Miesvauvat parisuhteessa

Vierailija kirjoitti:

Niitä on aika paljon, ja moni taantuu vauvaksi vasta kun perheessä on oikeakin vauva. Siinä kohtaa taas haluaa säilyttää lapselle edes jonkinlaisen perheen, eikä kovin helposti lähde.

Mulla oli nuorena tämmöinen miesvauva. Kun tavattiin, se oli vielä ihan normaali, sillä oli omiakin kavereita ja elämää. Hissukseen se vuosien mittaan taantui miesvauvaksi, joka ei koskaan mm halunnut päättää mitään, ei koskaan ollut vastuussa mistään. Eikä yhtään ymmärtänyt miksi sen jätin, ruikutti perään vuosia. Miehet vaan on niin heikkoja, siksi niitä miesvauvoja on niin paljon.

Nyt kun olen parisuhteessa kunnollisen aikuisen miehen kanssa, kyllä sitä osaa arvostaa.

Voisiko ongelma olla myös siinä että perustetaan liian nuorina se perhe, mies ei vielä kasvanut aikuiseksi? Mielestäni ei kannata perustaa perhettä paljon ennen 30v ikää, siinä jo näkee ihmisestä miten on pärjännyt elämässä ja mitä saavuttanut jne. Tunnen ihan naispuolisen yli kolmekymppisen naisvauvan, jolla on omakin lapsi, muttei ole ikinä pärjännyt omillaan, äiti vaan paasaa aikuista naista ja koko suku hoitaa lasta, tyyppi ei ole pystynyt moneen vuoteen solmimaan pysyvää suhdetta kenenkään kanssa kun kaikki omat epäonnistumiset johtuu muista ja muut on ilkeitä ja itsekkäitä jos ei suostu passaamaan sitä koko ajan, sen elämänsä prinssin kuuluu elättää sitä ja lasta, kun ei kokopäivätyötäkään jaksa tehdä, ei ihme ettei kukaan mies pysy muutamaa kk pidempään.

Ensimmäisessä pitkässä suhteessani itseasiassa menin siihen lankaan että itsekin uskoin että tosiaan olen vain huolimaton ja koitin kovastikin petrata ja tehdä asiat paremmin ettei exäni tarvitsisi pyyhkiä pöytiä jäjiltäni toiseen kertaan jne. Jossakin vaiheessa aloin kuitenkin kiinnittää huomiota niihin kotitöihin joita tehtiin vuorotellen ja huomasin että nainenhan ei itse noudata omia ohjeitaan vaan on vähintään yhtä suurpiirteinen kuin itsekin olin ollut.

Eli kyse oli sittenkin vain vallankäytöstä, vähän sama että kun yksi koira kusee tolpan juureen niin toisen täytyy kusta siihen päälle että kaikki tietää kuka määrää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Aloittajan asenne on ruma ja aihe on tehty lähinnä pilkkaamistarkoituksessa. Sellaisia ei olekaan kuin "miesvauvat". On olemassa miehiä jotka ovat aktiisia ja niitä jotka ovat passiivisia. Jos nainen ottaa puolisokseen miehen joka on suhteen alusta lähtien passiivinen, on vika 100% naisen oma! Jos on passiivisen kelpuuttanut, sitten passiivisen kanssa eläköön, ei ole yhtään varaa valittaa.

Jos taas mies on suhteen alussa aktiivinen ja muuttuu suhteen aikana passiiviseksi, syyt löytyvät parisuhteesta! Se ei ole mikään asia mikä vain tapahtuu, vaan syy/seuraus ketju on sen nähtävillä jolla on ymmärrystä nähdä nenäänsä pitemmälle.

Väitän että suurimmassa osassa tapauksista, jopa 95%:ti vika on naisessa! Miehet ajattelevat hyvin suoraviivaisesti ja käytännönläheisesti. Jos nainen päsmäröi suhteessa, miehet, vaikka he voisivat nujertaa naisen lähes sormia napsauttamalla, eivät sitä kuitenkaan tee. Mies ei halua riitaa vaan luonnostaan ennemminkin väistyy. Mitä enemmän nainen päsmäröi, sitä enemmän mies väistyy. Lopulta ollaan tilanteessa jossa nainen valittaa että mies ei tee mitää ja hän tekee kaiken!

Nainen on alun alkujaan halunnut päteä ja ottaa hommat hoitaakseen, suomeksi lakaissut miehen syrjään, johon mies suostuu, ei heikouttaan, ja ihan tietoisella päätöksellä, välttääkseen taistelun naisen kanssa. Näin nainen on saantu vallan perheessä, vallan jota on toivonut, mutta loppujen lopuksi nainen, vaikka on saanutkin haluamansa, ei ole saanut mitään mitä olisi toivonut.

Naisille vihjeeksi että antakaa sen miehen olla oma itsensä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Ei pienintäkään arvostelua tai neuvomista saatia asiaan puuttumista. Arvostakaa ja kunnioittakaa, vaikka siihen ei aina syytä olisikaan. Näin mies ei tee päätöstä vetäytyä ja hän pysyy onnellisena ja aktiivisena osapuolena parisuhteessa. Pahin asia minkä nainen voi miehelle sanoa on: MINÄ NÄYTÄN MITEN SE TEHDÄÄN!!! Tämän jälkeen nainen saakin tehdä sitten hommansa kuten parhaaksi näkee!

Kukaan mies ei moista katsele eikä ryhdy asian takia riitelemään vaan väistyy. Väitän että lähes poikkeuksetta ne naiset jotka sanovat että mies muuttui suhteen aikana saamattomaksi, ovat itse syyllisiä tilanteeseen. Miestä ei tarvitse nolata tai häpäistä kuin kerran tai pari ja tämä lumipallo alkaa vieriä rinnettä alas, koko ajan kasvaen ja kasvaen. Suurin osa naisista ei vain edes ymmärrä että se todellinen syyllinen tilanteeseen löytyykin sieltä peilin edestä...

AMEN! Näin se on ja näin se tulee menemään. Harmi, että en itse osaa kirjoittaa näin loistavaa tekstiä. Valitettavasti teksti on kuitenkin turha. Suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Sisältöön puuttumatta; mikään teksti ei ole loistava tuolla määrällä huutomerkkejä.

Aivan kuten sanoin: suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Se missä en ole alkuperäisen kanssa samoilla on tämä ''95% naisten vika'' kohta. Kuulostaa liian syyttävältä neuvovaan tekstiin, mutta ehkä tässä painaa hänen oma kokemus.

Minusta (nainen) tuo teksti on yleistyksessään varsin aliarvioiva kaikkia miehiä kohtaan, ikään kuin miehillä ei olisi lainkaan sosiaalisia taitoja tai tunneälyä ja mies olisi herkkä mimosa, jolla ei ole mitään vastuuta omasta toiminnastaan. "Nainen, tee näin, tai mies tekee näin. Mies voisi tehdä toisellakin tavalla (nujertaminen), mutta ei tee, koska nainen". Anteeksi nyt, mutta tuo saa miehet vaikuttamaan aika idiooteilta. Onneksi tosielämässä on aina kyse yksilöistä, joista monet saavat myös suunsa auki. Sillä tavalla ne ongelmat ratkeavat, kommunikoimalla.

Koitan esimerkilläni avartaa katsettasi. Jos olen vaikka paistamassa lettuja/tiskaamassa/siivoamassa ja yhtä äkkiä naiseni pamahtaa paikalla sanoo: ei näin, ei näin, minä teen aina näin, ja alkaa tekemään asiaa. Kukaan mies ei nostaisi tästä meteliä, koskaan kellekään miehelle ei ole niin tärkeää, millä rätillä se pöytä pyyhitään tai paljon sitä fairya käytetään. Mies ajattelee ''okei, hoida sinä tämä''. Seuraavalla kerralla mies ajattelee ''vaimo hoitaa, hänelle se oli tärkeä''. Tämä alkuperäisen kirjoittajan esimerkki toimii juuri näin ja juuri tällaisissa  arkisissa asioissa. Mielestäni on typerää väittää, että olisi idiootti, jos ei jaksa alkaa kinastelemaan tällaisissa asioissa. Jos häädätte aina sen miehen pois ja teette itse omalla tavallanne lopputulos on se, että se mies ei enää vaivaudu tekemään mitään. Anna vielä yhden omakohtaisen kokemuksen. Minä pyyhin pöydän. Naiseni tulee paikalle pyyhkii pöydän uudestaan, koska se ei ollut hänen mielestään tarpeeksi puhdas. Alanko raivoamaan, että minusta pöytä oli tarpeeksi puhdas ja aiheutan turhan riidan, vai olenko hiljaa ja jätän pöydän pyyhkimisen ensikerralla naiselle.

