaja ohjaa tuotantoa tehottomampaan suuntaan. Tässä tapauksessa nimenomaan kotimaansa teollisuustuotantoa. Koska kussakin maassa on resursseja vain rajallisesti, kalliin tuotteen valmistamiseksi käytetyt resurssit ovat poissa jostain tehokkaammin lisäarvoa tuottavasti toiminnasta. Vähemmän lisäarvoa=vähemmän vaurautta.

Ostamalla halvan ulkomaisen tuotteen kotimaan resurssit jäävät tehokkaaseen käyttöön ja kuluttaja saa vastaavan tuotteen. Vauraus siis lisääntyy. Kansantalouteen pätevät samat säännöt kuin kotitalouteen. Perunoiden viljely ja vaatteiden valmistus kotona ei kannata, jos käyttämällä saman työmäärän palkkatyöhön saa samat asiat ja rahaa jää vielä ylikin. Vastaavasti kansantalouden mittakaavassa ei kannata valmistaa kotimaassa niitä tuotteita, jotka voi ostaa halvalla ulkomailta oman teollisuustuotannon tuottamilla tuloilla.

*Verotus vääristää tätä hieman. Viinaralli ei luo tehokkuutta.

Kai tajuat että tuolla menolla KAIKKI työpaikat on Kiinassa?

Se on kilpajuoksu pohjalle missä länsimaiden elintaso vaipuu kehitysmaiden tasolle. Vain koska kapitalistien pitää saada tehdä mitä haluaa. On länsimaalaisista tullut orjia ja alamaisia kuten joskus itsevaltiuden aikana? No se aika loppuu samalla tavalla kun aateli jonka omaisuus on konfiskoitu  kuljetetaan mestauslavalle ja tämän aatelin tuokseen luomat rakenteet puretaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritä nyt ymmärtää, että kyse ei ole mistään ”vapaakaupasta”. Semminkin kun tässä maailmassa todellisuudessa mikään talous ei ole kehittynyt suhteellisen edun periaatteella tai vapaakaupalla. Joka ikinen kehittynyt teollisuusmaa ja talous on kehittynyt alunperin suojelemalla omaa tuotantoaan. Ne, jotka eivät ole siihen pystyneet ovat nykyään ns. kehitysmaita.

Jos Yhdysvalloissa olisi aikoinaan itsenäistymisen jälkeen tyydytty ”omaan peliin” niin siellä tuotettaisiin vieläkin pelkkiä turkiksia ja puutavaraa. Amerikkalainen tekstiiliteollisuus ei olisi ikinä pystynyt kilpailemaan vapailla markkinoilla englantilaisten kanssa (kuten englantilaiset eivät olisi pystyneet kilpailemaan intialaisten kanssa).

TTIP-, NAFTA-, TTP- ym. sopimusten yhteydessä pitää lakata puhumasta vapaakaupasta. Se ei ole mitään vapaakauppaa, että kaikki päätösvalta luovutetaan yksityisomisteisille tyranneille ja duunari penkokoot vaikka roskiksia.

Vaikuttaa siltä, ettet tiedä taloustieteestä tuon taivaallista. Etkä myöskään historiasta. Olisit kuunnellut yläkoulun historian tunnilla.

Jos maailma toimii kuvaamallasi logiikalla, miten selität sen, että Mao Zetungin sulkeutunut Kiina oli köyhä ja kärsi nälänhädästä, kun taas nykyajan kaupalle avoimessa kiinassa on vallalla talouskasvu ja yleinen vaurastuminen? 

Yhdysvaltojen itsenäistymissodasssa oli nimen omaan kyse oikeudesta käydä vapaakauppa. Englanti rajoitti Amerikan siirtokuntien käymää kauppaa ja tämä muodosti rasitteen niiden taloudelle. Juuri tästä syystä siirtokuntalaiset ryhtyivät kapinaan.

Myös Saksan yhdistymissodassa oli kyse vapaakaupasta. Ruhtinaskunnat ylläpitivät tullimuureja, jotka haittasivat taloudellista toimintaa maan sisällä. Kun Saksa yhdistyi (ensimmäisen kerran), tullimuurit poistuivat ja mahdollistivat Saksan nousun teollisuusmahtien joukkoon.

