TAAS yllätyssynnytys. Huh huh . Eivät näköjään ole kovin harvinaisia :O

Vierailija kirjoitti:

Ei itselläni ainakaan työt antaisi periksi yllätysvauvalle ja yhtäkkiselle äitiyslomalle, hyvä jos edes synnyttää ehtisi. Kamala ajatus, että olisi raskaana eikä huomaisi.. Kuinkahan helposti ja nopeasti siitä syntyvästä lapsesta pääsisi eroon, että pääsisi takaisin töihin?

Vauvan voi antaa heti synnärillä pois ja 2kk ikäisenä adoptioon. Näissä tapauksissa vauva on sossujen huomassa siihen asti että adoptioperhe löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kertonut tämän aiemminkin mutta kerron taas.

Esikoista odottaessani ainoa raskausoire oli pois jääneet kuukautiset. Ei ollut pahoinvointia, ei rintojen kasvua tai arkuutta, ei mitään liitoskipuja. Olin ylipainoinen ja paino nousi 10kg mutta ulkopuoliset eivät raskauttani huomanneet. Vauva oli todella vähäliikkeinen. Sain laskentaohjeen, jossa piti saada 10 liikettä tunnissa. Minun mielestäni ohje oli täysin utopistinen. Eihän kenenkään vauva oikeasti liiku noin paljon. Viimeiset kolme viikkoa se oli täysin liikkumaton. 39+5 tilanteessa menin rutiinineuvolakäynnille. Sydänääniä ei löytynyt. Sairaalan ultrassa ilmeni, että sikiö oli ollut ainakin 2 vrk kuolleena. Siitä alkoi ammattilaisten kyselyt ja maallikoiden silmien pyörittelyt "ETKÖ SINÄ HUOMANNUT ETTEI SE LIIKU?"

Miten olisin voinut huomata kun sen normaali olotila oli liikkumattomuus? Eli jos minä en huomannut sikiön kuolemaa, niin varmaan joltain voi jäädä huomaamatta koko raskaus. Minultakin olisi jäänyt, jos kuukautiset olisivat tulleet.

Ja olen täysin kyllästynyt teihin, joiden mielestä vauva liikkuu lopussa niin paljon, ettei sitä voi olla huomaamatta. No miksi minun vauvani ei sitten liikkunut? Mikä saa teidät kuvittelemaan, että kaikki vauvat ovat samanlaisia kuin omanne?

Olen ollut tuon jälkeen kolmesti raskaana ja varsinkin tuota kuollutta seuraava vauva olikin kova potkimaan ja liikkumaan. Ilman tuota kokemusta väittäisin teidän valehtelevan, että vauvat liikkuvat lopussa paljon. Sanoisin niiden liikkeiden olevan mielikuvituksenne tuotetta.

Ihanko oikeasti sinua alettiin vielä syyllistää? Sehän on ihan kamalaa 😕

Kyllä. Kaikkien melkein ensimmäinen kysymys oli tuo "etkö huomannut, ettei liiku" ja sitten oltiin sen näköisiä, että kyllähän jokaisen normaalin ihmisen pitäisi tuo huomata. Oma äitinikin kysyi, että miksi kukaan ei tehnyt mitään ja "etkö sinä itekkään älynnyt mennä ajoissa mihinkään". Lääkärille selittelin, ettei sikiö ollut tapana liikkua ja kun oli eka, ei ollut vertailukohtaa. Ei auttanut "aina pitää tulla sairaalaan kun ei liiku". Eli minä olin syyllinen tapahtuneeseen. Hyvä kun ei kysytty, että miksi sinä tapoit sen.

Seuraavassa raskaudessa muistin alleviivatun ohjeen, että aina pitää tulla kun ei liiku. Eipä hyvä ollut sekään "eihän ne koko aikaa liiku, nukkuuhan ne välillä". Ei tykätty kun hyppäsin siellä vähän väliä ja vielä turhan takia. Sikiöllä oli joka kerran kaikki hyvin. Jos en olisi mennyt ja sikiöllä olisikin ollut hätä, olisin saanut taas sapiskaa. Sitä en olisi enää kestänyt.

