Lue keskustelun säännöt.
Puoliso ei laihdu millään. - Kehtaanko jättää?
28.01.2018 |
Meillä on kaksi yhteistä lasta. Taaperoita kummatkin. Raskauden aikana vaimo lihoi 25kg. Söi kahden edestä ja mässäilee tänä päivänäkin vielä makeaa ja muuta roskaruokaa. Saattaa vetää viikolla yksin yhden suklaalevyn ja eilenkin piti hakea hampurilainen. Olen sanonut hänelle, että jos hän ei laihduta, niin jätän hänet . Olen antanut aikaa kuntoilulle ja kannustanut liikkumaan, mutta mikään ei auta. Vaimo painaa 80 kg tällä hetkellä. Ennen painoi 55 kiloa. Mitä ihmettä teen?
Kommentit (323)
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti vaimosi saa erossa lapset ja laihtuu sekä löytää uuden, paremman miehen, näinhän usein käy 🙂 Joten jätä vaan, et ansaitse vaimoasi jota et oikeasti rakasta. Rakastit vain hänen ulkonäköään, et ihmistä itseään. Vaimosi voi olla esim.masentunut ja syö suruunsa. Eikä ihme kun oma puoliso on täysi k-pää
Jos ihminen lihoo tuplaten samaksi, mitä oli, niin ei siinä enää ole kyse siitä, että olisi aina rakastanut vain toisen ulkonäköä. Liikalihavuus on henkistä sairautta (ja aiheuttaa myös fyysisiä oireita). Kumma, kun alkoholisti on lupa jättää, mutta ruokaholistia ei. Tietenkään ei kannata luovuttaa yrittämättä, mutta jos pullukka ei suostu asiaa myöntämään eikä apua siihen hakemaan, niin turhaan tuhlaa oman elämänsä sivusta seuraamiseen. Eri asia, jos suostuu hakemaan apua ja tosissaan yrittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naimisiin kannattaa mennä 25-30 vuotiaan kanssa.
White trash on tuossa iässä jo tehnyt yhden lapsen ..on läski ja toisella kierroksella.
Tarkista myös naisen ÄITI..jos on obeese ,meikkaamaton ja rööki huulessa...niin JUOKSE LUJAA!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti vaimosi saa erossa lapset ja laihtuu sekä löytää uuden, paremman miehen, näinhän usein käy 🙂 Joten jätä vaan, et ansaitse vaimoasi jota et oikeasti rakasta. Rakastit vain hänen ulkonäköään, et ihmistä itseään. Vaimosi voi olla esim.masentunut ja syö suruunsa. Eikä ihme kun oma puoliso on täysi k-pää
Jos ihminen lihoo tuplaten samaksi, mitä oli, niin ei siinä enää ole kyse siitä, että olisi aina rakastanut vain toisen ulkonäköä. Liikalihavuus on henkistä sairautta (ja aiheuttaa myös fyysisiä oireita). Kumma, kun alkoholisti on lupa jättää, mutta ruokaholistia ei. Tietenkään ei kannata luovuttaa yrittämättä, mutta jos pullukka ei suostu asiaa myöntämään eikä apua siihen hakemaan, niin turhaan tuhlaa oman elämänsä sivusta seuraamiseen. Eri asia, jos suostuu hakemaan apua ja tosissaan yrittää.
Mitä..onko ihmisiä joita ei voi jättää?JUOKSE KOVEMPAA!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti vaimosi saa erossa lapset ja laihtuu sekä löytää uuden, paremman miehen, näinhän usein käy 🙂 Joten jätä vaan, et ansaitse vaimoasi jota et oikeasti rakasta. Rakastit vain hänen ulkonäköään, et ihmistä itseään. Vaimosi voi olla esim.masentunut ja syö suruunsa. Eikä ihme kun oma puoliso on täysi k-pää
Jos ihminen lihoo tuplaten samaksi, mitä oli, niin ei siinä enää ole kyse siitä, että olisi aina rakastanut vain toisen ulkonäköä. Liikalihavuus on henkistä sairautta (ja aiheuttaa myös fyysisiä oireita). Kumma, kun alkoholisti on lupa jättää, mutta ruokaholistia ei. Tietenkään ei kannata luovuttaa yrittämättä, mutta jos pullukka ei suostu asiaa myöntämään eikä apua siihen hakemaan, niin turhaan tuhlaa oman elämänsä sivusta seuraamiseen. Eri asia, jos suostuu hakemaan apua ja tosissaan yrittää.
