Lue keskustelun säännöt.
Onko todella huono idea yrittää synnyttää ilman kivunlievitystä?
31.01.2018 |
Jos ei todellakaan halua epiduraaleja eikä spinaalipuudutteita tms. Korkeintaan vähän buranaa. Onko tämä aivan todella huono idea? Pelkään noita puudutteita ja sedaatioita ym ym paljon enemmän kuin itse kipua. Joku kuitenkin sanoi minulle, että kipu on niin hirveä, että siitä pyörtyy, ja pitäisi olla tajuissaan, että pystyy saamaan vauvan ulos ilman leikkausta. En osaa arvioida omaa kipukynnystäni muuten kuin että kovan hammasjuuren säryn olen kestänyt pari vuorokautta ja pahasti murtuneen raajan murtumakivun pelkällä buranalla puoli vuorokautta.
Kommentit (110)
Itsellä on laskettu aika ylihuomenna eli 2vk sisään on mulla ajankohtasta itsellä..
Tällä hetkellä olis suunnitelmana välttää selkään iskettävät ja käyttää enemmän noita ponnistaessa auttavia puudutteita ja avautumisvaihe olla ammeessa. Ilokaasua en missään tapauksessa halua sen riskin takia että tulee paha olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun pk-seudulla, joten täällä käsittääkseni on saatavilla anestesialääkäreitä 24/7 sairaaloissa. Joten epiduraalin ei pitäisi olla siitä kiinni, että talossa ei ole paikalla yhtään anestesialääkäriä, kuten ymmärtääkseni jossain pienessä sairaalassa pikkupaikkakunnalla voi käydä. Ap.
Mulla oli vaan ilokaasu. Ei se enää lopussa mihinkään auttanut, mutta en halunnut mitään muuta, miellummin kärsin niistä kivuista.
Vierailija kirjoitti:
Siitä vaan ilman kivunlievityksiä mutta pidä sitten turpasi kiinni äläkä kilju siellä kuin pistetty sika. Sellaista ei halua kuulla kätilöt eikä muut synnyttäjät.
Kyllä kiljun, jos siltä tuntuu. On ihan ok ja sallittua huutaa. Voin toki ostaa kätilöille jotkut kuulosuojaimet lahjaksi, jos asia siitä kiinni on. Ap.
Olen myös miettinyt, etten haluaisi puudutteita, kun niihin liittyy hieman riskejä. Burana tms. tuskin auttaa yhtään mitään, kipu menee läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lue Joukolatar synnytyskertomus.
Paras neuvo on että älä päätä mitään ennen synnytystä. Anna asioiden mennä omalla painollaan ja tee päätökset sen hetkisten fiilisten mukaan. Tärkeintä on mennä synnytykseen avoimin mielin, ei tiukan odotuslistan kanssa.
Ekan synnytin ilokaasun voimalla. Tarvitsin ilokaasua vasta jossain 8 sentin kohdalla. Ponnistusvaiheessa en sitä saanut käyttää ja kipu oli todella kovaa. Mutta kokonaisuudessaan synnytys meni omastakin mielestä hyvin.
Toinen synnytys käynnistettiin. Kivut oli niin kovat että halusin puudutteen likimain heti, ja jouduin sitä odottamaan koska kätilö ei meinannut ensin uskoa kuinka nopeasti synnytys eteni (kesti 2 tuntia). Sain epiduraalin jonka laittoa en tuntenut ollenkaan (sain samalla ilokaasua). Loppuosa synnytyksestä oli kivuton verrattuna ekaan synnytykseeni, edes ponnistaessa en tuntenut varsinaista kipua, vain kovaa painetta. Mutta myös tästä jäi hyvä fiilis.
Synnytykset on niin yksilöllisiä, erilaisia ja ennakoimattomia, että turhaa päättää mitään kovin hanakasti ennen kuin se synnytys on oikeasti käynnissä. Tsemppiä tulevaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskaana ollessa EI saa syödä buranaa! aiheuttaa verenhyytymisongelmia sekä ei sovi sikiölle. Synnytin ilokaasulla ja hengittämällä eli käyttämällä ääntä kivunlievittämiseen eli rentoutusta. kun soitin sairaalaan niin sanoivat että ota parasetamolia, ja se oli ainoa särkylääke mitä otin 24 h aikana. Synnytyssalissa olin 7 h. Ennen ponnistusta olin hyvissä ajoin pyytänyt pudentaalipuudutuksen, sen voi osaava kätilökin laittaa alapäähän. Eli kannattaa yrittää ilman kivunlievitystä, aina voi muuttaa mielensä.
