Gallup: onko mielestäsi oikein, että Suomesta hävisi 100.000 teollista työpaikkaa Kiinaan 10 vuodessa ?

Vierailija kirjoitti:

Autuaita ovat typerykset kirjoitti:

Tämä gallup on jälleen malliesimerkki ihmisten tiedon ja ymmärryksen puutteesta. Koko kysymyksen asettelu on umpihullu. Suomi olisi kovin erinäköinen maa, jos pakottavalla lainsäädännöllä estäisi vaikkapa kiinalaisten tuotteiden myynnin täällä. Suojatullien kannattajien kannattaa muistaa, että silloin ne koskisivat myös Suomessa valmistettuja tuotteita, joita yrittäisimme myydä ulkomaille.

Vasta oli lehdesssä juttu, paljonko esimerkiksi Norja ja Sveitsi maksaa saadakseen viedä tuotteitaan EU-alueelle. Ei ole juurikaan halvempaa kuin EU:n jäsenmaksut.

"Suomi olisi kovin erinäköinen maa, jos pakottavalla lainsäädännöllä estäisi vaikkapa kiinalaisten tuotteiden myynnin täällä"

Ei sitä lailla estettäisikään, vaan laitettaisiin kiinassa tuotetulle tavaralle niin kova "ympäristövero" tullina, että sen menekki vähenisi ja ostettaisiin kotimaista. 

Ajatellaan esim, että puhelin valmistettaisiin Suomessa. Kilpaileva puhelin Kiinassa. Tulilla Kiinan puhelin saataisiin samanhintaiseksi kuin kotimaan puhelin. 

Eihän se tarkoittaisi mitään ihmeellisempää. Ei kukaan Kiinalainen muutenkaan ostaisi suomessa valmistettuja puhelimia. Niitä vietäisii Europpaan ja muualle, mutta ei kaukomaihin, jotka saastuttaa. 

Ihan tosissasiko uskot, ettei Suomalaisille tuotteille asetettaisi vastatulleja?

Oikeuteen ja vääryyteen on vaikea ottaa kantaa. Ainakin teoriassa on totta, että kuluttamiamme hyödykkeitä kannattaa tuottaa siellä missä niitä kannattaa tuottaa. Mutta tämä laki ei ota huomioon esimerkiksi työ- ja ympäristölainsäädännön valtavia eroja maailmassa.

Tärkein seikka kuitenkin siihen, että äänestin ei ole oikein, on se, että Suomessa oltiin ilmiöstä jopa ylpeitä ja vahingoniloisia aina valtionjohdosta alkaen. Kaikista piti tulla paperinpyörittelijöitä valtionhallintoon. Ja niistä joista ei tulisi olisivat - niin - olisivat työttömiä ja noiden paperinpyörittelijöiden armopalojen varassa. Siksi vääryys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannatan kotimaista, mutta olen pystynyt siihen vasta viimevuodet elintasoni noustua. 

Jokainen pystyy siihen ihan varmasi, kun ensin ostaa kaiken kirppikseltä, sen vähän mitä tarvitaan. 

Kotona ei tarvitse ola keittiössä kun ihan veitset, haarukat, lusikat, lautaset, mukit (joista juodaan niin kahvi kuin vesi), muutamia ottimia, rautainen pallovispilä, paistinlasta, kattiloita ja paistinpannu, leikkuuveitset. 

Lisäksi tarvitaan kahvinsuodatin, joka on keramiikkaa. Kahvinkin siis valmistetaan niin, että rivallisesta kattilasta kaadetaan kahvinsuodattimeen vettä. 

Ihanaa kahvia tuleekin. 

Olemalla viisi vuotta (mikä ei ole pitkä aika) ostamatta mahd paljon ja laittamalla kaiken säästöön ja osakkeisiin sinulla on viiden vuoden päästä varaa ostaa osakkeilla laatuvaatteita ja joitakin antiikkihuonekaluja. 

Kuulostaa ankealta venyttää senttiä viisi vuotta voidakseen ostaa kalliita vaatteita ja antiikkihuonekaluja. 