Tämä esimerkki toimii täydellisesti juuri näihin pieniin arkisin asioihin. Sinun väittämäsi pitävät paikkaansa, jos kysymys on elämän suurimmista kysymyksistä  lapsen hankinnasta tai naimisiin menosta. Harmittaa vain, että mammat alapeukuttavat ja ignooravat tämän ja jatkavat miesvauvansan ihmettelemistä

Tämä on NIIN TOTTA. Loistava esimerkki.

Ennenkuin kaikki naiset taas ignoraatte "typerän" kommentin, miettikääpä, jos se mies neuvoisi teitä pöydän pyyhkimisessä, tai (laita tähän muu arkinen tilanne, missä sinulla ja miehelläsi on erilainen tapa tehdä asia)

Siinä tilanteessa minä kysyisin mieheltä, miksi pyykit pitäisi ripustaa siten, että ne jäävät ryppyisiksi ja kuivuessaan alkavat haisemaan tai miksi pöytää ei saisi pyyhkiä oikeasti puhtaaksi vaan siihen pitää jättää ne kahvitarhat tai miksi tyhjä rahkapurkki pitää jättää tiskipöydälle, eikä sitä voi laittaa roskikseen tai miksi kupit pitää laittaa tiskikoneeseen suu ylöspäin. Jos mies pystyy nämä asiat minulle hyvin perustelemaan, niin toki voidaan siirtyä siihen miehen toimintatapaan. 

Hep! Tuota minäkään en ole ihan ymmärtänyt, miksi ripustettavaa pyykkiä ei voi edes sen verran suoria, että kuivuisi. Tämä siis on ainoa sääntö, mikä tässä huushollissa on pyykin ripustuksen suhteen. Tähän on varmaan joku hyvä miesselitys olemassa.

Eipä silti, nykyisin pesen melkein kaiken 60 asteessa, oli ekologista tai ei. Ei haittaa, vaikka olisi muesripustaja, ei edes vaikka unohtuisivat koneeseen.

Mitenkähän suoraksi ne kalsarit pitää sinne telineelle laittaa, jotta kuivuvat? Minulla kyllä pyykki on 90% kuivaa jo linkouksen jälkeen ja se vähä mitä märkyyttä jää, kuivaa kyllä vaikka sen vaatteen heittäisi vasemmalla kädella sinne telineelle.

Miten naiset ja vaikka miehetkin jaksaa tälläisiä miesvauvoja :D Erikoista kuulla, että niin monella on samanlaista kokemusta asiasta. Yhden samanlaisen tapauksen kuulin ja kun kysyin asiasta niin vastaus oli about tälläinen "Se on aina ollut tollanen" OK. Muistakaa, että ihmisiä on päälle 7 Miljardia, luulis niistä löytyvän jonkun Homo Sapiensin joka ei ole vauva. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Aloittajan asenne on ruma ja aihe on tehty lähinnä pilkkaamistarkoituksessa. Sellaisia ei olekaan kuin "miesvauvat". On olemassa miehiä jotka ovat aktiisia ja niitä jotka ovat passiivisia. Jos nainen ottaa puolisokseen miehen joka on suhteen alusta lähtien passiivinen, on vika 100% naisen oma! Jos on passiivisen kelpuuttanut, sitten passiivisen kanssa eläköön, ei ole yhtään varaa valittaa.

Jos taas mies on suhteen alussa aktiivinen ja muuttuu suhteen aikana passiiviseksi, syyt löytyvät parisuhteesta! Se ei ole mikään asia mikä vain tapahtuu, vaan syy/seuraus ketju on sen nähtävillä jolla on ymmärrystä nähdä nenäänsä pitemmälle.

Väitän että suurimmassa osassa tapauksista, jopa 95%:ti vika on naisessa! Miehet ajattelevat hyvin suoraviivaisesti ja käytännönläheisesti. Jos nainen päsmäröi suhteessa, miehet, vaikka he voisivat nujertaa naisen lähes sormia napsauttamalla, eivät sitä kuitenkaan tee. Mies ei halua riitaa vaan luonnostaan ennemminkin väistyy. Mitä enemmän nainen päsmäröi, sitä enemmän mies väistyy. Lopulta ollaan tilanteessa jossa nainen valittaa että mies ei tee mitää ja hän tekee kaiken!

Nainen on alun alkujaan halunnut päteä ja ottaa hommat hoitaakseen, suomeksi lakaissut miehen syrjään, johon mies suostuu, ei heikouttaan, ja ihan tietoisella päätöksellä, välttääkseen taistelun naisen kanssa. Näin nainen on saantu vallan perheessä, vallan jota on toivonut, mutta loppujen lopuksi nainen, vaikka on saanutkin haluamansa, ei ole saanut mitään mitä olisi toivonut.

Naisille vihjeeksi että antakaa sen miehen olla oma itsensä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Ei pienintäkään arvostelua tai neuvomista saatia asiaan puuttumista. Arvostakaa ja kunnioittakaa, vaikka siihen ei aina syytä olisikaan. Näin mies ei tee päätöstä vetäytyä ja hän pysyy onnellisena ja aktiivisena osapuolena parisuhteessa. Pahin asia minkä nainen voi miehelle sanoa on: MINÄ NÄYTÄN MITEN SE TEHDÄÄN!!! Tämän jälkeen nainen saakin tehdä sitten hommansa kuten parhaaksi näkee!

Kukaan mies ei moista katsele eikä ryhdy asian takia riitelemään vaan väistyy. Väitän että lähes poikkeuksetta ne naiset jotka sanovat että mies muuttui suhteen aikana saamattomaksi, ovat itse syyllisiä tilanteeseen. Miestä ei tarvitse nolata tai häpäistä kuin kerran tai pari ja tämä lumipallo alkaa vieriä rinnettä alas, koko ajan kasvaen ja kasvaen. Suurin osa naisista ei vain edes ymmärrä että se todellinen syyllinen tilanteeseen löytyykin sieltä peilin edestä...

AMEN! Näin se on ja näin se tulee menemään. Harmi, että en itse osaa kirjoittaa näin loistavaa tekstiä. Valitettavasti teksti on kuitenkin turha. Suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Sisältöön puuttumatta; mikään teksti ei ole loistava tuolla määrällä huutomerkkejä.

Aivan kuten sanoin: suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Se missä en ole alkuperäisen kanssa samoilla on tämä ''95% naisten vika'' kohta. Kuulostaa liian syyttävältä neuvovaan tekstiin, mutta ehkä tässä painaa hänen oma kokemus.

Minusta (nainen) tuo teksti on yleistyksessään varsin aliarvioiva kaikkia miehiä kohtaan, ikään kuin miehillä ei olisi lainkaan sosiaalisia taitoja tai tunneälyä ja mies olisi herkkä mimosa, jolla ei ole mitään vastuuta omasta toiminnastaan. "Nainen, tee näin, tai mies tekee näin. Mies voisi tehdä toisellakin tavalla (nujertaminen), mutta ei tee, koska nainen". Anteeksi nyt, mutta tuo saa miehet vaikuttamaan aika idiooteilta. Onneksi tosielämässä on aina kyse yksilöistä, joista monet saavat myös suunsa auki. Sillä tavalla ne ongelmat ratkeavat, kommunikoimalla.

Koitan esimerkilläni avartaa katsettasi. Jos olen vaikka paistamassa lettuja/tiskaamassa/siivoamassa ja yhtä äkkiä naiseni pamahtaa paikalla sanoo: ei näin, ei näin, minä teen aina näin, ja alkaa tekemään asiaa. Kukaan mies ei nostaisi tästä meteliä, koskaan kellekään miehelle ei ole niin tärkeää, millä rätillä se pöytä pyyhitään tai paljon sitä fairya käytetään. Mies ajattelee ''okei, hoida sinä tämä''. Seuraavalla kerralla mies ajattelee ''vaimo hoitaa, hänelle se oli tärkeä''. Tämä alkuperäisen kirjoittajan esimerkki toimii juuri näin ja juuri tällaisissa  arkisissa asioissa. Mielestäni on typerää väittää, että olisi idiootti, jos ei jaksa alkaa kinastelemaan tällaisissa asioissa. Jos häädätte aina sen miehen pois ja teette itse omalla tavallanne lopputulos on se, että se mies ei enää vaivaudu tekemään mitään. Anna vielä yhden omakohtaisen kokemuksen. Minä pyyhin pöydän. Naiseni tulee paikalle pyyhkii pöydän uudestaan, koska se ei ollut hänen mielestään tarpeeksi puhdas. Alanko raivoamaan, että minusta pöytä oli tarpeeksi puhdas ja aiheutan turhan riidan, vai olenko hiljaa ja jätän pöydän pyyhkimisen ensikerralla naiselle.

