Puoliso ei laihdu millään. - Kehtaanko jättää?
Meillä on kaksi yhteistä lasta. Taaperoita kummatkin. Raskauden aikana vaimo lihoi 25kg. Söi kahden edestä ja mässäilee tänä päivänäkin vielä makeaa ja muuta roskaruokaa. Saattaa vetää viikolla yksin yhden suklaalevyn ja eilenkin piti hakea hampurilainen. Olen sanonut hänelle, että jos hän ei laihduta, niin jätän hänet . Olen antanut aikaa kuntoilulle ja kannustanut liikkumaan, mutta mikään ei auta. Vaimo painaa 80 kg tällä hetkellä. Ennen painoi 55 kiloa. Mitä ihmettä teen?
Kommentit (323)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta on kunnioittavaa puolisoa kohtaan, että pitää itsestään huolta. Siis painostaan, terveydestään, hygieniastaan jne.
Jos toinen lihoo 30 kg eikä enää seksuaalisesti viehätä, niin minkäs teet? Voithan syyttää mua pinnalliseksi tms., mutta minkä siinä tekee, jos ei enää yhtään kiinnosta?
Luulisi rakkauteen kuuluvan sen, että haluaa olla toisen rakkauden arvoinen, eli esim. juurikin pitää huolta itsestään.
Sairaudet ovat aivan eri asia. Ulkonäkömuutokset sairauden takia eivät johdu välinpitämättömyydestä itseä ja kumppani kohtaan, joten niihin on paljon helpompi suhtautua empaattisesti.
Ap ei siis mun käsityksen mukaan ole mitenkään pinnallinen. Häntä voi loukata se, ettei puoliso enää välitä asioista.
Ihmiset on erilaisia. Joillekin puolison muuttuminen lihavaksi ei vähännä vetovoimaa; toisille vähentää kovasti. Ei näille tunteille voi mitään.
Onhan. Kaksi taaperoa tullut ilmeisesti lyhyellä aikavälillä. Voisiko kyse olla äidin uupumuksesta, masennuksesta? Silloin voi olla vaikea pudottaa painoa. Ap:n pitäisi auttaa vaimoa ja tehdä terveellistä ruokaa koko perheelle, mennä vaimon kanssa yhdessä lenkille, hoitaa lapsia enemmän, koska vaimoa ei näköjään jaksa kiinnostaa enää mikään ja yrittää puhua vaimoa menemään lääkäriin, jos kyse tosiaan on jostakin fyysisestä ja henkisestä ongelmasta, johon tarvitaan ulkopuolista apua.
Miehet ovat helvetinmoisia luovuttajia ja itkupillejä. Yhtään ei voi itse auttaa sitä selvästi mieli maassa olevaa kumppania. Motkotetaan vaan, uhkaillaan erolla ja sitten etsitäänkin jo toista naista hyvällä omallatunnolla. Saamarin vellihousut.
Onhan. Kahdet potkut tulleet ilmeisesti lyhyellä aikavälillä. Voisiko kyse olla isän uupumuksesta, masennuksesta? Silloin voi olla vaikea lopettaa tissuttelua. Ap:n pitäisi auttaa miestä ja tehdä terveellistä ruokaa koko perheelle, mennä miehen kanssa yhdessä lenkille, hoitaa lapsia enemmän, koska miestä ei näköjään jaksa kiinnostaa enää mikään ja yrittää puhua miestä menemään lääkäriin, jos kyse tosiaan on jostakin fyysisestä ja henkisestä ongelmasta, johon tarvitaan ulkopuolista apua.
Naiset ovat helvetinmoisia luovuttajia ja itkupillejä. Yhtään ei voi itse auttaa sitä selvästi mieli maassa olevaa kumppania. Motkotetaan vaan, uhkaillaan erolla ja sitten etsitäänkin jo toista miestä hyvällä omallatunnolla. Saamarin vellihousut
Itse olin joskus vastaavassa tilanteessa - muija paisui kuin pullataikina ja mua alko v*tuttaa moinen meininki. Jossain vaiheessa totesin sit että mun on vaikea innostua ...tietyistä touhuista, koska sinä olet aika erinäkönen kuin mitä olit. No, sotahan siitä synty, mutta pysyin tiukkana - joko alat pitämään itestäs huolta tai saat fudua.
Kyllähän siinä jotain tapahtu. Muija tosin oli ärsyttävä kun se yritti jatkuvasti että mun pitäs jotenkin osallistua sen laihdutustalkoisiin. Totesin vaan että v*ttu se on sun oma ongelmas - ite sinä oot tuon massan hankkinu ja ite siitä eroon hankkiudut. Ei ole mun duuni lähteä sen kanssa johonkin s-tanan jumppiin. Mulla on ihan harrastukset kuin pyöriä jossain spinningeissä.