Osakkeilla rikastuminen on pelkkää spekulaatiota. Jossain vaiheessa , ilmeisesti piankin, globaalit pörssit romahtavat ja sijoittajien rahat häviävät taivaan tuuliin.

Tosin siinä käy niin, että ensisijaisesti me piensijoittajat menetämme sijoitusomaisuutemme.

Oli oikein hyvä, että hävisi. Nyt meillä kaikilla on varaa ostaa ihania esineitä ja vaatteita.

Kannattaa opiskella vapaakaupan teoria ennen kuin postaa siitä mitään internettiin. Lyhyesti se on seuraava:

1. Taloudessa aina vallitsee resurssipula.

2. Mahdollisimman vähästä pyritään saamaan mahdollisimman paljon.

3. Tämä onnistuu, kun tuontanto keskitetään sinne, missä se toteutetaan kaikkein tehokkaiten ja valmiit tuotteet kärrätään sinne, missä niitä tarvitaan. (Olettaen, että kärräys vie vähemmän resursseja kuin tuotannon siirron tuoma hyöty.)

Siispä globaalisaatio ja vapaakauppa säästävät ympäristöä, sillä ne tehostavat luonnonvarojen käyttöä. Esim. appelsiinien viljely on tropiikissa tehokkaampaa kuin Lapissa. Vapaakaupasta hyötyvät sellaisetkin maat, jolla on heikko kilpailukyky (ks. David Ricardon suhteellisen edun periaate).

Yleinen harhaluulo on, että ostamalla kalliin kotimaisen tuotteen halvan ulkomaalaisen sijaan luo vaurautta kotimaahansa. Vaikutus on oikeasti päinvastainen. Hinta kuvaa yleensä melko hyvin tuotteen valmistamiseen kulutettujen resurssien määrää.* Ostamalla kalliin tuotteen halvan sijaan kuluttaja ohjaa tuotantoa tehottomampaan suuntaan. Tässä tapauksessa nimenomaan kotimaansa teollisuustuotantoa. Koska kussakin maassa on resursseja vain rajallisesti, kalliin tuotteen valmistamiseksi käytetyt resurssit ovat poissa jostain tehokkaammin lisäarvoa tuottavasti toiminnasta. Vähemmän lisäarvoa=vähemmän vaurautta.

Ostamalla halvan ulkomaisen tuotteen kotimaan resurssit jäävät tehokkaaseen käyttöön ja kuluttaja saa vastaavan tuotteen. Vauraus siis lisääntyy. Kansantalouteen pätevät samat säännöt kuin kotitalouteen. Perunoiden viljely ja vaatteiden valmistus kotona ei kannata, jos käyttämällä saman työmäärän palkkatyöhön saa samat asiat ja rahaa jää vielä ylikin. Vastaavasti kansantalouden mittakaavassa ei kannata valmistaa kotimaassa niitä tuotteita, jotka voi ostaa halvalla ulkomailta oman teollisuustuotannon tuottamilla tuloilla.

*Verotus vääristää tätä hieman. Viinaralli ei luo tehokkuutta.

Ruokaa menee siis 55 vuoden aikana 292080 euroa. 

Jos jaat tämän summan 55 vuodelle, se tekee 5310 euroa/vuosi. 

Jos ostat esim. puolet tuosta ruokamäärästä s-marketin alesta niin säästöön jää joka vuosi

1327 euroa   vuodessa 

jos lisäksi onnistut nipistämään yleisestä kulutuksesta puolet (ei ole muuten vaikeaa), niin sinulle kertyy 55 vuoden aikana säästöä 

1938 euroa      vuodessa

Eli vuodessa 3265 euroa säästyy ihan pienillä muutoksilla. 

kun lasketaan korkoa korolle 55 vuotta tuo summa korkoa korolle tuotolla  (keskimääräinen vuosituotto 6%), niin sinulla on 55 vuoden kuluttua näin paljon rahaa

1 256 467.04

ELI OLET MILJONÄÄRI ! 