Maailma toimii täysin päinvastoin kuin esitit. Rikkaat teollisuusmaat ovat rikkaita, koska ovat aina saaneet vapaasti käydä mieleistään ulkomaankauppaa kenenkään estämättä. Köyhät kehitysmaat sen sijaan eivät ole päässeet mukaan vapaakaupan hyötyihin, sillä siirtomaaisännät ovat estäneet sen. Vapaakauppa on siis nykyisten teollisuusmaiden vaurauden perusta ei suinkaan protektionismi.

Jos jokin tuotannon ala ei pärjää vapailla markkinoilla, merkitsee se sitä, että kyseinen ala käyttää resursseja tehottomasti. Resurssien tehoton käyttö on vahingollista, sillä taloudellisessa toiminnassa pyritään mahdollisimman suureen hyötyyn mahdollisimman vähäisistä resurseista. Tehottoman tuontannon alan on syytäkin kuolla, sillä silloin vapautuneet tuotantotekijät voidaan käyttää tehokkaammin. Miksi pitäisi haaskata työvoimaa ja luonnonvaroja johonkin kannattamattomaan? Mitä tehokkaammin talous toimii, sen vauraampi on maa ja talous toimii sitä tehokkaammin, mitä vähemmän ylläpidetään tehotonta toimintaa.

Vetelit ihan hatusta historianoppituntisi. Ilmeisesti historianluvut jäivät sinne oppikoulun tasolle. Ei Maon kiinan köyhyyttä voi selittää protektionismilla. Maa oli ollut vuosikymmeniä sodassa ja sitä ennen sisäisen heikkouden tilassa, jota mm. Britannia käytti hyväksi. Tästä voisin jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta kyllä oli löyhää puhetta sinun tulkintasi. Koko tarina perustui väitelauseisiin, joita perusteltiin toisilla väitelauseilla. Varsinaisia perusteltuja syitä et esittänyt yhtäkään.

Voimme tietysti arvella, että kaupankäynti luo vaurautta. Mutta tähänkään en usko suoraviivaisesti, että näin aina tapahtuu, jos tarkoitetaan sitä, että kaikki osapuolet hyötyisivät tästä kaupasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritä nyt ymmärtää, että kyse ei ole mistään ”vapaakaupasta”. Semminkin kun tässä maailmassa todellisuudessa mikään talous ei ole kehittynyt suhteellisen edun periaatteella tai vapaakaupalla. Joka ikinen kehittynyt teollisuusmaa ja talous on kehittynyt alunperin suojelemalla omaa tuotantoaan. Ne, jotka eivät ole siihen pystyneet ovat nykyään ns. kehitysmaita.

Jos Yhdysvalloissa olisi aikoinaan itsenäistymisen jälkeen tyydytty ”omaan peliin” niin siellä tuotettaisiin vieläkin pelkkiä turkiksia ja puutavaraa. Amerikkalainen tekstiiliteollisuus ei olisi ikinä pystynyt kilpailemaan vapailla markkinoilla englantilaisten kanssa (kuten englantilaiset eivät olisi pystyneet kilpailemaan intialaisten kanssa).

TTIP-, NAFTA-, TTP- ym. sopimusten yhteydessä pitää lakata puhumasta vapaakaupasta. Se ei ole mitään vapaakauppaa, että kaikki päätösvalta luovutetaan yksityisomisteisille tyranneille ja duunari penkokoot vaikka roskiksia.

Vaikuttaa siltä, ettet tiedä taloustieteestä tuon taivaallista. Etkä myöskään historiasta. Olisit kuunnellut yläkoulun historian tunnilla.

Jos maailma toimii kuvaamallasi logiikalla, miten selität sen, että Mao Zetungin sulkeutunut Kiina oli köyhä ja kärsi nälänhädästä, kun taas nykyajan kaupalle avoimessa kiinassa on vallalla talouskasvu ja yleinen vaurastuminen? 

Yhdysvaltojen itsenäistymissodasssa oli nimen omaan kyse oikeudesta käydä vapaakauppa. Englanti rajoitti Amerikan siirtokuntien käymää kauppaa ja tämä muodosti rasitteen niiden taloudelle. Juuri tästä syystä siirtokuntalaiset ryhtyivät kapinaan.

Myös Saksan yhdistymissodassa oli kyse vapaakaupasta. Ruhtinaskunnat ylläpitivät tullimuureja, jotka haittasivat taloudellista toimintaa maan sisällä. Kun Saksa yhdistyi (ensimmäisen kerran), tullimuurit poistuivat ja mahdollistivat Saksan nousun teollisuusmahtien joukkoon.