Jossain vaiheessa aloin sitten kyllästyä tosissaan (tosin ihan eri syistä) ja potkasin muijan pihalle ja otin uuden samalla sisään (ja hoikan tietysti). Siitäkös se kahjo sit "innostu" ja alko laihduttaa tyyliin väkisin. Se laihdutti varmaan 20kg kolmessa kuukaudessa! Oli muuten ihan helvetin hyvässä kunnossa ja todella hyvännäkönen. Totesin vaan että nyt painu v*ttuun, että mulla on ihan uudet kuviot. Olisit tehny jotain silloin kun oli sen aika - nyt on myöhäistä. Ei menny aikaakaan - ehkä se sama kolme kuukautta - kun (ex-)muija oli sama läski kuin ennenkin. Loppu hyvin kaikki hyvin:).
Täällä oli muuten vastaava ketju, jossa lihonut osapuoli oli mies. Peukut olivat 350-55.
Nyt ne ovat 164-333. Mistähän mahtaisi johtua?
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli muuten vastaava ketju, jossa lihonut osapuoli oli mies. Peukut olivat 350-55.
Nyt ne ovat 164-333. Mistähän mahtaisi johtua?
Johtuu varmaan siitä että lihava mies on ällömpi kuin lihava nainen
Asiasta kannattaa puhua. Uskon että vaimosi pystyy muuttumaan, kun vain kannustat ja tuet häntä. Toki jos hän ei itse edes halua laihtua, niin se on asia erikseen.
Mutta heräsi kysymys, onko yksi suklaalevy viikossa mielestäsi paljon? Minä saatan vetää kaksikin ja karkkia ja pullaa siihen päälle pitkin viikkoa. Enkä ole edes ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli muuten vastaava ketju, jossa lihonut osapuoli oli mies. Peukut olivat 350-55.
Nyt ne ovat 164-333. Mistähän mahtaisi johtua?
Asiat voi esittää niin monella tavalla. Erolla uhkailu ilman, että edes miettii muita syitä kuin laiskuus kumppanin lihomiseen (uupumus, masennus) ei yleensä lupaa hyvää reaktiota.
Siinä tapauksessa muuten miehen luonne oli myös muuttunut. Ap sanoi itsekin, että lihominen ei välttämättä haittaisi niin paljoa, jos mies ei olisi häntä kohtaan inhottava. Ap oli myös yrittänyt auttaa miestään, tehnyt ravintosuunnitelmaa tms., mutta mies ei suostunut ottamaan apua vastaan.
Suomen ilmastossa on hyvinkin otollista pitää omaa 80kg+ syöttömursua. Ensinnäkin seksiähän täällä harrastetaan vain pimeässä ja peiton alla. Niin kovaa patjaa ei olekkaan, etteikö porsas sinne uppoa puoliksi ja pinnalle jää lillumaan se melkein 70 kiloinen helmilautta, jonka keinuttamana voikin sitten puoliunessa haaveilla oikeasta naisesta samalla kun huomaa, että taas jäi puoli metriä kohteesta.
Kesällä, jos iskee se rantareissu, eikä mikään tekosyy auta jäädä pois, niin aurinkolaseja ei sovi unohtaa kotiin, sillä kun se Gondorin puhveli nousee esittelemään talven satoa, niin on parempi siirrellä
silmämuniaan jonnekkin sivummalle siellä lasien suojissa...
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli muuten vastaava ketju, jossa lihonut osapuoli oli mies. Peukut olivat 350-55.
Nyt ne ovat 164-333. Mistähän mahtaisi johtua?
Siitä, että suomalaisista naisista noin puolet on ylipainoisia. Eli todennäköisesti tälläkin palstalla heitä esiintyy kiitettävissä määrin, miehet taas ovat vähemmistönä. Kun lihavia naisia ei hehkuteta, lihavat naiset alapeukuttavat. Onhan se ikävä kuvitella sama tilanne omalle kohdalle, sen takia vastaavat ajatukset koitetaan polkea maan rakosiin ennen kuin ne leviävät oman miehen korviin.
Vierailija kirjoitti:
Musta on kunnioittavaa puolisoa kohtaan, että pitää itsestään huolta. Siis painostaan, terveydestään, hygieniastaan jne.
Jos toinen lihoo 30 kg eikä enää seksuaalisesti viehätä, niin minkäs teet? Voithan syyttää mua pinnalliseksi tms., mutta minkä siinä tekee, jos ei enää yhtään kiinnosta?