On kyllä järkyttävää, eihän noin voi kohdella ihmistä joka on muutenkin käynyt läpi tuollaisen trauman. Ja luulisi nyt ainakin seuraavassa raskaudessa kaikkien ymmärtävän jos on koko ajan hieman ylivaruillaan. Tuli oikein paha olo sinun puolestasi, onneksi kaikesta huolimatta pääsit elämässä eteenpäin.

Kyllä ne vauvat joskus vaan todella on ylläreitä ihan muillekin kuin ylipainoisille teiniäideille. Mulla oli istukka niin, että en aivan viimeisillänikään tuntenut vauvan liikkeitä. Olisin mielelläni todellakin tuntenut vauvan potkut mutta nyt ei auttanut muu kuin luottaa siihen, että kaikki on kunnossa. Toki tiesin olevani raskaana mutta jos en olisi tiennyt niin potkut sitä ei ainakaan olisi paljastaneet. Mahani oli iso ja siksi liikkuminen oli kömpelöä mutta ilman mahan kasvua olisin hyvinkin voinut olla tietämättäni raskaana, ei ollut mitään erityisiä oireita. Ehkä kerran yössä kävin pissalla, hiukan närästi ja väsytti mutta en tosiaan noista oireista olisi osannut mitään raskautta epäillä.

Kaikilla ei myöskään vatsa kasva mitenkään suureksi. Hyvällä ystävälläni oli niin pieni maha, että aivan loppuraskaudessakin olisi halutessaan pystynyt hyvin peittämään raskauden löysällä paidalla. Ystäväni on hyvin hoikka mutta ei vain maha näkynyt. Ja vauva oli syntyessään täysiaikainen ja ihan normaalin kokoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on ihan mahdollista. Jollain voi olla ylipainoa niin ettei huomaa pyöristymistä, potkut ei välttämättä tunnu jos on istukka edessä tai yleensäkin kärsii jatkuvista ja kipeistä vatsavaivoista (itsellä IBS ja välillä kivut ja suolen liikehdintä on tuntuneet siltä kuin siellä olisi jotain "ylimääräistä" vaikka ei olekaan). Voi myös olla taaksepäin kallistunut kohtu ja pitkä selkä jotka molemmat mahdollistavat vauvan kasvamisen "sisäänpäin" jolloin ei kaikille välttämättä edes tule raskausmahaa.

Niin ja jos on vielä epäsäännölliset menkat normaalistikin tai ne jatkuvat raskauden läpi, niin koittaapa siinä sitten epäillä kun joka tuutista toitotetaan ettei voi olla raskaana jos verta tulee. Paha vaan kun aina on näitä poikkeuksia. Olisi kyllä hitonmoinen painajainen tuollainen tilanne.

Olen kommentin 16 kirjoittaja ja mulla on kohtu taaksepäin kallistunut ja esikoisesta vatsa oli tosi pieni ja tuli näkyviin vasta loppuraskaudesta, vaikka olin hoikka. Toisessa ja kolmannessa raskaudessa istukka oli edessä, vauvat rauhallisia ja liikkeet vaimeita. Pahoinvointia ei ollut yhdestäkään raskaudesta. Mulla on myös ibs ja vatsan kurinat, kivut ja turvotukset on tuttuja. Ensimmäiset vauvan liikkeetkin tuntuu ihan suolen pulputukselta, että hyvinkin voisi mennä vatsavaivojen piikkiin.

Kaiken kaikkiaan mulla on ollut kaikilla mittapuilla melko huomaamattomat raskaudet, mutta ei sitä kropan liitoksistaan venymistä ja kaikkea muuta loppuraskauden kremppaa vaan voinut olla huomaamatta! Epänormaalia hengästymistä, kömpelyyttä ja närästystä. Ja kun yhtäkkiä vatsalaukkuun ei mahdukaan ruokaa saman verran kuin ennen. Tai siinä vaiheessa kun vauva laskeutuu ja jalkovälissä tuntuu olevan pallo. Vai onko ylipainoiset naiset muutenkin niin nivelkipuisia ja huonokuntoisia, että siinäkään ei tule mitään muutosta normaalista olotilasta raskauden myötä? Tosin onhan näistä yllätyssynnytyksiä kuultu tapahtuvan hoikillekin naisille.

Jotenkin vaan silti olisin taipuvainen uskomaan, että osansa täytyy olla myös korvien välillä ja tehokkaalla asian torjumisella... Huomataan jotain outoa, mutta suljetaan mielestä.