Mulla on tosi korkea kipukynnys ja kuulostaa, että sinulla myös. Olen synnyttänyt kolme ilman puudutuksia ja ei ollut paha. Synnytykset oli niin nopeita, ettei ehditty antaa ja kolmannen kohdalla sanoin, etten tarvitse edes.
Tuntui menkkakivuilta potenssiin kolme tai jotain, mutta kyllä sen kesti, kun pysyi mahdollisimman rentona ja hengitteli tasaisen rauhallisesti.
Menkkakivut mua on kuitenkin itkettänyt, mutta synnytyskivut ei. Se on jotenkin niin erilaista kipua, kun tietää mitä siitä seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä aina yrittää, mutta aika pian saatat haluta kaikki mahdolliset aineet!
Antaako ne yrittää ilman puudutteita ilman että joudun tappelemaan asiasta? Hammaslääkärissäkin olen monta kertaa ollut tilanteessa, että vaadin esim. vaihtamaan syvän hammaspaikan ilman puudutusta (koska kammoan puudutteita) ja hammaslääkäri kieltäytyy kokonaan hoitamasta minua jos en suostu puudutukseen. Ap.
Onpas outo hammaslääkäri. Hammaslääkärissä voit ihan hyvin sanoa, että olet puudutteille allerginen, niin se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä idea, minäkin yritin :)
Mieli vaan muuttuu aika nopeaan kun on 20 tuntia kärsinyt supistuksista. Minulla ainakin avautuminen alkoi vasta siitä kun sain epiduraalin.
Ja tiedoksesi, että se laitetaan selkäsi takana niin, että makaat kyljelläsi, etkä edes näe lääkäriä. Eikä sen laittoa huomaa, puuduttavat alueen ensin.En varsinaisesti pelkää neuloja enkä toimenpiteitä eli ei haittaa vaikka näkisin eikä haittaa vaikka neulanpisto tuntuisi. Pelkään kaikenlaista "sumuista" oloa ja "puutunutta" oloa. Eli esim. verikokeet on minulle ihan ok ja kevyt juttu. Mutta puutuneisuus on todella ahdistava ajatus. Sen vuoksi en koskaan käytä esim. alkoholiakaan, koska siitäkin tulee hieman sumuinen olo. Ap.
Sit ilokaasu ei ehkä oo sua varten. En oo itse kokeillut, kun en itsekään tykkää olosta, et olisin jotenkin pihalla tapahtumista. Epuduraali ei minusta puuduttanut eikä sekoittanut päätä tms. Vei supistuskivun ja antoi parin tunnin hengähdystauon. Se voi myös auttaa rentoutumaan niin, et avautuminen onnistuu paremmin. Toki, se voi myös hidastaa synnytystä, jos supistukset heikkenee. Kannattaa jutella vaihtoehdoista synnytyssairaalan kätilön kanssa. Monenlaista voi olla tarjolla ja varmasti on mahdollista edetä luomusti. /7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammeeseen kannattaa mennä, jos suinkin pääsee. Se oli mulla ensisynnytyksessä aivan välttämätön. T. 3.
Vierailija kirjoitti:
Raskaana ollessa EI saa syödä buranaa! aiheuttaa verenhyytymisongelmia sekä ei sovi sikiölle. Synnytin ilokaasulla ja hengittämällä eli käyttämällä ääntä kivunlievittämiseen eli rentoutusta. kun soitin sairaalaan niin sanoivat että ota parasetamolia, ja se oli ainoa särkylääke mitä otin 24 h aikana. Synnytyssalissa olin 7 h. Ennen ponnistusta olin hyvissä ajoin pyytänyt pudentaalipuudutuksen, sen voi osaava kätilökin laittaa alapäähän. Eli kannattaa yrittää ilman kivunlievitystä, aina voi muuttaa mielensä.
Tiedän että burana voi haitata sikiön kehitystä, enkä ole sitä tietenkään raskausaikana syönyt. Mutta ajattelin, että jos synnytyksessä ottaa buranaa, niin se ei ehdi sikiötä enää haitata, koska se vauvahan tulee sieltä ulos samalla ja napanuora katkaistaan melkein heti. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaan kuin jotkut muutkin; toki idea on ihan hyvä. Mäkin lähdin aikoinaan (reteesti :D ) luomusynnyttämään, mutta kylläpä mä lopulta tuskissani vetelin ilokaasua tukka täristen ja sinnittelyjen jälkeen lopulta totesin jotta pistäkää mitäs lystäätte kunhan tää joskus tästä olis ohi. Epiduraalin jälkeen alkoi avutuminen vauhdilla! Siihen asti paikat pysyi oikeestaan melki visusti kiinni.