Luulisi rakkauteen kuuluvan sen, että haluaa olla toisen rakkauden arvoinen, eli esim. juurikin pitää huolta itsestään.
Sairaudet ovat aivan eri asia. Ulkonäkömuutokset sairauden takia eivät johdu välinpitämättömyydestä itseä ja kumppani kohtaan, joten niihin on paljon helpompi suhtautua empaattisesti.
Ap ei siis mun käsityksen mukaan ole mitenkään pinnallinen. Häntä voi loukata se, ettei puoliso enää välitä asioista.
Ihmiset on erilaisia. Joillekin puolison muuttuminen lihavaksi ei vähännä vetovoimaa; toisille vähentää kovasti. Ei näille tunteille voi mitään.
Entäs jos vanhenee..ja rypistyy..saako vaihtaa nuorempaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli muuten vastaava ketju, jossa lihonut osapuoli oli mies. Peukut olivat 350-55.
Nyt ne ovat 164-333. Mistähän mahtaisi johtua?
Siitä, että suomalaisista naisista noin puolet on ylipainoisia. Eli todennäköisesti tälläkin palstalla heitä esiintyy kiitettävissä määrin, miehet taas ovat vähemmistönä. Kun lihavia naisia ei hehkuteta, lihavat naiset alapeukuttavat. Onhan se ikävä kuvitella sama tilanne omalle kohdalle, sen takia vastaavat ajatukset koitetaan polkea maan rakosiin ennen kuin ne leviävät oman miehen korviin.
Ylipainoisia miehiä on selvästi enemmän kuin naisia. Lihaviksi luokiteltuja miehiä ja naisia on yhtä paljon.
Miehistä vähintään ylipainoisia on 65 % (painoindeksi 25 kg/m2 tai enemmän).
Naisista vähintään ylipainoisia on 46 % (painoindeksi 25 kg/m2 tai enemmän).
Miehistä lihavia on 20 % (painoindeksi 30 kg/m2 tai enemmän).
Naisista lihavia on 20 % (painoindeksi 30 kg/m2 tai enemmän).
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/…
Niin ja kun lihavat naiset on vaan kurvikkaita ja kehopositiivisiä ja lihavat miehet älläjöjä läskiä. Vai oletteko kuulleet lihavista miehistä käytettävän vastaavanlaisia nimikkeitä??:O
Vierailija kirjoitti:
Niin ja kun lihavat naiset on vaan kurvikkaita ja kehopositiivisiä ja lihavat miehet älläjöjä läskiä. Vai oletteko kuulleet lihavista miehistä käytettävän vastaavanlaisia nimikkeitä??:O
Lihavista miehistä sanotaan, että "sehän on vain kunnon miehen kokoinen".
Vierailija kirjoitti:
Niin ja kun lihavat naiset on vaan kurvikkaita ja kehopositiivisiä ja lihavat miehet älläjöjä läskiä. Vai oletteko kuulleet lihavista miehistä käytettävän vastaavanlaisia nimikkeitä??:O
Niimpä koska lihava mies on vaan ällö hyi hyi mutta jos naisella on kertynyt läskit rintoihin ja peppuun niin onhan se silloin kurvikas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuota... Ensinnäkin, lopeta uhkailu erolla. Se ei ole ratkaisu vaimosi painoon.
Kokeile myönteisen kautta. Ehdota vaikka, että kumpikin ryhtyy herkkulakkoon ja pyrkii elämään terveellisesti. Kannustat ja annat myönteisetä palautetta siitä, kun hän ei ole syönyt herkkuja.
Ottakaa vaikka pienimuotoinen kilpailu hyvässä hengessä siitä, kumpi voi olla juhannukseen asti ilman herkkuja :)
Eipä täysi herkuttomuus ole laihdutuksen kannalta mitenkään hyvä idea, varsinkaan jos tekee noin että tiettyyn päivään asti herkutta. Tuossa tapauksessa juhannuksena tulisi mässäiltyä uskomattomia määriä.
Kyllä mielestäni joskus voi herkutella, mutta kunhan se pysyy kohtuuden rajoissa. Liian tiukka dieetti ei tule toimiman, vaikka laihtuisikin, noita elämäntapoja ei pysty pitämään ja kilot tulee vain myöhemmin takaisin.
Laihduttaminen vaatii pysyviä elintapojen muutosta.
En ole ikinä ymmärtänyt tuota jätä herkut pois ja laihdu-juttua.
Ensinnäkin mikä on herkku?