Tämä esimerkki toimii täydellisesti juuri näihin pieniin arkisin asioihin. Sinun väittämäsi pitävät paikkaansa, jos kysymys on elämän suurimmista kysymyksistä  lapsen hankinnasta tai naimisiin menosta. Harmittaa vain, että mammat alapeukuttavat ja ignooravat tämän ja jatkavat miesvauvansan ihmettelemistä

Arvon ala-peukuttajat onko teistä parempi, että olisin nostanut hirveän metelin siitä miksi pöytä piti pyyhkiä uudestaan!

Etkö oikeasti näe tuossa tilanteessa muita ratkaisuja kuin tekemättä jättäminen tai metelin nostaminen? Yksi vaihtoehto olisi tehdä se homma seuraavalla kerralla kunnolla. 

Näin pääsemme itse asiaa. Minusta pöytä oli puhdas. Kuka sen päättä onko pöytä puhdas? Mies? Nainen? EUn komissio? Jos mielestäni pöytä oli puhdas, oikeasti puhdas, ei ollut mitään kahvitahroja, en sitä enää pyyhi. Se pyyhkii, joka tahtoo. Jos haluan juoda kahvia, keitän kahvit. Jos naiseni halua juoda kahvia, hän keittää kahvit. Jos haluan olla arkkitehti, luen arkkitehdiksi, eikä kukaan lue puolestani. Sama asia tavallaan...

Olisin voinut alkaa väittää, että tässä taas näkee naiset on diktaattoreja! Haluavat päättä kaikesta, jopa pöydän puhtaudesta. Tämä sukupuolien vastakkain asettelu on niin typerää, että...

Niin, tietysti sinä sanot, että pöytä oli puhdas, mutta mehän emme tässä nyt voi tietää, oliko siinä oikeasti niitä tahroja vielä vai ei. Jos tällaisia tilanteita tulee vastaan jatkuvasti, minusta voisi ihan reippaasti avata suunsa ja kysyä, miksi se pöytä piti vielä uudelleen pyyhkiä tai mikä siinä lätyn paistossa menee väärin ja miksi. Minä ainakin osaan perustella ihan jokaisen asian, miksi asiat pitää tehdä minun tavallani. Ei siitä mitään riitaa tarvitse tehdä, vaan ihan asiallisesti kysyä sillä ajatuksella, että haluaa itsekin oppia. Itsekin olen useasti ollut tilanteessa, jossa ihan selkeästi mies on tehnyt väärin, esim ei ole huomannut niitä kahvitahroja. Tottakai se miehen mielestä näyttää turhalta, mutta voin ihan hyvin vastata ja kertoa niistä jääneistä tahroista, mikäli mies ei oikeasti niitä huomannut. 

Rationaalinen perustelu toimii mainiosti ja jos pöytään joku kahvitahra jää niin siitä on ihan asiallista huomauttaa. Ongelma on siinä että valitettavan usein ne perustelut eivät ole kovin rationaalisia vaan kyse on siitä että nainen on päässää n suunnitellut miten jokin asia tehdään ja ahdistuu kun mies ei noudata suunnitelmaa (jota ei edes voi tietää koska se on olemassa vain naisen pään sisällä) - riippumatta siitä onko lopputulos sama, huonompi tai parempi.

No tästä minä en sitten tiedä. Itse vaadi tekemään  yhtäkään asiaa eri tavalla kuin mies tekisi, ellei siihen ole oikeasti rationaalista perustetta. Sillehän en voi mitään, että se rationaalisuus ei miehelle näy. Olen olettanut, että mikäli jossain ei ole miehen mielestä järkeä, hän myös kysyy, miksi teen jotain. Mutta ilmeisesti mies ei kysy tätä koskaan, vaan pelkästään olettaa, että nainen huvikseen pyyhkii puhtaita pöytiä. 

Mulla oli hetken aikaa poikaystävä, joka ihan aidosti oletti naisten rakastavan kotitöitä. Sanoinkin sille joskus, että ne olisivat kotiharrastuksia, jos ne olisivat mielenkiintoisia. Se suhde ei ollut pitkä 😀

Kyllä teistä väkisinkin sellaisen käsityksen saa, kun teidän touhua katsoo. Joka päivän haluatte omistaa sille rakkaalle harrastukselle. Miehille riittää vähän harvempikin.

Vierailija kirjoitti:

Vai pitää vauvaa palkita yrityksestä ja vähän sinne päin huitaisusta? Juu vauvaa pitää, mutta ellei mies oikeasti ole vauva, niin miten ihmeessä se ressukka pärjää vaikka työelämässä, jossa palaute huonosti ja väärin tekemisestä tulee ilman silkkihansikkaita. Meneekö se heti lukkoon ja lannistuu? Miksi sama tyyppi on sitten kotona niin hauras?

Miesvauva tekee tahallaan huonosti, jotta pääsisi tekemästä. Sitten loukkaantuu, jos nainen tekee samoin.

Mä ehdotin kerran miesvauvalle, että kun kerran minä nipotan vaatimalla että tehdään kunnolla, niin otetaan sama linja molemmat. Eli hän pesee huonosti vessanpöntön, ja minä teen ruokaa samalla mentaliteetilla, että ei se nyt ole niin nuukaa jos ruoka palaa tai lihasopassa on sokeria suolan sijaan, kun kerran on laskettua standardia. Mutta se ei käynytkään, vain miesvauvalla on lupa hutiloida ja saada päänsilitystä asioista jotka hän teki huonosti. Exä on.

Ja tässä puhutaan miesvauvoista, ei miehistä. On miehiä jotka osaa tehdä ihan kunnolla ihan itse, mullakin on tämmöinen nykyään.

Naisen logiikka vauhdissa :) "Toinen ei osaa tehdä yhtä tarkasti, se on ihan sama kuin että minä teen tahallani huonommin kuin osaan".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

fdgdfgfd kirjoitti:

Lentolääkäri kirjoitti:

Tuo oli just niin hyvin kirjoitettu, että kyllä mies sitä ruokaa tekisi, kunhan se vain kelpaisi! Mutta kun ota huomioon tuo ja en tykkää tuosta ja tuo on epäterveellistä eikä tuota noin kuulu valmistaa...Ja ihan sama aika monessa kotihommassa. Eli "tee niin kuin haluat, kunhan se on minun tavallani tehty".Mutta johan täällä joku mussukka sanoikin, että sitten täytyy erota. No niin kai sitten, kaikki eroon vaan. Miesvauvat nääntyy nälkään pleikkansa ääreen (en muuten itse pelaa) ja naiset säilyvät hengissä tomerina, tietävinä mutta tosimiehen puutteessa nääntyen.

Voi kuule, ei pleikkarimiehet mihinkään näänny, he pyöräyttävät itsellen vartissa jotain syötäväksi kelpaavaa ja jatkavat syömisen jälkeen. Ei siihen muita tarvita. Mies tyytyy aika vähään, jos se vain hänestä olisi kiinni.

Miksi pleikkamies sitten edes tahtoo suhteen? Mitä hän siltä odottaa. Jos mukavampaa on pelata ja nopeesti syödä yksin jotain, niin eihän naisen kanssa kannata yhdessä asua.

Niinpä, kun heti kättelyssä sanoo että mä haluan pelata pleikkaa paskaisessa kämpässä einespizzaa syöden, niin nainen tietää kiertää tämän tyypin kaukaa. Jos siitä huolimatta joku nainen jää roikkumaan, niin ihan naisen oma valinta ja vika.

Mutta ei, ne esittää aikuista kunnes luulevat saaneet naisen nalkkiin lapsella, sitten paljastetaan se todellinen luonne.

Ja miksi ei kelpaa palanut ruoka, kun kerran tahrainen pöytä on ihan ok? Samat säännöt molemmille, jos on ok tehdä huonosti, molemmilla pitää olla sama oikeus.

Mikä tahrainen pöytä? Nuo kahvitahrathan olivat jonkun kommentoijan omaa keksintöä, alkuperäinen kirjoittaja ei sellaisista maininnut mitään.