Ei mulle mitään sumuista oloa tullut, paitsi sitten lähti taju kun vietiin hätäsektioon ja tuikkasivat kunnon tujut uniaineet :)
Ilokaasu ei tehnyt mitään sumuista oloa, ainakaan minulla vaikka hengittelin sitä all the time. En tuedä oliko siitä edes mitään oikeaa hyötyä.
Epiduraalista ei kyllä mulle ainakaan tullut mitenkään puutunut olo, kutitti vain hetken ja sitten olo oli normaali, kivuton.
Buranaa ei kyllä saanut vaan panadolia, se auttoi yhtä paljon kuin laastari ampumahaavaan :)
Mutta kanattaahan kokeilla luomuna, jos homma edistyy hyvin niin voi onnistuakin. Minulla synnytys ei edennyt ennen epiduraalia juurikaan, vuorokauden synnyttelyn jälkeen pyysin epiduraalin, että saisin vähän levätä, ja sitten homma alkoikin edistymään ihan eri tahtiin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tosi korkea kipukynnys ja kuulostaa, että sinulla myös. Olen synnyttänyt kolme ilman puudutuksia ja ei ollut paha. Synnytykset oli niin nopeita, ettei ehditty antaa ja kolmannen kohdalla sanoin, etten tarvitse edes.
Tuntui menkkakivuilta potenssiin kolme tai jotain, mutta kyllä sen kesti, kun pysyi mahdollisimman rentona ja hengitteli tasaisen rauhallisesti.
Menkkakivut mua on kuitenkin itkettänyt, mutta synnytyskivut ei. Se on jotenkin niin erilaista kipua, kun tietää mitä siitä seuraa.
Minullakin on ollut aika kovia menkkakipuja, olen niiden vuoksi kieriskellyt sängyssä kyyneleet silmissä ja kyennyt hengittämään vain pinnallisesti. Niistäkin on aina selvitty.. Mutta olen ajatellut, että synnytyskipuun voisi suhtautua positiivisesti, menkkakivut on tuntuneet turhalta kiusalta, koska eivät ole tuottaneet mitään iloa muutaman tunnin päästä:) . En tiedä tosin olenko ihan seonnut siinä, että suunnittelin suhtautuvani positiivisesti synnytyskipuun. Onkohan se mahdollista edes.. Ap.
Huono idea. Synnytykseni oli lähes ilman kivunlievitystä (ilokaasu toimi aluksi), vaikka sitä pyysinkin. 28h järjetöntä kipua. Jos kukaan olisi voinut arvata, että synnytys kestääkin yhtäkkiä niin kauan, olisin sitä kivunlievitystä saanut, mutta tunteja ennen kuin lapsi oikeasti syntyi, kertoi kätilö, että se on max tunti kun vauva on sylissä. Samat sanat ehdin kuulla kuitenkin niin monta kertaa, että en edes muista.
Mutta niin, silloin todellakin halusin sitä kivunlievitystä, jotta olisin saanut edes hetken levättyä. Ja buranaa et saa, panadolia kylläkin. Mikä on ihan turha, yhtä kuin tens-laitteet, jumppapallot, akupunktio jne...
Itselläni on mielestäni aika korkea kipukynnys, mutta en voinut kuvitella synnytyksen olevan niin raskas. En ollut nukkunut kahteen yöhön, en saanut syödä mitään, oksentelin ja olinkin synnytyksen jälkeen niin loppu, että pyörryi suihkusta tullessani käytävälle. Epiduraali otto tuntuu tuskin miltään tähän kaikkeen verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Epiduraalista ei kyllä mulle ainakaan tullut mitenkään puutunut olo, kutitti vain hetken ja sitten olo oli normaali, kivuton.
Buranaa ei kyllä saanut vaan panadolia, se auttoi yhtä paljon kuin laastari ampumahaavaan :)Mutta kanattaahan kokeilla luomuna, jos homma edistyy hyvin niin voi onnistuakin. Minulla synnytys ei edennyt ennen epiduraalia juurikaan, vuorokauden synnyttelyn jälkeen pyysin epiduraalin, että saisin vähän levätä, ja sitten homma alkoikin edistymään ihan eri tahtiin.
Panadol onkin aivan turha, minulla se ei ole koskaan auttanut yhtään mihinkään. Ap.
Itse en ole vielä koskaan synnyttänyt, mutta voisin kuvitella, että synnytyskipu on niin kovaa että siinä piikkikammot sun muut jää toiseksi. Haluaa vaan jotain helpotusta. Voin olla väärässäkin.