Miksi te kannatte rahanne globalistien kirstuihin. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa opiskella vapaakaupan teoria ennen kuin postaa siitä mitään internettiin. Lyhyesti se on seuraava:

1. Taloudessa aina vallitsee resurssipula.

2. Mahdollisimman vähästä pyritään saamaan mahdollisimman paljon.

3. Tämä onnistuu, kun tuontanto keskitetään sinne, missä se toteutetaan kaikkein tehokkaiten ja valmiit tuotteet kärrätään sinne, missä niitä tarvitaan. (Olettaen, että kärräys vie vähemmän resursseja kuin tuotannon siirron tuoma hyöty.)

Siispä globaalisaatio ja vapaakauppa säästävät ympäristöä, sillä ne tehostavat luonnonvarojen käyttöä. Esim. appelsiinien viljely on tropiikissa tehokkaampaa kuin Lapissa. Vapaakaupasta hyötyvät sellaisetkin maat, jolla on heikko kilpailukyky (ks. David Ricardon suhteellisen edun periaate).

Yleinen harhaluulo on, että ostamalla kalliin kotimaisen tuotteen halvan ulkomaalaisen sijaan luo vaurautta kotimaahansa. Vaikutus on oikeasti päinvastainen. Hinta kuvaa yleensä melko hyvin tuotteen valmistamiseen kulutettujen resurssien määrää.* Ostamalla kalliin tuotteen halvan sijaan kuluttaja ohjaa tuotantoa tehottomampaan suuntaan. Tässä tapauksessa nimenomaan kotimaansa teollisuustuotantoa. Koska kussakin maassa on resursseja vain rajallisesti, kalliin tuotteen valmistamiseksi käytetyt resurssit ovat poissa jostain tehokkaammin lisäarvoa tuottavasti toiminnasta. Vähemmän lisäarvoa=vähemmän vaurautta.

Ostamalla halvan ulkomaisen tuotteen kotimaan resurssit jäävät tehokkaaseen käyttöön ja kuluttaja saa vastaavan tuotteen. Vauraus siis lisääntyy. Kansantalouteen pätevät samat säännöt kuin kotitalouteen. Perunoiden viljely ja vaatteiden valmistus kotona ei kannata, jos käyttämällä saman työmäärän palkkatyöhön saa samat asiat ja rahaa jää vielä ylikin. Vastaavasti kansantalouden mittakaavassa ei kannata valmistaa kotimaassa niitä tuotteita, jotka voi ostaa halvalla ulkomailta oman teollisuustuotannon tuottamilla tuloilla.

*Verotus vääristää tätä hieman. Viinaralli ei luo tehokkuutta.

On täysin globalisaation aikaansaannosta, että rikkaat teollisuusmaat siisivät vihreiden painostuksesta teollisuuden Intiaan, Kiinaan, Bangladeshiin jne. 

Siellä on nyt maaperä pilattu, jote pilattu, ilmaa ei voi hengittää. 

KUKAAN TÄYSJÄRKINEN EI VOI VÄITTÄÄ ETTÄ GLOBALISAATIO SÄÄSTÄÄ LUONTOA ! 

Menkää esim. Lappiin, jossa asuu alkuperäisiä luonnosta eläviä ihmisiä rannoilla. Ei siellä näy muovia vedessä, ei kemikaaleja vedessä. 

Tosin siellä Lapissa on se elohopea ym. myrkyt, jotka tuleva ilmansaaasteina kaukokantaumina Lappiin. Globalistien vuoksi. 

"Yleinen harhaluulo on, että ostamalla kalliin kotimaisen tuotteen halvan ulkomaalaisen sijaan luo vaurautta kotimaahansa."

Ei sen kirjahyllyn valmistaminen tarvitsekaan vaurastuutaa koko rikasta pörssieliittiä ! 

Kotimaassa valmistettu umpipuinen kirjahylly työllistää hieman metsäteollisuutta, hieman maaliteolilsuutta, ja ennenkaikkea käsityöntekijän. 

