Miesvauvat parisuhteessa

Virka aikaa loppuu keskustellaan taas huomenna lisää ja katsotaan kua pyyhkii tahrat tänään kotona

Vierailija kirjoitti:

fsdfsdf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis apua millanen kuva naisista välittyy parin kommentoijan tekstistä. "Koska mies haluaa välttää riitelyä" Nainenko sitten siitä nauttii? Miksi ihmeessä nainen tahtoisi väkisin riitaa vääntää, huutaa ja tapella? Eikö ne naiset oikeesti puhu ja keskustele aivan normaalisti?

Tai että 95% tilanteista on naisen vika. Siis millasia suhteita teillä on? Eikö oikeesti voisi ottaa vastuuta omista teoistaan yhtään enempää kuin 5%.

Millaisina olentoina te oikein näette naiset, jos kuvittelette että se nauttii riitelystä, tappelusta, toisen mollaamisesta ja lyttäämisestä. Voiko kukaan ihminen olla oikeasti onnellinen siinä tilanteessa, minkä väitätte naisen itselleen asettavan? Mikä on se hyöty, mikä ajaisi naisen näin onnettomaan suhteeseen ja tilanteeseen.

Itse olin suhteessa, jossa keskustelin mieheni kanssa usein niin kuin juttelisin työkaverille tai ystävälle. Vuosia kerroin miltä musta tuntuu ja mitä tahtoisin tapahtuvan. Mies ei jostain syystä ottanut mua tosissaan. Eron jälkeen sanoi mulle näin. Ei ottanut tosissaan, vaikka usein puhuin ja yritin kaikkeni perustellakseni asian ymmärrettävästi. Se satutti eniten.

Mikä sitten sai mut eroamaan? Kerran pinna katkesi. Olin 4 vuotta jo kertonut, etten voi hyvin, ilman että mies kuunteli. Huusin vihasena vuosien tuskan. Mies kuunteli ja vihdoin otti mut tosissaan.

Tässä vaiheessa päätin erota, koska en tahdo suhdetta, jossa mun on huudettava, jotta toinen kuuntelee. En tykkää huutaa, en lähde siihen. Jätin miehen. Mies oli totaalisen yllättynyt "kun meillä meni niin hyvin" ja "mikset koskaan kertonut mulle". Helvetti. Vuosia yritin. Sanoi ettei tiennyt mun olevani tosissani....

Miehellä ja naisella on ilmeisesti sitten kovin eri käsitykset siitä, mikä parisuhteessa on tärkeää. Minulle kävi kerran samoin, että koin eron tulleen aivan puskista, koska en ollut ymmärtänyt että asia josta välillä vähän riideltiin oli naiselle niin tärkeä, että hän lopulta eroaisi sen takia. Minä en ymmärrä sitä, että pienet nahinat voisivat johtaa koko suhteen päättymiseen, minusta niitä on kaikissa suhteissa. Minulle täytyy tehdä selväksi, että tässä on erokynnys ylittymässä jos asia ei muutu. Katson muita perheitä, joissa selvitään alkoholismista, väkivallasta tai pettämisestä ja niihin liittyvistä valtavista riidoista. Minut taas jätetään pienten nahinointien takia yhtäkkiä ja varoittamatta.

Et voi olla tosissasi! Lue uudestaan oma viestisi, aloita vikasta lauseesta. VAROITTAMATTA jätettiin vaikka vuosia nahistiin? Eiköhän ne riidat ole sitä varoittamista. Mikä olisi sun mielestä ollut parempi tapa? Uhata joka kerta eka erolla ja sitten sinä kuuntelisit?

Ei, riidat eivät todellakaan ole varoittamista erosta, varsinkin kun ne aina sovitaan ja elämä jatkuu. Kyllä, todellakin olisi ollut syytä tehdä selväksi, että tästä tulee ero, eikä asiaa sovita ja mennä eteenpäin kuten aina ennenkin. Ajattelevatko naiset ihan tosissaan, että jokaisessa nahinassa on syytä olettaa että ero on tulossa? Sitten en enää ihmettele avioerotilastoja. Miksi se ero ei sitten tule kuitenkaan niistä riidoista, missä heitellään tavaroita ja puukotellaan kun ryyppyputkessa tulee huono käänne? Niistä voisi ehkä eroa jotenkin uumoilla, mutta ei, niiden miesten rinnalla pysytään loppuun asti. Ei teistä ota selvää.

ghdghjf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M42 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Aloittajan asenne on ruma ja aihe on tehty lähinnä pilkkaamistarkoituksessa. Sellaisia ei olekaan kuin "miesvauvat". On olemassa miehiä jotka ovat aktiisia ja niitä jotka ovat passiivisia. Jos nainen ottaa puolisokseen miehen joka on suhteen alusta lähtien passiivinen, on vika 100% naisen oma! Jos on passiivisen kelpuuttanut, sitten passiivisen kanssa eläköön, ei ole yhtään varaa valittaa.

Jos taas mies on suhteen alussa aktiivinen ja muuttuu suhteen aikana passiiviseksi, syyt löytyvät parisuhteesta! Se ei ole mikään asia mikä vain tapahtuu, vaan syy/seuraus ketju on sen nähtävillä jolla on ymmärrystä nähdä nenäänsä pitemmälle.

Väitän että suurimmassa osassa tapauksista, jopa 95%:ti vika on naisessa! Miehet ajattelevat hyvin suoraviivaisesti ja käytännönläheisesti. Jos nainen päsmäröi suhteessa, miehet, vaikka he voisivat nujertaa naisen lähes sormia napsauttamalla, eivät sitä kuitenkaan tee. Mies ei halua riitaa vaan luonnostaan ennemminkin väistyy. Mitä enemmän nainen päsmäröi, sitä enemmän mies väistyy. Lopulta ollaan tilanteessa jossa nainen valittaa että mies ei tee mitää ja hän tekee kaiken!

Nainen on alun alkujaan halunnut päteä ja ottaa hommat hoitaakseen, suomeksi lakaissut miehen syrjään, johon mies suostuu, ei heikouttaan, ja ihan tietoisella päätöksellä, välttääkseen taistelun naisen kanssa. Näin nainen on saantu vallan perheessä, vallan jota on toivonut, mutta loppujen lopuksi nainen, vaikka on saanutkin haluamansa, ei ole saanut mitään mitä olisi toivonut.

Naisille vihjeeksi että antakaa sen miehen olla oma itsensä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Ei pienintäkään arvostelua tai neuvomista saatia asiaan puuttumista. Arvostakaa ja kunnioittakaa, vaikka siihen ei aina syytä olisikaan. Näin mies ei tee päätöstä vetäytyä ja hän pysyy onnellisena ja aktiivisena osapuolena parisuhteessa. Pahin asia minkä nainen voi miehelle sanoa on: MINÄ NÄYTÄN MITEN SE TEHDÄÄN!!! Tämän jälkeen nainen saakin tehdä sitten hommansa kuten parhaaksi näkee!

Kukaan mies ei moista katsele eikä ryhdy asian takia riitelemään vaan väistyy. Väitän että lähes poikkeuksetta ne naiset jotka sanovat että mies muuttui suhteen aikana saamattomaksi, ovat itse syyllisiä tilanteeseen. Miestä ei tarvitse nolata tai häpäistä kuin kerran tai pari ja tämä lumipallo alkaa vieriä rinnettä alas, koko ajan kasvaen ja kasvaen. Suurin osa naisista ei vain edes ymmärrä että se todellinen syyllinen tilanteeseen löytyykin sieltä peilin edestä...

AMEN! Näin se on ja näin se tulee menemään. Harmi, että en itse osaa kirjoittaa näin loistavaa tekstiä. Valitettavasti teksti on kuitenkin turha. Suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Sisältöön puuttumatta; mikään teksti ei ole loistava tuolla määrällä huutomerkkejä.

Aivan kuten sanoin: suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Se missä en ole alkuperäisen kanssa samoilla on tämä ''95% naisten vika'' kohta. Kuulostaa liian syyttävältä neuvovaan tekstiin, mutta ehkä tässä painaa hänen oma kokemus.

Minusta (nainen) tuo teksti on yleistyksessään varsin aliarvioiva kaikkia miehiä kohtaan, ikään kuin miehillä ei olisi lainkaan sosiaalisia taitoja tai tunneälyä ja mies olisi herkkä mimosa, jolla ei ole mitään vastuuta omasta toiminnastaan. "Nainen, tee näin, tai mies tekee näin. Mies voisi tehdä toisellakin tavalla (nujertaminen), mutta ei tee, koska nainen". Anteeksi nyt, mutta tuo saa miehet vaikuttamaan aika idiooteilta. Onneksi tosielämässä on aina kyse yksilöistä, joista monet saavat myös suunsa auki. Sillä tavalla ne ongelmat ratkeavat, kommunikoimalla.