Maailma toimii täysin päinvastoin kuin esitit. Rikkaat teollisuusmaat ovat rikkaita, koska ovat aina saaneet vapaasti käydä mieleistään ulkomaankauppaa kenenkään estämättä. Köyhät kehitysmaat sen sijaan eivät ole päässeet mukaan vapaakaupan hyötyihin, sillä siirtomaaisännät ovat estäneet sen. Vapaakauppa on siis nykyisten teollisuusmaiden vaurauden perusta ei suinkaan protektionismi.

Jos jokin tuotannon ala ei pärjää vapailla markkinoilla, merkitsee se sitä, että kyseinen ala käyttää resursseja tehottomasti. Resurssien tehoton käyttö on vahingollista, sillä taloudellisessa toiminnassa pyritään mahdollisimman suureen hyötyyn mahdollisimman vähäisistä resurseista. Tehottoman tuontannon alan on syytäkin kuolla, sillä silloin vapautuneet tuotantotekijät voidaan käyttää tehokkaammin. Miksi pitäisi haaskata työvoimaa ja luonnonvaroja johonkin kannattamattomaan? Mitä tehokkaammin talous toimii, sen vauraampi on maa ja talous toimii sitä tehokkaammin, mitä vähemmän ylläpidetään tehotonta toimintaa.

Kiina on länsimaiden verivihollinen. 

Neuvostoliitossa länsimaat oli viisaita ja yritti kaikin keinoin padota Neuvostoliiton valtaa. 

Mutta nyt länsimaat rikastuttavat kilpaa Kiinaa joka on tuhat kertaa vaarallisempi vihollinen kuin Neuvostoliitto.

Menkää sinne Kiinaan jos niitä teollisuuden työpaikkoja haikailette. Suomalaisille vetelyksille tuskin sieltä töitä löytyisi koska kilpailu on kovaa 0,50 € tuntipalkoillakin.

Mitä välii, kunhan paska-Sipilä ja kaverit rikastuu.

Oltaisin tarvittu sekä teollisuustyöpaikkoja että vahvaa perheviljelmätyyppistä maataloutta. Omavaraisuus ennenkaikkea. Ollaan ehkä hyvinvointivaltio mutta kuitenkin on menty riskillä siihen katkeaako köysi. Ei taida enää olla paluuta.

Vierailija kirjoitti:

Vetelit ihan hatusta historianoppituntisi. Ilmeisesti historianluvut jäivät sinne oppikoulun tasolle. Ei Maon kiinan köyhyyttä voi selittää protektionismilla. Maa oli ollut vuosikymmeniä sodassa ja sitä ennen sisäisen heikkouden tilassa, jota mm. Britannia käytti hyväksi. Tästä voisin jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta kyllä oli löyhää puhetta sinun tulkintasi. Koko tarina perustui väitelauseisiin, joita perusteltiin toisilla väitelauseilla. Varsinaisia perusteltuja syitä et esittänyt yhtäkään.

Voimme tietysti arvella, että kaupankäynti luo vaurautta. Mutta tähänkään en usko suoraviivaisesti, että näin aina tapahtuu, jos tarkoitetaan sitä, että kaikki osapuolet hyötyisivät tästä kaupasta.

Tarinani perustui yleiseen totuuteen, jonka pystyy havaitsemaan kuka tahansa, jonka ajattelua vihervasemmistopropaganda ei ole sumentanut. Esitin todellisuudesta esimerkkejä, joita et pysynyt perustellusti kumoamaan. Osoitin, että todellisuus on ristiriidassa ideologiaan pohjautuvan maailmankuvasi kanssa. Mikäli aikaisempi ei vakuuttanut vapaakaupan hyödyistä, ehkä seuraava päättely vakuuttaa: 

Kaupankäynti ei SUORAAN luo vaurautta. Varaus on tulosta tuottavasta työstä. Kaupankäynti kuitenkin "lisää" tuottavaa työtä tehostamalla sitä. Kaupankäynti mahdollistaa sen, että kauppaa käyvän tahon ei tarvitse tuottaa kaikkea tarvitsemaansa itse, vaan hän voi keskittyä tuottamaan sitä asiaa, mihin parhaiten pystyy. Kaupankäynnissä hän vaihtaa tuotantonsa tulokset niihin asioihin, joita tarvitsee. Kaupankäynti mahdollistaa siis työnjaon kaupan osapuolten välillä. Kaupankäynnin seurauksena kauppaa käyvät tahot pystyvät keskittymään siihen tuotannon alaan, jonka parhaiten osaavat. Tällöin työteho nousee ja sen seurauksena varallisuus lisääntyy.