Ellet ole lukenut kuin aloituksen, eikö kannattaisi lukea ennen kuin kommentoit? Ja mistä tiesit että tahrat on kahvia, minä kirjoitin vain tahroista? :D

Miesvauva uhriutuu, taas nainen vaatii mahdottomia :)

Ja kahvitahrat vie mielisairaalaan. Jotkut vaan käy niin herkillä. Olis paras pysyä yksinään vaan.

*eri

Vierailija kirjoitti:

gdfgsdfgsdf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Aloittajan asenne on ruma ja aihe on tehty lähinnä pilkkaamistarkoituksessa. Sellaisia ei olekaan kuin "miesvauvat". On olemassa miehiä jotka ovat aktiisia ja niitä jotka ovat passiivisia. Jos nainen ottaa puolisokseen miehen joka on suhteen alusta lähtien passiivinen, on vika 100% naisen oma! Jos on passiivisen kelpuuttanut, sitten passiivisen kanssa eläköön, ei ole yhtään varaa valittaa.

Jos taas mies on suhteen alussa aktiivinen ja muuttuu suhteen aikana passiiviseksi, syyt löytyvät parisuhteesta! Se ei ole mikään asia mikä vain tapahtuu, vaan syy/seuraus ketju on sen nähtävillä jolla on ymmärrystä nähdä nenäänsä pitemmälle.

Väitän että suurimmassa osassa tapauksista, jopa 95%:ti vika on naisessa! Miehet ajattelevat hyvin suoraviivaisesti ja käytännönläheisesti. Jos nainen päsmäröi suhteessa, miehet, vaikka he voisivat nujertaa naisen lähes sormia napsauttamalla, eivät sitä kuitenkaan tee. Mies ei halua riitaa vaan luonnostaan ennemminkin väistyy. Mitä enemmän nainen päsmäröi, sitä enemmän mies väistyy. Lopulta ollaan tilanteessa jossa nainen valittaa että mies ei tee mitää ja hän tekee kaiken!

Nainen on alun alkujaan halunnut päteä ja ottaa hommat hoitaakseen, suomeksi lakaissut miehen syrjään, johon mies suostuu, ei heikouttaan, ja ihan tietoisella päätöksellä, välttääkseen taistelun naisen kanssa. Näin nainen on saantu vallan perheessä, vallan jota on toivonut, mutta loppujen lopuksi nainen, vaikka on saanutkin haluamansa, ei ole saanut mitään mitä olisi toivonut.

Naisille vihjeeksi että antakaa sen miehen olla oma itsensä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Ei pienintäkään arvostelua tai neuvomista saatia asiaan puuttumista. Arvostakaa ja kunnioittakaa, vaikka siihen ei aina syytä olisikaan. Näin mies ei tee päätöstä vetäytyä ja hän pysyy onnellisena ja aktiivisena osapuolena parisuhteessa. Pahin asia minkä nainen voi miehelle sanoa on: MINÄ NÄYTÄN MITEN SE TEHDÄÄN!!! Tämän jälkeen nainen saakin tehdä sitten hommansa kuten parhaaksi näkee!

Kukaan mies ei moista katsele eikä ryhdy asian takia riitelemään vaan väistyy. Väitän että lähes poikkeuksetta ne naiset jotka sanovat että mies muuttui suhteen aikana saamattomaksi, ovat itse syyllisiä tilanteeseen. Miestä ei tarvitse nolata tai häpäistä kuin kerran tai pari ja tämä lumipallo alkaa vieriä rinnettä alas, koko ajan kasvaen ja kasvaen. Suurin osa naisista ei vain edes ymmärrä että se todellinen syyllinen tilanteeseen löytyykin sieltä peilin edestä...

AMEN! Näin se on ja näin se tulee menemään. Harmi, että en itse osaa kirjoittaa näin loistavaa tekstiä. Valitettavasti teksti on kuitenkin turha. Suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Sisältöön puuttumatta; mikään teksti ei ole loistava tuolla määrällä huutomerkkejä.

Aivan kuten sanoin: suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Se missä en ole alkuperäisen kanssa samoilla on tämä ''95% naisten vika'' kohta. Kuulostaa liian syyttävältä neuvovaan tekstiin, mutta ehkä tässä painaa hänen oma kokemus.

Minusta (nainen) tuo teksti on yleistyksessään varsin aliarvioiva kaikkia miehiä kohtaan, ikään kuin miehillä ei olisi lainkaan sosiaalisia taitoja tai tunneälyä ja mies olisi herkkä mimosa, jolla ei ole mitään vastuuta omasta toiminnastaan. "Nainen, tee näin, tai mies tekee näin. Mies voisi tehdä toisellakin tavalla (nujertaminen), mutta ei tee, koska nainen". Anteeksi nyt, mutta tuo saa miehet vaikuttamaan aika idiooteilta. Onneksi tosielämässä on aina kyse yksilöistä, joista monet saavat myös suunsa auki. Sillä tavalla ne ongelmat ratkeavat, kommunikoimalla.

Koitan esimerkilläni avartaa katsettasi. Jos olen vaikka paistamassa lettuja/tiskaamassa/siivoamassa ja yhtä äkkiä naiseni pamahtaa paikalla sanoo: ei näin, ei näin, minä teen aina näin, ja alkaa tekemään asiaa. Kukaan mies ei nostaisi tästä meteliä, koskaan kellekään miehelle ei ole niin tärkeää, millä rätillä se pöytä pyyhitään tai paljon sitä fairya käytetään. Mies ajattelee ''okei, hoida sinä tämä''. Seuraavalla kerralla mies ajattelee ''vaimo hoitaa, hänelle se oli tärkeä''. Tämä alkuperäisen kirjoittajan esimerkki toimii juuri näin ja juuri tällaisissa  arkisissa asioissa. Mielestäni on typerää väittää, että olisi idiootti, jos ei jaksa alkaa kinastelemaan tällaisissa asioissa. Jos häädätte aina sen miehen pois ja teette itse omalla tavallanne lopputulos on se, että se mies ei enää vaivaudu tekemään mitään. Anna vielä yhden omakohtaisen kokemuksen. Minä pyyhin pöydän. Naiseni tulee paikalle pyyhkii pöydän uudestaan, koska se ei ollut hänen mielestään tarpeeksi puhdas. Alanko raivoamaan, että minusta pöytä oli tarpeeksi puhdas ja aiheutan turhan riidan, vai olenko hiljaa ja jätän pöydän pyyhkimisen ensikerralla naiselle.

Tämä esimerkki toimii täydellisesti juuri näihin pieniin arkisin asioihin. Sinun väittämäsi pitävät paikkaansa, jos kysymys on elämän suurimmista kysymyksistä  lapsen hankinnasta tai naimisiin menosta. Harmittaa vain, että mammat alapeukuttavat ja ignooravat tämän ja jatkavat miesvauvansan ihmettelemistä

Ensi kerralla pyyhit sen pöydän kunnolla, etkä jätä niitä kuivuneita kahvitahroja pyyhkimättä? Onnistuuko mitenkään mieheltä tällainen? 

Toivon, että olet provo. Muuten liian katkera avioliitoon/parisuhde markkinoille

Tulkitsenko oikein tämän kommenttisi, eli mieheltä ei onnistu niiden kahvitahrojen pyyhkiminen? Miehelle tärkeintä on se, että tuli liu'utettua rättiä pöydän pintaa pitkin, mutta ihan sama, vaikka tahroja jäikin. Ei ihme, että miehet eivät ymmärrä siivoamista, kun eivät ymmärrä, mitä sillä on tarkoitus saavuttaa. Se ei ole vain rätin heiluttelua näön vuoksi, vaan siinä on ideana lopputulos. Sama pätee niihin tiskeihin. Se, että hulautat lautasta kylmässä vedessä, ei saa aikaan sitä toivottua lopputulosta eli puhdasta lautasta. Pointti ei ole siis se hulauttaminen, vaan se lopputulos. 

Ei, vaan päinvastoin, Mies ymmärtää päämäärän ja lopettaa sitten kun se silmin nähden on saavutettu. Nainen taas näkee edelleen otian mystistä näkymätöntä likaa, tai sitten rättiä pyöritettiin väärään suuntaan, joten feng shui meni ihan väärin. Täytyy tehdä uudestaan. Ei kai tuossa muuten mitään ongelmaa olisikaan ja siitä se helvetinmoinen turhautuminen ja lopulta passivoituminen syntyy. Älä nyt miehiä ihan niin uunoina pidä, etteivätkö ymmärtäisi mikä on likaa ja mikä ei.