Mutta kun kirjahylly valmistetaan Kiinassa, sen valmistaminen on viety niin pitkälle automaatiioon, ettei siinä ihmistyövoimaa tarvita kuin kipene per kirjahylly.  Mutta teollisuus myy 5 eurolla tuottamansa kirjahyllyn 400 eurolla eteenpäin, ja se raahataan laivalla toiselle puolelle maapalloa. Laivat paskoo ilmaan saasteita minkä kerkiää ja laivoja kaatuukin ja mereen valuu öljyä. 

Vierailija kirjoitti:

Olipas taas töräys sitä ihtiään!

- Teollisuustyöpaikat eivät ole mitään pyhää

- Teollisuustyöpaikat ovat tylsää rutiinipuurtamista

- Teollisuustyöpaikat häviää muutenkin, erityisesti automaatiolle

- Jo 70-luvulla palvelualan työ oli suurin työpaikkasektori

- Aikanaan lähes 100 % talikoi paskaa pelloille, ihan hyvä ettei enää

- Lapsityö on joku 0,001 % ongelma, mutta kaikki asioiden paisuttaminenhan käy, eiks jee

- Niitä kiinalaisia tuotteita ei oikein voi nykymaailmassa välttää. Ihan hyviä ovat. Muistan vielä ajat, kun japanilaiset tuotteet oli sinunkaltaistesi mielestä täysin huonoja, sitten hongkongilaiset. Nyt on Kiina vuorossa.

Umm... näytä minulle maa joka kukoistaa toistensa paitoja pesemällä? 

Mistä se raha silloin tulee kansantalouteen jos kaikki vain pesevät toistensa paitoja? 

Miksi kaikki merkittävät maat pitävät kynsin hampain kiinni teollisuudestaan jos sillä ei tee mitään? 

Ai että näinkö: kiinaan kuljetetaan ensin öljy Venäjältä. Siitä tehdään muovia Kiinassa. Sitten siitä tehdään kiinassa muovinen huonekalu tai muu tuote, joka tuodaan laivalla (pahimmassa tapauksessa lentokoneella) Suomeen. Sitten se tuote menee muutamassa kuukaudessa rikki. 

Se tuote sitten laitetaan kierrätykseen ja viedään se öljystä tehty muovi takaisin Kiinaan ?

Voi hyvä luoja ! Minä pyörryn globalistien ajatuksenkulkuun. 

Jos tuotteet valmistettaisiin siellä missä niitä tarvitaan, meillä ei olisi koko hiilidioksidi ongelmaa. 

Tuotteiden raaka-aineet tuodaan saastuttavilla kulkuneuvoilla ensin maapallon toiselta puolelta Kiinaan ja sitten roudataan takaisin toiselle puolelle maapalloa, ja sitten taas kierrätysmateriaali viedään takaisin kiinaan. 

ONNEKSI KIINA ON NYT PÄÄTTÄNYT ETTÄ se ei ota enää takaisin kierrätysmuovia. 

Miettikää mistä se johtuu. Kiinan tuotteet menee rikki ja kiina hukkuu jo itse tuottamaansa muoviin jota yritetään lähettää kiinaan takaisin. 

Valitettavasti niin suuri osa muovista päättyy meriin ! 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa opiskella vapaakaupan teoria ennen kuin postaa siitä mitään internettiin. Lyhyesti se on seuraava:

1. Taloudessa aina vallitsee resurssipula.

2. Mahdollisimman vähästä pyritään saamaan mahdollisimman paljon.

3. Tämä onnistuu, kun tuontanto keskitetään sinne, missä se toteutetaan kaikkein tehokkaiten ja valmiit tuotteet kärrätään sinne, missä niitä tarvitaan. (Olettaen, että kärräys vie vähemmän resursseja kuin tuotannon siirron tuoma hyöty.)

Siispä globaalisaatio ja vapaakauppa säästävät ympäristöä, sillä ne tehostavat luonnonvarojen käyttöä. Esim. appelsiinien viljely on tropiikissa tehokkaampaa kuin Lapissa. Vapaakaupasta hyötyvät sellaisetkin maat, jolla on heikko kilpailukyky (ks. David Ricardon suhteellisen edun periaate).