En ole ylipainoinen, mutta närästys on kyllä ihan tavanomainen ja usein kausittain vaihteleva vaiva muutenkin. Itse olen kärsinyt paljon närästyksestä ja ns refluksiongelmista. Muut vatsavaivat (joita myös närästys aiheuttaa) tuttuja myös kuten ummetus ja ripuli sekä erilaiset muljahtelut ym. Lonkkakipujakin on joskus ollut, samoin selkäkipuja. Menkkakivut voimakkaita ja saattaa menkat myöhästyä ihan jo perusflunssasta tai stressistä. En ole ollut koskaan raskaana, mutta en yhtään epäile näitä yllätysraskauksia seurattuani "Oho! Olen raskaana" -ohjelmaa. Eri-ikäisiä naisia, osa jopa ollut lapsettomana hyvin pitkään eivätkä ole huomanneet vaikka lapsi olisi toivottu, vanhempien naisten kohdalla lääkäritkään ei ole tajunneet mitään koska ovat epäilleet ensin jotain vaihdevuosia tms ikävää. Usein ovat arvioineet viikotkin pieleen. Osa heistä on ollut jo ennestään äitejä..

Tosi mielenkiintoinen sarja!

On paljon naiivimpaa kuvitella että jokaisen kokemus raskaudesta olisi sama..

Vierailija kirjoitti:

Ottaako nainen munan sisäänsä ilman ehkäisyä eikä pieneen mieleenkään tule moehen orgasmin jälkeen, että raskaus on mahdollinen!!!??? Näistä asioista sekä alakoukussa että yläkoulussa. Miten tyhmiä voi olla vielä 2017!!!

Täällä jo aikaisemminkin oli puhetta siitä että ehkäisy voi pettää... Eiköhän nämä yleisesti johdu siitä että on kuviteltu että ehkäisy on toiminut.

Minäkin olen omenalihava ja vatsani on iso, pystyssä oleva kireä pallo. Aina silloin tällöin joku kysyy minulta, onko jälkikasvua tulossa ja joudun heidän pettymyksekseen toteamaan, että olen vain lihava. Melko noloja ja hämmentäviä tilanteita nuo kyllä ovat. Anteeksi ot.

Raskauksia on todella erilaisia. Mä en ole kummassakaan raskaudessa tuntenut mitään liikettä, en möyrintää, potkuja, iskuja, vauvan hikkaa (miten sen voi edes tuntea?), en siis kerta kaikkiaan yhtään mitään. En ainuttakaan liikettä tai tuntemusta vatsassa. Kummallakaan kerralla ei ole myöskään supistanut ennen kuin synnytyksessä. Ei ole ollut närästystä eikä lonkka- tai liitoskipuja. Ei tarvinnut rampata pissalla ja syödä pystyi ihan yhtä paljon kuin aina ennenkin. Ekassa raskaudessa olisin pystynyt nukkumaan mahalteen varmaan loppuun asti, mutta en osaa sitä tehdä ilman raskauttakaan.

Molemmissa raskauksissa oli kyllä alkupahoinvointia ja maha kasvoi reippaasti ja muutenkin tiesin epäillä olevani raskaana, kun lapset oli tekemällä tehtyjä. Tuntuu oudolta, ettei joku huomaisi olevansa raskaana, mutta toisaalta aika monta oiretta voi puuttua ihan normi täysaikaisesta raskaudestakin.

Näköjään alkoholi ei taida vaikuttaa vauvaan aina tulee terve lapsi noilla ylläri raskaana olevilla

^Se vauvan hikka on vähän niin kuin elohiiri mahassa :) Sellaisia rytmikkäitä pieniä nykimisiä. Eroavat potkuista selkeästi, ne ovat voimakkaampia ja liike sellaista muljuamista muutenkin. 

Luin "ylätiesynnytys"... Huh, en halua ajatella, mitä se tarkoittaisi.

Tuosta vatsan näkymisestä:

Äitini, hyvin hoikka nainen, yritettiin aikoinaan synnärin ovella käännyttää pois, koska "nyt ei ole mikään vierailuaika!". Oli pitänyt rautalangasta vääntää, että synnyttämään tässä ollaan tulossa. Hoitaja vaan tuijotti hölmistyneenä, että oletko sä muka raskaana.