Miehet eivät ole uunoja, mutta nainen on niin tyhmä, että rätin pyörityksen takia pilaisi muuten hyvän suhteen? MIKSI

miksi teidän mielestä nainen tahtoo väkisin tehdä asioista hankalia? Voisiko olla että siinä on kuitenkin jokin syy taustalla. Ei naiset ole niin erilaisia olentoja kuin miehet, että ilman syytä raivoavat. Tai tahtoisivat riidellä.

Kyse on vallasta, halutaan saada se viimeinen sana. Eikä tuo ole mitenkään pelkästään naisten ongelma. Minulla esimerkiksi oli isä, joka AINA jonkun tekemäni homman jälkeen tuli tarkastamaan työn jäljen ja keksi siitä jonkun kuvitteellisen virheen jonka sitten suurieleisesti huokailujen säestämänä korjasi ja alentuvaan sävyyn totesi että "noniin, kyllä tuo nyt välttää". Minulla on ollut myös samanlainen (miespuolinen) esimies. 

hfghgf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai pitää vauvaa palkita yrityksestä ja vähän sinne päin huitaisusta? Juu vauvaa pitää, mutta ellei mies oikeasti ole vauva, niin miten ihmeessä se ressukka pärjää vaikka työelämässä, jossa palaute huonosti ja väärin tekemisestä tulee ilman silkkihansikkaita. Meneekö se heti lukkoon ja lannistuu? Miksi sama tyyppi on sitten kotona niin hauras?

Miesvauva tekee tahallaan huonosti, jotta pääsisi tekemästä. Sitten loukkaantuu, jos nainen tekee samoin.

Mä ehdotin kerran miesvauvalle, että kun kerran minä nipotan vaatimalla että tehdään kunnolla, niin otetaan sama linja molemmat. Eli hän pesee huonosti vessanpöntön, ja minä teen ruokaa samalla mentaliteetilla, että ei se nyt ole niin nuukaa jos ruoka palaa tai lihasopassa on sokeria suolan sijaan, kun kerran on laskettua standardia. Mutta se ei käynytkään, vain miesvauvalla on lupa hutiloida ja saada päänsilitystä asioista jotka hän teki huonosti. Exä on.

Ja tässä puhutaan miesvauvoista, ei miehistä. On miehiä jotka osaa tehdä ihan kunnolla ihan itse, mullakin on tämmöinen nykyään.

Naisen logiikka vauhdissa :) "Toinen ei osaa tehdä yhtä tarkasti, se on ihan sama kuin että minä teen tahallani huonommin kuin osaan".

Peruskomentoora, jolle ei mikään kelpaa. Päästä se mies jo!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M42 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Aloittajan asenne on ruma ja aihe on tehty lähinnä pilkkaamistarkoituksessa. Sellaisia ei olekaan kuin "miesvauvat". On olemassa miehiä jotka ovat aktiisia ja niitä jotka ovat passiivisia. Jos nainen ottaa puolisokseen miehen joka on suhteen alusta lähtien passiivinen, on vika 100% naisen oma! Jos on passiivisen kelpuuttanut, sitten passiivisen kanssa eläköön, ei ole yhtään varaa valittaa.

Jos taas mies on suhteen alussa aktiivinen ja muuttuu suhteen aikana passiiviseksi, syyt löytyvät parisuhteesta! Se ei ole mikään asia mikä vain tapahtuu, vaan syy/seuraus ketju on sen nähtävillä jolla on ymmärrystä nähdä nenäänsä pitemmälle.

Väitän että suurimmassa osassa tapauksista, jopa 95%:ti vika on naisessa! Miehet ajattelevat hyvin suoraviivaisesti ja käytännönläheisesti. Jos nainen päsmäröi suhteessa, miehet, vaikka he voisivat nujertaa naisen lähes sormia napsauttamalla, eivät sitä kuitenkaan tee. Mies ei halua riitaa vaan luonnostaan ennemminkin väistyy. Mitä enemmän nainen päsmäröi, sitä enemmän mies väistyy. Lopulta ollaan tilanteessa jossa nainen valittaa että mies ei tee mitää ja hän tekee kaiken!

Nainen on alun alkujaan halunnut päteä ja ottaa hommat hoitaakseen, suomeksi lakaissut miehen syrjään, johon mies suostuu, ei heikouttaan, ja ihan tietoisella päätöksellä, välttääkseen taistelun naisen kanssa. Näin nainen on saantu vallan perheessä, vallan jota on toivonut, mutta loppujen lopuksi nainen, vaikka on saanutkin haluamansa, ei ole saanut mitään mitä olisi toivonut.

Naisille vihjeeksi että antakaa sen miehen olla oma itsensä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Ei pienintäkään arvostelua tai neuvomista saatia asiaan puuttumista. Arvostakaa ja kunnioittakaa, vaikka siihen ei aina syytä olisikaan. Näin mies ei tee päätöstä vetäytyä ja hän pysyy onnellisena ja aktiivisena osapuolena parisuhteessa. Pahin asia minkä nainen voi miehelle sanoa on: MINÄ NÄYTÄN MITEN SE TEHDÄÄN!!! Tämän jälkeen nainen saakin tehdä sitten hommansa kuten parhaaksi näkee!

Kukaan mies ei moista katsele eikä ryhdy asian takia riitelemään vaan väistyy. Väitän että lähes poikkeuksetta ne naiset jotka sanovat että mies muuttui suhteen aikana saamattomaksi, ovat itse syyllisiä tilanteeseen. Miestä ei tarvitse nolata tai häpäistä kuin kerran tai pari ja tämä lumipallo alkaa vieriä rinnettä alas, koko ajan kasvaen ja kasvaen. Suurin osa naisista ei vain edes ymmärrä että se todellinen syyllinen tilanteeseen löytyykin sieltä peilin edestä...

AMEN! Näin se on ja näin se tulee menemään. Harmi, että en itse osaa kirjoittaa näin loistavaa tekstiä. Valitettavasti teksti on kuitenkin turha. Suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Sisältöön puuttumatta; mikään teksti ei ole loistava tuolla määrällä huutomerkkejä.

Aivan kuten sanoin: suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Se missä en ole alkuperäisen kanssa samoilla on tämä ''95% naisten vika'' kohta. Kuulostaa liian syyttävältä neuvovaan tekstiin, mutta ehkä tässä painaa hänen oma kokemus.

Minusta (nainen) tuo teksti on yleistyksessään varsin aliarvioiva kaikkia miehiä kohtaan, ikään kuin miehillä ei olisi lainkaan sosiaalisia taitoja tai tunneälyä ja mies olisi herkkä mimosa, jolla ei ole mitään vastuuta omasta toiminnastaan. "Nainen, tee näin, tai mies tekee näin. Mies voisi tehdä toisellakin tavalla (nujertaminen), mutta ei tee, koska nainen". Anteeksi nyt, mutta tuo saa miehet vaikuttamaan aika idiooteilta. Onneksi tosielämässä on aina kyse yksilöistä, joista monet saavat myös suunsa auki. Sillä tavalla ne ongelmat ratkeavat, kommunikoimalla.

Tää on näitten feministien käyttämä menetelmä korostaa naisten arvoa, joka on valitettavasti aika yleistä ja hyväksyttyä tällä palstalla. Aika yllättävää, että jotkut miehet sentää vaivautuvat osallistumaan tällaisiin keskusteluihin, kun lähtöasetelmat ovat tälle keskustelulle aika halventavat.

No siinä tapauksessa kannattaa miettiä mitä kirjoittaa ja minkä vaikutelman kirjoittaessaan antaa. Jos aloituksen aihe on, että miehet ovat vauvoja ja mies tulee selittämään täsmälleen samoja ohjeita, joita annetaan lasten kasvattamisessa (anna yrittää, anna aikaa oppia, rohkaise, kannusta, tue), niin eikö se nimenomaan vahvista sitä vauvakäsitystä. 

No ei tuo Mies77 mistään sellaisista asioista puhunut.

Eikö? Suora lainaus: 

"antakaa sen miehen olla oma itsensä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Ei pienintäkään arvostelua tai neuvomista saatia asiaan puuttumista. Arvostakaa ja kunnioittakaa, vaikka siihen ei aina syytä olisikaan."  

Ei. Jos tuo on lasten kasvattamista, niin sittenhän vähän mistä vaan saa sen väännettyä.