Tää on näitten feministien käyttämä menetelmä korostaa naisten arvoa, joka on valitettavasti aika yleistä ja hyväksyttyä tällä palstalla. Aika yllättävää, että jotkut miehet sentää vaivautuvat osallistumaan tällaisiin keskusteluihin, kun lähtöasetelmat ovat tälle keskustelulle aika halventavat.

No siinä tapauksessa kannattaa miettiä mitä kirjoittaa ja minkä vaikutelman kirjoittaessaan antaa. Jos aloituksen aihe on, että miehet ovat vauvoja ja mies tulee selittämään täsmälleen samoja ohjeita, joita annetaan lasten kasvattamisessa (anna yrittää, anna aikaa oppia, rohkaise, kannusta, tue), niin eikö se nimenomaan vahvista sitä vauvakäsitystä. 

No ei tuo Mies77 mistään sellaisista asioista puhunut.

Eikö? Suora lainaus: 

"antakaa sen miehen olla oma itsensä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Ei pienintäkään arvostelua tai neuvomista saatia asiaan puuttumista. Arvostakaa ja kunnioittakaa, vaikka siihen ei aina syytä olisikaan."  

Ei. Jos tuo on lasten kasvattamista, niin sittenhän vähän mistä vaan saa sen väännettyä.

Kyllä tuo on enemmän lapsen kasvattamista kuin aikuiseen ihmiseen suhtautumista. Voitko kuvitella esimerkiksi, että pomolle annettaisiin alaisten kanssa toimimiseen tuollaisia ohjeita? Tai minkä tahansa ohjeiden tai käytössääntöjen noudattamiseen sovellettaisiin tätä? Vaikka liikennesäännöt, lait, roskien lajittelu, opiskelu, kaupan kassalla toimiminen, asiakirjojen täyttäminen, julkisten kulkuneuvojen käyttö jne. Juu, arvostetaan vain kaikkia tumpeloita eikä neuvota tai puututa mihinkään. 

Nyt puhutaankin kahdesta samalla arvotasolla olevasta ihmisestä. Tuo pomoesimerkki kyllä kuvastaa paljon parisuhteen arvomaailmasta.

Nythän lähtötilanne on se, että toinen osaa asian, jota toinen ei ilmeisesti osaa. Silloinhan pakosti ollaan eri tasoilla. Ihmisarvoa on turha vetää tähän mukaan. 

Ei ole siitä kyse etteikö osaa, vaan ettei se kelpaa naiselle.

No ethän sinä sitä ilmiselvästi sitten osaa, jos ei se kelpaa. Jos pöydän pyyhkimisen jälkeen jää kahvitahroja, et osaa pyyhkiä niin, ettei niitä jää. Tai sitten et vain viitsinyt. Aika yksinkertaista minusta. 

Mutta jos lopputulos on se, ettei mitään likaa jää pöydälle?

Siinä vaiheessa sitten avaat suusi ja kysyt, miksi se puhdas pöytä ei kelpaa. Koetapas joskus. 

No mulla ei ole just tätä tilannetta ollut, mutta olen laittanut pyykkejä kuivamaan väärässä asennossa, väärin päin, väärästä kohdasta laittanut roikkumaan narulle, ripustanut pyykkejä liian pitkään kuivumaan, pessyt väärän merkkisellä pesuaineella ja mitähän kaikkee. Sitten vaan suostuin tekemään kaiken kuin toinen halus, en jaksanu kuunnella jatkuvaa valitusta. Kuitenkin lopputulos oli aina ollut just niinkun pitikin.

Ai? Minä sanoisin kyllä jo tuossa vaiheessa, että laittelepas kuule ihan itse niin menee oikein.

Sitten saisitkin kuulla olevas miesvauva.

fddfgsd kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

fdgdfgfd kirjoitti:

Lentolääkäri kirjoitti:

Tuo oli just niin hyvin kirjoitettu, että kyllä mies sitä ruokaa tekisi, kunhan se vain kelpaisi! Mutta kun ota huomioon tuo ja en tykkää tuosta ja tuo on epäterveellistä eikä tuota noin kuulu valmistaa...
Ja ihan sama aika monessa kotihommassa. Eli "tee niin kuin haluat, kunhan se on minun tavallani tehty".
Mutta johan täällä joku mussukka sanoikin, että sitten täytyy erota. No niin kai sitten, kaikki eroon vaan. Miesvauvat nääntyy nälkään pleikkansa ääreen (en muuten itse pelaa) ja naiset säilyvät hengissä tomerina, tietävinä mutta tosimiehen puutteessa nääntyen.

Voi kuule, ei pleikkarimiehet mihinkään näänny, he pyöräyttävät itsellen vartissa jotain syötäväksi kelpaavaa ja jatkavat syömisen jälkeen. Ei siihen muita tarvita. Mies tyytyy aika vähään, jos se vain hänestä olisi kiinni.

Miksi pleikkamies sitten edes tahtoo suhteen? Mitä hän siltä odottaa. Jos mukavampaa on pelata ja nopeesti syödä yksin jotain, niin eihän naisen kanssa kannata yhdessä asua.

Niinpä, kun heti kättelyssä sanoo että mä haluan pelata pleikkaa paskaisessa kämpässä einespizzaa syöden, niin nainen tietää kiertää tämän tyypin kaukaa. Jos siitä huolimatta joku nainen jää roikkumaan, niin ihan naisen oma valinta ja vika.

Mutta ei, ne esittää aikuista kunnes luulevat saaneet naisen nalkkiin lapsella, sitten paljastetaan se todellinen luonne.

Ja miksi ei kelpaa palanut ruoka, kun kerran tahrainen pöytä on ihan ok? Samat säännöt molemmille, jos on ok tehdä huonosti, molemmilla pitää olla sama oikeus.

Koska tuo vertaus ontuu pahasti. Tahmainen pöytä täyttää edelleen kaikki pöydän tehtävät, mutta palanut ruoka on pilalla ja se on lisäksi tehty naisen toimesta tahallaan huonosti, ei vahingossa.

Ei, vaan vähän palanut ruoka on yhä ruokaa ja täyttää kaikki ruuan tehtävät, tulee maha täyteen. Likaisesta pöydästä voi saada vatsasairauden, toisin kun ylikypsästä lihasta.

Ihan samalla on hutiloinut kun on "vahingossa" jättänyt pöydän likaiseksi, ei ole kiinnostanut tehdä kunnolla, kun sulle on ihan sama, onko pöytä likainen. Mulle on ihan sama onko liha palanutta, syön salaattia joka tapauksessa. Molemmissa tapauksissa ei kiinnosta toisen mielipide pätkääkään. Ja se on suhteessa lopun alku.

Mutta miesvauva näkee vain omat tarpeensa, vauvat ovat itsekkäitä. Miesvauva vaatii että hänen tarpeensa täytetään, mutta ei vastavuoroisesti täytä naisen tarpeita, vauva kun ei ole mies.

Vierailija kirjoitti:

fsdfsdf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis apua millanen kuva naisista välittyy parin kommentoijan tekstistä. "Koska mies haluaa välttää riitelyä" Nainenko sitten siitä nauttii? Miksi ihmeessä nainen tahtoisi väkisin riitaa vääntää, huutaa ja tapella? Eikö ne naiset oikeesti puhu ja keskustele aivan normaalisti?

Tai että 95% tilanteista on naisen vika. Siis millasia suhteita teillä on? Eikö oikeesti voisi ottaa vastuuta omista teoistaan yhtään enempää kuin 5%.

Millaisina olentoina te oikein näette naiset, jos kuvittelette että se nauttii riitelystä, tappelusta, toisen mollaamisesta ja lyttäämisestä. Voiko kukaan ihminen olla oikeasti onnellinen siinä tilanteessa, minkä väitätte naisen itselleen asettavan? Mikä on se hyöty, mikä ajaisi naisen näin onnettomaan suhteeseen ja tilanteeseen.

Itse olin suhteessa, jossa keskustelin mieheni kanssa usein niin kuin juttelisin työkaverille tai ystävälle. Vuosia kerroin miltä musta tuntuu ja mitä tahtoisin tapahtuvan. Mies ei jostain syystä ottanut mua tosissaan. Eron jälkeen sanoi mulle näin. Ei ottanut tosissaan, vaikka usein puhuin ja yritin kaikkeni perustellakseni asian ymmärrettävästi. Se satutti eniten.

Mikä sitten sai mut eroamaan? Kerran pinna katkesi. Olin 4 vuotta jo kertonut, etten voi hyvin, ilman että mies kuunteli. Huusin vihasena vuosien tuskan. Mies kuunteli ja vihdoin otti mut tosissaan.Tässä vaiheessa päätin erota, koska en tahdo suhdetta, jossa mun on huudettava, jotta toinen kuuntelee. En tykkää huutaa, en lähde siihen. Jätin miehen. Mies oli totaalisen yllättynyt "kun meillä meni niin hyvin" ja "mikset koskaan kertonut mulle". Helvetti. Vuosia yritin. Sanoi ettei tiennyt mun olevani tosissani....