Vierailija kirjoitti:

Ottaako nainen munan sisäänsä ilman ehkäisyä eikä pieneen mieleenkään tule moehen orgasmin jälkeen, että raskaus on mahdollinen!!!??? Näistä asioista sekä alakoukussa että yläkoulussa. Miten tyhmiä voi olla vielä 2017!!!

Sinä olet juuri sillä tavoin tyhmä, että en ihmettele, jos olisit yllätykseksesi raskaana. Tiesitkö että ehkäisykin voi pettää? Eikö sinulle koulussa sitä kerrottu?

Käytän e-pillereitä ja olen parisuhteessa. Olisin kyllä kauhuissani, jos saisin tuolla tavalla lapsen. Voisin kyllä nykyisen puolisoni kanssa kuvitella lapsen saavani, mutta olisi kamalaa elää raskaudesta tietämättömänä yhdeksän kuukautta ja elää sillä tavalla, että voisi vahingoittaa sikiötä. Esimerkiksi juoda alkoholia. Uskon kyllä, että tunnen oman kehoni sen verran hyvin, että huomaisin raskauden varhaisessa vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen tuttavani sai tietää raskaudestaan vasta seitsemännellä kuulla - hänellä tulivat kuukautiset tai sen kaltaista vuotoa koko raskauden ajan. Hän tosin oli aika pullukka ja lihoi ja laihtui jojoillen aerodynaamisten elämäntapojensa vuoksi.

Että kyllä nämä mahdollisia ovat.

Aerodynaamiset elintavat? Harrastaako kaverisi kenties lentämistä tai laskuvarjohyppyä :)

Tai piereskelyä... Jos on kovin paljon kaasua suolessa, niin mistä sen tietää onko muljahtelut vatsassa siitä peräisin, vaiko lapsukaisesta.

Mutta kertokaa nyt hei te ihmettelijät, että mistä tiedät esim. vauvan potkun olevan vauvan potku, jos et tiedä olevasi raskaana etkä ole ollut aiemmin raskaana? Mistä tiedät liitoskivun olevan liitoskipua?

Tämä kysymys siis niille, joiden mielestä ei voi olla huomaamatta raskauden oireita.

Kommentoinpa nyt tätä "miten voi olla huomaamatta ettei tuu normaaleja kuukautisia". Oon 30-vuotias ja mulla ei oo ikinä kuukautiset olleet säännölliset, ja muutenkin vuoto on aina ollut tosi niukkaa. Vaihteluväli on suunnilleen 17-60 pvää eikä syytä siihen oo löydetty, ei pitäisi olla mitään vikaakaan. Oletan tietty että raskautumisen todennäköisyys ei olis mulla kovin suuri. Nyt tosin vielä minipillereitä käyttäessä kuukautiset on olleet kokonaan poissa pari vuotta, joten mistäpä tietäisin jos olisin raskaana? Oon myös erittäin pitkä ja leveälantioinen, joten jos oikein huono tuuri kävisi vauvan asennon, liikkeiden ja istukan sijainnin suhteen niin varmaan voisin olla yllätyssynnyttäjä. Kuitenkin noihin minipillereihin luotan eikä menkkoja ole, raskaustestejä en ole jaksanut enää pitkään aikaan varmuuden vuoksi tehdä. Ja tosiaan en ole ollut raskaana, joten enpä tiedä miltä "normaalit" raskausoireet pitäis tuntua!

Vierailija kirjoitti:

"Miia ei ollut huomannut raskauttaan. Mutta ei kukaan muukaan. Pienen pyöristymisen hän pani herkuttelun piikkiin. Myös kuukautiset tulivat.

Loppuvaiheessa muutama kaveri ja nuorisotilalla olevat työntekijät huomasivat ylävatsan pyöristymisen. Miia oli kuitenkin varma, ettei ole raskaana."

Tässäkin muut olivat jo huomanneet...

Toisekseen mitä nuo "kuukautiset" sitten raskausaikana on? Jotain epämääräistä tiputtelua silloin tällöin? Oikeita kuukautisia ei voi olla koska kohdun limakalvo ei voi uusiutua raskausaikana.