Pullako vain ja karkit? Eikö kalja ja viina ole herkkua vai juodaanko niitä siksi kun ne on niin pahaa? Samaten tupakka joka saa haluamaan kahvia ja kahvi pullaa ja keksejä?
Entä pizzat, hampparit yms? Herkkua kaiketi myös mahtavat jopa terveelliset voileivät ja maukkaat kasvisruoat. Hedelmät jne.
Mutta olen ikäni eli 50v ollut hoikka ja olen joka päivä syönyt herkkuja ja tarkoitan herkulla pullaa ja keksejä, kääretorttua; marjapiirakkaa ja karkkia ja keksejä. Syön ihan normaalia ruokaa ja esim max 2 pullaa päivässä. Ei se herkku lihota sen enempää kuin ei- herkkukaan. Enkä ymmärrä miksi jonkun laihdutus pitäisi tehdä ikäväksi.
Herkut ei ole mitään kiellettyjä vaan kohtuu kaikessa ruoan määrässä. Ja mättöpäiviäkin saa pitää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli muuten vastaava ketju, jossa lihonut osapuoli oli mies. Peukut olivat 350-55.
Nyt ne ovat 164-333. Mistähän mahtaisi johtua?
Siitä, että suomalaisista naisista noin puolet on ylipainoisia. Eli todennäköisesti tälläkin palstalla heitä esiintyy kiitettävissä määrin, miehet taas ovat vähemmistönä. Kun lihavia naisia ei hehkuteta, lihavat naiset alapeukuttavat. Onhan se ikävä kuvitella sama tilanne omalle kohdalle, sen takia vastaavat ajatukset koitetaan polkea maan rakosiin ennen kuin ne leviävät oman miehen korviin.
Ylipainoisia miehiä on selvästi enemmän kuin naisia. Lihaviksi luokiteltuja miehiä ja naisia on yhtä paljon.
Miehistä vähintään ylipainoisia on 65 % (painoindeksi 25 kg/m2 tai enemmän).
Naisista vähintään ylipainoisia on 46 % (painoindeksi 25 kg/m2 tai enemmän).
Miehistä lihavia on 20 % (painoindeksi 30 kg/m2 tai enemmän).
Naisista lihavia on 20 % (painoindeksi 30 kg/m2 tai enemmän).
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/…
Miehillä usein myös lihasta enemmän (ei tietysti aina!!) Mutta esim. Oma mieheni on 2cm minua pidempi, ja painaa n 20kg enemmän kun minä(normaalipainoinen)
Silti meille sopii esim. Samat housut jalkaan (vaikkei samoja käytetäkkään) pointtini kuitenkin se että ehkä vähä vääristää tuota tillastoa sekin että nämä lihaksikkaammat miehet joita on varmasti naisia enemmän luokitellaan bmi:hin perustuvassa tilastoissa näiksi ylipainoisiksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuota... Ensinnäkin, lopeta uhkailu erolla. Se ei ole ratkaisu vaimosi painoon.
Kokeile myönteisen kautta. Ehdota vaikka, että kumpikin ryhtyy herkkulakkoon ja pyrkii elämään terveellisesti. Kannustat ja annat myönteisetä palautetta siitä, kun hän ei ole syönyt herkkuja.
Ottakaa vaikka pienimuotoinen kilpailu hyvässä hengessä siitä, kumpi voi olla juhannukseen asti ilman herkkuja :)
Eipä täysi herkuttomuus ole laihdutuksen kannalta mitenkään hyvä idea, varsinkaan jos tekee noin että tiettyyn päivään asti herkutta. Tuossa tapauksessa juhannuksena tulisi mässäiltyä uskomattomia määriä.
Kyllä mielestäni joskus voi herkutella, mutta kunhan se pysyy kohtuuden rajoissa. Liian tiukka dieetti ei tule toimiman, vaikka laihtuisikin, noita elämäntapoja ei pysty pitämään ja kilot tulee vain myöhemmin takaisin.
Laihduttaminen vaatii pysyviä elintapojen muutosta.
En ole ikinä ymmärtänyt tuota jätä herkut pois ja laihdu-juttua.
Ensinnäkin mikä on herkku?
Pullako vain ja karkit? Eikö kalja ja viina ole herkkua vai juodaanko niitä siksi kun ne on niin pahaa? Samaten tupakka joka saa haluamaan kahvia ja kahvi pullaa ja keksejä?Entä pizzat, hampparit yms? Herkkua kaiketi myös mahtavat jopa terveelliset voileivät ja maukkaat kasvisruoat. Hedelmät jne.