Tismalleen.
Tutkitustikin sokeri aiheuttaa erittäin voimakasta riippuvuutta, tupakan ja alkoholin tapaan. Terveysvaikutuksetkin ovat verrannollisia näihin.
Tuossa kuitenkin puhutaan sairaalloisesta ylipainosta eikä parista lisäkilosta.
Ja sanoisin että kyllä, tuo ruokakulttuuri on mulle altistava tekijä. Helposti pystyn itse syömään terveellisesti enkä käy ulkona syömässä, mutta mulla kaikki kaverit on semmosia että jos meen heidän kanssaan keskustaan ihan vain vaikka kävelemään, niin heti he haluavat johonkin syömään. Yleensä tästä kieltäydyn esim vedoten rahan säästämiseen, mutta he omaavat painostamisen taidon vallan hyvin. En kuitenkaan heitä syytä lihomisestani, ihan itse minä sinne syömään menen. Mutta nyt 3 viikon aikana olen oppinutkin sanomaan ei tämmösille kutsuille :)
Kaverit ei oo viimeaikoina tosin soitellu..mut oon laihtunu 5 kg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin tietäähän kaikki, että viimeisin standardi on, että kaikki raskaudenaikainen painon nousu ja kropan muutokset pitää nollata nyt 10 päivässä, koska pystyihän se yksi supermallikin siihen. Eli ap voi hyvin jättää epätäydellisen vaimonsa. Ja lapsienkin pitäminen on tuolla geneettisellä perimällä hiukan miettimisen paikka.
Minä lihosin 25 kiloa raskauden aikana. Kun synnytin lapsen ja tuli se aika, kun pääsin takaisin lenkille niin lähdin kyllä. Syön terveellisesti ja liikun. Ei tuo 25 kiloa viikossa lähtenyt ,mutta ei siihen menny edes vuotta. Kyllä se on itsestä kiinni. Olen takaisin sellainen mikä olin ennen raskautta. Ihan omaa laiskuuttahan se on jos ne kilot jää.
Kiva että sinä onnistuit laihduttamaan. Lapsellista kuitenkin kuvitella, että kaikki laihtuvat jotka haluavat riittävästi laihtua. Toki se on elämäntavoista ja itsekurista kiinni, mutta elämäntaparemontti ja itsekuri ovat monille vaikeita eivätkä kaikki niissä onnistu vaikka motivaatio olisi millainen. Meillä on valtava miljardibisnes sen varassa, että laihtuminen on monille todella vaikeaa, vaikka toive normaalipainosta on niin kova että sen eteen ollaan valmiita maksamaan lähes mitä vaan. Monilla ylipaino aiheuttaa syvää itseinhoa ja häpeää, jopa masennusta. On ihmisiä, jotka eivät onnistu laihduttamaan, vaikka useampi lääkäri olisi todennut päin naamaa että henki lähtee ellei paino putoa. Hengissäpysymistä parempaa motivaatiota on vaikea kuvitella, mutta sekään ei kaikille riitä.
Seo possujen ongelma se.
Tuota noin, laihtuminen ei kylläkään ole kiinni liikkumisesta vaan siitä miten paljon syö. Hyvällä ruoalla on totta kai helpompi laihtua, mutta liikunnalla lähinnä saa lihasta, ryhtiä ja muuten hyvää oloa ja totta kai himoliikkuja voi syödä kulutuksen takia hieman enemmän. Mutta laihtuminen lähtee AINA keittiöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään saa laihtumaan pelottelemalla ja uhkailemalla. Tukemalla ja kannustamalla voit onnistuakin. Viittaisi jonkinlaiseen masennukseen puolisollasi. Tuntee varmasti itsensä tosi inhotuksi taholtasi ja masentuu vaan lisää.