Ethän sinäkään tuota itse kaikkea tarvitsemaasi ruo'asta vaatteisiin ja autoihin, vaan keskityt (toivottavasti) palkkatyöhön, josta saamallasi palkalla ostat puolestaan muiden ihmisten työn tuloksia. Sama pätee kansantalouden  mittakaavassa. Miksi kansakunnan tulisi tuottaa kaikki itse, kun helpompaa on keskittyä tuotannonaloihin, jotka maassa osataan ja ostaa vientituloilla ulkomailta niiden tuotannonalojen hyödykkeet, joiden tuotanto kotimaassa on vaikeaa. Tämä onnistuu kaupankäynnillä. Mitä vapaampaa kauppa, sen paremmin voi kukin kansa keskittyä ydinosaamiseensa ja vaurastua.

Kaupankäynti hyödyttää aina molempia osapuolia. Jos näin ei olisi toinen osapuoli ei suostuisi kaupantekoon. Jos taas hänet pakotetaan vaihdantaan ei ole kyse kaupasta vaan ryöstöstä.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on paljon isompi kuin se, että joku tavallinen pulliainen tilaa paidan eurolla Kiinasta, kun yritysten välinen kauppa ja teollisuus on siirtynyt siihen, että mahdollisimman paljon työnnetään Aasiaan. Aasia on rikastunut huimaa vauhtia viime vuosina ja ne rahat tulevat isolta osin länsimaista. Keskimäärin 20 % keskiluokankin töistä on jo vähentynyt länsimaista ja Suomessa luku on varmasti huomattavasti isompi. Se ei ilahduta tavallista kansalaista kovin pitkään, että Kiinasta saa halvalla puhelimen, jos länsimaat oikeasti uppoavat tähän suohon. Heitä on hyvin vähän, jotka hyötyvät tästä. Ympäristölle tämä ei ole millään tavalla parempi, en ymmärrä, miten joku edes keksii väittää sellaista. Pitäisi miettiä lähteiden tarkoitusperiä. 

Globalistit ovat löytäneet tämänkin ketjun ja koittavat suoltaa fuulaa.

https://yle.fi/uutiset/3-10026812

"Myrkyt kulkevat maapallolla kohti pohjoista – ilmastonmuutos voi tuoda kemikaaleja uusille alueille

Kiinasta lähtevä elohopea päätyy äidinmaitoon arktisella alueella jo nyt. Ilmastonmuutos aiheuttaa lisää uusia terveysriskejä pohjoisessa."

Eli jokainen Kiinassa valmistettu tuote saastuttaa maapalloa yhä enemmän.

En osta siksi, koska maaikman meret on jo täynnä muovia.

Jopa juonavesissä on muovia.

Up

Hienoa et Enni Rukajärvi on lempannut entiset sponsorit. Nyt on valintaperusteena ekoligiset jutut.

Enni puhuu et haluaisi boikotoida jopa Olympialaisia, mut ei voi. Ei ole vaihtoehtoja.

Nosto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetelit ihan hatusta historianoppituntisi. Ilmeisesti historianluvut jäivät sinne oppikoulun tasolle. Ei Maon kiinan köyhyyttä voi selittää protektionismilla. Maa oli ollut vuosikymmeniä sodassa ja sitä ennen sisäisen heikkouden tilassa, jota mm. Britannia käytti hyväksi. Tästä voisin jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta kyllä oli löyhää puhetta sinun tulkintasi. Koko tarina perustui väitelauseisiin, joita perusteltiin toisilla väitelauseilla. Varsinaisia perusteltuja syitä et esittänyt yhtäkään.

Voimme tietysti arvella, että kaupankäynti luo vaurautta. Mutta tähänkään en usko suoraviivaisesti, että näin aina tapahtuu, jos tarkoitetaan sitä, että kaikki osapuolet hyötyisivät tästä kaupasta.