Yleinen harhaluulo on, että ostamalla kalliin kotimaisen tuotteen halvan ulkomaalaisen sijaan luo vaurautta kotimaahansa. Vaikutus on oikeasti päinvastainen. Hinta kuvaa yleensä melko hyvin tuotteen valmistamiseen kulutettujen resurssien määrää.* Ostamalla kalliin tuotteen halvan sijaan kuluttaja ohjaa tuotantoa tehottomampaan suuntaan. Tässä tapauksessa nimenomaan kotimaansa teollisuustuotantoa. Koska kussakin maassa on resursseja vain rajallisesti, kalliin tuotteen valmistamiseksi käytetyt resurssit ovat poissa jostain tehokkaammin lisäarvoa tuottavasti toiminnasta. Vähemmän lisäarvoa=vähemmän vaurautta.

Ostamalla halvan ulkomaisen tuotteen kotimaan resurssit jäävät tehokkaaseen käyttöön ja kuluttaja saa vastaavan tuotteen. Vauraus siis lisääntyy. Kansantalouteen pätevät samat säännöt kuin kotitalouteen. Perunoiden viljely ja vaatteiden valmistus kotona ei kannata, jos käyttämällä saman työmäärän palkkatyöhön saa samat asiat ja rahaa jää vielä ylikin. Vastaavasti kansantalouden mittakaavassa ei kannata valmistaa kotimaassa niitä tuotteita, jotka voi ostaa halvalla ulkomailta oman teollisuustuotannon tuottamilla tuloilla.

*Verotus vääristää tätä hieman. Viinaralli ei luo tehokkuutta.

Niin, mutta kysehän onkin loppupeleissä lähinnä siitä miten se lisäarvo jaetaan ja kenelle. Sillä mistä nykyään puhutaan ”vapaakauppana” ei ole mitään tekemistä vapauden tai kaupan kanssa. Se on päätösvallan siirtämistä kansainvälisillä sopimuksilla ylikansallisille yrityksille. Niille annetaan täysi vapaus järjestää tuotantoketjunsa haluamallaan tavalla globaalisti, ilman rajoja. Kaikki vähäinenkin vastuu ja edes teoriassa demokraattinen kansanvalta poistetaan systeemistä.

Ei paljoa lohduta länsimaalaista duunaria jos se kasvava lisäarvo tulee joko suoraan hänen selkänahastaan tai jonkun vielä resuperseisemmän kehitysmaaduunarin selkänahasta. Pääomalla on tällä hetkellä täysi niskalenkki työstä ympäri maailmaa, ja siksi tämä homma alkaakin rakoilla. Ihmiset kun ei vaan vapaaehtoisesti hyväksy, että heillä ei ole muuta ihmisarvoa kuin se jonka he pystyvät työmarkkinoilla ison pomon määräiltävänä tuottamaan.

Autuaita ovat typerykset kirjoitti:

Tämä gallup on jälleen malliesimerkki ihmisten tiedon ja ymmärryksen puutteesta. Koko kysymyksen asettelu on umpihullu. Suomi olisi kovin erinäköinen maa, jos pakottavalla lainsäädännöllä estäisi vaikkapa kiinalaisten tuotteiden myynnin täällä. Suojatullien kannattajien kannattaa muistaa, että silloin ne koskisivat myös Suomessa valmistettuja tuotteita, joita yrittäisimme myydä ulkomaille.

Vasta oli lehdesssä juttu, paljonko esimerkiksi Norja ja Sveitsi maksaa saadakseen viedä tuotteitaan EU-alueelle. Ei ole juurikaan halvempaa kuin EU:n jäsenmaksut.

Taas näitä vaihtoehdottomuuden saarnamiehiä.

Eroon eurosta ja jopa EU:sta. Omat tullit käyttöön, joiden suuruudessa voidaan huomioida tuontimaan ihmisoikeudet ja työvoiman luonne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannatan kotimaista, mutta olen pystynyt siihen vasta viimevuodet elintasoni noustua. 