Kyllä tuo on enemmän lapsen kasvattamista kuin aikuiseen ihmiseen suhtautumista. Voitko kuvitella esimerkiksi, että pomolle annettaisiin alaisten kanssa toimimiseen tuollaisia ohjeita? Tai minkä tahansa ohjeiden tai käytössääntöjen noudattamiseen sovellettaisiin tätä? Vaikka liikennesäännöt, lait, roskien lajittelu, opiskelu, kaupan kassalla toimiminen, asiakirjojen täyttäminen, julkisten kulkuneuvojen käyttö jne. Juu, arvostetaan vain kaikkia tumpeloita eikä neuvota tai puututa mihinkään. 

Nyt puhutaankin kahdesta samalla arvotasolla olevasta ihmisestä. Tuo pomoesimerkki kyllä kuvastaa paljon parisuhteen arvomaailmasta.

Nythän lähtötilanne on se, että toinen osaa asian, jota toinen ei ilmeisesti osaa. Silloinhan pakosti ollaan eri tasoilla. Ihmisarvoa on turha vetää tähän mukaan. 

Ei ole siitä kyse etteikö osaa, vaan ettei se kelpaa naiselle.

No ethän sinä sitä ilmiselvästi sitten osaa, jos ei se kelpaa. Jos pöydän pyyhkimisen jälkeen jää kahvitahroja, et osaa pyyhkiä niin, ettei niitä jää. Tai sitten et vain viitsinyt. Aika yksinkertaista minusta. 

Ne legendaariset kahvitahrat olivat kyllä ihan jonkun naisen omaa keksintöä tässä keskustelussa. Kuvaa kyllä hyvin sitä, miten osaatte keksiä vikaa tyhjästä ja sen takia mikään ei kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisessä pitkässä suhteessani itseasiassa menin siihen lankaan että itsekin uskoin että tosiaan olen vain huolimaton ja koitin kovastikin petrata ja tehdä asiat paremmin ettei exäni tarvitsisi pyyhkiä pöytiä jäjiltäni toiseen kertaan jne. Jossakin vaiheessa aloin kuitenkin kiinnittää huomiota niihin kotitöihin joita tehtiin vuorotellen ja huomasin että nainenhan ei itse noudata omia ohjeitaan vaan on vähintään yhtä suurpiirteinen kuin itsekin olin ollut.

Eli kyse oli sittenkin vain vallankäytöstä, vähän sama että kun yksi koira kusee tolpan juureen niin toisen täytyy kusta siihen päälle että kaikki tietää kuka määrää.

Itse en jäisi suhteeseen, jossa arkiset asiat ovat valtataistelua. Kuulostaa uuvuttavalta.

Minulla on hyvä mies ja uskallan jättää hänet hoitamaan lapsia ja kotia, kun itse olen reissussa. Tai eihän se mitään uskaltamista ole, luotetaan molemmat toisiimme nin ettei kummankaan tarvitse miettiä tollasia pelkoja.

En muutenkaan jaksa näitä valtapelijuttuja, tuntuu niin kummallisilta ja vierailta. Meillä se tekee, kumpi ehtii ja viikonloppuna tasaillaan tilannetta. Ei kumpikaan jaksa käydä toisen jälkiä tarkistamassa, meillä on muutakin hommaa.

Hanki parempi tasapainoisempi suhde ja elämä.

dfsdfasd kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en jotenkin ymmärrä, miten naiselta kyllä onnistuu oman kodin ja lasten hoitaminen, vaikka joku mies olisi sohvalta käsin huutelemassa typeriä neuvoja, miten pitää pyykit ripustaa (jota itse ei tee koskaan) tai vauvaa imettää. Kun ne on semmoisia aikuisten hommia, jotka nyt vaan pitää hoitaa, vaikka joku huutelisikin.

Mutta miesihmisen pitäisi suunnilleen antaa vessaharjalla tiskipöytiä pestä, eikä saa ilmekään värähtää, koska muuten on mies tullut häpäistyksi, eikä voi tehdä ainuttakaan kotihommaa ikinä. Ei tässä suhteessa, eikä missään tulevassa.

Kotihommat nyt kuitenkin ovat aika yksinkertaisia oppia, niitä tehdään, vaikka ei olisi kukaan arvostamassa, kunnioittamassa, kiittämässä tai mitalein koristelemassa. Niitä tehdään ihan sen takia, kun asutaan siinä kodissa ja ollaan aikuisia ihmisiä.

Johtuu varmaan siitä, että mies ei ole niin neuroottinen siivouksen suhteen, että kokisi että naisen tekemiä hommia pitäisi jatkuvasti arvostella. On tarpeeksi siistiä ja varmasti ylikin. Naiselle taas ei riitä se mikä miehelle riittää, joten kun mies yrittää osallistua niin riita on valmis.

Mutta kun naiselle riittää palanut paisti se ei riitäkään miehelle, miksi ei? Miksi mies vaatii hyvin valmistettua ruokaa, miksei kelpaa naisen mielestä ihan tarpeeksi hyvin valmistettu, mitä nyt pikkuisen paloi.

Joko kummallakin on lupa hutiloida, tai ei kummallakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisessä pitkässä suhteessani itseasiassa menin siihen lankaan että itsekin uskoin että tosiaan olen vain huolimaton ja koitin kovastikin petrata ja tehdä asiat paremmin ettei exäni tarvitsisi pyyhkiä pöytiä jäjiltäni toiseen kertaan jne. Jossakin vaiheessa aloin kuitenkin kiinnittää huomiota niihin kotitöihin joita tehtiin vuorotellen ja huomasin että nainenhan ei itse noudata omia ohjeitaan vaan on vähintään yhtä suurpiirteinen kuin itsekin olin ollut.

Eli kyse oli sittenkin vain vallankäytöstä, vähän sama että kun yksi koira kusee tolpan juureen niin toisen täytyy kusta siihen päälle että kaikki tietää kuka määrää.

Itse en jäisi suhteeseen, jossa arkiset asiat ovat valtataistelua. Kuulostaa uuvuttavalta.

Minulla on hyvä mies ja uskallan jättää hänet hoitamaan lapsia ja kotia, kun itse olen reissussa. Tai eihän se mitään uskaltamista ole, luotetaan molemmat toisiimme nin ettei kummankaan tarvitse miettiä tollasia pelkoja.

En muutenkaan jaksa näitä valtapelijuttuja, tuntuu niin kummallisilta ja vierailta. Meillä se tekee, kumpi ehtii ja viikonloppuna tasaillaan tilannetta. Ei kumpikaan jaksa käydä toisen jälkiä tarkistamassa, meillä on muutakin hommaa.

Hanki parempi tasapainoisempi suhde ja elämä.

Ohis.

"Ensimmäisessä pitkässä suhteessa" ja "exäni" aavistuksen viittaavat siihen suuntaan että suhde on mennyt vaihtoon, vai mitä luulet?

Ehkä olisit itsekin sen huomannut jos ei olisi  ollut niin kiire päästä laukomaan jotain alentuvaa humble bragilla höystettynä :)

hfghgf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai pitää vauvaa palkita yrityksestä ja vähän sinne päin huitaisusta? Juu vauvaa pitää, mutta ellei mies oikeasti ole vauva, niin miten ihmeessä se ressukka pärjää vaikka työelämässä, jossa palaute huonosti ja väärin tekemisestä tulee ilman silkkihansikkaita. Meneekö se heti lukkoon ja lannistuu? Miksi sama tyyppi on sitten kotona niin hauras?

Miesvauva tekee tahallaan huonosti, jotta pääsisi tekemästä. Sitten loukkaantuu, jos nainen tekee samoin.

Mä ehdotin kerran miesvauvalle, että kun kerran minä nipotan vaatimalla että tehdään kunnolla, niin otetaan sama linja molemmat. Eli hän pesee huonosti vessanpöntön, ja minä teen ruokaa samalla mentaliteetilla, että ei se nyt ole niin nuukaa jos ruoka palaa tai lihasopassa on sokeria suolan sijaan, kun kerran on laskettua standardia. Mutta se ei käynytkään, vain miesvauvalla on lupa hutiloida ja saada päänsilitystä asioista jotka hän teki huonosti. Exä on.

Ja tässä puhutaan miesvauvoista, ei miehistä. On miehiä jotka osaa tehdä ihan kunnolla ihan itse, mullakin on tämmöinen nykyään.

Naisen logiikka vauhdissa :) "Toinen ei osaa tehdä yhtä tarkasti, se on ihan sama kuin että minä teen tahallani huonommin kuin osaan".

Meillä on jaettu kotityöt sen mukaan mitä kumpikin osaa ja tykkää tehdä enemmän, eli itse siivoan ja hoidan pyykit, mies hoitaa ruuan laiton sekä pihatyöt ja autohommat. En näe mitään järkeä pakottaa toista siivoamaan, jos joudun tekee saman perässä. 