Ap:n kyvyt eivät riitä muuhun.
Mäkin jätin mun entisen jätkän kun ei lopettanut tietokoneella istumista ja roskaruuan syöntiä ja lihoi vaan. En ikinä uhannut erolla, välillä yritin ehdottaa että mentäisiinkö pyörälenkille/uimaan tai mitä tahansa. Ei kelvannut. Yritin myös laittaa ruokaa joka olisi parempi kuin kebabit ja pizzat... ei auttanut.
Ihmetteli sitten miksi en tahtonut seksiä, alkoi nurista että "mulla on varmaan liian pieni kun ei kelpaa" juu ei, kyse ei ollut todellakaan siitä (ja miksi hän edes niin oletti koska hänellä ei todellakaan ollut) Rakastin häntä, hänellä oli hyvä ihana luonne, mutta hän muuttui silmissäni todella epäviehättäväksi ulkonäöltään.
Se EI ole pinnallisuutta, seksi nyt on iso osa parisuhdetta ja parisuhde ei toimi jos kumppani on lihonut sellaiseksi jota ei halua koskea ja joka ei kiihota. Hän lihoi kumminkin 30kg joten pienestä ylipainosta ei ollut kyse. Yhtenä päivänä sitten jätin hänet, sanoin etten tunne enää mitään. Valehtelin, mutta mieluummin sanoin niin, kuin että olisin sanonut "sori oot liian läski, heippa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastaja Raju kirjoitti:
Miksi ihmeessä kyrsisi.?
Kaltaisesi eronneet ja karanneet, itsensä timmiin kuntoon laittaneet olette elämän suola ja pippuri.
Mikä parasta uusia tulee markkinoille jatkuvasti, joten valinnanvaraa on, jos entiset rupsahtavat, niinkuin tapana on, kun elämä alkaa tuntua liiaan turvalliselta.
Tietysti vaatii myös mieheltä tyylitajua ja vaivaa, että homma pelaa.
Etkö osaa lainata kun selvästikin vastasit viestiini?:)
Kyllä tuo nyt ikävä kyllä kuulostaa aika katkeran ihmisen tillitykseltä.
Sisällöstä päätellen olet tullut jätetyksi enkä kyllä ihmettele kun et kummoiselta saaliilta vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse tuollainen muodottomaksi lihonut nainen ja sanon, että jätä vaan. Asia ei tule muuttumaan ikinä. Kun ihminen kerran lihoo monta kymmentä kiloa niin keho pyrkii aina takaisin siihen maksimipainoon. Siitä poispysyminen on kokopäivätyö ja itse ainakin ennemmin rentoilen ja syön suklaata. Ei ole mahdollista että vaimosi ilman todellista motivaatiota jotenkin vähitellen laihtuisi 25 kg.
Minäkin lihoin muodottomaksi lääkkeiden vaikutuksella. 60 kilosta sataan. Nyt muutin syömistapoja ja hitaasti mutta varmasti lähti paino tippumaan, sellaista kilon viikkovauhtia, nyt 10 kg pois eli matkaa on paljon jäljellä. Mutta hiljaa hyvä tulee.
Lihominen ei ole syy jättää puolisoa. Eikä kiusata painosta, varmaan kärsii jo itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te ulkonäön palvojat: kuvitelkaa että puolisonne sairastuisi vakavasti ja joutuisi esim.kortisonikuurille ja lihoisi vaikka 30 kiloa. Jättäisittekö sittenkin jos ei ole enää puoleensavetävä? Ei ihme että eroja tulee kuin sieniä sateella kun ulkonäkö tuntuu olevan parisuhteissa kaikki kaikessa...
En jättäisi, koska sairastumiselle ihminen ei itse mitään voi. Tässä aloituksessa oli kyse jostain ihan muusta, vaimo on muuttunut ahneeksi possuksi vailla itsehillintää, sellaiseksi joka ei välitä omasta terveydestään eikä miehen milipidekään näytä kiiinnostavat yhtään. Eli koko ihminen on muuttunut.