Miehellä ja naisella on ilmeisesti sitten kovin eri käsitykset siitä, mikä parisuhteessa on tärkeää. Minulle kävi kerran samoin, että koin eron tulleen aivan puskista, koska en ollut ymmärtänyt että asia josta välillä vähän riideltiin oli naiselle niin tärkeä, että hän lopulta eroaisi sen takia. Minä en ymmärrä sitä, että pienet nahinat voisivat johtaa koko suhteen päättymiseen, minusta niitä on kaikissa suhteissa. Minulle täytyy tehdä selväksi, että tässä on erokynnys ylittymässä jos asia ei muutu. Katson muita perheitä, joissa selvitään alkoholismista, väkivallasta tai pettämisestä ja niihin liittyvistä valtavista riidoista. Minut taas jätetään pienten nahinointien takia yhtäkkiä ja varoittamatta.

Siis asiasta riideltiin monta kertaa, mutta asia silti tuli ihan puskista? Kumpi? Vai luulitko että nainen riitelee huvikseen? Harvat ihmiset riitelevät ihan riitelyn ilosta.

Hyvä että jätettiin, ellei yhtään kiinnosta mitä toinen yrittää sanoa ei mitään syytä jatkaa yhdessä.

Mistä sait päähäsi, etten kuunnellut? Luuletko, että minua huvitti riidellä? Riidat puhuttiin ja sovittiin ja sitten elämä jatkui. Kunnes ei yhden kerran jälkeen enää jatkunutkaan. Yrittäkää nyt edes vähän lukea tekstejä, ennen kuin ryntäätte kimppuun. Vaikka eihän yhdessäkään naisessa ole ikinä mitään vikaa, tiedän.

Vierailija kirjoitti:

gdfgsdfgsdf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Aloittajan asenne on ruma ja aihe on tehty lähinnä pilkkaamistarkoituksessa. Sellaisia ei olekaan kuin "miesvauvat". On olemassa miehiä jotka ovat aktiisia ja niitä jotka ovat passiivisia. Jos nainen ottaa puolisokseen miehen joka on suhteen alusta lähtien passiivinen, on vika 100% naisen oma! Jos on passiivisen kelpuuttanut, sitten passiivisen kanssa eläköön, ei ole yhtään varaa valittaa.

Jos taas mies on suhteen alussa aktiivinen ja muuttuu suhteen aikana passiiviseksi, syyt löytyvät parisuhteesta! Se ei ole mikään asia mikä vain tapahtuu, vaan syy/seuraus ketju on sen nähtävillä jolla on ymmärrystä nähdä nenäänsä pitemmälle.

Väitän että suurimmassa osassa tapauksista, jopa 95%:ti vika on naisessa! Miehet ajattelevat hyvin suoraviivaisesti ja käytännönläheisesti. Jos nainen päsmäröi suhteessa, miehet, vaikka he voisivat nujertaa naisen lähes sormia napsauttamalla, eivät sitä kuitenkaan tee. Mies ei halua riitaa vaan luonnostaan ennemminkin väistyy. Mitä enemmän nainen päsmäröi, sitä enemmän mies väistyy. Lopulta ollaan tilanteessa jossa nainen valittaa että mies ei tee mitää ja hän tekee kaiken!

Nainen on alun alkujaan halunnut päteä ja ottaa hommat hoitaakseen, suomeksi lakaissut miehen syrjään, johon mies suostuu, ei heikouttaan, ja ihan tietoisella päätöksellä, välttääkseen taistelun naisen kanssa. Näin nainen on saantu vallan perheessä, vallan jota on toivonut, mutta loppujen lopuksi nainen, vaikka on saanutkin haluamansa, ei ole saanut mitään mitä olisi toivonut.

Naisille vihjeeksi että antakaa sen miehen olla oma itsensä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Ei pienintäkään arvostelua tai neuvomista saatia asiaan puuttumista. Arvostakaa ja kunnioittakaa, vaikka siihen ei aina syytä olisikaan. Näin mies ei tee päätöstä vetäytyä ja hän pysyy onnellisena ja aktiivisena osapuolena parisuhteessa. Pahin asia minkä nainen voi miehelle sanoa on: MINÄ NÄYTÄN MITEN SE TEHDÄÄN!!! Tämän jälkeen nainen saakin tehdä sitten hommansa kuten parhaaksi näkee!

Kukaan mies ei moista katsele eikä ryhdy asian takia riitelemään vaan väistyy. Väitän että lähes poikkeuksetta ne naiset jotka sanovat että mies muuttui suhteen aikana saamattomaksi, ovat itse syyllisiä tilanteeseen. Miestä ei tarvitse nolata tai häpäistä kuin kerran tai pari ja tämä lumipallo alkaa vieriä rinnettä alas, koko ajan kasvaen ja kasvaen. Suurin osa naisista ei vain edes ymmärrä että se todellinen syyllinen tilanteeseen löytyykin sieltä peilin edestä...

AMEN! Näin se on ja näin se tulee menemään. Harmi, että en itse osaa kirjoittaa näin loistavaa tekstiä. Valitettavasti teksti on kuitenkin turha. Suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Sisältöön puuttumatta; mikään teksti ei ole loistava tuolla määrällä huutomerkkejä.

Aivan kuten sanoin: suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Se missä en ole alkuperäisen kanssa samoilla on tämä ''95% naisten vika'' kohta. Kuulostaa liian syyttävältä neuvovaan tekstiin, mutta ehkä tässä painaa hänen oma kokemus.

Minusta (nainen) tuo teksti on yleistyksessään varsin aliarvioiva kaikkia miehiä kohtaan, ikään kuin miehillä ei olisi lainkaan sosiaalisia taitoja tai tunneälyä ja mies olisi herkkä mimosa, jolla ei ole mitään vastuuta omasta toiminnastaan. "Nainen, tee näin, tai mies tekee näin. Mies voisi tehdä toisellakin tavalla (nujertaminen), mutta ei tee, koska nainen". Anteeksi nyt, mutta tuo saa miehet vaikuttamaan aika idiooteilta. Onneksi tosielämässä on aina kyse yksilöistä, joista monet saavat myös suunsa auki. Sillä tavalla ne ongelmat ratkeavat, kommunikoimalla.

Koitan esimerkilläni avartaa katsettasi. Jos olen vaikka paistamassa lettuja/tiskaamassa/siivoamassa ja yhtä äkkiä naiseni pamahtaa paikalla sanoo: ei näin, ei näin, minä teen aina näin, ja alkaa tekemään asiaa. Kukaan mies ei nostaisi tästä meteliä, koskaan kellekään miehelle ei ole niin tärkeää, millä rätillä se pöytä pyyhitään tai paljon sitä fairya käytetään. Mies ajattelee ''okei, hoida sinä tämä''. Seuraavalla kerralla mies ajattelee ''vaimo hoitaa, hänelle se oli tärkeä''. Tämä alkuperäisen kirjoittajan esimerkki toimii juuri näin ja juuri tällaisissa  arkisissa asioissa. Mielestäni on typerää väittää, että olisi idiootti, jos ei jaksa alkaa kinastelemaan tällaisissa asioissa. Jos häädätte aina sen miehen pois ja teette itse omalla tavallanne lopputulos on se, että se mies ei enää vaivaudu tekemään mitään. Anna vielä yhden omakohtaisen kokemuksen. Minä pyyhin pöydän. Naiseni tulee paikalle pyyhkii pöydän uudestaan, koska se ei ollut hänen mielestään tarpeeksi puhdas. Alanko raivoamaan, että minusta pöytä oli tarpeeksi puhdas ja aiheutan turhan riidan, vai olenko hiljaa ja jätän pöydän pyyhkimisen ensikerralla naiselle.

Tämä esimerkki toimii täydellisesti juuri näihin pieniin arkisin asioihin. Sinun väittämäsi pitävät paikkaansa, jos kysymys on elämän suurimmista kysymyksistä  lapsen hankinnasta tai naimisiin menosta. Harmittaa vain, että mammat alapeukuttavat ja ignooravat tämän ja jatkavat miesvauvansan ihmettelemistä

Ensi kerralla pyyhit sen pöydän kunnolla, etkä jätä niitä kuivuneita kahvitahroja pyyhkimättä? Onnistuuko mitenkään mieheltä tällainen? 