Jokainen pystyy siihen ihan varmasi, kun ensin ostaa kaiken kirppikseltä, sen vähän mitä tarvitaan. 

Kotona ei tarvitse ola keittiössä kun ihan veitset, haarukat, lusikat, lautaset, mukit (joista juodaan niin kahvi kuin vesi), muutamia ottimia, rautainen pallovispilä, paistinlasta, kattiloita ja paistinpannu, leikkuuveitset. 

Lisäksi tarvitaan kahvinsuodatin, joka on keramiikkaa. Kahvinkin siis valmistetaan niin, että rivallisesta kattilasta kaadetaan kahvinsuodattimeen vettä. 

Ihanaa kahvia tuleekin. 

Olemalla viisi vuotta (mikä ei ole pitkä aika) ostamatta mahd paljon ja laittamalla kaiken säästöön ja osakkeisiin sinulla on viiden vuoden päästä varaa ostaa osakkeilla laatuvaatteita ja joitakin antiikkihuonekaluja. 

Kuulostaa ankealta venyttää senttiä viisi vuotta voidakseen ostaa kalliita vaatteita ja antiikkihuonekaluja. 

Osakkeilla rikastuminen on pelkkää spekulaatiota. Jossain vaiheessa , ilmeisesti piankin, globaalit pörssit romahtavat ja sijoittajien rahat häviävät taivaan tuuliin.

Tosin siinä käy niin, että ensisijaisesti me piensijoittajat menetämme sijoitusomaisuutemme.

Olet oikeassa. 

EKP on painanut kohta vuosikymmenen tyhjästä rahaa ! Tyhjästä rahaa ! Miksikö? Siksi, kun ihmiset eivät enää ole halunneet ostaa krääsää joka on tuotettu kiinassa. Kulutus on romahtanut. Konmari tulee jne. 

Kuluttaminen ei ole muotia. 

Siksi EKP on painanut tyhjästä rahaa, jotta melkein ilmaista lainaa saataisiin huijattua joillekin tyhmille, jotta he ostaisivat globalistein valmistamia tuotteita. 

Se ei onnistunut, kulutus ja talouskasvu ei lähtenyt käyntiin. 

Mitä EKP teki sitten? 

Se jatkoi tyhjästä rahan luontia, ja alkoi ostaa osakkeita pää märkänä. Osakkeiden hinnan nousun on aina ennakoitu entelevän talouden nousua. 

Nyt EKP ja muut mailman pankit nostattivat ostoillaan osakkeiden hinnat pilviin ! keskuspankit omistavat jo yli 20% maailman kaikista osakkeista. 

Nyt kun ostoja on alettu vähentää, kurssit rommaa. 

Mitä EKP tekee sitten kun kurssit rommaa ? EKP puuhailee saslaa yleiseurooppalaista kansalaispalkkaa, jotta kulutus nousisi? 

Höpö höpö. Suomalaisten käyttelytileilla on rahaa enemmän kuin koskaan. 

Ei onnistu. Me ei osteta maapalloa kuolemaan ! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipas taas töräys sitä ihtiään!

- Teollisuustyöpaikat eivät ole mitään pyhää

- Teollisuustyöpaikat ovat tylsää rutiinipuurtamista

- Teollisuustyöpaikat häviää muutenkin, erityisesti automaatiolle

- Jo 70-luvulla palvelualan työ oli suurin työpaikkasektori

- Aikanaan lähes 100 % talikoi paskaa pelloille, ihan hyvä ettei enää

- Lapsityö on joku 0,001 % ongelma, mutta kaikki asioiden paisuttaminenhan käy, eiks jee

- Niitä kiinalaisia tuotteita ei oikein voi nykymaailmassa välttää. Ihan hyviä ovat. Muistan vielä ajat, kun japanilaiset tuotteet oli sinunkaltaistesi mielestä täysin huonoja, sitten hongkongilaiset. Nyt on Kiina vuorossa.

Umm... näytä minulle maa joka kukoistaa toistensa paitoja pesemällä? 

Mistä se raha silloin tulee kansantalouteen jos kaikki vain pesevät toistensa paitoja? 