Vierailija kirjoitti:

Siis teilläkö menee näin:

Nainen tulee kotiin, mies on siivonnut ja laittanut ruokaa.

Nainen ajattelee: voi kuinka nättiä ja siistiä ja ruokakin laitettu. Mitäs minä nyt sitten tekisin? No jos vaikka aiheuttaisi kamalan riidan ja tappelun tästä aiheesta, siitä kun tulee aina niin hyvä mieli!

Koska naisena mulla ei voi olla muutakaan tekemistä tai mielenkiinnon kohteita, joihin käyttää aikaani!

Nainen tule kotiin, mies on siivonnut ja laittanut ruokaa.

Nainen ajattelee: voi vittu, se on käyttänyt väärää rättiä ja moppi on jätetty eri nurkkaan kuin missä sen pitäisi olla. Tuolla listan päällä on vielä selvästi yksi pölyhiukkanen, täytyy vetää koko kämppä uusiksi. Sitä paitsi pyykkejä ei olisi vielä tänään pitänyt pestä, koska olin suunnitellut sen huomiselle. No mitenkäs se ruokapuoli? Voi vittu, se on ostanut väärän valmistajan jauhelihaa ja maitokin on erimerkkistä kuin piti. Sitä paitsi tänään piti olla kanaa, eikä jauhelihakastiketta. Vittu, kun se ei osaa mitään. Tästä tuli nyt vaan taas lisää hommaa itselle.

Mä ihan oikeasti luulin että näin toimii kiltti ja hyvä mies joka vain odottaa sitä että pääsee antamaan kaikkensa perheensä eteen :(

Siis ihan todella luulin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisessä pitkässä suhteessani itseasiassa menin siihen lankaan että itsekin uskoin että tosiaan olen vain huolimaton ja koitin kovastikin petrata ja tehdä asiat paremmin ettei exäni tarvitsisi pyyhkiä pöytiä jäjiltäni toiseen kertaan jne. Jossakin vaiheessa aloin kuitenkin kiinnittää huomiota niihin kotitöihin joita tehtiin vuorotellen ja huomasin että nainenhan ei itse noudata omia ohjeitaan vaan on vähintään yhtä suurpiirteinen kuin itsekin olin ollut.

Eli kyse oli sittenkin vain vallankäytöstä, vähän sama että kun yksi koira kusee tolpan juureen niin toisen täytyy kusta siihen päälle että kaikki tietää kuka määrää.

Itse en jäisi suhteeseen, jossa arkiset asiat ovat valtataistelua. Kuulostaa uuvuttavalta.

Minulla on hyvä mies ja uskallan jättää hänet hoitamaan lapsia ja kotia, kun itse olen reissussa. Tai eihän se mitään uskaltamista ole, luotetaan molemmat toisiimme nin ettei kummankaan tarvitse miettiä tollasia pelkoja.

En muutenkaan jaksa näitä valtapelijuttuja, tuntuu niin kummallisilta ja vierailta. Meillä se tekee, kumpi ehtii ja viikonloppuna tasaillaan tilannetta. Ei kumpikaan jaksa käydä toisen jälkiä tarkistamassa, meillä on muutakin hommaa.

Hanki parempi tasapainoisempi suhde ja elämä.

Ohis.

"Ensimmäisessä pitkässä suhteessa" ja "exäni" aavistuksen viittaavat siihen suuntaan että suhde on mennyt vaihtoon, vai mitä luulet?

Ehkä olisit itsekin sen huomannut jos ei olisi  ollut niin kiire päästä laukomaan jotain alentuvaa humble bragilla höystettynä :)

Keskustelu viittaa myös siihen, että kaava olisi jatkunut myöhemmissäkin suhteissa "Ekassa vielä uskoin"

Myöhemmin tämä on käännetty suhteissa valtapeliksi. Ja just toi valtapaska laittaa kiehumaan. Nainen hakee valtaa siivouksessa pätemisellä? Miksi suhteen täytyy olla taistelua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M42 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Aloittajan asenne on ruma ja aihe on tehty lähinnä pilkkaamistarkoituksessa. Sellaisia ei olekaan kuin "miesvauvat". On olemassa miehiä jotka ovat aktiisia ja niitä jotka ovat passiivisia. Jos nainen ottaa puolisokseen miehen joka on suhteen alusta lähtien passiivinen, on vika 100% naisen oma! Jos on passiivisen kelpuuttanut, sitten passiivisen kanssa eläköön, ei ole yhtään varaa valittaa.

Jos taas mies on suhteen alussa aktiivinen ja muuttuu suhteen aikana passiiviseksi, syyt löytyvät parisuhteesta! Se ei ole mikään asia mikä vain tapahtuu, vaan syy/seuraus ketju on sen nähtävillä jolla on ymmärrystä nähdä nenäänsä pitemmälle.

Väitän että suurimmassa osassa tapauksista, jopa 95%:ti vika on naisessa! Miehet ajattelevat hyvin suoraviivaisesti ja käytännönläheisesti. Jos nainen päsmäröi suhteessa, miehet, vaikka he voisivat nujertaa naisen lähes sormia napsauttamalla, eivät sitä kuitenkaan tee. Mies ei halua riitaa vaan luonnostaan ennemminkin väistyy. Mitä enemmän nainen päsmäröi, sitä enemmän mies väistyy. Lopulta ollaan tilanteessa jossa nainen valittaa että mies ei tee mitää ja hän tekee kaiken!

Nainen on alun alkujaan halunnut päteä ja ottaa hommat hoitaakseen, suomeksi lakaissut miehen syrjään, johon mies suostuu, ei heikouttaan, ja ihan tietoisella päätöksellä, välttääkseen taistelun naisen kanssa. Näin nainen on saantu vallan perheessä, vallan jota on toivonut, mutta loppujen lopuksi nainen, vaikka on saanutkin haluamansa, ei ole saanut mitään mitä olisi toivonut.

Naisille vihjeeksi että antakaa sen miehen olla oma itsensä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Ei pienintäkään arvostelua tai neuvomista saatia asiaan puuttumista. Arvostakaa ja kunnioittakaa, vaikka siihen ei aina syytä olisikaan. Näin mies ei tee päätöstä vetäytyä ja hän pysyy onnellisena ja aktiivisena osapuolena parisuhteessa. Pahin asia minkä nainen voi miehelle sanoa on: MINÄ NÄYTÄN MITEN SE TEHDÄÄN!!! Tämän jälkeen nainen saakin tehdä sitten hommansa kuten parhaaksi näkee!

Kukaan mies ei moista katsele eikä ryhdy asian takia riitelemään vaan väistyy. Väitän että lähes poikkeuksetta ne naiset jotka sanovat että mies muuttui suhteen aikana saamattomaksi, ovat itse syyllisiä tilanteeseen. Miestä ei tarvitse nolata tai häpäistä kuin kerran tai pari ja tämä lumipallo alkaa vieriä rinnettä alas, koko ajan kasvaen ja kasvaen. Suurin osa naisista ei vain edes ymmärrä että se todellinen syyllinen tilanteeseen löytyykin sieltä peilin edestä...

AMEN! Näin se on ja näin se tulee menemään. Harmi, että en itse osaa kirjoittaa näin loistavaa tekstiä. Valitettavasti teksti on kuitenkin turha. Suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Sisältöön puuttumatta; mikään teksti ei ole loistava tuolla määrällä huutomerkkejä.

Aivan kuten sanoin: suurin osa AV-mammoista ajattelee: Ei se näin mene. Ignoraa tekstin ja jatkaa ihmettelyä miksi ei ''miesvauva'' muutu.

Se missä en ole alkuperäisen kanssa samoilla on tämä ''95% naisten vika'' kohta. Kuulostaa liian syyttävältä neuvovaan tekstiin, mutta ehkä tässä painaa hänen oma kokemus.

Minusta (nainen) tuo teksti on yleistyksessään varsin aliarvioiva kaikkia miehiä kohtaan, ikään kuin miehillä ei olisi lainkaan sosiaalisia taitoja tai tunneälyä ja mies olisi herkkä mimosa, jolla ei ole mitään vastuuta omasta toiminnastaan. "Nainen, tee näin, tai mies tekee näin. Mies voisi tehdä toisellakin tavalla (nujertaminen), mutta ei tee, koska nainen". Anteeksi nyt, mutta tuo saa miehet vaikuttamaan aika idiooteilta. Onneksi tosielämässä on aina kyse yksilöistä, joista monet saavat myös suunsa auki. Sillä tavalla ne ongelmat ratkeavat, kommunikoimalla.