No luuletko, että terve ihminen muuttaa noin radikaalisti yhtäkkiä syömistapojaan? Jotain on vialla, mutta ap on huolissaan vain vaimon ulkonäöstä.
Jättäisin jos muutosta ei kohtuullisessa ajassa tapahdu. Mielestäni puolisot ovat velvollisia pysyttelemään sen kokoisina kuin ovat olleet silloin kun toisensa puolisoiksi valitsivat. Pois lukien esim. sairauden aiheuttama ylipaino, mutta sellaista kyllä esiintyy TODELLA vähän. Raskauskilot saa pois muutamassa kuukaudessa, myös noinkin järkyttävän määrän kuin 25kg, kunhan aidosti näkee vaivaa muutoksen eteen. Suklaata ja hampurilaisia mussuttava nainen ei kyllä ole aikeissa laihduttaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottakai jätät hänet. Muista jättää hänelle lapsi tai lapset.
Minulle kävi samoin. Mies osoittautui luonnehäiriöiseksi ja jätti yksin selviytymään lapsen kanssa. Lihoin 25 kg. Erosimme. Minä aloin laihtumaan ja löysin mieleiseni työuran. Miehiä parveili ympärillä vaikka millä mitalla kunnes poimin parhaan päältä. Hän rakastaa minua ja lastani ehdoitta.
Ulkokuoreni perään tuijottanut ex yritti ensin ruikuttaa takaisin ja on nyt kuulema juossut naisten perässä baareissa. Hän on lihonut ainakin 30 kg, alkanut juomaan ja kaipaa kuulema perhettään. Lapsestaankin vieraantui.
Joten eroa ihmeessä. Naisesi on ansainnut sellaisen parisuhteen jossa häntä rakastetaan ehdoitta. Minäkin olen tosi onnellinen siitä että pääsin exästä eroon ja nyt on uusi ihana mies kainalossa jonka kanssa lenkkeillään ahkerasti yhdessä. :)
Tää on kyllä hauska että tämä sama voimaantumisfantasia copypastetaan joka kerta näihin ketjuihin :-DD
Vierailija kirjoitti:
No koska vagina ei ole "liian löysä", ellei nyt ole kyse siitä, että on alatiesynnytyksessä pysyvästi löystynyt. Vagina myötäilee penistä seksissä, mutta palautuu ennalleen aktin jälkeen. Eli jos synnyttämätön nainen tuntuu löysältä, niin kyseessä on pienimunainen mies, joka valittaa. Naista auttaa se, että vaihtaa miestä. Miestä nyt ei taida auttaa juuri mikään. Hankkikoon sellaisen seksinuken. Olisiko niitä saatavilla pieneksi ruuvattavalla pllulla varus
Sieni kirjoitti:
Tuota noin, laihtuminen ei kylläkään ole kiinni liikkumisesta vaan siitä miten paljon syö. Hyvällä ruoalla on totta kai helpompi laihtua, mutta liikunnalla lähinnä saa lihasta, ryhtiä ja muuten hyvää oloa ja totta kai himoliikkuja voi syödä kulutuksen takia hieman enemmän. Mutta laihtuminen lähtee AINA keittiöstä.
Eikä lähde. Laihtumiseen tarvitaan AINA oikea määrä ruokaa ja liikuntaa. Minä en laihtunut vain syömällä vähemmän ja oikeanlaista ruokaa. Minun piti alkaa myös liikkua. Pitkät kävelylenkitkin voivat riittää, ei tarvitse mennä salille treenaamaan lihaksia....
Musta on kunnioittavaa puolisoa kohtaan, että pitää itsestään huolta. Siis painostaan, terveydestään, hygieniastaan jne.
Jos toinen lihoo 30 kg eikä enää seksuaalisesti viehätä, niin minkäs teet? Voithan syyttää mua pinnalliseksi tms., mutta minkä siinä tekee, jos ei enää yhtään kiinnosta?
Luulisi rakkauteen kuuluvan sen, että haluaa olla toisen rakkauden arvoinen, eli esim. juurikin pitää huolta itsestään.