Miksi kaikki merkittävät maat pitävät kynsin hampain kiinni teollisuudestaan jos sillä ei tee mitään? 

Nuo on jotain Hankenilla opiskelevia pilipalikauppislaisia. Taloustiede ei ole oikea tiede ja siksi sieltä suunnalta tulee niin usein ihan todellisuudesta irrallaan olevia älynväläyksiä. 

Mainittakoot että esim. Ruotsissa on tätä nykyä enemmän paperikoneita kuin Suomessa. Tä, eikö Ruotsin pitänyt olla moderni kansantalous!?!? Saksassa on raskasta konepajateollisuutta niin paljon ettei Pohjoismaissa ole yhteensäkään. Se sitä maata elättää. Ei joku vi*un trendikuppila jossa käy 5 asiakasta päivässä pistämässä opintotukensa latteen. Se elää siitä, että BMW, Daimler jne. myyvät satoja tuhansia ajoneuvoja ulkomaille joka vuosi. Siitä että Ruhrin piipuista tupruaa sulavan metallin suloinen katku. Siitä että Babenburgissa hitsipillit hohtavat kolmessa vuorossa jättiristeilijöiden kimpussa. Siitä että suomalaisen Valmetin kilpailijalla Voithilla miehet haalareissaan kiristävät paperikoneen perälaatikoiden ruuveja kädet rasvassa. 

Vierailija kirjoitti:

Hallitus voi tukea kotimaista tuotantoa mm. suojatulleilla ja vastaavilla. 

Ei muuten EU:ssa voi.

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan. Jos tekevät paremmin ja halvemmalla. 

Aika vaikea on tavallisen ihmisen boikotoida, jos rahat ei riitä. Mielelläni ostaisin kalliimpia merkkejä, mutta usein nekin on tehty Kiinassa!

Osta esim Suomessa tehtyjä kenkiä tai sukkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa opiskella vapaakaupan teoria ennen kuin postaa siitä mitään internettiin. Lyhyesti se on seuraava:

1. Taloudessa aina vallitsee resurssipula.

2. Mahdollisimman vähästä pyritään saamaan mahdollisimman paljon.

3. Tämä onnistuu, kun tuontanto keskitetään sinne, missä se toteutetaan kaikkein tehokkaiten ja valmiit tuotteet kärrätään sinne, missä niitä tarvitaan. (Olettaen, että kärräys vie vähemmän resursseja kuin tuotannon siirron tuoma hyöty.)

Siispä globaalisaatio ja vapaakauppa säästävät ympäristöä, sillä ne tehostavat luonnonvarojen käyttöä. Esim. appelsiinien viljely on tropiikissa tehokkaampaa kuin Lapissa. Vapaakaupasta hyötyvät sellaisetkin maat, jolla on heikko kilpailukyky (ks. David Ricardon suhteellisen edun periaate).

Yleinen harhaluulo on, että ostamalla kalliin kotimaisen tuotteen halvan ulkomaalaisen sijaan luo vaurautta kotimaahansa. Vaikutus on oikeasti päinvastainen. Hinta kuvaa yleensä melko hyvin tuotteen valmistamiseen kulutettujen resurssien määrää.* Ostamalla kalliin tuotteen halvan sijaan kuluttaja ohjaa tuotantoa tehottomampaan suuntaan. Tässä tapauksessa nimenomaan kotimaansa teollisuustuotantoa. Koska kussakin maassa on resursseja vain rajallisesti, kalliin tuotteen valmistamiseksi käytetyt resurssit ovat poissa jostain tehokkaammin lisäarvoa tuottavasti toiminnasta. Vähemmän lisäarvoa=vähemmän vaurautta.

Ostamalla halvan ulkomaisen tuotteen kotimaan resurssit jäävät tehokkaaseen käyttöön ja kuluttaja saa vastaavan tuotteen. Vauraus siis lisääntyy. Kansantalouteen pätevät samat säännöt kuin kotitalouteen. Perunoiden viljely ja vaatteiden valmistus kotona ei kannata, jos käyttämällä saman työmäärän palkkatyöhön saa samat asiat ja rahaa jää vielä ylikin. Vastaavasti kansantalouden mittakaavassa ei kannata valmistaa kotimaassa niitä tuotteita, jotka voi ostaa halvalla ulkomailta oman teollisuustuotannon tuottamilla tuloilla.