Toivon, että olet provo. Muuten liian katkera avioliitoon/parisuhde markkinoille

Tulkitsenko oikein tämän kommenttisi, eli mieheltä ei onnistu niiden kahvitahrojen pyyhkiminen? Miehelle tärkeintä on se, että tuli liu'utettua rättiä pöydän pintaa pitkin, mutta ihan sama, vaikka tahroja jäikin. Ei ihme, että miehet eivät ymmärrä siivoamista, kun eivät ymmärrä, mitä sillä on tarkoitus saavuttaa. Se ei ole vain rätin heiluttelua näön vuoksi, vaan siinä on ideana lopputulos. Sama pätee niihin tiskeihin. Se, että hulautat lautasta kylmässä vedessä, ei saa aikaan sitä toivottua lopputulosta eli puhdasta lautasta. Pointti ei ole siis se hulauttaminen, vaan se lopputulos. 

Ei, vaan päinvastoin, Mies ymmärtää päämäärän ja lopettaa sitten kun se silmin nähden on saavutettu. Nainen taas näkee edelleen otian mystistä näkymätöntä likaa, tai sitten rättiä pyöritettiin väärään suuntaan, joten feng shui meni ihan väärin. Täytyy tehdä uudestaan. Ei kai tuossa muuten mitään ongelmaa olisikaan ja siitä se helvetinmoinen turhautuminen ja lopulta passivoituminen syntyy. Älä nyt miehiä ihan niin uunoina pidä, etteivätkö ymmärtäisi mikä on likaa ja mikä ei.

Miehet eivät ole uunoja, mutta nainen on niin tyhmä, että rätin pyörityksen takia pilaisi muuten hyvän suhteen? MIKSI

miksi teidän mielestä nainen tahtoo väkisin tehdä asioista hankalia? Voisiko olla että siinä on kuitenkin jokin syy taustalla. Ei naiset ole niin erilaisia olentoja kuin miehet, että ilman syytä raivoavat. Tai tahtoisivat riidellä.

No nyt on hyviä kysymyksiä. Vielä kun niihin saisi vastauksia.

Vierailija kirjoitti:

Ei helv toi pesuaine keskustelu. Mies väittää ekat kymmenen viestiä ettei ymmärrä mistä vaimo suuttuu ja ihan puskista tulee riidat. Kakskyt viestiä myöhemmin myöntää, että tietää pesuaineen olleen väärä, koska vaimo tahtoo tukea äitinsä yritystoimintaa. (Miksi ihmeessä mies ei halua?)

Tämä ilmeisesti oli ihan tietoinen asia ja tahallaan ostit "väärää". Eihän se vaimo silloin ihan ilman syytä pahoittanut mieltään. Eikä miehen luulisi asiasta olevan yllättynyt.

Mitähän sinä oikein selität? En minä mistään riidoista ole puhunut, enkä ole myöntänyt mitään pesaineen olleen väärää. Eikä se mitään yritystoimintaa tukenu, kun anoppi tyrkytti ilmaseks käyttämään hänen pesuainettaan.

Vierailija kirjoitti:

dfsdfasd kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en jotenkin ymmärrä, miten naiselta kyllä onnistuu oman kodin ja lasten hoitaminen, vaikka joku mies olisi sohvalta käsin huutelemassa typeriä neuvoja, miten pitää pyykit ripustaa (jota itse ei tee koskaan) tai vauvaa imettää. Kun ne on semmoisia aikuisten hommia, jotka nyt vaan pitää hoitaa, vaikka joku huutelisikin.

Mutta miesihmisen pitäisi suunnilleen antaa vessaharjalla tiskipöytiä pestä, eikä saa ilmekään värähtää, koska muuten on mies tullut häpäistyksi, eikä voi tehdä ainuttakaan kotihommaa ikinä. Ei tässä suhteessa, eikä missään tulevassa.

Kotihommat nyt kuitenkin ovat aika yksinkertaisia oppia, niitä tehdään, vaikka ei olisi kukaan arvostamassa, kunnioittamassa, kiittämässä tai mitalein koristelemassa. Niitä tehdään ihan sen takia, kun asutaan siinä kodissa ja ollaan aikuisia ihmisiä.

Johtuu varmaan siitä, että mies ei ole niin neuroottinen siivouksen suhteen, että kokisi että naisen tekemiä hommia pitäisi jatkuvasti arvostella. On tarpeeksi siistiä ja varmasti ylikin. Naiselle taas ei riitä se mikä miehelle riittää, joten kun mies yrittää osallistua niin riita on valmis.

Mutta kun naiselle riittää palanut paisti se ei riitäkään miehelle, miksi ei? Miksi mies vaatii hyvin valmistettua ruokaa, miksei kelpaa naisen mielestä ihan tarpeeksi hyvin valmistettu, mitä nyt pikkuisen paloi.

Joko kummallakin on lupa hutiloida, tai ei kummallakaan.

Hahah, jos jollekin riittää palanut paisti niin nainen se ei ole, se on fakta. Mutta nyt mennään jo niin sivuraiteille että rytisee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainenhan tuossa valitsee miehen rahat eli koska mies tuo rahaaa kotiin ja antaa naisen päättää, niin tilannehan on naiselle ihanteellinen.

Usein tuo koko homma lähtee siitä, että nainen ryhtyy kantamaan miehen tavaroita roskiin, koska ne eivät sovi yhteiseen kotiin. Muutamassa vuodessa koko koti on naisen näköinen, sieltä ei löydy mitään miehestä muituttavaa. Vain tietokone on miehen maailma. Eipä ihme, että mies viihtyy pelailemassa.

Jaa-a monissa valittajanaisten talouksissa nainen käy kyllä ihan yhtälailla töissä ja tienaa rahaa, mutta sen lisäksi hoitaa vielä kodin, vauvan, ruuanlaiton ja aivan kaiken. Mitä sisustukseen tulee, niin se jos ei voi sanoa että älä rakas heitä tavaroitani roskiin, kertoo kyllä taas siitä että on todellinen miesvauva kyseessä..... Ap

Ai pitää ihan erikseen pyytää, että älä heitä MINUN tavaroitani roskiin? Wau.

Tyttö25v

gfdfsss kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

gdfgsdfgsdf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Aloittajan asenne on ruma ja aihe on tehty lähinnä pilkkaamistarkoituksessa. Sellaisia ei olekaan kuin "miesvauvat". On olemassa miehiä jotka ovat aktiisia ja niitä jotka ovat passiivisia. Jos nainen ottaa puolisokseen miehen joka on suhteen alusta lähtien passiivinen, on vika 100% naisen oma! Jos on passiivisen kelpuuttanut, sitten passiivisen kanssa eläköön, ei ole yhtään varaa valittaa.

Jos taas mies on suhteen alussa aktiivinen ja muuttuu suhteen aikana passiiviseksi, syyt löytyvät parisuhteesta! Se ei ole mikään asia mikä vain tapahtuu, vaan syy/seuraus ketju on sen nähtävillä jolla on ymmärrystä nähdä nenäänsä pitemmälle.

Väitän että suurimmassa osassa tapauksista, jopa 95%:ti vika on naisessa! Miehet ajattelevat hyvin suoraviivaisesti ja käytännönläheisesti. Jos nainen päsmäröi suhteessa, miehet, vaikka he voisivat nujertaa naisen lähes sormia napsauttamalla, eivät sitä kuitenkaan tee. Mies ei halua riitaa vaan luonnostaan ennemminkin väistyy. Mitä enemmän nainen päsmäröi, sitä enemmän mies väistyy. Lopulta ollaan tilanteessa jossa nainen valittaa että mies ei tee mitää ja hän tekee kaiken!

Nainen on alun alkujaan halunnut päteä ja ottaa hommat hoitaakseen, suomeksi lakaissut miehen syrjään, johon mies suostuu, ei heikouttaan, ja ihan tietoisella päätöksellä, välttääkseen taistelun naisen kanssa. Näin nainen on saantu vallan perheessä, vallan jota on toivonut, mutta loppujen lopuksi nainen, vaikka on saanutkin haluamansa, ei ole saanut mitään mitä olisi toivonut.

Naisille vihjeeksi että antakaa sen miehen olla oma itsensä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Ei pienintäkään arvostelua tai neuvomista saatia asiaan puuttumista. Arvostakaa ja kunnioittakaa, vaikka siihen ei aina syytä olisikaan. Näin mies ei tee päätöstä vetäytyä ja hän pysyy onnellisena ja aktiivisena osapuolena parisuhteessa. Pahin asia minkä nainen voi miehelle sanoa on: MINÄ NÄYTÄN MITEN SE TEHDÄÄN!!! Tämän jälkeen nainen saakin tehdä sitten hommansa kuten parhaaksi näkee!

Kukaan mies ei moista katsele eikä ryhdy asian takia riitelemään vaan väistyy. Väitän että lähes poikkeuksetta ne naiset jotka sanovat että mies muuttui suhteen aikana saamattomaksi, ovat itse syyllisiä tilanteeseen. Miestä ei tarvitse nolata tai häpäistä kuin kerran tai pari ja tämä lumipallo alkaa vieriä rinnettä alas, koko ajan kasvaen ja kasvaen. Suurin osa naisista ei vain edes ymmärrä että se todellinen syyllinen tilanteeseen löytyykin sieltä peilin edestä...