Sinä vertaat nyt kuukautisia johonkin keskivertotapaukseen? Kyllä minulla yhdessä raskaudessa tuli limaista verta aina muutaman päivän kerrallaan ensimmäiset 6 kk. Syy ehkä se, että istukan reuna oli kohdunsuulla osittain, näin ainakin äitiyspolin lääkäri epäili. Ei se vauvan terveyteen vaikuttanut, mutta itsellä oli koko ajan pelko keskenmenosta. Side kulki laukussa mukana kaikkialla. Terve tyttö syntyi silti. Minulla on 3 lasta ja 2 keskenmenoa takana.

Maallikko ei erota kuukautisia raskaudenaikaisesta, kuukautissyklin aikataulussa tulevasta verenvuodosta. Eikä aina gynekologikaan.

Elämä on ihmeellisempää kuin tyhmät luulevat, eivätkä kaikki äidit muutu valaiksi. Jotkuthan ovat niitä muutenkin, niin on varmasti katkera tajuta, että osalla pysyy torso ja pimppa kuosissaan joko petintötekijöiden tai treenin avulla.

Täällä yksi pitkällä edenneen yllätysraskauden kokenut. Olen nyt 40v, tuohon aikaan kioskintätinä työskennellyt kolmen lapsen äiti, naimisissa saman  miehen kanssa jo kolmattatoista-vuotta. Minulla on lukihäiriö, mutta muuten en kärsi henkisistä ongelmista, en ryyppää enkä vedä muitakaan aineita.

Tuona kevätalvena aloin kärsiä voimakkaasta närästyksestä, se oli ollut ollut pitkään poissa mutta palasi äkkiä voimakkaana.  Ruoka ei oikein mennyt alas ja lihomisen asemasta laihduin niin, että mies huolestui töröttävistä solisluistani. Olin kauhean  väsynyt mutta kuvittelin sen johtuvan katkonaisista yöunista jotka taas johtuivat nuoremman lapsem yöllisistä unisekoiluista. Pojat olivat siis tuolloin 10 v ja 5v. Napsin rautatabuja ja kävin lääkärillä pyytämässä vahvempia närästyslääkkeitä, tässä  lääkäri määräsi minut vatsalaukun tähystykseen mutta kun kyse on kunnallisesta puolesta jono on pitkä...  Minulla oli tammikuussa vaihdettu uusi kapseli käsivarteen ja jostain syystä uusi kapseli aiheuttaa aina noin puolen vuoden menkattomuuden , joten en huolestunut sitä, että helmikuun ja maaliskuun menkat jäivät pois!

Join kahvia, join jopa energiajuomia, rintojani ei särkenyt eivätkä ne kasvaneet ja vatsa oli pikkuhousujen päällä löpöttävä pussi.  Kun vertaa ensimmäisen raskauden särkeviin rintoihin ja oksenteluun, sekä toisen raskauden kuvotukseen ilman oksentelua tämä raskaus oli petollisen oireeton.  Oli vain oireita, jotka sopivat moneen muuhunkin vaivaan.  Olimme jo kesän puolella, kun huomasin selin makuulla kohoutuman alavatsalla ja tunnustellesani sitä, sain potkun käteen ! Huusin paikalle miehen. joka tuntui epäilevän että olin seonnut mutta samassa tuli taas napakka potku ja mies veti käden pois naama valkeana. Ne olivat vauvan ensimmäiset tuntuvat potkut ja samana iltana tein heti testin, vaikka tiesin jo vastauksen.  Neuvolassa ei oltu uskoa , että olin jo niin pitkällä koska mahanahan alla oli vain se  pieni muhkura joka esti saamasta farkkujen nappia kiinni, mutta ei juurikaan näkynyt päälle päin.

Vierailija kirjoitti:

Mutta kertokaa nyt hei te ihmettelijät, että mistä tiedät esim. vauvan potkun olevan vauvan potku, jos et tiedä olevasi raskaana etkä ole ollut aiemmin raskaana? Mistä tiedät liitoskivun olevan liitoskipua?

Tämä kysymys siis niille, joiden mielestä ei voi olla huomaamatta raskauden oireita.

Suurimmassa osassa raskauksia ne potkut kyllä ihan näkyvätkin mahan päällä, nuo muut ovat sellaisia mitä ei varmaan tunnista jos ei osaa odottaa.