*Verotus vääristää tätä hieman. Viinaralli ei luo tehokkuutta.

Niin, mutta kysehän onkin loppupeleissä lähinnä siitä miten se lisäarvo jaetaan ja kenelle. Sillä mistä nykyään puhutaan ”vapaakauppana” ei ole mitään tekemistä vapauden tai kaupan kanssa. Se on päätösvallan siirtämistä kansainvälisillä sopimuksilla ylikansallisille yrityksille. Niille annetaan täysi vapaus järjestää tuotantoketjunsa haluamallaan tavalla globaalisti, ilman rajoja. Kaikki vähäinenkin vastuu ja edes teoriassa demokraattinen kansanvalta poistetaan systeemistä.

Ei paljoa lohduta länsimaalaista duunaria jos se kasvava lisäarvo tulee joko suoraan hänen selkänahastaan tai jonkun vielä resuperseisemmän kehitysmaaduunarin selkänahasta. Pääomalla on tällä hetkellä täysi niskalenkki työstä ympäri maailmaa, ja siksi tämä homma alkaakin rakoilla. Ihmiset kun ei vaan vapaaehtoisesti hyväksy, että heillä ei ole muuta ihmisarvoa kuin se jonka he pystyvät työmarkkinoilla ison pomon määräiltävänä tuottamaan.

Todella hyvin kirjoitettu. Eipä tuohon ole paljon lisättävää. Jään miettimään viisaita sanojasi.

Vierailija kirjoitti:

Autuaita ovat typerykset kirjoitti:

Tämä gallup on jälleen malliesimerkki ihmisten tiedon ja ymmärryksen puutteesta. Koko kysymyksen asettelu on umpihullu. Suomi olisi kovin erinäköinen maa, jos pakottavalla lainsäädännöllä estäisi vaikkapa kiinalaisten tuotteiden myynnin täällä. Suojatullien kannattajien kannattaa muistaa, että silloin ne koskisivat myös Suomessa valmistettuja tuotteita, joita yrittäisimme myydä ulkomaille.

Vasta oli lehdesssä juttu, paljonko esimerkiksi Norja ja Sveitsi maksaa saadakseen viedä tuotteitaan EU-alueelle. Ei ole juurikaan halvempaa kuin EU:n jäsenmaksut.

Taas näitä vaihtoehdottomuuden saarnamiehiä.

Eroon eurosta ja jopa EU:sta. Omat tullit käyttöön, joiden suuruudessa voidaan huomioida tuontimaan ihmisoikeudet ja työvoiman luonne.

Mitäpä luulet, että jos EU laittaisi kiinalle tullin, joka olisi todella suuri. Niin suuren tullin, että tuonti hiipuisi. Kiinalle sanottaisiin, että jos ette lopeta saastuttamista, niin tullit pysyy. 

Kiina nöyrtyisi laittamaan uusiutuvan energian ! 

Mutta EU herroja se ei kiinnosta. EU herrat ja muut globalistit omistavat sen saastuttavan teollisuuden osakkeet kiinan yrityksistä. 

JA MYÖSKIN EKP OMISTAA KIINAN YRITYKSISTÄ SUURIA OSUUKSIA. EKP omistuksetkin siitä kärsisi. 

Sellainen on EU talous ! Sillä joutaisi pyyhkäistä kakkasta pyllyä. 

EHDOTUS: 

Perustetaan kostoksi EU:lle OSUUSKUNTIA jotka alkavat valmistuttaa KIINASSA kaiken, ja se kaikki myydään nimelliskulujen hintaan osakkaille. 

Näin valtio alkaa menettää alveja ja BKT on kyllä tosi pieni sitten, koska Kiinassa 10 eurolla valmistettu sohva myydään 13 eurolla Suomessa !