AMEN! Näin se on ja näin se tulee menemään. Harmi, että en itse osaa kirjoittaa näin loistavaa tekstiä. Valitettavasti teksti on kuitenkin turha. Suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Sisältöön puuttumatta; mikään teksti ei ole loistava tuolla määrällä huutomerkkejä.

Aivan kuten sanoin: suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Se missä en ole alkuperäisen kanssa samoilla on tämä ''95% naisten vika'' kohta. Kuulostaa liian syyttävältä neuvovaan tekstiin, mutta ehkä tässä painaa hänen oma kokemus.

Minusta (nainen) tuo teksti on yleistyksessään varsin aliarvioiva kaikkia miehiä kohtaan, ikään kuin miehillä ei olisi lainkaan sosiaalisia taitoja tai tunneälyä ja mies olisi herkkä mimosa, jolla ei ole mitään vastuuta omasta toiminnastaan. "Nainen, tee näin, tai mies tekee näin. Mies voisi tehdä toisellakin tavalla (nujertaminen), mutta ei tee, koska nainen". Anteeksi nyt, mutta tuo saa miehet vaikuttamaan aika idiooteilta. Onneksi tosielämässä on aina kyse yksilöistä, joista monet saavat myös suunsa auki. Sillä tavalla ne ongelmat ratkeavat, kommunikoimalla.

Koitan esimerkilläni avartaa katsettasi. Jos olen vaikka paistamassa lettuja/tiskaamassa/siivoamassa ja yhtä äkkiä naiseni pamahtaa paikalla sanoo: ei näin, ei näin, minä teen aina näin, ja alkaa tekemään asiaa. Kukaan mies ei nostaisi tästä meteliä, koskaan kellekään miehelle ei ole niin tärkeää, millä rätillä se pöytä pyyhitään tai paljon sitä fairya käytetään. Mies ajattelee ''okei, hoida sinä tämä''. Seuraavalla kerralla mies ajattelee ''vaimo hoitaa, hänelle se oli tärkeä''. Tämä alkuperäisen kirjoittajan esimerkki toimii juuri näin ja juuri tällaisissa  arkisissa asioissa. Mielestäni on typerää väittää, että olisi idiootti, jos ei jaksa alkaa kinastelemaan tällaisissa asioissa. Jos häädätte aina sen miehen pois ja teette itse omalla tavallanne lopputulos on se, että se mies ei enää vaivaudu tekemään mitään. Anna vielä yhden omakohtaisen kokemuksen. Minä pyyhin pöydän. Naiseni tulee paikalle pyyhkii pöydän uudestaan, koska se ei ollut hänen mielestään tarpeeksi puhdas. Alanko raivoamaan, että minusta pöytä oli tarpeeksi puhdas ja aiheutan turhan riidan, vai olenko hiljaa ja jätän pöydän pyyhkimisen ensikerralla naiselle.

Tämä esimerkki toimii täydellisesti juuri näihin pieniin arkisin asioihin. Sinun väittämäsi pitävät paikkaansa, jos kysymys on elämän suurimmista kysymyksistä  lapsen hankinnasta tai naimisiin menosta. Harmittaa vain, että mammat alapeukuttavat ja ignooravat tämän ja jatkavat miesvauvansan ihmettelemistä

Ensi kerralla pyyhit sen pöydän kunnolla, etkä jätä niitä kuivuneita kahvitahroja pyyhkimättä? Onnistuuko mitenkään mieheltä tällainen? 

Toivon, että olet provo. Muuten liian katkera avioliitoon/parisuhde markkinoille

Tulkitsenko oikein tämän kommenttisi, eli mieheltä ei onnistu niiden kahvitahrojen pyyhkiminen? Miehelle tärkeintä on se, että tuli liu'utettua rättiä pöydän pintaa pitkin, mutta ihan sama, vaikka tahroja jäikin. Ei ihme, että miehet eivät ymmärrä siivoamista, kun eivät ymmärrä, mitä sillä on tarkoitus saavuttaa. Se ei ole vain rätin heiluttelua näön vuoksi, vaan siinä on ideana lopputulos. Sama pätee niihin tiskeihin. Se, että hulautat lautasta kylmässä vedessä, ei saa aikaan sitä toivottua lopputulosta eli puhdasta lautasta. Pointti ei ole siis se hulauttaminen, vaan se lopputulos. 

Ei, vaan päinvastoin, Mies ymmärtää päämäärän ja lopettaa sitten kun se silmin nähden on saavutettu. Nainen taas näkee edelleen otian mystistä näkymätöntä likaa, tai sitten rättiä pyöritettiin väärään suuntaan, joten feng shui meni ihan väärin. Täytyy tehdä uudestaan. Ei kai tuossa muuten mitään ongelmaa olisikaan ja siitä se helvetinmoinen turhautuminen ja lopulta passivoituminen syntyy. Älä nyt miehiä ihan niin uunoina pidä, etteivätkö ymmärtäisi mikä on likaa ja mikä ei.

Miehet eivät ole uunoja, mutta nainen on niin tyhmä, että rätin pyörityksen takia pilaisi muuten hyvän suhteen? MIKSI

miksi teidän mielestä nainen tahtoo väkisin tehdä asioista hankalia? Voisiko olla että siinä on kuitenkin jokin syy taustalla. Ei naiset ole niin erilaisia olentoja kuin miehet, että ilman syytä raivoavat. Tai tahtoisivat riidellä.

No nyt on hyviä kysymyksiä. Vielä kun niihin saisi vastauksia.

Onko tuo nyt mikään ihme, että naiset ailahtelevat ja äksyilevät milloin mistäkin. Tässähän on taustalla biologiakin. Jos satut itse suuttumaan moisesta ja sanot suorat sanat, muistaa nainen sen iät ja ajat. Hän kerää tuota (paska)kuormaa reppuunsa unohtaen omat mäkätyksensä valistuneesti. Ja kun se paskareppu on täynnä seuraa ero. Näinhän tuossakin on käynyt.

Miesten tulee suodattaa ne naisen milloin mistäkin johtuvat äksyilyt ja kohdella tätä sen mukaan. Kuin lapsosta. Näin parisuhde kukoistaa!

Vierailija kirjoitti:

fdgfsdf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis teilläkö menee näin:

Nainen tulee kotiin, mies on siivonnut ja laittanut ruokaa.

Nainen ajattelee: voi kuinka nättiä ja siistiä ja ruokakin laitettu. Mitäs minä nyt sitten tekisin? No jos vaikka aiheuttaisi kamalan riidan ja tappelun tästä aiheesta, siitä kun tulee aina niin hyvä mieli!

Koska naisena mulla ei voi olla muutakaan tekemistä tai mielenkiinnon kohteita, joihin käyttää aikaani!

Nainen tule kotiin, mies on siivonnut ja laittanut ruokaa.

Nainen ajattelee: voi vittu, se on käyttänyt väärää rättiä ja moppi on jätetty eri nurkkaan kuin missä sen pitäisi olla. Tuolla listan päällä on vielä selvästi yksi pölyhiukkanen, täytyy vetää koko kämppä uusiksi. Sitä paitsi pyykkejä ei olisi vielä tänään pitänyt pestä, koska olin suunnitellut sen huomiselle. No mitenkäs se ruokapuoli? Voi vittu, se on ostanut väärän valmistajan jauhelihaa ja maitokin on erimerkkistä kuin piti. Sitä paitsi tänään piti olla kanaa, eikä jauhelihakastiketta. Vittu, kun se ei osaa mitään. Tästä tuli nyt vaan taas lisää hommaa itselle.

Kuulostaapa ihanalta ja positiviselta naiselta, missä näitä tapaa?

Eikös tällä naisella taida olla muitakin ongelmia ja puoliso on se johon ne nyt purettiin. Ei kaikki naiset ole perusluonteeltaan tuollaisia. En itse jaksaisi tuollaista elämää hetkeäkään. En siis itseni kanssa jos kaikki olis aina vaan hakemalla haettua pashaa.

Näitä naisia on tämäkin ketjullinen täynnä, ihmettelevät vain että miksei mies tee mitään oma-aloitteisesti. Siitä vaan tutustumaan.

fdasdafsd kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

fsdfsdf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis apua millanen kuva naisista välittyy parin kommentoijan tekstistä. "Koska mies haluaa välttää riitelyä" Nainenko sitten siitä nauttii? Miksi ihmeessä nainen tahtoisi väkisin riitaa vääntää, huutaa ja tapella? Eikö ne naiset oikeesti puhu ja keskustele aivan normaalisti?