Mutta olen ikäni eli 50v ollut hoikka ja olen joka päivä syönyt herkkuja ja tarkoitan herkulla pullaa ja keksejä, kääretorttua; marjapiirakkaa ja karkkia ja keksejä. Syön ihan normaalia ruokaa ja esim max 2 pullaa päivässä. Ei se herkku lihota sen enempää kuin ei- herkkukaan. Enkä ymmärrä miksi jonkun laihdutus pitäisi tehdä ikäväksi.
Herkut ei ole mitään kiellettyjä vaan kohtuu kaikessa ruoan määrässä. Ja mättöpäiviäkin saa pitää.
Itse kyllä lihoisin tuolla tyylillä. Jos söisin joka päivä säännöllisesti sokerisia herkkuja ja/tai suolaisia ja rasvaisia sipsejä, noutoruokia sun muita, niin mun myös alkaisi tehdä niitä enemmän mieli ja ne alkaisivat vähitellen korvata normaalia kotiruokaa. Sen sijaan jos syön niitä vain harvakseltaan, muutaman kerran vuodessa, sitä vähemmän mun niitä tekee mielikin. En koe kuitenkaan kituuttavani, koska en syö joka päivä jälkkäriä. Enemmänkin nautin normaalista ruuasta enemmän, koska ne maistuvat maukkaammilta omaan suuhun, silloin kun en ole syönyt jotain sokeri, rasva, suola -mättöä välissä. Kaikille ei toimi samat keinot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja kun lihavat naiset on vaan kurvikkaita ja kehopositiivisiä ja lihavat miehet älläjöjä läskiä. Vai oletteko kuulleet lihavista miehistä käytettävän vastaavanlaisia nimikkeitä??:O
Lihavista miehistä sanotaan, että "sehän on vain kunnon miehen kokoinen".
Ja tuollaista ilmiötä tai sanontaahan ei edes ole olemassa. Tyypillistä vasurin/femakon valehtelua.
Juuri tuon takia Trump voitti ja Huhtasaari menestyi vaaleissa. Vasemmisto valehtelee. Kansa on saanut tarpeekseen vasemmiston valehteusta ja vääristelystä. Protestiksi äänestetään trumppeja ja huuhtasaaria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja kun lihavat naiset on vaan kurvikkaita ja kehopositiivisiä ja lihavat miehet älläjöjä läskiä. Vai oletteko kuulleet lihavista miehistä käytettävän vastaavanlaisia nimikkeitä??:O
Lihavista miehistä sanotaan, että "sehän on vain kunnon miehen kokoinen".
Ja tuollaista ilmiötä tai sanontaahan ei edes ole olemassa. Tyypillistä vasurin/femakon valehtelua.
Juuri tuon takia Trump voitti ja Huhtasaari menestyi vaaleissa. Vasemmisto valehtelee. Kansa on saanut tarpeekseen vasemmiston valehteusta ja vääristelystä. Protestiksi äänestetään trumppeja ja huuhtasaaria.
Onhan. Ja sun nimittely kertoo susta kyllä kaiken oleellisen.
Ketju paljastaa kaksinaismoralismin.
Paino ei saisi olla syy jättämiseen. Kuitenkin pariutumisvaiheessa naiset itse ovat valinneet esim. pituuden perusteella. Jälkimmäinen on huomattavasti pinnallisempaa, koska lyhyys ei ole seurausta huonoista elintavoista.
Se olisikin mukavaa naisten kannalta että voisi itse pinnallisesti valkata miehen omien mieltymysten mukaisesti (pituus, hartioiden leveys, äänen korkeus, leuan muoto, jne) ja sitten vaatia ettei mies saa olla "pinnallinen" (ylipaino).
Toisekseen, onko normaalipainoisena pysyminen helppoa vai vaikeaa?
Jos se on helppoa, täytyy olla melkoisen laiska ja välinpitämätön jos ylipainoa kerää.
Jos se on vaikeaa, kuten aikaisemmassa viestissä kuvattiin, sitä tulee verrata alkoholismiin ja huumeisiin. Jos riippuvuus on niin kova ettei syömistä pysty lopettamaan, ja tueksi tarvitaan miljardibisnes, selkeästi kyse on isosta ongelmasta. Tällöin voidaan kysyä katselisiko nainen miehen jatkuvaa ryyppäämistä?
Miehet ovat syystäkin kyllästyneitä siihen että naiselle _normaalipainoisena_ - siis toistan, _normaalipainoisena_ - pysyminen on vain sinkkuajan markkinointikampanja. Mitä se kertoo tosirakkaudesta jos eron jälkeen painonhallinta kiinnostaa, muttei suhteessa?