Sairaudet ovat aivan eri asia. Ulkonäkömuutokset sairauden takia eivät johdu välinpitämättömyydestä itseä ja kumppani kohtaan, joten niihin on paljon helpompi suhtautua empaattisesti.
Ap ei siis mun käsityksen mukaan ole mitenkään pinnallinen. Häntä voi loukata se, ettei puoliso enää välitä asioista.
Ihmiset on erilaisia. Joillekin puolison muuttuminen lihavaksi ei vähännä vetovoimaa; toisille vähentää kovasti. Ei näille tunteille voi mitään.
Vierailija kirjoitti:
No tuota... Ensinnäkin, lopeta uhkailu erolla. Se ei ole ratkaisu vaimosi painoon.
Kokeile myönteisen kautta. Ehdota vaikka, että kumpikin ryhtyy herkkulakkoon ja pyrkii elämään terveellisesti. Kannustat ja annat myönteisetä palautetta siitä, kun hän ei ole syönyt herkkuja.
Ottakaa vaikka pienimuotoinen kilpailu hyvässä hengessä siitä, kumpi voi olla juhannukseen asti ilman herkkuja :)
Eipä täysi herkuttomuus ole laihdutuksen kannalta mitenkään hyvä idea, varsinkaan jos tekee noin että tiettyyn päivään asti herkutta. Tuossa tapauksessa juhannuksena tulisi mässäiltyä uskomattomia määriä.
Kyllä mielestäni joskus voi herkutella, mutta kunhan se pysyy kohtuuden rajoissa. Liian tiukka dieetti ei tule toimiman, vaikka laihtuisikin, noita elämäntapoja ei pysty pitämään ja kilot tulee vain myöhemmin takaisin.
Laihduttaminen vaatii pysyviä elintapojen muutosta.
Vierailija kirjoitti:
Musta on kunnioittavaa puolisoa kohtaan, että pitää itsestään huolta. Siis painostaan, terveydestään, hygieniastaan jne.
Jos toinen lihoo 30 kg eikä enää seksuaalisesti viehätä, niin minkäs teet? Voithan syyttää mua pinnalliseksi tms., mutta minkä siinä tekee, jos ei enää yhtään kiinnosta?
Luulisi rakkauteen kuuluvan sen, että haluaa olla toisen rakkauden arvoinen, eli esim. juurikin pitää huolta itsestään.
Sairaudet ovat aivan eri asia. Ulkonäkömuutokset sairauden takia eivät johdu välinpitämättömyydestä itseä ja kumppani kohtaan, joten niihin on paljon helpompi suhtautua empaattisesti.
Ap ei siis mun käsityksen mukaan ole mitenkään pinnallinen. Häntä voi loukata se, ettei puoliso enää välitä asioista.
Ihmiset on erilaisia. Joillekin puolison muuttuminen lihavaksi ei vähännä vetovoimaa; toisille vähentää kovasti. Ei näille tunteille voi mitään.
Onhan. Kaksi taaperoa tullut ilmeisesti lyhyellä aikavälillä. Voisiko kyse olla äidin uupumuksesta, masennuksesta? Silloin voi olla vaikea pudottaa painoa. Ap:n pitäisi auttaa vaimoa ja tehdä terveellistä ruokaa koko perheelle, mennä vaimon kanssa yhdessä lenkille, hoitaa lapsia enemmän, koska vaimoa ei näköjään jaksa kiinnostaa enää mikään ja yrittää puhua vaimoa menemään lääkäriin, jos kyse tosiaan on jostakin fyysisestä ja henkisestä ongelmasta, johon tarvitaan ulkopuolista apua.
Miehet ovat helvetinmoisia luovuttajia ja itkupillejä. Yhtään ei voi itse auttaa sitä selvästi mieli maassa olevaa kumppania. Motkotetaan vaan, uhkaillaan erolla ja sitten etsitäänkin jo toista naista hyvällä omallatunnolla. Saamarin vellihousut.
Tämä mielipide summaa kaiken...sama lihonut ap ..laihdutti ja hommasi hoikan miehen..kohta taas pulla maistuu...ja sama uusii..ap on syypää tähän