Tai että 95% tilanteista on naisen vika. Siis millasia suhteita teillä on? Eikö oikeesti voisi ottaa vastuuta omista teoistaan yhtään enempää kuin 5%.

Millaisina olentoina te oikein näette naiset, jos kuvittelette että se nauttii riitelystä, tappelusta, toisen mollaamisesta ja lyttäämisestä. Voiko kukaan ihminen olla oikeasti onnellinen siinä tilanteessa, minkä väitätte naisen itselleen asettavan? Mikä on se hyöty, mikä ajaisi naisen näin onnettomaan suhteeseen ja tilanteeseen.

Itse olin suhteessa, jossa keskustelin mieheni kanssa usein niin kuin juttelisin työkaverille tai ystävälle. Vuosia kerroin miltä musta tuntuu ja mitä tahtoisin tapahtuvan. Mies ei jostain syystä ottanut mua tosissaan. Eron jälkeen sanoi mulle näin. Ei ottanut tosissaan, vaikka usein puhuin ja yritin kaikkeni perustellakseni asian ymmärrettävästi. Se satutti eniten.

Mikä sitten sai mut eroamaan? Kerran pinna katkesi. Olin 4 vuotta jo kertonut, etten voi hyvin, ilman että mies kuunteli. Huusin vihasena vuosien tuskan. Mies kuunteli ja vihdoin otti mut tosissaan.
Tässä vaiheessa päätin erota, koska en tahdo suhdetta, jossa mun on huudettava, jotta toinen kuuntelee. En tykkää huutaa, en lähde siihen. Jätin miehen. Mies oli totaalisen yllättynyt "kun meillä meni niin hyvin" ja "mikset koskaan kertonut mulle". Helvetti. Vuosia yritin. Sanoi ettei tiennyt mun olevani tosissani....

Miehellä ja naisella on ilmeisesti sitten kovin eri käsitykset siitä, mikä parisuhteessa on tärkeää. Minulle kävi kerran samoin, että koin eron tulleen aivan puskista, koska en ollut ymmärtänyt että asia josta välillä vähän riideltiin oli naiselle niin tärkeä, että hän lopulta eroaisi sen takia. Minä en ymmärrä sitä, että pienet nahinat voisivat johtaa koko suhteen päättymiseen, minusta niitä on kaikissa suhteissa. Minulle täytyy tehdä selväksi, että tässä on erokynnys ylittymässä jos asia ei muutu. Katson muita perheitä, joissa selvitään alkoholismista, väkivallasta tai pettämisestä ja niihin liittyvistä valtavista riidoista. Minut taas jätetään pienten nahinointien takia yhtäkkiä ja varoittamatta.

Et voi olla tosissasi! Lue uudestaan oma viestisi, aloita vikasta lauseesta. VAROITTAMATTA jätettiin vaikka vuosia nahistiin? Eiköhän ne riidat ole sitä varoittamista. Mikä olisi sun mielestä ollut parempi tapa? Uhata joka kerta eka erolla ja sitten sinä kuuntelisit?

Ei, riidat eivät todellakaan ole varoittamista erosta, varsinkin kun ne aina sovitaan ja elämä jatkuu. Kyllä, todellakin olisi ollut syytä tehdä selväksi, että tästä tulee ero, eikä asiaa sovita ja mennä eteenpäin kuten aina ennenkin. Ajattelevatko naiset ihan tosissaan, että jokaisessa nahinassa on syytä olettaa että ero on tulossa? Sitten en enää ihmettele avioerotilastoja. Miksi se ero ei sitten tule kuitenkaan niistä riidoista, missä heitellään tavaroita ja puukotellaan kun ryyppyputkessa tulee huono käänne? Niistä voisi ehkä eroa jotenkin uumoilla, mutta ei, niiden miesten rinnalla pysytään loppuun asti. Ei teistä ota selvää.

Läheisriippuvaiset deekut pysyy yhdessä, onko siinä jotakin ihailtavaa?

Jatkuva riita samasta asiasta on indisio erosta. Nykyaikana miesvauva tulee jätetyksi, se on oletusarvo, ei se että nainen passaa aikuista vauvaa.

Kun naiset kerran vaativat niinkin mahdottomia asioita kuten edes jonkinlaista tasapuolisuutta kotitöissä, niin eikö se ole vaan hyvä elää yksin. Saa ihan rauhassa pelata pleikkaa paskaisessa kämpässä.

Järjestään naiset kertovat että on parempi elää yksin kun sellaisen miehen kanssa, joka on kuin yksi lapsista.

Vierailija kirjoitti:

gfhgfhfdg kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan jo tehty, miesvauva on ex.

Ei kukaan tervepäinen nainen halua mitään miesvauvaa. Joskus mies alkuun tsemppaa ja esittää aikuista, ja sitten kun arvelee ettei nainen enää lähde (on saatu vaikka lapsi), niin paljastaa todellisen karvansa ja heittäytyy yhdeksi lapsista, jota pitäisi kiittää ja kannustaa suunnilleen siitä, että saa perseensä pyyhittyä.

Ja ei tässä ole merkittävää historiallista muutosta, ei ole ollut Suomessa aikaa että miehet vaan makaisivat, ja naiset tekisivät kaikki työt. Työt ovat muuttuneet, kukaan ei enää metsästä henkensä pitimiksi jousipyssyllä. Ne aiemmat miehet ovat ihan syystä jättäneet pöydän pyyhkimisen naiselle, kun ovat itse tehneet 12 h päivässä metsätöitä. Ei ne aiemmat miehet olleet mitään miesvauvoja, he ovat tehneet oman aikuisen osansa.

Jep, on aika siirtyä luonnonmukaiseen toimintaan ja lopettaa tämä väkisin yrittäminen. Eli mies siittää ja sitten häipyy. Ei tarvitse tapella ja YH-äitikin hoitaa huushollinsa yksin ihan mielellään, ei valita yhtään kotitöistä.

Ei vaan häivyt jo ennen siittämistä. Tai ainakin kerrot naiselle etukäteen, että pelaat pleikkaa etkä tee kotitöitä, et ainakaan hyvin. Jos  nainen on niin hullu että tekee lapsen tuollaiselle, ei voi mitään, lasta on toki sääli kun molemmat vanhemmat on ääliöitä.

Ei onnaa, siittäminen on luonnonlaki. Aivoissa tapahtuu kummallisia asioita, jotka saavat uroksen ja naaraan lisääntymään, mutta sen jälkeen ei ole tarkoitus jäädä yhteen, siitä seuraa vain kahvitahrapsykoosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisessä pitkässä suhteessani itseasiassa menin siihen lankaan että itsekin uskoin että tosiaan olen vain huolimaton ja koitin kovastikin petrata ja tehdä asiat paremmin ettei exäni tarvitsisi pyyhkiä pöytiä jäjiltäni toiseen kertaan jne. Jossakin vaiheessa aloin kuitenkin kiinnittää huomiota niihin kotitöihin joita tehtiin vuorotellen ja huomasin että nainenhan ei itse noudata omia ohjeitaan vaan on vähintään yhtä suurpiirteinen kuin itsekin olin ollut.

Eli kyse oli sittenkin vain vallankäytöstä, vähän sama että kun yksi koira kusee tolpan juureen niin toisen täytyy kusta siihen päälle että kaikki tietää kuka määrää.

Itse en jäisi suhteeseen, jossa arkiset asiat ovat valtataistelua. Kuulostaa uuvuttavalta.

Minulla on hyvä mies ja uskallan jättää hänet hoitamaan lapsia ja kotia, kun itse olen reissussa. Tai eihän se mitään uskaltamista ole, luotetaan molemmat toisiimme nin ettei kummankaan tarvitse miettiä tollasia pelkoja.

En muutenkaan jaksa näitä valtapelijuttuja, tuntuu niin kummallisilta ja vierailta. Meillä se tekee, kumpi ehtii ja viikonloppuna tasaillaan tilannetta. Ei kumpikaan jaksa käydä toisen jälkiä tarkistamassa, meillä on muutakin hommaa.

Hanki parempi tasapainoisempi suhde ja elämä.

Ohis.

"Ensimmäisessä pitkässä suhteessa" ja "exäni" aavistuksen viittaavat siihen suuntaan että suhde on mennyt vaihtoon, vai mitä luulet?

Ehkä olisit itsekin sen huomannut jos ei olisi  ollut niin kiire päästä laukomaan jotain alentuvaa humble bragilla höystettynä :)

Keskustelu viittaa myös siihen, että kaava olisi jatkunut myöhemmissäkin suhteissa "Ekassa vielä uskoin"

Myöhemmin tämä on käännetty suhteissa valtapeliksi. Ja just toi valtapaska laittaa kiehumaan. Nainen hakee valtaa siivouksessa pätemisellä? Miksi suhteen täytyy olla taistelua?