Tarinani perustui yleiseen totuuteen, jonka pystyy havaitsemaan kuka tahansa, jonka ajattelua vihervasemmistopropaganda ei ole sumentanut. Esitin todellisuudesta esimerkkejä, joita et pysynyt perustellusti kumoamaan. Osoitin, että todellisuus on ristiriidassa ideologiaan pohjautuvan maailmankuvasi kanssa. Mikäli aikaisempi ei vakuuttanut vapaakaupan hyödyistä, ehkä seuraava päättely vakuuttaa: 

Kaupankäynti ei SUORAAN luo vaurautta. Varaus on tulosta tuottavasta työstä. Kaupankäynti kuitenkin "lisää" tuottavaa työtä tehostamalla sitä. Kaupankäynti mahdollistaa sen, että kauppaa käyvän tahon ei tarvitse tuottaa kaikkea tarvitsemaansa itse, vaan hän voi keskittyä tuottamaan sitä asiaa, mihin parhaiten pystyy. Kaupankäynnissä hän vaihtaa tuotantonsa tulokset niihin asioihin, joita tarvitsee. Kaupankäynti mahdollistaa siis työnjaon kaupan osapuolten välillä. Kaupankäynnin seurauksena kauppaa käyvät tahot pystyvät keskittymään siihen tuotannon alaan, jonka parhaiten osaavat. Tällöin työteho nousee ja sen seurauksena varallisuus lisääntyy.

Ethän sinäkään tuota itse kaikkea tarvitsemaasi ruo'asta vaatteisiin ja autoihin, vaan keskityt (toivottavasti) palkkatyöhön, josta saamallasi palkalla ostat puolestaan muiden ihmisten työn tuloksia. Sama pätee kansantalouden  mittakaavassa. Miksi kansakunnan tulisi tuottaa kaikki itse, kun helpompaa on keskittyä tuotannonaloihin, jotka maassa osataan ja ostaa vientituloilla ulkomailta niiden tuotannonalojen hyödykkeet, joiden tuotanto kotimaassa on vaikeaa. Tämä onnistuu kaupankäynnillä. Mitä vapaampaa kauppa, sen paremmin voi kukin kansa keskittyä ydinosaamiseensa ja vaurastua.

Kaupankäynti hyödyttää aina molempia osapuolia. Jos näin ei olisi toinen osapuoli ei suostuisi kaupantekoon. Jos taas hänet pakotetaan vaihdantaan ei ole kyse kaupasta vaan ryöstöstä.

Eihän sinulla ole tässäkään jutussa yhtään perustelua tarjoamallesi tulkinnalle historiasta ja kehityksestä. Jälleen esität väitteitä ja luot mielikuvaa kansainvälisestä kaupasta, johon kaikilla on tasaveroiset mahdollisuudet osallistua ja hyödyt kaupankäynnistä jaetaan tasapuolisesti. Varsinaisen syy-seuraussuhteen osoittamista et tee.

Makrotaloustieteen teorioiden yleinen ongelma on siinä, että niissä tehdään oletuksia rajaamalla vaikuttavia tekijöitä vain muutamiin. Sitten väitetään, että on esitetty jokin totuus maailmasta, vaikka sitä teoriassa kuvattua yksinkertaista maailmaa ei ole missään olemassa muualla kuin kansantaloustietelijän omassa päässä.

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä luulet, että jos EU laittaisi kiinalle tullin, joka olisi todella suuri. Niin suuren tullin, että tuonti hiipuisi. Kiinalle sanottaisiin, että jos ette lopeta saastuttamista, niin tullit pysyy

EU:n talous romahtaisi. Todella suuri osa tuotannosta on Kiinassa. Eikä se auta, että täällä yritettäisiin tuottaa vastaavat tavarat, koska eivät ne tyhjästä syntyisi, vaan osaavaa työvoimaa pitäisi jostain muusta tuotannosta/palvelusta pois. Ja sitten oltaisiin helvetisti köyhempiä.

Kiina nöyrtyisi laittamaan uusiutuvan energian !

Salli mun nauraa. Uusiutuva energia on pelkkä vitsi. Maailman primäärienergiasta 2 % syntyy uusiutuvilla. Kiina puolestaan käyttää 23 % kaikesta energiasta. Vaikka kaikki maailman uusiutuva energia siirrettäisiin Kiinaan, ei saataisi kuin alle 9 % sen kulutuksesta uusiutuvaksi. Käy tarkistamassa vaikka Wikipediasta. Samalla opettele sähköntuotannon ja energiantuotannon ero sekä katso mistä päästöt syntyvät.

Kiina, kuten muukin maailma, tarvitsee sähköautoja ja ydinvoimalla tuotettua kaukolämpöä ja sähköä, jotta saastumisesta päästään eroon. Potkurien ja aurinkopaneelien kanssa näpertely vain vie huomion pois oikeasti tehokkailta ratkaisuilta. Katsokaa numeroita, älkääkä idioottimaisia mielikuvianne.