Tää on näitten feministien käyttämä menetelmä korostaa naisten arvoa, joka on valitettavasti aika yleistä ja hyväksyttyä tällä palstalla. Aika yllättävää, että jotkut miehet sentää vaivautuvat osallistumaan tällaisiin keskusteluihin, kun lähtöasetelmat ovat tälle keskustelulle aika halventavat.

No siinä tapauksessa kannattaa miettiä mitä kirjoittaa ja minkä vaikutelman kirjoittaessaan antaa. Jos aloituksen aihe on, että miehet ovat vauvoja ja mies tulee selittämään täsmälleen samoja ohjeita, joita annetaan lasten kasvattamisessa (anna yrittää, anna aikaa oppia, rohkaise, kannusta, tue), niin eikö se nimenomaan vahvista sitä vauvakäsitystä. 

No ei tuo Mies77 mistään sellaisista asioista puhunut.

Eikö? Suora lainaus: 

"antakaa sen miehen olla oma itsensä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Ei pienintäkään arvostelua tai neuvomista saatia asiaan puuttumista. Arvostakaa ja kunnioittakaa, vaikka siihen ei aina syytä olisikaan."  

Ei. Jos tuo on lasten kasvattamista, niin sittenhän vähän mistä vaan saa sen väännettyä.

Kyllä tuo on enemmän lapsen kasvattamista kuin aikuiseen ihmiseen suhtautumista. Voitko kuvitella esimerkiksi, että pomolle annettaisiin alaisten kanssa toimimiseen tuollaisia ohjeita? Tai minkä tahansa ohjeiden tai käytössääntöjen noudattamiseen sovellettaisiin tätä? Vaikka liikennesäännöt, lait, roskien lajittelu, opiskelu, kaupan kassalla toimiminen, asiakirjojen täyttäminen, julkisten kulkuneuvojen käyttö jne. Juu, arvostetaan vain kaikkia tumpeloita eikä neuvota tai puututa mihinkään. 

Nyt puhutaankin kahdesta samalla arvotasolla olevasta ihmisestä. Tuo pomoesimerkki kyllä kuvastaa paljon parisuhteen arvomaailmasta.

Nythän lähtötilanne on se, että toinen osaa asian, jota toinen ei ilmeisesti osaa. Silloinhan pakosti ollaan eri tasoilla. Ihmisarvoa on turha vetää tähän mukaan. 

Ei ole siitä kyse etteikö osaa, vaan ettei se kelpaa naiselle.

No ethän sinä sitä ilmiselvästi sitten osaa, jos ei se kelpaa. Jos pöydän pyyhkimisen jälkeen jää kahvitahroja, et osaa pyyhkiä niin, ettei niitä jää. Tai sitten et vain viitsinyt. Aika yksinkertaista minusta. 

Mutta jos lopputulos on se, ettei mitään likaa jää pöydälle?

Siinä vaiheessa sitten avaat suusi ja kysyt, miksi se puhdas pöytä ei kelpaa. Koetapas joskus. 

No mulla ei ole just tätä tilannetta ollut, mutta olen laittanut pyykkejä kuivamaan väärässä asennossa, väärin päin, väärästä kohdasta laittanut roikkumaan narulle, ripustanut pyykkejä liian pitkään kuivumaan, pessyt väärän merkkisellä pesuaineella ja mitähän kaikkee. Sitten vaan suostuin tekemään kaiken kuin toinen halus, en jaksanu kuunnella jatkuvaa valitusta. Kuitenkin lopputulos oli aina ollut just niinkun pitikin.

Ai? Minä sanoisin kyllä jo tuossa vaiheessa, että laittelepas kuule ihan itse niin menee oikein.

Vierailija kirjoitti:

hfghgf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai pitää vauvaa palkita yrityksestä ja vähän sinne päin huitaisusta? Juu vauvaa pitää, mutta ellei mies oikeasti ole vauva, niin miten ihmeessä se ressukka pärjää vaikka työelämässä, jossa palaute huonosti ja väärin tekemisestä tulee ilman silkkihansikkaita. Meneekö se heti lukkoon ja lannistuu? Miksi sama tyyppi on sitten kotona niin hauras?

Miesvauva tekee tahallaan huonosti, jotta pääsisi tekemästä. Sitten loukkaantuu, jos nainen tekee samoin.

Mä ehdotin kerran miesvauvalle, että kun kerran minä nipotan vaatimalla että tehdään kunnolla, niin otetaan sama linja molemmat. Eli hän pesee huonosti vessanpöntön, ja minä teen ruokaa samalla mentaliteetilla, että ei se nyt ole niin nuukaa jos ruoka palaa tai lihasopassa on sokeria suolan sijaan, kun kerran on laskettua standardia. Mutta se ei käynytkään, vain miesvauvalla on lupa hutiloida ja saada päänsilitystä asioista jotka hän teki huonosti. Exä on.

Ja tässä puhutaan miesvauvoista, ei miehistä. On miehiä jotka osaa tehdä ihan kunnolla ihan itse, mullakin on tämmöinen nykyään.

Naisen logiikka vauhdissa :) "Toinen ei osaa tehdä yhtä tarkasti, se on ihan sama kuin että minä teen tahallani huonommin kuin osaan".

Meillä on jaettu kotityöt sen mukaan mitä kumpikin osaa ja tykkää tehdä enemmän, eli itse siivoan ja hoidan pyykit, mies hoitaa ruuan laiton sekä pihatyöt ja autohommat. En näe mitään järkeä pakottaa toista siivoamaan, jos joudun tekee saman perässä. 

yrityksessäkin tj hoitaa johtamisen ja siivoojaa siivomisen. Ei siitä mitään tulisi, että siivooja hoitaa puolet johtohommista ja pomo puunaa pyttyä.

hfghgf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai pitää vauvaa palkita yrityksestä ja vähän sinne päin huitaisusta? Juu vauvaa pitää, mutta ellei mies oikeasti ole vauva, niin miten ihmeessä se ressukka pärjää vaikka työelämässä, jossa palaute huonosti ja väärin tekemisestä tulee ilman silkkihansikkaita. Meneekö se heti lukkoon ja lannistuu? Miksi sama tyyppi on sitten kotona niin hauras?

Miesvauva tekee tahallaan huonosti, jotta pääsisi tekemästä. Sitten loukkaantuu, jos nainen tekee samoin.

Mä ehdotin kerran miesvauvalle, että kun kerran minä nipotan vaatimalla että tehdään kunnolla, niin otetaan sama linja molemmat. Eli hän pesee huonosti vessanpöntön, ja minä teen ruokaa samalla mentaliteetilla, että ei se nyt ole niin nuukaa jos ruoka palaa tai lihasopassa on sokeria suolan sijaan, kun kerran on laskettua standardia. Mutta se ei käynytkään, vain miesvauvalla on lupa hutiloida ja saada päänsilitystä asioista jotka hän teki huonosti. Exä on.

Ja tässä puhutaan miesvauvoista, ei miehistä. On miehiä jotka osaa tehdä ihan kunnolla ihan itse, mullakin on tämmöinen nykyään.

Naisen logiikka vauhdissa :) "Toinen ei osaa tehdä yhtä tarkasti, se on ihan sama kuin että minä teen tahallani huonommin kuin osaan".

Luepa kunnolla uudelleen, ei ollut tahallista vaan huolimatonta, unohtui paisti uuniin, kun ei se nyt niin neuroottisen tarkkaa kai ole?

Ja se tehköön ketä asia kiinnostaa, jos haluaa paremman lopputuloksen.

Sen sijaan mies näki että pöytä jäi tahraiseksi, mutta ajatteli ettei väliä. Tai ei viitsinyt katsoa, kuten nainen ei viitsinyt katsoa uuniin.

Ja pointti oli, että miksei naista samoin pidä kehua palaneesta ruuasta, tai nainen vetäytyy ja lakkaa kokkaamasta kokonaan.

Samat säännöt molemmille, ellei miehen tarvitse nähdä vaivaa siivoamisessa, ei minun tarvitse nähdä vaivaa ruuan laitossa. Sitten on kaikilla kivaa, kun syödään paskaiselta pöydältä palanutta ruokaa?

Kun sen voi hoitaa niinkin kuten meillä, mies siivoaa kunnolla koska tietää että minä tykkään puhtaudesta, ja minä teen hyvän paistin koska tiedän että mies tykkää hyvästä ruuasta. Mutta miesvauvan kanssa ei onnistunut sama, mies ei tehnyt omaa osaansa mutta vaati että minä teen.