Ei onnistunut näköjään lukeminen vieläkään, tsemppaa vähän :)

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisessä pitkässä suhteessani itseasiassa menin siihen lankaan että itsekin uskoin että tosiaan olen vain huolimaton ja koitin kovastikin petrata ja tehdä asiat paremmin ettei exäni tarvitsisi pyyhkiä pöytiä jäjiltäni toiseen kertaan jne. Jossakin vaiheessa aloin kuitenkin kiinnittää huomiota niihin kotitöihin joita tehtiin vuorotellen ja huomasin että nainenhan ei itse noudata omia ohjeitaan vaan on vähintään yhtä suurpiirteinen kuin itsekin olin ollut.

Eli kyse oli sittenkin vain vallankäytöstä, vähän sama että kun yksi koira kusee tolpan juureen niin toisen täytyy kusta siihen päälle että kaikki tietää kuka määrää.

Tuo on kyllä totta että ohjeet voi olla hyviäkin, mutta jos niitä ei itsekin noudata niin hyvin pian ne alkavat tuntua päsmäröinniltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainenhan tuossa valitsee miehen rahat eli koska mies tuo rahaaa kotiin ja antaa naisen päättää, niin tilannehan on naiselle ihanteellinen.

Usein tuo koko homma lähtee siitä, että nainen ryhtyy kantamaan miehen tavaroita roskiin, koska ne eivät sovi yhteiseen kotiin. Muutamassa vuodessa koko koti on naisen näköinen, sieltä ei löydy mitään miehestä muituttavaa. Vain tietokone on miehen maailma. Eipä ihme, että mies viihtyy pelailemassa.

Jaa-a monissa valittajanaisten talouksissa nainen käy kyllä ihan yhtälailla töissä ja tienaa rahaa, mutta sen lisäksi hoitaa vielä kodin, vauvan, ruuanlaiton ja aivan kaiken. Mitä sisustukseen tulee, niin se jos ei voi sanoa että älä rakas heitä tavaroitani roskiin, kertoo kyllä taas siitä että on todellinen miesvauva kyseessä..... Ap

Ai pitää ihan erikseen pyytää, että älä heitä MINUN tavaroitani roskiin? Wau.

Tyttö25v

No niinpä. En oo tajunnutkaan, että se pitää erikseen kieltää. Onkohan mulla enää kotona tavaroita ollenkaan kun töistä sinne menen? Pitäisköhän mennä saman tien ostamaan uudet tavarat? Ai mutta enhän mä tiedä mitä se on heittänyt pois ennen ku käyn katsomassa. Ehkä oletan, että kaiken mitä omistan ni voin sitten ostaa uudet tilalle.

Hmm. Ehkä helpompaa heittää muija roskiin..

Kyselylomake pakolliseksi kirjoitti:

Miesvauva. Niimpä. Kyllästyttää katsoa töistä tulevaa miestä, kun loppuillan istuu perseellään sohvalla ja tuijottaa puhelintaan. Kalsareita pitäis olla puhtaana, tai alkaa vinkuminen ja narina. Joka ilta kysyy:"onks seksii".

Kun on lapset hänen kanssaan hankkinut niin ei viitsis erota. En tiedä miten itse mahdollistan omalla käytöksellä tämän tilanteen. Hoidan kaikki lasten asiat, kodin siisteyden, ruuan. Ja käyn rankassa duunissa. Eipä mitään. Miesvauva on korkeasti koulutettu, hemmoteltu mieslapsi. Tiedän, että äitinsä voidellut leivät lapsuuskodissa siihen saakka, kunnes muutti pois.

Omillaan kun asui, niin hommat hoituvat. Kiitos ja kumarrus, helpotti.

Olet valinnut miehesi korkean koulutustason ja sen mahdollisesti tuoman elintason perusteella, eikö siitä vastineeksi voisi vähän siivoilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä antaisin näille miehille nyt sellaisen ohjeen, että ennen kuin lyötte ne hanskat tiskiin, yrittäkää ottaa selvää, miksi se teidän toimintatapanne on naisen mielestä väärä. Sieltä voi paljastua asioita, joita ette itse hoksanneet tai sitten pääsette esittämään sille naiselle sen oman toimintatapanne ja perustelemaan sen. Älkääkä olettako, että se naisen "minä tapaan tehdä näin" -kommentti on perustelu, vaan se on vain tapa sanoa, miten hän tekee ja miten ehdottaa sinunkin toimivan. Syyt ovat sitten jotain ihan muuta. 

Itse voisin kuvitella tällaisen keskustelun: 

- Mitä sinä teet tuolla kattilalla? 

- Ajattelin keittää perunat

- Älä sitä ota. Minä käytän perunoille tuota toista kattilaa.

Tässä vaiheessa mies suuttuu ja olettaa, että syy toiselle kattilalle on pelkästään "koska minäkin teen aina näin". Mutta keskustelu voi jatkua tästä vielä: 

- No eikö tämä kattila ole aivan yhtä hyvä? 

- Tuo toinen on sopivamman kokoinen niille perunoille ja tähän on sitten helpompi tehdä kastike pinnoituksen takia. 

Luulen, että suurin osa näistä tapauksista on juuri tällaisia, ettei yhtään kiinnosta, mitä ne toisen motiivit ovat ja sitten oletetaan, että se on vain nalkuttamista nalkuttamisen ilosta. 

Nainen se tässäkin taas päätti mikä on hyvän kokoinen kattila perunoille  tai mikä pinnoitus on paras kastikkeelle. Eikö ihminen saa tehdä omia valintojaan? Oletko kuullut sanontaa virheistä oppii? Minä uskon, että kyse on enemmän näkymättämästä vallankahvasta!

Niin, tai sitten kyse on vain tiedon vaihtamisesta. Meillä on töissä just sinunkaltaisesi mies, jolle ei kestä sanoa mitään mistään kun "hän kyllä osaa älä tuu neuvomaan". Ollaan usein ihmetelty tätä kollegojen kanssa (hekin miehiä), että miten tälle yhdelle nyt asian voisi ilmaista, ettei vaan taas loukkaannu. Kyse kun on joskus jopa siitä, että hänen tapansa tehdä voi aiheuttaa oikean vaaratilanteen (loukkaantuminen tai pahimmassa tapauksessa jopa jonkun kuolema) tai vähintään sen, että laitteet/työkalut menevät rikki. Mutta kun tälle uhmaikäiselle miestaaperolle ei saa tietoja antaa, kun muuten aletaan mököttämään tai räyhäämään. Kamalaa, jos tuollaista pitäisi katsella vielä kotonakin. Että mitään ei osata ottaa vastaan ilman, että se nähdään jonakin ihme valtataisteluna tai pomotteluna.

Vierailija kirjoitti:

ghdghjf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M42 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Aloittajan asenne on ruma ja aihe on tehty lähinnä pilkkaamistarkoituksessa. Sellaisia ei olekaan kuin "miesvauvat". On olemassa miehiä jotka ovat aktiisia ja niitä jotka ovat passiivisia. Jos nainen ottaa puolisokseen miehen joka on suhteen alusta lähtien passiivinen, on vika 100% naisen oma! Jos on passiivisen kelpuuttanut, sitten passiivisen kanssa eläköön, ei ole yhtään varaa valittaa.

Jos taas mies on suhteen alussa aktiivinen ja muuttuu suhteen aikana passiiviseksi, syyt löytyvät parisuhteesta! Se ei ole mikään asia mikä vain tapahtuu, vaan syy/seuraus ketju on sen nähtävillä jolla on ymmärrystä nähdä nenäänsä pitemmälle.

Väitän että suurimmassa osassa tapauksista, jopa 95%:ti vika on naisessa! Miehet ajattelevat hyvin suoraviivaisesti ja käytännönläheisesti. Jos nainen päsmäröi suhteessa, miehet, vaikka he voisivat nujertaa naisen lähes sormia napsauttamalla, eivät sitä kuitenkaan tee. Mies ei halua riitaa vaan luonnostaan ennemminkin väistyy. Mitä enemmän nainen päsmäröi, sitä enemmän mies väistyy. Lopulta ollaan tilanteessa jossa nainen valittaa että mies ei tee mitää ja hän tekee kaiken!

Nainen on alun alkujaan halunnut päteä ja ottaa hommat hoitaakseen, suomeksi lakaissut miehen syrjään, johon mies suostuu, ei heikouttaan, ja ihan tietoisella päätöksellä, välttääkseen taistelun naisen kanssa. Näin nainen on saantu vallan perheessä, vallan jota on toivonut, mutta loppujen lopuksi nainen, vaikka on saanutkin haluamansa, ei ole saanut mitään mitä olisi toivonut.

Naisille vihjeeksi että antakaa sen miehen olla oma itsensä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Ei pienintäkään arvostelua tai neuvomista saatia asiaan puuttumista. Arvostakaa ja kunnioittakaa, vaikka siihen ei aina syytä olisikaan. Näin mies ei tee päätöstä vetäytyä ja hän pysyy onnellisena ja aktiivisena osapuolena parisuhteessa. Pahin asia minkä nainen voi miehelle sanoa on: MINÄ NÄYTÄN MITEN SE TEHDÄÄN!!! Tämän jälkeen nainen saakin tehdä sitten hommansa kuten parhaaksi näkee!

Kukaan mies ei moista katsele eikä ryhdy asian takia riitelemään vaan väistyy. Väitän että lähes poikkeuksetta ne naiset jotka sanovat että mies muuttui suhteen aikana saamattomaksi, ovat itse syyllisiä tilanteeseen. Miestä ei tarvitse nolata tai häpäistä kuin kerran tai pari ja tämä lumipallo alkaa vieriä rinnettä alas, koko ajan kasvaen ja kasvaen. Suurin osa naisista ei vain edes ymmärrä että se todellinen syyllinen tilanteeseen löytyykin sieltä peilin edestä...

AMEN! Näin se on ja näin se tulee menemään. Harmi, että en itse osaa kirjoittaa näin loistavaa tekstiä. Valitettavasti teksti on kuitenkin turha. Suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Sisältöön puuttumatta; mikään teksti ei ole loistava tuolla määrällä huutomerkkejä.

Aivan kuten sanoin: suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Se missä en ole alkuperäisen kanssa samoilla on tämä ''95% naisten vika'' kohta. Kuulostaa liian syyttävältä neuvovaan tekstiin, mutta ehkä tässä painaa hänen oma kokemus.

Minusta (nainen) tuo teksti on yleistyksessään varsin aliarvioiva kaikkia miehiä kohtaan, ikään kuin miehillä ei olisi lainkaan sosiaalisia taitoja tai tunneälyä ja mies olisi herkkä mimosa, jolla ei ole mitään vastuuta omasta toiminnastaan. "Nainen, tee näin, tai mies tekee näin. Mies voisi tehdä toisellakin tavalla (nujertaminen), mutta ei tee, koska nainen". Anteeksi nyt, mutta tuo saa miehet vaikuttamaan aika idiooteilta. Onneksi tosielämässä on aina kyse yksilöistä, joista monet saavat myös suunsa auki. Sillä tavalla ne ongelmat ratkeavat, kommunikoimalla.

Tää on näitten feministien käyttämä menetelmä korostaa naisten arvoa, joka on valitettavasti aika yleistä ja hyväksyttyä tällä palstalla. Aika yllättävää, että jotkut miehet sentää vaivautuvat osallistumaan tällaisiin keskusteluihin, kun lähtöasetelmat ovat tälle keskustelulle aika halventavat.

No siinä tapauksessa kannattaa miettiä mitä kirjoittaa ja minkä vaikutelman kirjoittaessaan antaa. Jos aloituksen aihe on, että miehet ovat vauvoja ja mies tulee selittämään täsmälleen samoja ohjeita, joita annetaan lasten kasvattamisessa (anna yrittää, anna aikaa oppia, rohkaise, kannusta, tue), niin eikö se nimenomaan vahvista sitä vauvakäsitystä. 

No ei tuo Mies77 mistään sellaisista asioista puhunut.

Eikö? Suora lainaus: 

"antakaa sen miehen olla oma itsensä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Ei pienintäkään arvostelua tai neuvomista saatia asiaan puuttumista. Arvostakaa ja kunnioittakaa, vaikka siihen ei aina syytä olisikaan."  

Ei. Jos tuo on lasten kasvattamista, niin sittenhän vähän mistä vaan saa sen väännettyä.

Kyllä tuo on enemmän lapsen kasvattamista kuin aikuiseen ihmiseen suhtautumista. Voitko kuvitella esimerkiksi, että pomolle annettaisiin alaisten kanssa toimimiseen tuollaisia ohjeita? Tai minkä tahansa ohjeiden tai käytössääntöjen noudattamiseen sovellettaisiin tätä? Vaikka liikennesäännöt, lait, roskien lajittelu, opiskelu, kaupan kassalla toimiminen, asiakirjojen täyttäminen, julkisten kulkuneuvojen käyttö jne. Juu, arvostetaan vain kaikkia tumpeloita eikä neuvota tai puututa mihinkään. 

Nyt puhutaankin kahdesta samalla arvotasolla olevasta ihmisestä. Tuo pomoesimerkki kyllä kuvastaa paljon parisuhteen arvomaailmasta.

Nythän lähtötilanne on se, että toinen osaa asian, jota toinen ei ilmeisesti osaa. Silloinhan pakosti ollaan eri tasoilla. Ihmisarvoa on turha vetää tähän mukaan. 

Ei ole siitä kyse etteikö osaa, vaan ettei se kelpaa naiselle.

No ethän sinä sitä ilmiselvästi sitten osaa, jos ei se kelpaa. Jos pöydän pyyhkimisen jälkeen jää kahvitahroja, et osaa pyyhkiä niin, ettei niitä jää. Tai sitten et vain viitsinyt. Aika yksinkertaista minusta. 

Mutta jos lopputulos on se, ettei mitään likaa jää pöydälle?

Siinä vaiheessa sitten avaat suusi ja kysyt, miksi se puhdas pöytä ei kelpaa. Koetapas joskus. 

No mulla ei ole just tätä tilannetta ollut, mutta olen laittanut pyykkejä kuivamaan väärässä asennossa, väärin päin, väärästä kohdasta laittanut roikkumaan narulle, ripustanut pyykkejä liian pitkään kuivumaan, pessyt väärän merkkisellä pesuaineella ja mitähän kaikkee. Sitten vaan suostuin tekemään kaiken kuin toinen halus, en jaksanu kuunnella jatkuvaa valitusta. Kuitenkin lopputulos oli aina ollut just niinkun pitikin.

Ai? Minä sanoisin kyllä jo tuossa vaiheessa, että laittelepas kuule ihan itse niin menee oikein.

Sitten saisitkin kuulla olevas miesvauva.

Kyllä.

gfhdfgh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

dfsdfasd kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en jotenkin ymmärrä, miten naiselta kyllä onnistuu oman kodin ja lasten hoitaminen, vaikka joku mies olisi sohvalta käsin huutelemassa typeriä neuvoja, miten pitää pyykit ripustaa (jota itse ei tee koskaan) tai vauvaa imettää. Kun ne on semmoisia aikuisten hommia, jotka nyt vaan pitää hoitaa, vaikka joku huutelisikin.
Mutta miesihmisen pitäisi suunnilleen antaa vessaharjalla tiskipöytiä pestä, eikä saa ilmekään värähtää, koska muuten on mies tullut häpäistyksi, eikä voi tehdä ainuttakaan kotihommaa ikinä. Ei tässä suhteessa, eikä missään tulevassa.
Kotihommat nyt kuitenkin ovat aika yksinkertaisia oppia, niitä tehdään, vaikka ei olisi kukaan arvostamassa, kunnioittamassa, kiittämässä tai mitalein koristelemassa. Niitä tehdään ihan sen takia, kun asutaan siinä kodissa ja ollaan aikuisia ihmisiä.

Johtuu varmaan siitä, että mies ei ole niin neuroottinen siivouksen suhteen, että kokisi että naisen tekemiä hommia pitäisi jatkuvasti arvostella. On tarpeeksi siistiä ja varmasti ylikin. Naiselle taas ei riitä se mikä miehelle riittää, joten kun mies yrittää osallistua niin riita on valmis.

Mutta kun naiselle riittää palanut paisti se ei riitäkään miehelle, miksi ei? Miksi mies vaatii hyvin valmistettua ruokaa, miksei kelpaa naisen mielestä ihan tarpeeksi hyvin valmistettu, mitä nyt pikkuisen paloi.

Joko kummallakin on lupa hutiloida, tai ei kummallakaan.

Hahah, jos jollekin riittää palanut paisti niin nainen se ei ole, se on fakta. Mutta nyt mennään jo niin sivuraiteille että rytisee.

Mikä fakta? Naiselle paisti on ihan sama, koska nainen syö salaattia joka tapauksessa, onnistuipa paisti tai ei, on sanottu monta kertaa. Paisti on tässä esimerkissä naiselle yhtä yhdentekevä kun likainen pöytä miehelle. Pointti ei ole pöytä eikä paisti, vaan se että miksi toisen pitää tehdä kotitöitä (ruokaa) hyvin, kun kerran toinen voi ihan vapaasti "yrittää siivota" ja tehdä huonosti. Vuodesta toiseen, oppimatta yhtään paremmaksi.

Miksi siis naista ei tarvitse kehua kun se edes yrittää (vaikka lopputulos on huono), kuten miestä miesvauvan mukaan tulee kehua ja rohkaista? Tai miesvauva menee lukkoon, eikä enää tee mitään.